Tuottava Maa Turvattu Luonto

Asiastahan on jo aloitettu täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=144.0) (ja muuallakin), mutta tässä nyt ihan oma triidinsä aiheelle.

Nimittäin luulen, että asia on tullut jossain määrin poliitikoille ylätyksenä, että luomun suosiminen voi johtaakin luomun tuonnin lisääntymiseen.

Näin oli tässä S-ryhmän saksalaisen maidon tuonnissa, mutta on tällaisiakin kertomuksia:

Luomulla ratsastajat (http://luomu65.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119274-luomulla-ratsastajat)

QuoteTänä syksynä puolenkymmentä eteläsuomalaista luomuvihannesviljelijää on kertonut minulle, että myynti on tänä vuonna laskenut. Pahimmassa tapauksessa puoleen viime vuoteen verrattuna. Yhtälö on epämiellyttävä. Maa- ja metsätalousministeriö tukee luomun myynninedistämishankkeita, mutta kotimaisen luomutuotteen myynti laskee. Hämäläinen luomuvihannesviljelijä ajaa luomukukkakaalia metsää ja Keskusliike rahtaa tiskiin hollantilaista luomukukkakaalia, privaatti label-merkillä. Eli käytännössä  ministeriön tuki on johtanut tuonnin kasvamiseen, tämäkö oli tarkoitus?

(lihav. HJ)

Ja se, miksi näin on, on niin itsestään selvää, että - siitä vältetään keskustelua ...

Jos vaikkapa lapsiperheet on saatu uskomaan, että luomusta olisi jotain hyötyä heille, kuten tämä juttu kertoo ...

Tätä luomua lapsiperheet ostaisivat (http://www.meidanperhe.fi/artikkeli/koti/2113/tata_luomua_lapsiperheet_ostaisivat)

... niin siinä kannattaa jo heti kiinnittää huomiota (otsikossa ja myös tekstissä ajatuksena) verbin muotoon: "ostaisivat".

On erittäin luultavaa, että tämä taloudellisesti usein tarkoilla oleva äiti - luomun merkityksestä vakuuttuneenakin - laskee senttinsä, ja ajattelee, että jos kerran saksalainenkin äiti antaa lapsilleen tätä halvempaa luomumaitoa jne. Ja ostaa - jos yleensä ostaa - sitten sitä.

***

Jossain vaiheessa tein "bongauksia" luomun vihanneshyllyistä. Minun ja muiden bongauksia löytyy osiosta "Luomun hintakehitys - mihin suuntaan?" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.0) ja muualtakin täältä.

Yleinen arvioni jo silloin oli, että kotimaisen luomun hintataso oli käytännössä aivan sietämätön. Ulkomainen luomu oli sekin kallista, mutta ehkä sentään juuri ja juuri hyväksyttävän lähellä kotimaisen tavanomaisen hintoja. Ulkomainen tavanomainen oli sitten tietysti .. "melkein ilmaista"!

Tässä ei siis tarvita mitään "salaliittoja" eivätkä tässä Luomuliiton "tyrmistyneisyys" (http://www.luomuliitto.fi/luomuliitto-tyrmistynyt-saksalaismaidon-tuonti-innosta/) tai poliitikon boikotointiuhkaukset (http://yle.fi/uutiset/keskustapomo_vaatii_suomalaista_luomumaitoa_boikotin_uhalla/6288473) mitään auta.

***

Yleensä tässä luomuasiassa mainitaan (ikäänkuin meille esimerkkinä) Ruotsi, jossa luomumyynti on n. 4% kaikesta elintarvikemyynnistä.

Mutta Ruotsissa tilanne on sellainen, että siellä kaikesta elintarvikemyynnistä n. 43 prosenttia on tuontiruokaa (meillä n. 25 prosenttia) ja Ruotsissa myydystä luomuruoasta noin 50 prosenttia on tuontitavaraa. Tieto löytyy tästä tuoreehkosta raportista (http://www.lrf.se/PageFiles/64121/Marknadsrapport_ekologiskt_20120126.pdf).

Ruotsissa on, tosiaan, valtiovalta ja muukin julkishallinto suhtautunut luomuun myönteisesti, ja paljon Suomea pidempään ....

Mutta tässä asiassa taitaa MMM:n olla pakko "tapella toinen käsi sidottuna".

Nimittäin tässä keväisessä (30.3.12) muistiossa ...

"Luomu 20/2020" (http://www.mmm.fi/attachments/luomu/678W6W0V9/luomuohjelma_FINAL_nettiin.pdf)

eli "MMM:n suuntaviivoja luomualan kehittämisohjelmalle" todetaan kyllä, että:

Quote"Vähittäiskaupan luomuvalikoimista noin puolet on tällä hetkellä tuontia."

... ja myös asetetaan tavoite:

QuoteTavoite 3:
Kannustetaan kotimaisen luomuruoan kuluttamiseen
Kansallinen menekinedistäminen
Luomualan toimijoiden työtä on tuettu Maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon
kehittämisen momentilta 30.20.46. Vuosien 2010 - 2012 hauissa yhtenä painopisteenä on ollut luomu. Vuodelle 2012 rahoitettiin seitsemää luomuaiheista hanketta yhteensä 466 467 eurolla. Näillä varoilla voidaan tukea yleistä menekinedistämistä. EU:n maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivojen vuoksi siinä [ei] kuitenkaan voi tuoda esille tuotemerkkejä tai tuotteiden alkuperää. Hankkeiden on oltava laajoja ja valtakunnallisia.

Mutta siis, tuosta poimittuna, kaksi viimeistä lausettta, uudelleen (lihav. HJ):

"EU:n maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivojen vuoksi siinä [ei] kuitenkaan voi tuoda esille tuotemerkkejä tai tuotteiden alkuperää. Hankkeiden on oltava laajoja ja valtakunnallisia."

Niinpä suomalaista luomua ei voi edistää kuin edistämällä luomua yleensä!

Ja kun niin tehdään, seuraus voi olla täsmälleen päinvastainen, sen suomalaisuuden osalta.

***

Asialle on mittari ...

QuoteTavoite 3. Kannustetaan kotimaisen luomuruoan kuluttamiseen
�" kotimaisten luomutuotteiden myynnin osuus vähittäiskaupassa ja horeca markkinoista, markkinaosuus %.

... mutta koska ja kuinka usein, ja miten se tarkistetaan, jos - sikäli kuin tiedän - ensimäistäkään asian "mittausta" ei ole tehty, so. emme tiedä, mikä on kotimaisen luomun osuus nyt. Tai ainakaan sitä lukua ei ole kunnolla ja virallisesti julkistettu.

Jos olen väärässä ja MMM sen tietää, olisi ollut erittäin hyvä lähtökohta asian myöhemmälle tarkkailulle, että se alkuarvo (%) olisi julkistettu tuossa 30.3.12 muistiossa!

Markkinointisääntöjen ja kilpailun rajoitusten kiertämiseen on luomupuolella satsattu paljon.
Hömpän markkinointiohjeita löytyy mm täältä (https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15637/Makela_Anna.pdf?sequence=1):

mm näin:
"Tiukka lainsäädäntö saattaa estää (luomu-)tuotteen myynnin suoraan oman kunnan laitoksiin. Perimmäinen vastuu lähiruuan suosimisesta on kuntapäättäjillä. Jos kunnan strategiassa ei linjata, että lähi- ja luomuruokaa on suosittava aina kun mahdollista, niin emännällä ei ole selkänojaa valita kalliimpaa vaihtoehtoa, vaikka se täyttäisikin hankintaehdot....
... Käytännössä hankintakriteeriksi voidaan laittaa esimerkiksi se, kauanko perunan kuorimisesta saa olla aikaa ennen kuin se käytetään kouluruokalassa. Tai pyydetään tarjousta marjoista, joita ei tarvitse kuumentaa ennen käyttöä. Näin kisasta karsiutuvat puolalaiset vakuumiperunat ja pakastevadelmat."

Ja näin:
"6.4 Lähiruoan hankinnan mahdollistavat valintakriteerit
Tarjouspyynnössä voidaan hankintalain puitteissa käyttää tiettyjä valintakriteerejä, jolloin lähiruoan toimittajat pystyvät onnistuneesti olemaan hankintakilpailutuksessa mukana. Tärkeää on, että valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellisesti halvinta hintaa. Tällöin vertailukriteereinä voi olla esimerkiksi hinta, laatu, toimitusaika, elinkaari-kustannukset, esteettiset ominaisuudet, tekniset ansiot ja ympäristönäkökohdat. Ehtoina voidaan käyttää myös tuotteen toimitukseen, pakkaamiseen, toimitusaikaan tai toimitus-aikatauluun liittyviä kriteereitä. (Muukka ym. 2008, 15.)
Hankintalain salliman ympäristönäkökohtien huomioon ottamisella voidaan vaatia tuotteelle mahdollisimman lyhyttä toimitusketjua. Yhtenä valintakriteerinä voi olla kuljetusmuoto hiilidioksidipäästöjä vertailemalla. Pakkausten ekologisuutta ja vähäistä pakkausjätteen määrää voidaan korostaa hankintakriteereissä. Hankinnassa voidaan vaatia, etteivät materiaalit ole ympäristölle haitallisia. Tarjoajalta voidaan myös vaatia ympäris-töselvitys, kuitenkaan ympäristömerkkiä ei tuotteelta voida edellyttää. (Muukka ym. 2008, 15.)
Tarjouspyynnössä laatu-sanaa ei sellaisenaan voi käyttää, vaan se on avattava ja kerrottava mitä ominaisuuksia kyseisessä hankinnassa vertailuperusteena käytetään. Laatu- käsitteen alle voidaan sisällyttää esimerkiksi tuotteen koko, paino, muoto, suola- ja ras-vapitoisuus, ravintoainepitoisuus ja rakenne. Esimerkiksi ruisleivälle voidaan laatukriteereiksi asettaa valmistettu 100 % rukiista ja tuote on leivottu 12 tunnin sisällä toimitusajankohdasta. (Muukka ym. 2008, 16.)"

maksoimitämaksoi

Quote from: Matti Pekkarinen on 07.10.12 - klo:06:26
.

Quote.. Käytännössä hankintakriteeriksi voidaan laittaa esimerkiksi se, kauanko perunan kuorimisesta saa olla aikaa ennen kuin se käytetään kouluruokalassa.

Ja kun tämä laitetaan 10 minuuttiin, niin eiköhän voida lähiruokaa suosia, ihan kaikille tarjoajille ikäänkuin reilusti ja tasapuolisesti.

Mutta luomuruoan osalta tämä ei taida olla yhtä yksinkertaista? Ainakaan näiden kampanjoiden osalta? Olisiko nyt syytä selvitttää, mihin kaikkiin hankkeisiin tämä 466 467 euroa tänä vuonna menee? Pro Luomu varmaan sai leijonanosan, mihin muuhun?

Minusta, kun Marja-Riitta Kottila vastaa näin ...

Pro Luomu ajaa vain ja ainoastaan luomun etua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/pro-luomu-ajaa-vain-ja-ainoastaan-luomun-etua-1.25495)

QuotePro Luomun jäsenet ovat omalta osaltaan sitoutuneet edistämään luomua. Kunkin jäsenen yritys- tai yhdistystoiminta on sen sijaan jäsenen oma asia, johon Pro Luomu ei voi puuttua. Tästä pitää huolen jo kilpailulainsäädäntö.

... ja ...

QuoteMonille luomukuluttajille luomun kansainväliset säännöt ovat tae omien arvojen mukaisesta tuotantotavasta, jota he ostopäätöksillään haluavat edistää myös Suomen ulkopuolella.

... tähän Itä-Suomen maaseutunuorten valiokuntien kiukutteluun (http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12672322.html), niin se tarkoittaa sitä, mitä siinä lukee: Pro Luomu voi edistää vain luomua, ei kotimaisuutta, ei "lähiruokaa".

***

Paljonkin mielenkiintoista on tässä ruotsalaisessa muistiossa (http://www.agrifood.se/Files/AgriFood_Rapport_20121.pdf), joka varsinaiselta aiheeltaan käsitttelee luomun lisäämistä julkisissa keittiöissä. Mutta otan siitä tähän nyt tämän tiedon (s. 18):

QuoteFramförallt importeras mejeriprodukter, spannmål och grönsaker, varor som tillhör de vanligaste inom den ekologiska konsumtionen i Sverige. �...r 2003 var cirka 20 % av försäljningen av ekologiska varor importerade för att öka till cirka 45 % år 2010.3 Den kraftiga ökningen av den ekologiska livsmedelskonsumtionen har därför främst täckts upp av en ökad import.

Eli tuontiluomun määrä kasvoi 20%:sta 45:een (ja on sittemmin kasvanut 50:een) tämän 7 vuoden aikana.

Samana aikana luomun osuus nousi 2 prosentista 4 prosenttiin.  Niinpä pääosa kasvusta kohdistui tuontiin!

Ruotsalaisen oman maan luomutuotannon kysyntä nousi siis vain noin 40%, mutta tuontiluomun myynti nousi  n. 360%.

Ruotsalaiset itse ovat eri nettisivuillaan huolissaan siitä, että tämä trendi jatkuu.

Suomessa tästä ei olla huolissaan? Ollaan, mutta sitä ei nyt kai saa sanoa.

Mutta todellakin, jos nyt löytyisi ensimmäinen tilastotieto siitä, mitä luomua Suomessa syödään - ja minkä edistämisestä verorahoilla maksetaan, nekin eli mekin, jotka emme luomua syö.   

PS. 9.10. aamulla: Linkatussa ruotsalaisessa muistiossa on myös s. 86 taulukko, jossa kerrotaan, paljonko enemmän prosentuaalisesti eri luomutuotteista joutuu tavanomaisiin verrattuna Ruotsissa maksamaan. Siitä näkyy, ettei edes 4% osuus myynnistä juuri luomutuotteiden hintoja laske. Mutta siellä ei ollut vertailua, jota tässä kaipaisin: miten kotimaisen ja tuontiluomun hinnat eroavat. 

Tuonne hintakeskusteluun (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.0) muuten voisi nyt tehdä "bongauksia" tästä? Olen tähän asti yleensä vertaillut vain kotimaista luomua kotimaiseen tavanomaiseen jne. Mutta nyt jotain vertailuja luonun "sisällä"? Asiahan ei tavallaan "meille kuulu", mutta nyt tämän em. kysymyksen arvioimiseksi se voisi olla paikallaan.

Jos Suomeen tuodaan luomumaitoa Saksasta, niin toisaalta Saksa itse on yllättävän riippuvainen luomutuonnista.

Saksasta ei ole kokonaisarviota, mutta tällainen tuoteryhmäkohtainen arvio löytyy:

Germany: Organic imports (http://www.organic-world.net/news-organic-world.html?&L=0&tx_ttnews%5Btt_news%5D=619&cHash=08bbd6015bcdb52dd2a0f9787b1e7805)

Siinä on erikseen aukeava taulukko, josta näkee tilanteen. Ja kuten jo jutun ensi kappaleessa kerrotaan, Saksa tuo maahan 2 - 95% sellaisista luomutuoteista, jota voitaisiin tuottaa Saksassa. Miksiköhän?

Tässä on saksalainen maisterin lopputyö (http://orgprints.org/21306/), josta ei siitäkään selviä kokonaisarviota Saksan osalta, mutta löytyy arvio Itävallasta (n. 50% tuontia) ja Tshekistä (n. 68% tuontia).

Jos siis näin on meitä eteläisemmissä maissa, ei ole välttämättä mitenkään odotettavissa, että luomukysynnän mahdollinen kasvu kohdistuisi Suomessakaan erityisesti kotimaisiin tuotteisiin. Vaan juuri päinvastoin.

No, kohtapa nähdään. Perustilanne, ja sitten se kehitys, ja trendi. *) Tämän Pro Luomu -ryhmän täysin kiiitettävä tavoite on selkiyttää asian tietopohjaa. Mutta kun se on sen tehnyt, tulos saattaa olla poliittiisesti kiusallinen.

________

*) siis tilastollinen! Muita "trendejä" kyllä löytyy ... 

Luomusian ja muittenkin luomueläinten arkea näkyy saksalaisessa dokumentissa täällä: http://www.youtube.com/watch?v=8vvxy05idd4

Ruotsissa Centerpartietin kansanedustaja Staffan Danielsson on useissa artikkeleissaan varoitellut, että politiikkojen keskittyminen suosimaan luomun lisäämistä johtaa siihen, että koko Ruotsin maatalouden asema yleisesti heikkenee, oma tuotanto korvautuu yhä enemmän tuontiruoalla. Tässä yksi hänen useista artikkeleistaan:

Ekojordbruk hotar vårt behov av livsmedel (http://www.gp.se/nyheter/debatt/1.1047994-ekojordbruk-hotar-vart-behov-av-livsmedel?m=print)


PS. 23.10.12: Tässä on Staffan Danielssonin blogi, ja sieltä valittuna, mitä hän on sanonut luomuviljelystä (http://staffandanielsson.blogspot.fi/search/label/ekoodling). Paljon muutakin hän siitä sanoo, mutta tämä em. teema toistuu useassa hänen kirjoituksessaanl

Keskustelu Ruotsissa tulee kiivaammaksi, ja keskustelun keskushenkilönä on yhä tämä Danielsson:

Invektiv från Naturskyddsföreningens ordförande  (http://staffandanielsson.blogspot.fi/2012/11/invektiv-fran-naturskyddsforeningens.html)

Puhutaan tuonnista, mutta puhutaan muustakin luomun ympärillä.

Jotenkin nyt tuntuu, että Suomessakin tätä keskustelua pitäisi seurata. Ikäänkuin niin, että jos Ruotsista otetaan mallia ja oppia - niin otetaan sitten!

On olemassa tällainen Svarfvarsin luomutila (http://www.svarfvars.fi/fi/) ja siihen kuuluva luomunettikauppa Hyvän Elämän Ruokakauppa Oy Raaseporissa. (Uudellamaalla! Ostaako pääministeri Katainen täältä?)

Jota nyt siis tuli piilomainostettua tuossa reippaasti. Ja täällähän ei moni luomufirma saa mainintaa (eli mainontaa) osakseen!

Mutta se oli tavallaan pakko mainita, koska haluamme esittämiemme  tietojen ja väitteiden olevan tarkistettavissa. Niinpä emme voineet sanoa vain, että "eräällä luomutilalla" tai "eräässä nettikaupassa".

Eli asiaan, havaintoon. Tällä tilalla/liikeyrityksellä on nyt sen nettisivuston mukaan myynnissä (http://www.svarfvars.fi/kauppa/) erilaisia tuotteita näitä määriä:

Svarfvarsin tilan omia tuotteita 3  kpl
West Charkin lihatuotteet  9 kpl
Kotimaiset vihannekset ja juurekset    14 kpl
Muut kotimaiset luomutuotteet 22 kpl
- Mustion Myllyn viljatuotteet    15 kpl

   välisumma, kotimaisia          63   kpl

Ulkomaiset hedelmät ja vihannekset    49 kpl
Muut ulkomaiset luomutuotteet 84 kpl

   välisumma, ulkomaisia          133    kpl

Yhteensä erilaisia ruokatuotteita      196    kpl

Kotimaisten tuotteiden osuus valikoimasta siis 32%. Valikoima ei tietysti kerro suoraan siitä, paljonko tuotteita myydään.

S-ryhmä kertoo, että sen luomumyynnin kotimaisuusaste on 68%. Siinä on varsin hyvä luku myös koko luomumyynnin arvioksi, jos S-ryhmän osuus luomumyynnistä Suomessa on 47%.

Onko tämä Yhteishyvän / MTT:n tieto (http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva-lehti/ruokamarkkina-ei-tunne-rajoja/0218010-98384) vertailukelpoinen, mutta näin kirjoitetaan

QuoteTuloksena on, että Suomessa myytävien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on noin 75 prosenttia. Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste ilman valmiiden elintarvikkeiden tuontia oli vielä suurempi, 82 prosenttia. Tutkimusta johtaneen MTT:n vanhempi tutkija Marja Knuuttilan mukaan luku on varsin korkea. Suomessa myytävä ruoka on siis edelleen vahvasti suomalaista.

Eli kokonaismyynnin tasolla luomu ei olisi kovin paljon enemmän tuontiruokaa, mutta enemmän kuitenkin. Luomumaito ja -munat edustavat myynnistä hyvin suurta osaa, ja ne ovat pääosiin kotimaisia. Muu luomu on sitten vastaavasti enemmän tuonnin varassa.

Luomu.fi selvästi iloitsee tästä ...

Luomukulutus uuteen ennätykseen Ruotsin julkisissa keittiöissä (http://www.luomu.fi/tietopankki/luomukulutus-uuteen-ennatykseen-ruotsin-julkisissa-keittioissa/)

... ja pitää tietysti sitä mallina Suomellekin. Mutta edellä mainittu Ruotsin Staffan Danielsson väittää, että juuri näissä korkeissa osuuksissa on  paljon tuontiluomua (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/narproducerat-viktigare-an-ekologiskt_7243949.svd), ja tämä kaikki kehitys ei yleisestikään lisää julkisten keittiöiden kotimaisuusastetta. (Tähän hänellä ei kyllä ollut tilastoviitettä, mutta varmaan joku tuntuma oli.)

Olisi kyllä hiukan tragikoomista, jos luomun laitosruokailun kustannusongelmat ratkaistaisiin tanskalaiseen tapaan - ostamalla halvempia tanskalaisia raaka-aineita ..  8)

Yhteishyvä-lehdessä tueteuutuutena luomuomenamehun esittely. Rainbow-tuote, valmistusmaa Suomi. Mutta sitten lause: "Omenien alkuperämaa (Saksa, Italia, Puola tai Alankomaat) päiväyksen yhteydessä".

Mikähän on omenamehujen kotimaisuusaste yleensä? Onko käsitystä?

Opiskelijaraukat tuhlaavat tässä puuhastelussa (http://opiskelijablogi.uta.fi/?p=765) rahaansa ja/tai aikaansa, mutta saavat tietysti kotimaista lähiruokaluomua. Sen sijaan kiinnittäisin huomiota tähän haastattelulausuntoon ko. artikkelissa (lihav. HJ):

QuoteAamulla vihanneksia tuonut luomuviljelijä Päivi Koli kertoo, että viljelijätkin hyötyvät ruokapiireistä, koska on hyvä olla useita paikkoja, joihin toimittaa tavaraa. ”Kaupat ovat tilanneet meiltä tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna, mutta yksityiset ovat tilanneet enemmän tuotteita suoraan.

Miten ihmeessä kaupat ovat tilanneet vähemmän? Kun samaan aikaan kaupan luomumynnin on kerrottu reippaasti kasvaneen. Tähän outoon yhtälöön on tietysti yksi ratkaisu ...

Tulipa tässä mieleen, että MTT on Suomen hallituksen käytettävissä. Ja sen nimi kokonaisuudessahan on: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos.

Ehkä nyt olisi paikallaan, että hallitus, ennen kuin se sekoaa enemmän Pro Luomun ym. ”seireenilauluihin”,  teettäisi MTT:llä riippumattoman, tieteellisen selvityksen siitä, mihin luomun edistäminen on eri maissa johtanut, juuri tällä kotimaisuus-tuontiruoka-akselilla.

Eli selvityttäisi, ovatko nämä ruotsalaisen kansanedustaja Staffan Danielssonin epäilyt asiassa aiheellisia ja oikeita, vai eivät.

Selvitys olisi syytä tehdä, ennen kuin luvattua toimenpideohjelmaa tuodaan eduskuntaan. Tai voi sen tehdä sen jälkeenkin, tässä vinkiksi kenellw tahansa kansanedustajalle, että sellaista voisi ja pitäisi vaatia, ennen kuin siellä mitään ohjelmia hyväksytään.

***

Ei niin, etteikö luomun lisäämispyrkimys olisi yleisestikin perusteetonta, mutta erityisen hölmöksi asian kyllä tekisi, jos Suomen valtio käyttää tähän rahaa, ja nettotuloksena olisi, että ruoan tuonti, luomun ja muun, näiden sen toimenpiteiden takia kasvaisi. Eli Suomi olisi suurinpiirtein Italian ja Tanskan maataloustuotteiden myyntityön maksumiehenä (jos Danielsson on oikeassa).

Juvan Luomu Oy siirtää maitotuotteittensa jatkojalostuksen Jalasjärvelle. Ja sieltä tuotteet aika todennäköisesti tulevat myyntiin Helsingin seudulle. Kotimaisina ne tietysti säilyvät koko matkan, mutta ...

Luultavasti yleisemminkin luomussa on painetta - pienten myyntimäärien takia - keskittää tuotantoa. No, sitten käytetään MTK:n määritelmää, että kaikki Suomessa tuotettu ruoka on lähiruokaa.

Jopa Pro Luomu myöntää, että valtaosa luomutuotteiden valikoimasta koostuu tuontituotteista, mutta entäpä sitten se "suomalainen" osuus? Näin YLE:

Suomalaisen luomumeetvurstin ainekset tulevat ympäri maailman (http://yle.fi/uutiset/suomalaisen_luomumeetvurstin_ainekset_tulevat_ympari_maailman/6528806)

Itä-Suomen MTK-liittojen luomuvaliokunta vaatii:

Kotimaista luomua markkinoille (http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2013/maaliskuu/fi_FI/kotimaista_luomua_markkinoille/)

Siinä se on huolestunut tuontiluomun lisääntymisestä. Mikä siis auttaisi? Suomalaisen luomun myyminen "tietoisesti" tavanomaisena on heti lopetettava. Luomu on myytävä luomuna! Siinä olisi heidän mukaansa ratkaisu asiaan.

Tässä itse asiassa voisi olla heidän kanssaan samaa mieltä. Sitä näkökohtaa, minkä me siihen lisäisimme, että luomun tuotanto olisi sitten myös sopeutettava siihen määrään, mikä menee luomuna kaupaksi, he eivät välttämättä ehkä niin innokkaasti hyväksyisi mukaan ....


Hauska on myös tuo kohta, jossa luomun pääsyä "kotimarkkinoille" edistettäisiin "hankinta- ja kilpailulainsäädäntöä uudistamalla". On aika vaikea nimittäin kuvitella, miten nykyiset lait estäisivät kauppiaita laittamasta kotimaisia luomutuotteita myyntiin. Mutta siinähän tarkoitetaankin sitä, miten hallituksen olisi keksittävä jotain, jotta julkiset keittiöt ostaisivat kotimaista luomua, ilman ulkomaisen luomun ja kotimaisen tavanomaisen häiritsevää hintakilpailua.

(Tuon otakantaa.fi:n softa on kelvoton - olisiko teetetty OM:n virkamiehen "lahjakkaalla sukulaispojalla"? Se (muun kelvottomuuden lisäksi) mussasi tämän jäsennellyn puheenvuoroni yhdeksi pitkäksi tekstiksi, vailla kappalejakoja. Olen lähettänyt palautteen. Koska mielestäni tämä puheenvuoroni tästä asiasta onnistui aika hyvin, tässä sen kopio sellaisena kuin sen lähetin)

Aiheesta "Luomun pinta-alatavoite johtaa ruoan tuontiin" (https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Lisaa_luomua_Miksi_Miten/Miten_lisaisit_luomutuotantoa_ja_luomuru%2826814%29?threadId=3279)

______________

Agricola: "Vastalause halvasta trikistä: x prosenttia tehotuotantopellostakaan ei voi tuottaa samaa prosenttia Suomen ruuasta. Ihmiset syövät nimittäin paljon muutakin kuin pellon antimia."

Vastalause vastalauseelle: luonnonantimien merkitys ihmisten ruokkimisessa on mitätön. Jossakin on käytännössä aina viljelysmaa, josta ruoka lopulta tulee.

100% tehotuotantopelloista eli viljelysmaasta tuottaa noin 80% Suomen ruoasta, tuonti kun on n. 20%.

Luomupeltojen n. 9% osuus tuottaa ehkä n. 3% ruoasta. Luomuna sitä myydään "virallisesti" 1,5% kulutuksesta. Kun siitä on n. 30% tuontia, päädytään tavarana ("kaloreina") noin prosenttiin. Luomun hinta huomioon ottaen ehkä vain puoleen prosenttiin.   

Jonkin verran sitten luomua myydään tavanomaisena. Mutta siinä oli tämä surkeus - ilmankos asiassa täytyy tehdä "kytkykauppaa", ja yrittää myydä samalla "muitakin hyötyjä kuin litroja ja kiloja ruokaa".

Minusta - meistä - nämä "hyödyt" ovat tarinoita, tarjolla on tarinaruokaa.  Jotkut ovat tarinoista valmiita maksamaan. Valtiovallan ei pitäisi sitä tehdä.

***

Ruotsissa luomun osuus kasvoi myynnistä 2 prosentista 4 prosenttiin vuodesta 2003 tähän vuoteen mennessä eli noin 10 vuodessa.

Vuonna 2003  tuontiluomun osuus oli 20 prosenttia ja nyt se on  50 prosentia.

Niinpä Ruotsissa tuotettu luomu kohotti kyllä osuuttaan kaikista ruokaostoista 1,6 prosentista kahteen. Mutta samaan aikaan tuontiluomu siis kohotti osuuttaan 0,4 prosentista kahteen. Kotimaisen luomun osuus siis kasvoi  viidenneksellä, ulkomaisen luomun osuus taas viisinkertaistui.

Tämä kehitys on odotettavissa meillä. Jos kallin luomun osuutta yritetään väkisin lisätä, niin yksityisessä kuin julkisessakin kulutuksessa, halvemman ulkomaisen luomun houkutus kasvaa väistämättä yllivoimaiseksi, niin asiakkaalla, myymälänhoitajalla kuin rahapulan ja vaatimusten paineessa olevalla laitoskeittiön emännälläkin.

Luomussa paine tuontiin on suurempi kuin tavanomaisen kohdalla. Kansanedustajien pitää olla tästä tietoisia, eikä elätellä täysin epärealistisia unelmia siitä, että Suomi voisi jopa viedä kaiken "erityisen puhtaan" luomutuotantonsa Eurooppaan (tälläisia luulemuksia on ko. laitoksen "pöntöstä" useita kertoja esitetty).

Esimakua realiteeteistä saimme tästä s-ryhmän saksalaisesta, suomalaista halvemmasta luomumaidosta.

Kaiken kaikkiaan suomalaisen ruoan kilpailukyky toteutuu - jos on toteutuakseen - Suomessa, ei viennissä.

***

Jos tässä nyt mitään muutoksia tehdään, pitäisi samassa yhteydessä (ja ilmankin) pistää pystyyn vastaava tilastointijärjestelmä kuin Ruotsissa, jotta edes tarkkaan tietäisimme miten asia on, ja miten asiassa kävi, päätösten jälkeen.

Nyt tilastointisysteemi Suomessa on sellainen, että maasta viedyn luomun määrä tiedetään tarkkaan, tuonnin luvuissa on turvauduttava kaupan arvioihin.

Staffan Danielsson on tästä aiheesta  �" ehkä päivämäärän 1.4. innoittamana - kirjoittanut tämän satiirin, jossa hän kertoo, että on muka muuttanut mieltään:

Öka matimporten till Sverige - för Östersjöns skull! (http://staffandanielsson.blogspot.fi/2013/04/oka-matimporten-till-sverige-for.html)

(”Lisätkää ruokatuontia Ruotsiin �" Itämeren vuoksi!”)

Oikein hyvä tarina, toisella kotimaisella … eikun, eihän olekaan,  se on ihan ainoalla siellä, Ruotsissa. Mutta siis suosittelen.

Luomumyynnin rakennetta pystyy jo - ennen Pro Luomun lupaaman tarkemman tilastopohjan valmistumista - arvioimaan näin pitkälle,  jo julkisuudessa olleiden lukujen pohjalta,

Maito:

Maitoketjussa kiistellään luomumaidon riittävyydestä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maitoketjussa-kiistell%C3%A4%C3%A4n-luomumaidon-riitt%C3%A4vyydest%C3%A4-1.23978)

QuoteTutkimuspäällikkö Eeva Heikkilä Elintarviketiedosta kertoo, että tuotanto kasvoi vauhdikkaimmin keväällä ja kesällä. ”Loppuvuonna kasvu tuskin on aivan yhtä vauhdikasta, joten tämän vuoden tuotanto asettunee 40 miljoonaan litraan”, Heikkilä arvioi.

Kerrottuna 1,50 eurolla litra = 60 miljoonaa = n. 30% koko luomumyynnistä (202 miljoonaa v. 2012)

Luultavasti edelleen valtaosa on kotimaista maitoa, tai luultavasti oli ainakin v. 2012

Munat:

Luomumunien hinta nousee - suoramyynti lisääntyy (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/17/luomumunien-hinta-nousee-suoramyynti-lisaantyy)

Luomumunien osuus myynnistä 12% - hinta vaikka 8 euroa kilo - volyymistä siten  noin 5%.

Vähittäismyynnissä meni n. 45 miljoonaa kiloa munia - luomua siis 2,25 milj. kiloa, 18 milj. euroa è luomumunat noin 10% luomumyynnistä rahassa.
________

Munat ja maito yhteensä noin 40%

Kun tuonti on n. 30%, jää noin 20% osuus eli 40 miljoonaa muille suomalaisille luomutavaroille.

Hyvä laskelma.

Tosin ProLuomun mukaan vuonna 2012 maitotuotteiden osuus oli "lähes viidennes" (19% ?) koko luomumyynnistä (202 M�,�).

http://proluomu.fi/luomun-myynti-nousi-yli-200-miljoonaan-euroon/

QuoteSuomen ostetuin yksittäinen luomutuote on luomumaito. Kaupan mukaan lähes viidennes luomun kokonaismyynnistä tulee nestemäisistä maitotaloustuotteista. Myös hedelmien ja vihannesten osuus luomumyynnistä on samaa luokkaa, noin 19 %. Tuoreita leipomotuotteita on luomumyynnistä lähes 10 %.

Ehkä tuosta 40 miljoonasta tuotetusta luomumaitolitrasta vain osa tuli myyntiin luomuna ja/tai tuo Heikin käyttämä keskimääräinen litrahinta (1,5 �,�) oli liian suuri.

On myös mahdollista, että ProLuomun keräämissä tiedoissa on heittoa todelliseen tilanteeseen nähden.

Ehkä kuitenkin luotetaan noihin Pro Luomun arvioihin. Mutta jos pidän vielä kiinni tuosta kananmuna-arviosta, niin nämä kaksi tuotetta vastaavat n. 30% kokonaismyynnistä.

Otetaan pois sitten vielä tuo vähän jalostetumpi osuus, tuore leipä, 10% (olettaen, kohtuullisesti, että se on kaikki kotimaista).

Silloin jäisi n. 30% kaikelle muulle Suomen tuotteiden luomumyynnille. Siitä suuren osan ottanevat erilaiset jauhot (ja hiutaleet ym.) volyymeina, mutta kun on kyse aika halvasta tavarasta, rahallinen osuus ei ole ehkä niin suuri.   

Jalostusaste on suomalaisen luomun kohdalla joka tapauksessa aika alhainen.

Jos luomumaito myydään käytännössä kaikki noin, perusmaitona, eikä tuon enempää, ja kun luomulihaa kuulemma on huonosti saatavissa, vähän sitä ihmettelee, mihin menee se luomuviljelyn valtaosan, nurmen, 77 000 hehtaarin tuotto.

Tuo 30 % muulle on varmaan aika lähellä oikeaa.

Jokinlaisen tuntuman tuoteryhmien osuudesta saa Alarodun kalvolta 10, jossa esitetään luomun osuus eri tuoteryhmien myynnistä päivittäistavarakaupasta (näkyy siistimmin alkuperäisellä kalvolla):

http://www.luomuliitto.fi/hallinta/wp-content/uploads/2012/08/luomuesitys-luomup%C3%A4iv%C3%A4t-Alarotu.pdf

QuoteLuomun %-osuus tuoteryhmittäin
14.11.2012
Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus
Lähde: SOK TAHTI
TUOTERYHM�,,
Os-% my �,�
PT yhteensä
1,4
MUNAT
11,9
NESTEM�,,ISET MAITOTALOUSTUOTTEET
3,7
HEDELM�,,T JA VIHANNEKSET
2,5
V�,,LIPALATUOTTEET (MAITOTALOUS)
1,7
TUOREET LEIPOMOTUOTTEET
1,7
JUUSTOT
1,0
KELTAISET RASVAT
0,9
TUORE LIHA
0,8
TUOREET LIHAVALMISTEET
0,3
TUORE KALA
0,2
TUORE VALMISRUOKA
0,1
TUOREET YHTEENS�,,
1,7
KUIVAT ELINTARVIKKEET
1,5
JUOMAT
1,5
TERVEYS&L�,,�,,K.OM.TUOT.
0,6
PAKASTEET
0,2
PANIMOJUOMAT
0,2
TEOLLISET YHTEENS�,,
0,9

Noista voisi laskea luomun sisäisen rakenteen tuoteryhmäosuuksina, jos vain tietäisimme mikä on kunkin tuoteryhmän osuus kaikkien päivittäistavaroiden kokonaismyynnistä. Sitä tietoa ei tähän hätään ole mutta jostain S-ryhmän tilinpäätöksestä sen voisi kaivaa esiin. Tietääkö kukaan?

Tuo kertoo jo jotakin, mutta siitä puuttuu sitten purku Suomen tuotantoon ja tuontiin. Mitä tässä, tämän otsikon alla, olen oikeastaan hakemassa. Eli minkätyyppisiä tuotteita nyt tehdään luomuna itse, ja minkätyyppisiä tuodaan. Ja mitä, jos jotain, siitä voi päätellä tapahtuvaksi, jos esim. kunnat ja valtio väkisin lisäävät luomun osuutta laitosruokailussaan.

Työhypoteesina (edelleen), että jos/kun mennään luomupuurosta ja maidosta eteenpäin, tuontitavaran osuus alkaa kasvaa.

Odotin muuten, että näiden nyt menossa olevien messujen yhteydessä tulisi jotain tilastojulkistuksia. Vielä ei ole ainakaan netissä näkynyt, mutta messut yhä jatkuvat. Nyt on mm. ollut lehdissä arvioita kaupan koko myynnistä vuoden 1. kvartaalilla. Kai luvut on voitu laskea luomunkin osalta? Joku yleinen arvio esitettiin, että kuluttajat ovat siirtyneet ostamaan halvempia tuotteita: mitä se on vaikuttanut luomuun, yleensä ja erikseen siinä, onko siirrytty edullisempaan tuontiluomuun?

Nyt on uutisoitu erittäin epäedustavasta otakantaa.fi:ssä olleesta kyselystä, jossa vastaajat kuulemma kertoivat ostavansa kotimaista luomua. Olisi hauska tietää, mitä ostajat ovat oikeasti tehneet.

No nyt löytyi jotain tarkempaa. Luomun toimialaraportissa (painettu 2011, uudempaa ei ole)
http://www.luomu.fi/wp-content/uploads/2012/01/LuomuToimialaraportti2010.pdf
esitetään sivulla 22:

Kaavio 7. Eri tuoteryhmien osuus (%) luomutuotteiden kokonaisostoista 2009 (75 milj. �,�). Lähde: Nielsen
Kuluttajapaneeli

%   Tuoteryhmä
4,3 Tomaatti
9,1 Muut vihannekset
15,8 Tuore maito
5,6 Muut maitotuotteet
1    Ruokaöljy
5,8 Jauhot ja hiutaleet
4,9 Leipä
3,6 Juomat
5,6 Kananmunat
5,8 Liha ja lihajalosteet
7,4 Muut elintarvikkeet

Valittevasti numerot esitetään piirakkakuviossa, jota ei voi kopioida tänne joten katsokaa itse.
Siinä kanamunien osuus luomualan myynnistä oli 5,6 % vuonna 2009. (Kirjoitin sittenkin luvut tuohon ylle käsin.)
Noissakaan Nielsenin tiedoissa ei ole eritelty tuontia. Antakaahan tulkintoja tuosta.

Katsokaa muutenkin tarkemmin tuota toimialaraporttia.

Summittaisesti ynnäten tuossa on noin 70 prosenttia. Luomumatematiikkaahan se tietysti onkin.

Maidon osuus lienee ylikin tuossa esitetyn, ja naudanlihan ehkä, sillä niihin, siis nurmiviljelyynhän tilanne houkuttaa; tuottamaan semmoista pellossa, joka ei välttämättä tarvitse rikkatorjuntaa.
LIS�,,YS klo 21.46: en  pääse tuohon pdf-tiedostoon ... joku vika tässä Readerissä--- jää epäselväksi tuo prosenttien vajaus...

Tarkistin luvut. Nielsenin piirakan mukaisia ovat.

Laskimella ynnäsin. Tulee 68.9 yhteeensä.

Oikeassa olit. Luomumatematiikkaa on.

Tarja Cronbergin on huomannut (http://www.tarjacronberg.fi/mep-lehdistotiedote.php?id=130513150813C118) tämän:

QuoteTuontiruoan osuus kasvaa koko ajan, koska oma tuotantomme ei vastaa kuluttajien kysyntään. Yhä useammin se on luomua, Cronberg valotti Luomuinstituutin haasteita

Eri asia on sitten, mitä ko. instituutti asialle voi, jos yksityiset yrittäjät eivät asiassa kykene mihinkään, ja pääosa Suomen luomusta on ns. bulkkia.

Cronberg vetoaa sitten Tanskan esimerkkiin, mutta hän voisi kysyä itseltään - ja vastata meille muille!- miksi Ruotsin on käynyt toisin, ja kumpi kehityskulku - Tanskan vai Ruotsin - on Suomen osalta todennäköisempi.

Arvioisin tilanteen olevan kutakuinkin sellainen, että saadakseen vähänkään jalostetumpaa luomua kaupaksi Suomessa, yrittäjän täytyy voittaa laatu- ja hintakilpailussa

a) Tanska
b) Tanskaa halvemmat eteläisemmät maat

Sanoisin, että se voi onnistua jollekin, mutta niin harvalle, että käytännössä, muun kun bulkkitavaran osalta,  luomun myynnin (ml. pakkosyöttö kunnissa) lisääntyminen Suomessa = luomuntuonnin lisääntyminen Suomessa.

Pahoin pelkään, että maailman pohjoisin luomuinstituutti Mikkelissä ja Suomessa päätyy lähinnä johonkin internetin kuriositeettien listaan.

Tuotakoon tännekin tieto, miten uumoilemani Ruotsin mallin mukainen kehitys näyttää jo alkaneen:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg4056#msg4056

Quote from: Tarkkailija on 25.05.13 - klo:12:46
Twitterissä eräs pikkulintu visersi näin:

QuoteMinisteri Koskisen tapaaminen Strasbourgissa ”Luomumaitoa tuodaan Suomeen enemmän kuin Suomessa tuotetaan.” #luomu

Kyseessä on EU-parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki toukokuun 22. päivä (https://twitter.com/jaatteenmaki/status/337122526419382274), joten kyllä tuo luomubisnes on melko ihmeellistä touhua, etenkin kun sitä koetetaan yhä enemmän ja enemmän naamioida lähiruuaksi.

Näyttää siltä, että julkisuudessa luomuhype on vaipumassa ja toiveet pannaan yhä useammin lähiruuan kysyntään. Tässä MT:n pääkirjoituksessa (perjantai 7.6.2013) ei mainita ollenkaan luomua:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/l%C3%A4hiruuan-kasvu-kest%C3%A4%C3%A4-1.40794

Quote”Taantuma ei ole katkaissut lähiruuan kasvua.”

Talouden taantuman odotetaan vaikuttavan myös kuluttajien ruokaostoksiin. On havaittu, että tulojen väheneminen ja epävarmuus saavat kuluttajat vaihtamaan hinnakkaampia brändi-tuotteita halvempiin, kuten kauppojen omiin tuotemerkkeihin.

Näin luonnollisesti osittain tapahtuukin. Samalla on kasvanut pelko siitä, kuinka lupaavalle lähiruoka-buumille taantumassa käy. Suoramyyntiin ja pienjalostukseen investoineille yrittäjille tämä voi olla kohtalon kysymys.

Toistaiseksi lähiruoka näyttää kestävän taantuman. ”Buumi jatkuu, eikä taantuma ole sitä hidastanut”, Turun Osuuskaupan osto- ja valikoimapäällikkö Jukka Lauren arvioi (MT 5.6.).

Lukuja ei tuossakaan mainita, joten trendien voimakkuuden arviointi jää auki. Lähiruuasta muuten ei ole tilastoja  senkään vertaa kuin luomusta.

Yle:

Suomeen tulee yhä enemmän ulkomaista luomua (http://yle.fi/uutiset/suomeen_tulee_yha_enemman_ulkomaista_luomua/6747168)

Kiinnittäisimme huomiota siihen, että tarkkoja tietoja ei ole kenelläkään, koska Suomessa ei asiaa virallisesti tilastoida. Jutusta tavallaan puuttuu vielä kiusallinen kysymys viranomaiselle, esim. MMM:lle, miksi näin ei tehdä. Puolittaisesta tilastoinnista - luomuvienti tilastoidaan - syntyy eräänlainen sisäänrakennettu harha päättäjille, kuten kansanedustajille, luomun mahdollisuuksista Suomessa.

Uusi, epäsuora tieto todellisesta tilanteesta uutisessa on: luomutuontia harjoittavien firmojen määrä on voimakkaasti kasvanut.

Luomuviljan tuontiin (ainoa tilastoitu asia!) voi myös kiinnittää huomiota.

Eli siltä osin kuin asia on tiedettävissä, Ruotsin mallia (ks. edellä) näytettäisiin asian kehittymisessä yhä seurattavan.

Quote from: Heikki Jokipii on 25.07.13 - klo:07:57
Yle:

Suomeen tulee yhä enemmän ulkomaista luomua (http://yle.fi/uutiset/suomeen_tulee_yha_enemman_ulkomaista_luomua/6747168)

Kiinnittäisimme huomiota siihen, että tarkkoja tietoja ei ole kenelläkään, koska Suomessa ei asiaa virallisesti tilastoida. Jutusta tavallaan puuttuu vielä kiusallinen kysymys viranomaiselle, esim. MMM:lle, miksi näin ei tehdä. Puolittaisesta tilastoinnista - luomuvienti tilastoidaan - syntyy eräänlainen sisäänrakennettu harha päättäjille, kuten kansanedustajille, luomun mahdollisuuksista Suomessa.

Voisihan tietenkin siitä jotain päätellä, että jos kerran luomuun erikoistuneen kaupan, joka vieläpä toimii voitollisesti, myynnistä 70 % on ulkomaista luomua, niin miten se on sitten muualla?

Ruohonjuuressa taitavat kuitenkin asioida ne valistuneet kaupunkilaiset, jotka pitävät luomuaatetta pystyssä ja jos heille kelpaa ulkomainen halpa* luomu tuolla osuudella, kovin vaikea on uskoa, että aatteeton peruskuluttaja pistää rahojaan kotimaisen, kalliin luomun puolesta.

Siksi ainakin itse suhtaudun hyvin varauksella esim. S-ryhmän ilmoitukseen kotimaisen luomun hyvästä menekistä ja siitä, että ulkomainen luomu ei ole missään erityisen hyvässä myyntinosteessa, ennen kuin pistävät tiukat tilastot faktoinen pöytään, vaan kyse taitaa olla vain luomuimagon kotimaisuuden ylläpitämisestä.

(* halpa tosin taitaa Ruohojuuressa olla suhteellinen käsite, mutta jos kotimaiseen luomuun vertaa, niin silloin toki)

Nyt yritetään (taas) tällaista:

Luomubroileri tulee kauppoihin (http://patarumpu.fi/2013/08/09/luomubroileri-tulee-kauppoihin/)

Uutisesta näkyy, että nyt ei mennä soitellen sotahan vaan kyseessä on koe-erä: katsotaan, miten asiassa käy.

Aika epätavallista realismia tässäkin (lihav. HJ):

Quote�" Me uskomme, että Suomessa on mahdollisuudet kasvattaa luomubroileria ja että Suomesta löytyy muutama prosentti ihmisiä, jotka haluaisivat tuotteita säännöllisesti ostaa, Arto Jokinen sanoo

Mutta jos jatkossakin menetellään näin ...

QuoteSuuressa hallissa kasvaa parhaillaan 7 000 luomubroileria. Ne tuotiin Tanskasta vuorokauden ikäisinä untuvikkoina.

[...]

Hermanni Huhtala kertoo, että heidän luomubroilerinsa syövät oman tilan luomuviljaa sekä luomurehua, jota tuodaan Tanskasta. Suomesta vastaavaa ei saa.

... niin minkämaalaisesta broilerista oikeastaan on kyse? Vieläkö se on "lähiruokaa", jos broilereilla on takanaan laivamatka (automatka? lentomatka?) ja niiden eväätkin tuodaan suurelta osin meren takaa? Vaikka erä olisikin "Suomessa kasvanut"?

Kiinnitinpä huomiota myös siihen, että luomubroilerit jatkavat matkaansa, lyhyen elämänsä jälkeen, ilmeisesti pääosin pakastealtaisiin. Tämän takia ei kannata rakennella erillistä luomutiskiä, suuriin Prismoihinkaan ...

Elina Lappalainen näyttää omassa jutussaan Talouselämässä olevan tyytyväinen asiaan …

Kotimainen luomubroileri yrittää pöytään (http://www.talouselama.fi/uutiset/kotimainen+luomubroileri+yrittaa+poytaan/a2197631)

… ja tulkitsevan, kuten otsikko sanoo, asian siis "kotimaiseksi".  Kuitenkin jutussa kerrotaan, miten jatkossakin - jos sellaista on - suunnitellaan ilmeisesti toimittavan samalla tavalla: 

Quote”Koe-erän jälkeen katsomme kuluttajien ja kaupan palautetta ennen kuin päätämme jatkosta. Seuraavaa untuvikkoerää ei ole vielä tilattu”, Jokinen kertoo.

Vai tulkitsenko pahantahtoisesti? Voisiko olla kuitenkin, että nyt toimitaan jonkun aikaa näin, mutta jos markkinat saadaan luotua, tuodaan myös isi- ja äitikanat Suomeen, ja ehkä ryhdytään tuottamaan tilalla kaikkea kanojen tarvitsemaa rehuakin? No, nähdään. Jos nähdään.

Kotimaisen luomuruoan osuuden on S-ryhmässäkin vielä viime vuonna kerrottu olleen n. 70 prosenttia (ks. edellä: 68%).

Nyt Ilkka Alarotu twiittasi (vastauksena kysymykseen) sen olevan "yli 60%".

Aivan Ruotsin mallin mukaan (ks. edellä) on siten menty.

Ja kun luomumyynti on viime vuoteen verrattuna pysynyt S-ryhmässä samana (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg4422#msg4422), niin siitähän väistämättä seuraa tämä: kotimaisen luomun myynti on hiukan vähentynyt.

PS. 25.9.13: Jos korjataan arviota niin, että luomumyynti on kuitenkin kasvanut 11%, niin kotimaisen luomun myynti on silloin pysynyt aika samana.

Hesarissa kerrottiin, että ruoan kotimaisuusaste yleensä olisi nyt 75% ja alenisi noin prosenttiyksikön vuodessa.

Luomu mainittiin yhdessä lauseessa, jossa kerrottiin sen kysynnän olevan kaksinkertainen pääkaupunkiseudulla muuhun maahan verrattuna (jonka jo tiesimmekin), "maakunnissa" suositaan enemmän lähiruokaa.

Luomun kotimaisuusasteesta ei ollut tietoa, mutta jotenkin annettiin ymmärtää, että uutisen takana on Kuule Oy:n tutkimus. Ehkäpä se selvitti asian luomunkin osalta. Saamme ehkä em. twiittiä virallisemman arvion.

Quote from: Heikki Jokipii on 25.09.13 - klo:03:45
Luomun kotimaisuusasteesta ei ollut tietoa, mutta jotenkin annettiin ymmärtää, että uutisen takana on Kuule Oy:n tutkimus. Ehkäpä se selvitti asian luomunkin osalta. Saamme ehkä em. twiittiä virallisemman arvion.

Ne ruuan tuonti- ja vientiluvut olivat peräisin Elintarviketeollisuusliitosta, MTT:ltä ja Tullilta. Nuo tahot on jutussa mainittu, vaikka juttu olikin sekavasti kasattu.

Seija Kurunmäen Kuule Oy ei ole tehnyt muita kuin asennetutkimuksia. Se ei kerää tietoja esimerkiksi ruuan kotimaisuusasteesta.

Kuule Oy teki tuon Hesarin jutussa mainitun ruuan arvostustutkimuksen viime vuonna:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/121121_ruuan_arvostus.html

QuoteAikuiset arvostavat ruuan suomalaisuutta enemmän kuin nuoret

Helsinki 21.11.2012
Suomalaisten arvostusta ruokaa ja ruuan tekijöitä kohtaan on mitattu kolmannen kerran. Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju-hankkeen tutkimuksessa selvisi, että ruuan ja ruokakulttuurin arvostus on vahvaa. Suomalaiset haluavat syödä yhdessä ja hyvin. Kotimaisen ruuan ominaisuudet nähdään valtaosin ulkomaista parempina. Oman maan ruoka − erityisesti lähiruoka − kiinnostaa, mutta kotimaisuus ei ole tärkein ruuan valintaperuste, etenkään nuorilla.

QuoteKuule Oy toteutti Laatuketjun toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta suomalaiseen ruokakulttuuriin, ruokaan ja ruoan tekijöihin. Tutkimusaineisto koottiin huhti-kesäkuussa 2012. Seurantatutkimus edustaa kaikkia suomalaisia kuluttajia valtakunnallisella, 2099 vastaajan otoksella.

Mittarin avulla voidaan tarkastella ruokaan liittyvien asenteiden kehitystä. Aiemmat mittauskerrat tehtiin MMM:n/Sre:n toimeksiannosta vuosina 2008 ja 2010.
Vuonna 2012 ensimmäisen kerran toteutetut neljä ryhmäkeskustelua syvensivät seurantatutkimuksen tuloksia ja lisäsivät ymmärrystä suomalaisesta kuluttajasta.
Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju-hanke www.laatuketju.fi

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Petri Koskela, puh. 029 516 2382 tai 040 832 9877
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Lisätietoja tutkimuksen tekijöiltä:
Seija Kurunmäki , puh. 0400 460894
seija.kurunmaki@kuule.fi
viestinnän tutkija,Anne Leppänen, puh. 040-7201055
anne.leppanen@kuule.fi

Ja tässä koko arvostustutkimuksen raportti:
https://docs.google.com/file/d/0B3qLwOSFVg2dWXpfNnJtcVJ2UUU/edit?pli=1

Quote from: Heikki Jokipii on 17.09.13 - klo:03:45Nyt Ilkka Alarotu twiittasi (vastauksena kysymykseen) sen olevan "yli 60%".

Täältä saamme nyt täsmällisemmän luvun (joka sekin on tietysti arvio):

Luomun kysyntä Suomessa kasvaa �" näin hurja määrä silti tuontitavaraa (http://www.makuja.fi/artikkelit/1816277/ajankohtaista/luomun-kysynta-suomessa-kasvaa-nain-hurja-maara-silti-tuontitavaraa/)

QuoteLuomuruokamarkkinoiden suuruus on arviolta 215 miljoonaa euroa, josta kotimaisen tuotannon osuus on 63 prosenttia. Kasvaneeseen luomuelintarvikkeiden kysyntään vastataan nykyisin tuonnilla. Tuonnin osuus luomumarkkinoista onkin 37 prosenttia. Tällä hetkellä luomun kysyntä kasvaa noin kymmenen prosenttia vuodessa. Esimerkiksi luomurukiin tuonti ruisleipää varten on kasvanut merkittävästi.

Jos käytämme vanhoja arvioita, että vuonna 2011 luomumarkkinoiden arvo oli 110 miljoonaa (se Pro Luomun lähtökohta, jota käytetään tavoitteessa, että luomun osuus kolminkertaistetaan) ja silloin aikanaan annettua arvioita, että kotimaisen luomun osuus oli silloin 70%, niin kasvuprosentit näyttäisivät tältä:

Kotimainen luomumyynti on kasvanut 77 miljoonasta 135 miljoonaan eli 75%,

Tuontiluomun myynti on kasvanut 33 miljoonasta 80 miljoonaan eli 142%,

Eli otsikossa oleva sana "silti" ei ole perusteltu tuonnin osalta, vaan asia olisi pitänyt sanoa juuri päinvastoin: näin "hurja määrä" on silti kotimaista luomua! Vielä!

Aika säälittävä on - tuon pohjalta - heti tuon lainatun kappaleen jälkeen oleva lausunto:

Quote�" Luomu voi olla Suomen brändi, toteaa Siiskonen lopuksi.

______

Vihjeestä kiitos Luomulakolle (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/10/luomun-tuonti-kasvaa-kasvamistaan.html)

Tällä Erkki Pöytäniemellä onkin täällä ...

Luomutuotteiden vientipotentiaalin analyysi (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/06/Luomutuotteiden-vientipotentiaalin-analyysi.pdf)

... ihan yllättävää realismia:

QuoteKokemukset vuosien varrelta muista maista osoittavat, että luomumarkkinan nopea kasvu (20�"40 %/vuosi) johtaa luomutuonnin nopeaan kasvuun ja kuluttajien mahdolliseen vastareaktioon, jolloin nopeaa kasvuvaihetta seuraa suvantovaihe (esimerkiksi Ison-Britannian ”Buy British”-kampanja syntyi vastareaktiona valtavalle luomutuotteiden tuonnille 2000-luvun alussa).

Samanlainen esimerkki on tietysti Ruotsi. Sitä tuossa ei kyllä sanota, että asia saattaa todella juuttua tuohon tilanteeseen. Eli halvempi tuontiluomu valtaa markkinat lopullisesti. Kuten Ruotsissa *), ja luultavasti myös Iso-Britanniassa.

Ja - sen tulevaisuus näyttää - kuten Suomessa?

___________

*) saatuaan valtavaa "potkua" veronmaksajien rahoista ...

Tämä on tilanne tietysti juuri USA:ssa, eli siellä luomumunat tehdään pitkälti tuontirehulla ...

Chickens That Lay Organic Eggs Eat Imported Food, And It's Pricey (http://www.npr.org/blogs/thesalt/2014/02/26/283112526/chickens-laying-organic-eggs-eat-imported-food-and-its-pricey)

... koska siellä on vaikea saada luomumaissia ja -soijaa, ehkäpä mm. siitä syystä, että GMO-viljely siellä on (noissa tuooteissa) niin dominoivassa asemassa, tai jostain muusta paikallisesta syystä.

Mutta nyt tuli tuosta vasta mieleen, että miksi meille ei luomunbroilerikeskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.0) pälkähtänyt päähän jatkokysymystä tästä faktasta (llihav. nyt HJ):

Quote from: Heikki Jokipii on 07.09.13 - klo:10:31
PS. 7.9.2013 klo 13: Siis "lennätti kotimaisen luomubroilerin kauppaan"? Todellako? Jos:

- "Luomulinnuiksi hankittiin Tanskasta kaksi 3 500 untuvikon erää Hubbardt-rotuisia broilereita [...]
- "Rehustuksessa käytettiin tanskalaista luomutiivistettä [...]"

Jatkokysymyksen olisi pitänyt olla tämä: jos näiden broilereiden kohdalla ei pärjätty ilman tanskalaista tuontirehua (so. tuota tiivistettä), mikä on tilanne munivien kanojen kohdalla?

Eli kuinka kotimaisia kotimaiset luomumunat ovat?

Ja muu luomueläintuuotanto?

Tässä on erään asiaa koskevan esitelmän diat, kylläkin jo parin vuoden takaa. luomu.fi-sivustolta:

Luomurehumarkkinat ja HMOY:n tuotevalikoima (http://luomu.fi/materiaalit/02_Diat/Kujala_T_Luomurehumarkkinat_ja_HMOYn_tuotevalikoima_111109.pdf)

Siinä ei kerrota tarkkaan, mikä on luomurehuissa tuonnin osuus, mutta kerrotaan kuitenkin selvästi, ettei ole helppoa tai mahdollista päästä asiassa 100% kotimaisuuteen:

Quote[...]
100% monipuolinen
suomalainen luomurehu /
realismia?
•
Tanska ja Ruotsi:
monipuolisia luomurehuja
markkinoilla: tuonti raaka-aineet
[....]
Sikarehut: tarjontaa Suomessa ei
ole; riittääkö vilja; hyvä
- ja tasalaatuisesta (luomuohra)
[...]
EDELLYTYKSET MENESTY�,,
•
Laadukkaat perustuotteet
tanskalaisten rehuista
[...]

Asiaa täytyisi tietysti verrata tavanomaiseen tuotantoon. "Etiäiseni" on kuitenkin, että luomu on tavanomaista tuotantoa riippuvaisempi tuontirehuista.

Oliko tässä ....

Luomun kotimaisuus huolettaa Cronbergia (http://www.juvanlehti.fi/Uutiset/14244157.html)

Quote"Europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) on huolissaan luomuelintarvikkeiden kotimaisuusasteen niukkuudesta.

�" Vaikka luomun osuus on kasvanut, on tuonnin osuus kasvun takana. Luomun kulutus on kohonnut kolmeen prosenttia, mutta puolet siitä on tuontia."

... uusi tieto, ja mikä tieto? Painovirhe mukana? Luomun osuushan ei ole kasvanut kolmeen prosenttiin. Mutta pitäisikö silti paikkansa, että tuontiluomun osuus on kasvanut 50%:iin?

Lääkkeeksi ongelmaan hän tarjoaa sitten seuravaa:

Quote"Luomun kotimaisuusastetta pitäisi Cronbergin mielestä tukea. Ylimenokaudeksi hän esittää luomuelintarvikkeiden vapauttamisesta arvonlisäverosta."

Täällä on jo useaankin kertaan laskettu tuon niksin täydellinen toiveajatteluluonne: 12% alennus noin 100% enemmän maksavasta tuotteesta tuskin aiheuttaa ostoryntäyksiä.

MEP:in pitäisi myös tietää, että EU:n alueelta tulevan tuonnin erilainen verokohtelu ei kertakaikkiaan käy.

Ja luomutiskeiltä saamani mutu-tieto on, että valtaosa luomutuonnista Suomeen tulee EU:sta. Niinpä tuo Cronbergin keino ei kyllä vaikuttaisi lainkaan tähän kotimaisuusasteeseen, siinäkään tapauksessa, että se pikkiriikkisen nostaisi luomun yleistä kysyntää. EU:n ulkopuolelta tuleviin eksoottisiin hedelmiin, kahviin yms. asialla ei olisi sitäkään vaikutusta, koska kotimaista vaihtoehtoa ei ole (ja jos olisikin, niin niidenkin kohdalla useimmiten valtiovallan kädet ovat jo kauppasopimusten sitomat, mitään "rangaistustulleja" ei voi käyttää).

Tässä Ruokatiedon uutisessa (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/eu-pelkistaa-luomun-alkuperaisiin-kriteereihin) oli allekkain kaksi tietoa, joista luomuväki varmaan haluaa korostaa edellistä, mutta luultavasti toivoo yleisön (ja poliittisten päättäjien) jättävän huomiotta jälkimmäisen:

QuoteLuomun kulutus EU:ssa on nelinkertaistunut 10 vuodessa noin 20 miljardiin euroon vuosittain. Samaan aikaan alkutuotanto on vain kaksinkertaistunut, mikä on tarkoittanut tuontiluomun osuuden kasvua.

Tuo tieto on aika dramaattinen: EU siis kokonaisuutena tuo noin puolet luomustaan EU:n ulkopuolelta. Puhu siinä sitten yht'aikaa "lähiruoasta".

Ja tuossa tiedossahan ei ole vielä mukana se, miten luomua rahdataan EU:n sisällä!

Juuri loppumassa olevilla luomu- ja lähiruokamessuilla ihmiset ovat hieman oudoksuneet esimerkiksi espanjalaisia mansikoita ja suureellista italialaisen pitsan näkyvilläoloa.

Toisaalta messuille päästään rahalla, joten on aivan sama, että mitkä messut ovat kyseessä, niin ne samat myyjät siellä aina on.

Samoin närää luomuväessä varmaan aiheutti luomupaneelin heti alussa mainittu tosiasia, että Suomessa kaikki ruoka on erittäin puhdasta, ei vain luomu. Eihän se niin saisi olla, eihän?  :-X

Netti-HS:n uutisesta (http://www.hs.fi/kotimaa/Suurten+kaupunkien+kuluttajat+ostavat+jopa+puolet+enemm%C3%A4n+luomua+kuin+muualla+Suomessa/a1402375490098) (liittynee eiliseen Pro Luomun tilaisuuteen):

QuoteAlarotu työskentelee S-ryhmän päivittäistavarakaupan valikoimajohtajana. Kotimaisia tuotteita S-ryhmän myymistä luomutuotteista on 65 prosenttia.

"Kuluttajat arvostavat aiempaa enemmän kotimaisuutta. Kasvusta merkittävä osuus tulee kotimaisien luomutuotteiden myynnistä", selventää Alarotu.

Onko täällä arvioitu siis asiaa väärin (so. kun on uskottu, että luomutuonnin osuus kasvaa, Ruotsin malliin)?

Mitenkä se nyt ottaa. Kun tarkistetaan asia Ilkka Alarotun dioilta (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2014/06/kotimaisen-luomutuotannon-merkitys-ilkka-alarotu.pdf) 10.6.14 tilaisuudessa, siellä lukee näin (lihav. HJ):

QuoteSuomessa valmistettujen tuotteiden osuus volyymista on 65 %

Nyt uskallan luottaa "mutuuni", ja sanoa, että se 35%, joka tuosta jää, on sitten luultavasti juuri sitä kalliimpaa, jalostettua tavaraa. Ja siten tuontiluomun osuus myynnistä, rahasta on mitä luultavimmin kasvanut (voisi olla jo 40% tai sinnepäin, tai jopa ylikin).

Alarotu (diallaan) sanoo kyllä, että (luomun) "[k]asvusta merkittävä osa on tullut suomalaisista tuotteista" (lihav. HJ), mutta ei siis sano, että se osuus olisi merkittävin. Jonka luultavasti olisi sanonut, jos kyseinen osuus olisi ollut yli 50%.

HS:

Quote"Luomua ostava kuluttaja arvostaa hinta-laatusuhdetta, kotimaisuutta, herkullisuutta ja ekologisuutta", kiteyttää Alarotu.

Eikä siis oikeastaan ostaessaan saa erityisesti mitään näin arvostamaansa! Kiteyttää tähän Jokipii.

Quote from: Heikki Jokipii on 11.06.14 - klo:04:36
Nyt uskallan luottaa "mutuuni", ja sanoa, että se 35%, joka tuosta jää, on sitten luultavasti juuri sitä kalliimpaa, jalostettua tavaraa. Ja siten tuontiluomun osuus myynnistä, rahasta on mitä luultavimmin kasvanut (voisi olla jo 40% tai sinnepäin, tai jopa ylikin).

Tällaisesta VM:n budjetin valmisteluasiakirjasta (http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp;jsessionid=E11D5C81E7AEEC7D62F2B65B5C6D7B92?lang=fi&file=/2014/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/30/20/47/47.pdf) löytyykin sitten tieto selvällä suomella:

QuoteTuontiluomun 40 prosentin osuutta myydyistä tuotteista pitää pystyä vähentämään.

Nyt en ole ihan varma, mutta liittyykö tuo asiakirja jo tämän vuoden eli vuoden 2014 budjetin valmisteluun? Eli noin - siis 40% - olisi ollut jo viime vuonna?

PS. Tarkistin, että hyväksytyssä budjetissa tuota mainintaa ei ole. Niinpä lähde on Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013). Eli sen käsityksen ja sen saamien tietojen mukaan 40% tuonnin osuus olisi ollut tosiasia jo v. 2013.

Tieto tai arvio on luultavasti tai lähes varmasti saatu Pro Luomulta (koska kaupan valistunut arvio asiassa on ainoa tieto, mikä Suomessa on, esim. tulli ei asiaa tiedä).  Miten minusta nyt tuntuu, ettei tuota lukua ole tuotu esiin, kun luomumyynnistä on kerrottu kansalle?

***

Avataan vähän, vaikka tämä perusmatematiikkaa onkin. Vuoden 2013 arvioidusta luomumyynnistä 215 miljoonaa 40% on 86 miljoonaa. Kotimaisen luomun osuudeksi jää siis 129 miljoonaa. Hehtaaria kohti (joita oli v. 2012 lopussa n. 205 000) kotimaisen luomun myynti oli siis n. 630 euroa. Aaria kohti 6,3 euroa.

Tietysti teoreettisesti mahdollista, että tuossa valiokunnan asettamassa pyrkimyksessä onnistuttaisiin. Mutta kuten edellä oli rivien välistä luettavissa, näin ei ilmeisesti ole tapahtumassa.

Melkoisen nopeasti tuo prosenttiluku, eli tuontiluomun osuus, on kasvanutkin. Sen voi nähdä ihan vaikka tätä keskustelua taaksepäin selaamalla. - Vielä tällä hetkellä Wikipediassakin tarjotaan lukua 30%.

Selittyy sekin, miten tässä luomumyynnin nousuvaiheessa luomutuottajat Suomessa saattoivat olla siellä täällä tyytymättömiä siihen, miten heidän tuotteensa eivät silti menneetkään kaupaksi.

Ennemmin tai myöhemmin Pro Luomun täytynee päivittää tiedot julkisestikin, ja kertoa meille, mikä on tilanne asiassa nyt.

Tällä Iisalmen Sanomien pääkirjoittajalla on täysin realistinen näkemys (http://www.iisalmensanomat.fi/mielipide/artikkelit/kuluttajien-mieli-muuttuu-hitaasti/819245) väistämättä kalliimman luomun potentiaalisesta kysynnästä - eli sitä ei näillä näkymin mitenkään kauheasti ole - mutta sitten hänkin, oikeastaan aika tyypilliseen tapaan, lankeaa tähän "luomu- ja lähiruoka" -illluusioon, eli eri asioiden toisiinsa sotkemiseen, ja samantien siihen, että asiasta olisi potentiaalista hyötyä hänen lähiseudulleen (lihav. HJ):

QuoteMe yläsavolaiset olemme monen ruuan suhteen etuoikeutettuja. Monet kaupoista löytyvät tuotteet ovat lähellä tuotettuja ja niiden alkuperä selvillä.

Olisi kuitenkin hyvä, että kaupat markkinoisivat entistä ponnekkaammin omia luomu- ja lähituotteitaan. Esimerkiksi oma erityinen osastonsa lähellä tuotetulle ruualle voisi nostaa paikallisten tuotteiden kysyntää entisestään.

Tekee mieli palata jo aiemmin esillä olleeseen luomun maksaja-asiaan. (siis siihen että maksaja=jokainen veronmaksaja)
Suunnilleen kaikille meille olisi parempi, että luomuruoka olisi kaukoruokaa. Siis: se tuotettaisiin jonkun muun valtion veronmaksajien rahoilla. Ja luomuväen (varsinkin U.B. Linströmin mukaan) mielestähän ”siellä jossain” luomu tuottaakin runsaat sadot, joten se ei siellä aiheuta verokuormitusta eikä sademetsien lisähakkuutakaan.

Suomalaiset luomuviljelijät ovat sanoinkuvaamattoman saamattomia nyhjääjiä, luusereita? Tukiaisia piti taas korottaa, ettei heidän uskonsa viljelyn mielekkyyteen ihan pettäisi.

Luomusato jääkin usein pellolle, eikä siinä suurta vahinkoa synny  (http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm)

Valio yrittää nyt kertoa meille näin:

Kotimaisuus ratkaisee luomun ostamisessa (http://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/kotimaisuus-ratkaisee-luomun-ostamisessa/)

Quote�" Myös kotimaisuus nousi tutkimuksessa vahvasti esille. Kotimaisten luomutuotteiden laatuun luotetaan enemmän kuin ulkomaiseen luomuun. Luomutuotteet eivät välttämättä päädy edes harkintalistalle, mikäli niiden suomalaisuudesta ei voida varmistua, brändipäällikkö Niklas Lindroos Valiolta kertoo.

Varmaankin ko. kyselyyn perustuvassa tutkimuksessa asia nousi juuri noin esille, ja ehkäpä se voi juuri maidon kohdalla pitää paikkansakin.

Mutta kokonaisuudessaan se ei - reaalisessa ostokäyttäytymisessä - paikkaansa pidä, jos tuontiluomun osuus on jopa 40 prosenttia (ks. edellä 7.7.2014).

Tämä tässä STT:n jutussa (joka ilmestyi TS:n lisäksi mm. Demarissa) ...

Luomutavaratalo sinnittelee Savon sydänmailla (http://www.ts.fi/uutiset/talous/687778/Luomutavaratalo+sinnittelee+Savon+sydanmailla)

... ollut tieto kertoo, että suurin piirtein ennallaan asia on (lihav. HJ):

QuoteLuomun osuus kaikkien elintarvikkeiden myynnistä Suomessa on noin 1,6 prosenttia eli 215 miljoonaa euroa, josta kotimaisen tuotannon osuus on kaksi kolmannesta.

Mutta tuohon ilmaisuun mahtunee sekä 60% että 70%, eli ei lisätietoa. Eikä ole siis myöskään siinä tietoa, mihin suuntaan kehitys asiassa on kulkenut ja kulkee.

Näin on ...

QuoteValikoiman tulee olla niin laaja, että arkiruoan pystyy tekemään kokonaan luomusta, Laitinen perustelee ulkomaisia tuotteita.

... ja tuskin tämä mihinkään muuttuu, vaikka pyrkimys lähituotannon myyntiin artikkelissa esille tuleekin. Vähän vahingossa mukana sitten lienee tällainen lausunto siitä, kenelle se "lähiluomu" sitten Savosta menee kaupaksi (lihav. HJ):

Quote�" Asiakkaita käy harvakseltaan, mutta joskus myös bussilasti kerrallaan aina Lappia ja etelää myöten, kuvaa luomukaupan rytmiä Topin Irja-vaimo.

Marja-Riitta Kottilakaan ei asiaan liittyvässä pienemmässä artikkelissa lukuja täsmentänyt:

Luomu kitkuttelee kysynnän ja tuonnin paineissa (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/687776/Luomu+kitkuttelee+kysynnan+ja+tuonnin+paineissa)

Vai täsmensikö vähän (lihav. HJ):

QuoteOsa kasvusta katetaan tuonnilla, joka osuus luomumarkkinoista on reilu kolmannes.

Eli ainakin yli 33%. "Reilu kolmannes" olisi varmaan myös 40% - vaikka jotakuta saattaisikin silloin jo houkuttaa ilmaisu "vajaa puolet" tai "lähes puolet" ...  :)

Kertoi, että (lihav. HJ):

QuoteHänen mukaansa eniten luomutuontia kasvattavat vihannekset ja hedelmät, esimerkiksi luomubanaani.

�" Lisäksi luomussa on erikoisempia tuotteita, kuten soija, pähkinät, pavut, pastat ja öljyt, joita ei meillä tuoteta. Toisaalta taas täällä tuotetusta luomukaurasta viedään 80 prosenttia ulos. Kotimaassa luomuleipä ei ole saavuttanut ansaitsemaansa asemaa, Kottila kuvailee.

Eikä ihmetellyt, mitä järkeä on lihavoimassani kohdassa. Siis suomalaisille. "Saksalaisille" jotain järkeä voi ollakin (vrt. Matti edellä 05.08.14). (Jotka sitten saattavat vielä tuoda sen takaisin Suomeen luomumyslinä ... vähintään jotain 10-15 �,� kilo ...)

Quote from: Heikki Jokipii on 05.10.12 - klo:16:15
Mutta Ruotsissa tilanne on sellainen, että siellä kaikesta elintarvikemyynnistä n. 43 prosenttia on tuontiruokaa (meillä n. 25 prosenttia) ja Ruotsissa myydystä luomuruoasta noin 50 prosenttia on tuontitavaraa. Tieto löytyy tästä tuoreehkosta raportista (http://www.lrf.se/PageFiles/64121/Marknadsrapport_ekologiskt_20120126.pdf).

Ruotsissa on, tosiaan, valtiovalta ja muukin julkishallinto suhtautunut luomuun myönteisesti, ja paljon Suomea pidempään ....

Kun Ruotsia tässä on seurattu, niin laitanpa tähän esille Staffan Danielssonin aika tuoreen blogikirjoituksen, jossa on ensinnäkin tieto, että Ruotsissa kaikessa ruoassa tuonnin osuus on jo ylittänyt 50% rajan, ja sitten valistunut arvaus siitä, mitä siellä esitetty ehdotus tai vaatimus (Naturskyddsföreningen ja Miljöpartiet) kokonaan luomuruokaan siirtymisestä merkitsisi:

100 % ekomat= 80 % import? (http://staffandanielsson.blogspot.fi/2014/10/100-ekomat-80-import.html)

Quote�,,n en gång, jag har respekt för det radikalare och betydligt dyrare ekokonceptet som säkert har möjlighet att kanske attrahera t o m dubbel så många konsumenter som idag, dvs ta typ 10 % av marknaden. Däremot är det orealistiskt att tro att de flesta konsumenter skulle köpa mat som är 30-60 % dyrare och mer, om alternativet är närodlad mat från Sveriges bönder i övrigt.

Redan de dyrare regelverk som Sverige nu har har medverkat till att Sverige är det land i Europa där matimporten är störst, över 50 %. Skulle Sverige nu följa Naturskyddsföreningen och Miljöpartiets krav, att allt jordbruk ska bli "ekologiskt" är risken uppenbar att den stora vinnaren är importmaten från kontinenten och andra sidan jordklotet medan det svenska ekojordbruket kanske står för 20 % av den svenska matkonsumtionen. En sådan utveckling skulle naturligtvis vara förödande för både kretslopp och biologisk mångfald i det svenska jordbruket liksom för Sveriges självförsörjningsgrad och öppna landskap.

Ja sitten se on tällä lailla, näin päin, ainakin Suomussalmella, ainakin paikallisten kauppiaiden mukaan, Ylen (Kainuu) uutisesta:

"Ihmiset valitsevat lähitomaatin vaikka halvempaa ulkomaista on tarjolla" (http://yle.fi/uutiset/ihmiset_valitsevat_lahitomaatin_vaikka_halvempaa_ulkomaista_on_tarjolla/7632774)

QuoteKyllä lähiruoka-teema puhuttelee kainuulaiskuluttajaa voimakkaammin kuin luomu. Lähiruoka-teema on myyvempi, toteaa sotkamolainen Hannu Korhonen lausuen ääneen myös muiden haastateltavien mielipiteen.

�" Luomutuotteet ovat asia aivan erikseen. Esimeriksi tomaatit: se on promilleissa se määrä, mitä menee luomua lähitomaatteihin verrattuna. Jopa ulkomainen, kilohinnaltaan halvempi tomaatti jää kainuulaisen jalkoihin, kertoo Kirsi Moilanen suomussalmelaisasiakkaiden ostokäyttäytymisestä.

(lihav. HJ)

;D

Näin, vaikka toimittaja meitä lukijoita johdattelee tuolla luomu- ja lähiruokakytkennällä. Ja on saattanut vähän johdatella haastateltaviaankin.

Näin, vaikka sitten toisen YLEn uutisen mukaan on täten:

Kainuu on edelleen Suomen luomuviljellyin maakunta (http://yle.fi/uutiset/kainuu_on_edelleen_suomen_luomuviljellyin_maakunta/7497285)

Mutta se luomulähiruoka lieneekin tarkoitettu helsinkiläisille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=107.msg4432#msg4432).

Tällaista kirjoittelee MTT:n vanhempi tutkija Helmi Risku-Norja:

Luomua kaukokiitona
http://mttelo.mtt.fi/340

QuoteLuomupuolelta on kuulunut sellaisiakin näkemyksiä, että tuotteen alkuperällä ei ole väliä. Kysytään, mikä ylipäänsä on kotimaista tuotantoa, sillä tuotanto on monin tavoin kytköksissä muualta tuotuihin tuotantopanoksiin. Pääasia on, että tuote on luomua, ja kauppojen hyllyille halutaan kaukokiitona hinnaltaan edullista tuontiluomua, sillä sitä kuluttajat ostavat. Tämän pitäisi rohkaista suomalaisia tuottajia lisäämään kotimaisen luomun tuotantoa.

Mahtaako päättelyketju pitää? Vedenpitävä se ei ainakaan ole, sillä muutama vuosi sitten pienehkö suomalainen luomumeijeri joutui lopettamaan toimintansa, kun kauppojen hyllyille alkoi ilmaantua edullista ulkomaista luomumaitoa eikä suomalaista luomumaitoa enää edes tarjottu asiakkaille. Ainakin tavanomaisella puolella on paiskittu hartiavoimin töitä, jotta suomalaiset tuotteet pärjäävät kilpailussa halpaa tuontiruokaa vastaan. Työ on tuottanut hedelmää, sillä nykyään suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja haluavat tuotteiden alkuperämaan näkyvän pakkauksissa.

Etenkin julkisella puolella lähiruokaa käytetään toistaiseksi melko vähän. Syinä mainitaan hin­nan lisäksi usein riittämättömät volyy­mit, niukka tuotevalikoima, puuttuva pienimuotoinen jatkojalostus sekä huo­nosti toimivat jakelukanavat.

Pro Luomu etsii nyt ilonsa tästä ...

Ruotsin luomumarkkinat uuteen ennätykseen (http://proluomu.fi/ruotsin-luomumarkkinat-uuteen-ennatyksen/)

... ("pantaten" yhä olennaisia tietoja Suomen luomumarkkinoiden kehityksestä, ja siinä mm. tarkempaa arviota tuontiluomun osuudesta) kertoen, että ...

QuoteRuotsalaiset haluavat kotimaista luomua

Ekowebin päätoimittaja Cecilia Ryegård toteaa, että suurin osa luomumarkkinoiden kasvusta tulee ruotsalaisista luomutuotteista. Hän arvioi, että kasvu olisi voinut olla jopa koettua suurempaa, jos kotimaisista luomutuotteista ei olisi ollut ajoittain pulaa.

... mutta jättäen kertomatta sen alkutilanteen, josta kasvuluvut on laskettu. Josta siis suurin osa on tuontiluomua, ollut jo jonkin aikaa (ks. edellä). Ja jos kasvusta vaikka 51% (joka jo on "suurin osa") koostui nyt ruotsalaisista luomutuotteista, tuontiluomun osuus säilyi ehkä kuitenkin käytännössä samana.

(Etsimme kun kerkiämme tähän tarkemmat tiedot ruotsalaisesta, kaikkein mieluimmin virallisesta lähteestä.)

***

Olipa siellä myös tieto, että ...

QuoteAlkoa vastaavan Systembolagetin luomumyynti kohosi peräti 83 prosenttia.

... josta tarvittaessa voimme jatkaa keskustelua täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.0). Sekin myynnin kasvu luultavasti koostuu paljolti tuontitavarasta, jossa, kuten jo tiedämme, on tämä ongelma (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68).



PS. klo 14: Nähtäväksi jää, mitä Ruotsissa - ja Suomessa - artikkelissa mainittuun "zeitgeistiin" vaikuttaa tämä kirja (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=364). "Zeitgeist" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Zeitgeist) eli ajan henki tosin ei ole välttämättä rationaalisten perustelujen ohjaama asia.

Mitä tämä on?!!!

En epäillyt mitään tuossa Pro Luomun uutisessa, mutta päätinpä kuitenkin selata alkuperäiseen asti, eli tähän artikkeliin:

Världsunik ekoökning i Sverige 2014: + 38 procent (http://www.ekoweb.nu/?p=11363)

Ja siellä lukee näin (lihav. HJ):

QuoteEn stor del av ökningen står svenskodlade/svenskproducerade produkter för, som mejeri, ägg och gris/nöt/kycklingkött. Inom dessa varugrupper var i stort sett alla ekoprodukter som fanns på svenska marknaden producerade av svenska lantbrukare.

"En stor del [av ökningen]" ei ihan varmasti käänny suomeksi "suurin osa"!

Tämä on valehtelua! Onko tuo vahinko?

***

Päätin, että vahinkohan se. Lähetin sinne korjauksen:

QuoteArtikkelissanne "Ruotsin luomumarkkinat uuteen ennätykseen" on näppäilyvirhe tässä lauseessa:

"Ekowebin päätoimittaja Cecilia Ryegård toteaa, että suurin osa luomumarkkinoiden kasvusta tulee ruotsalaisista luomutuotteista."

Alkuperäisessä lauseessa sanottiin "en stor del", eli suuri osa, eikä suurin osa. Eli n-kirjain pois.

PS. 2.2.15: Vahinko se oli. Luvattiin korjata, ja nyt on korjattu.

***

Ja tässä pätee ihan sama logiikka kuin tässä Alarotun tapauksessa (ks. edellä 11.06.14) :

QuoteAlarotu (diallaan) sanoo kyllä, että (luomun) "[k]asvusta merkittävä osa on tullut suomalaisista tuotteista" (lihav. HJ), mutta ei siis sano, että se osuus olisi merkittävin. Jonka luultavasti olisi sanonut, jos kyseinen osuus olisi ollut yli 50%.

Eli siis Ruotsissakin se oikeasti suurin osa on tullut tuonnin kasvusta!

Tuolla toisessa keskustelussa, jossa oli puhe Pro Luomun uudesta raportista luomumyynnistä 2014 (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg6514#msg6514), kaipasin vastausta tähän kysymyjkseen:

Quote from: Heikki Jokipii on 24.02.15 - klo:10:56
PS. Nyt siis Pro Luomu on tuon meille kertonut. Mutta toista tietoa odotamme vielä: paljonko tuosta, koko myynnistä, on kotimaista ja paljonko tuontia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg6014#msg6014)?

Varmaan saamme (myöhemmin) tarkemman vastauksen (ja kaipaamamme %-luvut) asiaan, mutta ko. Pro Luomun uutinen (http://proluomu.fi/luomun-myynti-lisaantyi-viime-vuonna/) antaa ehkä jo tässä pieniä vihjeitä siitä, minkäsuuntaista kehitys on ollut (lihavoimani tässä melko varmasti tuontituotteita):

QuoteLuomumarkkinoiden kasvu ei ole tasaista, vaan siinä on eroja sekä tuoteryhmien että kaupparyhmittymien välillä. Viime vuonna eniten kasvaneet luomutuoteryhmät olivat luomukahvi, maustamistuotteet ja lastenruoat.

�" Nousevat tuoteryhmät kertovat uusista tuotteista ja kuvastavat myös yleisiä trendejä. Luomukahvin myynti lisääntyi uusien lanseerauksien myötä, ja kookosöljyn suuri suosio näkyy myös luomussa, Kottila tarkentaa.

Tosin "selvässä kasvussa" oli uutisen mukaan myös tuoteryhmiä, jotka voi kuvitella kotimaassa syntyneiksi. Mutta nykyaikana niidenkään ei tarvitse sellaisia olla.

Tämä uutinen ja sen tieto on tietysti vain osa totuutta asiassa, vaikka S-ryhmä vastaakin n. puolesta luomumyynnistä:

Luomuvuosi 2014 �" kovaa kasvua taloustilanteesta huolimatta  (http://patarumpu.fi/2015/03/12/luomuvuosi-2014-kovaa-kasvua-taloustilanteesta-huolimatta/)

QuoteS-ryhmän ruokakauppojen luomumyynti kasvoi viime vuonna 8 prosenttia. Myydystä luomusta 66 prosenttia on kotimaista alkuperää.

Eli tuontitavaraa siellä 34 prosenttia.

QuoteVaikka sortimentti on suuri, tulee 45 prosenttia kaikesta luomumyynnistä kymmenestä suosituimmasta luomutuotteesta.

Joihin kuuluvat varmasti maito ja kananmunat, joiden kotimaisuusaste on suuri.

Ai että, miten kaipaamme nyt Marja-Riitta Kottilan uutta, täsmällistä arviota tuontiluomun osuudesta, koko maassa, kaikessa luomumyynnissä.

Häpeämättömästi tätä myyttiä luomun ja lähiruoan kytkennästä toisiinsa yhä ylläpidetään:

Enää ei riitä, että ruoka on luomua �" nyt halutaan reilua lähiruokaa (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/276144-enaa-ei-riita-etta-ruoka-on-luomua-nyt-halutaan-reilua-lahiruokaa)

QuoteRuokapiirien suosio ei ole Luomuliiton toiminnanjohtajan Elisa Niemen mukaan kuitenkaan laantunut, päinvastoin. Asiasta ei ole olemassa tarkkaa tietoa, mutta Uudellamaalla ruokapiirejä on kymmeniä, koko maassa satoja.

�" Yhä useammalle on tärkeää, että ruoka on myös tuotettu reilusti �" ja mieluiten lähellä. Halutaan että tuottaja saa työstään kunnon korvauksen, eivätkä rahat mene välikäsille, Niemi sanoo.

Niemi tietää tasan tarkkaan, miten häviävän pieni merkitys näillä ruokapiireillä kuitenkin on. Mutta ei saa sitä sanotuksi. Eikä sitä, miten koko luomukulutuksesta on suurempi osa tuontiruokaa kuin tavanomaisesta (jonka myös varmasti tietää). Vai olisiko tuossa, koko uutisessa, kuitenkin tavallaan - "rivien välissä" - myönnetty tämä fakta? 

Hiukan ihmetyttää tämä valtava epäluuloisuus, Suomen Evirasta ym. huolimatta,  samassa uutisessa:

QuoteElomaa uskoo, että trendiin vaikuttavat ruokaskandaalit.

�" Monia mietityttää ruuan turvallisuus. Pitkiin ruokaketjuihin liittyy myös paljon inhimillistä kärsimystä ja rikollisuutta, hän sanoo.

�" Meidän ruokaketju on 30 kilometriä. Siihen ei paljon huijausta mahdu. Tilalle voi mennä katsomaan, miten ruoka tuotetaan.

No, sehän ei ole meidän asiamme, varsinkaan itse luomun suhteen. Juurihan esitimme siltä osin kehotuksemme:

Suosikaa väärennettyä luomua (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=373)  ;D

(Vaikka senkin ohjeen seuraaminen saattaa juuri Suomessa olla hiukan vaikeata.  ;D)

Mistähän Timo Juurikkala tässä artikkelissaan (http://www.timojuurikkala.net/blogi.php?aid=17439&d=2015-03) oli saanut tämän tiedon:

QuoteKulutetuista luomutuotteista vain 60 % on kotimaisia, joten tilaa kasvuun on.

Siltä pohjalta tuo voisi olla "sisäpiirin tietoa", että hän on toiminut Vihreän eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä ja ministeriryhmän erityisavustajana.

Eli eduskunnalle ja hallitukselle on siis kerrottu reilusti, että 40% kulutetusta luomusta on tuontitavaraa, meille muille vain epämääräisesti, että sitä on "reilu kolmannes" (Kottila haastattelussaan, ks. edellä 14.10.14)?

PS. Erittäin moni muu väite Juurikkalan artikkelissa ei kyllä pidä paikkaansa, mutta pitäisikö tuo?  ;D

Quote from: Heikki Jokipii on 03.04.15 - klo:06:03

Mistähän Timo Juurikkala tässä artikkelissaan (http://www.timojuurikkala.net/blogi.php?aid=17439&d=2015-03) oli saanut tämän tiedon:

QuoteKulutetuista luomutuotteista vain 60 % on kotimaisia, joten tilaa kasvuun on.

Mahdollisesti Pro Luomun Marja-Riitta Kottilalta, joka yksityismailissaan 3.6.15 minulle kertoi, että hänen arvionsa luomumyynnin kotimaisuudesta on juuri tuo 60%. Hän korosti, että kyse on vain arviosta, mutta hänellä oli taustalla "eri tahojen" tekemiä arviota asiasta, ilmeisesti esim. eri kaupparyhmien tekemiä.

Mutta siis (aiemmin esitetty arvio) "reilu kolmannes" myytyjä tuontitavaroita luomun kokonaismyynnistä on siis noin 40%.

Näin ajatellaan ...

Luomu jatkaa kasvuaan �" luomulähiruokaa kampanjoidaan (http://yle.fi/uutiset/luomu_jatkaa_kasvuaan__luomulahiruokaa_kampanjoidaan/8060685)

Quote�" Meidän asiakkaille on ehkä luomusertifikaattia tärkeämpää se, että tuote on lähellä tuotettua, Mikko Seppänen toteaa.

Sama on huomattu myös luomuinstituutissa.

�" Lähiruoka on ajanut itsensä läpi. Monesti luomusta ajatellaan, että se tulee kaukaa. Nyt haluamme nostaa lähiluomun profiilia, projektipäällikkö Heli Peltola sanoo.

(lihav. HJ)

... ja mikäs on niin monestikaan ajatellessa, kun näkemys on siis oikean suuntainen: keskimäärin se tulee siis enemmän kaukaa kuin tavanomainen ruoka. Tuosta voisi helposti tulkita, että asian oletetaan muuttuvan, jos ajattelutapa muuttuu?

PS. Mikä siinä on ...

QuoteSuurinta luomumyynnin kasvu on kananmunissa ja maitotaloustuotteissa. Kanamunissa luomun osuus on jo lähes 13 prosenttia. Luomutuotteiden osuus päivittäistavarakaupan myynnistä on pari prosenttia.

... että tuo "lähes"-sana on unohtunut tuosta jälkimmäisestä laiseesta? Lisäksi, kun tiedämme miten luomumyynti keskittyy Helsinkiin ja muihin isoihin kaupunkeihin, ja ko. hanke toimii Etelä-Savossa, olisi tuossa kaivannut tietoa lähtötasosta siellä: voisiko luomumyynnin osuus siellä olla pikemminkin lähempänä yhtä prosenttia? Johon uutisessa haastatellun kauppiaan lausunto vähän viittaa?

Nyt Luomuliittokin joutuu "kärvistelemään" tällaisten kysymysten kanssa:

Paistoleivän alkuperä? (http://www.luomuliitto.fi/paistoleivan-alkupera/)

Kun tilanne on ilmeisesti se, että ihan "aidosti" suomalaista luomuleipää ei ole saatavilla?

Koska

a) kysyntä Suomessa on liian heikkoa ja
b) (kauraleivän osalta) vilja menee "Saksaan"!  ;D

Vrt. edellä 14.10.14 lausunto:

QuoteKotimaassa luomuleipä ei ole saavuttanut ansaitsemaansa asemaa, Kottila kuvailee.

Niin vain suomalainen luomutila tarjoaa myytäväksi (https://www.instagram.com/p/BCFJptdIqqO/) tällaista tuotetta:

Quotesvarfvarsin_luomutila Ihanaa tuoretta ranskalaista lehtisalaattia saatavilla tälläkin viikolla hallikaupastamme Hakiksessa #Svarfvars #Luomu #Organic #Freshproduce @svarfvarsin_luomutila

(Juuri lehtisalaatista oli puhetta toisessakin keskustelussamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.msg7801#msg7801) ... tietysti, tuo luomukysymys unohtaen, voi laskeskella, onko salaatin tuottaminen Suomen talvessa kasvihuoneessa mitenkään parempi vaihtoehtio. Mutta 16 euron kilohintaan tuota siis myydään.)

Taas on se aika vuodesta, jolloin pidetään nämä:

Lähiruoka & Luomu. Kevatmessut 7.-10.4.2016 (http://www.messukeskus.com/Sites4/Kevatmessut16/Lahiruokaluomu/Sivut/default.aspx?gclid=Cj0KEQjw8u23BRCg6YnzmJmPqYgBEiQALf_XzesYBL8OkZkJ7oLo28BL10frntVvxdNDkx8J9ZNLASsaAuaB8P8HAQ)

Tuonne messuportille saisi ehkä sommitelluksi yksinkertaisen mielenosoitusplakaatin:

Mitä enemmän luomua, sitä vähemmän lähiruokaa

- luomupellot tuottavat ruokaa vain neljänneksen tavanomaisesta
- lähes puolet luomusta on tuontiruokaa

(Kysyjille voisi sitten jälkimmäisestä kertoa, että siis 2/5, mutta siis "lähes". Tai kirjoittaa pienemmällä alle, että 40%. Mikähän siinä on viimeisin tieto? Voisiko se olla jo enemmänkin " lähes"?

Jälkimmäisessä asiassa voisi messuvieraita kehottaa myös huomioimaan näytteilleasettajia, jotka minun saamieni tietojen mukaan ovat perinteisesti olleet pääosin ulkomaisia firmoja, luomutuotteiden osalta.

Ensimmäisessä asiassa voisi laittaa esiin myös luvut: 8,5% ja 2%.)

Tällaista kritiikitöntä hehkutusta noista messuista tarjoaa (tai välittää) myös STTinfo:

Vastuullisuus ja arjen fiksut ruokavalinnat esillä Lähiruoka ja Luomu -messujen ohjelmassa (https://www.sttinfo.fi/tiedote/vastuullisuus-ja-arjen-fiksut-ruokavalinnat-esilla-lahiruoka-ja-luomu--messujen-ohjelmassa?publisherId=1811&releaseId=43274458)

Sieltä faktalaatikosta sen saamme tietää (lihav. HJ):

QuoteLähiruoka & Luomu on omistettu suomalaisille pientuottajille, lähellä tuotetulle ruoalle sekä suomalaisille ja ulkomaisille luomutuotteille.

Jos tästä joku esittely nettiin tulee, luultavimmin meille taas kerrotaan, miten valtaosa luomutuotteista oli juuri niitä ulkomaisia. Jo siitä yksinkertaisesta syystä, ettei Suomen minimaalisille markkinoille kannata vähänkään jalostetumpia luomutuotteita kehittää. (Eikä sellaisilla isommille markkinoille päästä.)

Saapi muuten nähdä, kun Pro Luomu luultavasti tästä uutisen tekee, päivittääkö Marja-Riitta Kottila siinä yhteydessä tiedon siitä, mikä on Suomessa tuontiluomun osuus myynnistä, nyt?

Quote from: Heikki Jokipii on 31.03.16 - klo:05:27
Jälkimmäisessä asiassa voisi messuvieraita kehottaa myös huomioimaan näytteilleasettajia, jotka minun saamieni tietojen mukaan ovat perinteisesti olleet pääosin ulkomaisia firmoja, luomutuotteiden osalta.

Nyt täytyy myöntää, että olin väärässä noiden messujen suhteen. Sekä näytteilleasettajien listasta (http://www.messukeskus.com/Sites4/Kevatmessut16/Lahiruokaluomu/Sivut/FairCatalog13039.aspx) että tästä Kirsi Viljasen raportista näkee, että tällä kertaa oli sentään valtaosin (ellei jopa täysin) kyse suomalaisista tuotteista:

Lähiruoka&Luomu -messujen 2016 tunnelmia (http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/2016/04/lahiruoka-messujen-2016-tunnelmia.html)

Lieneekö asiasta esitetty kritiikki aiempina vuosina vaikuttanut asiaan, ja ulkomaisten luomutuottajien osallistumista oli jotenkin rajoitettu? Vai olivatko nuo ulkomaiset luomufirmat itse huomanneet, että täällä ovat luomumarkkinat niin pienet, ettei maksa vaivaa?

Jos ollaan tästä huolissaan ...

Naudanlihan kotimaisuusaste uhkaa laskea entisestään (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/naudanlihan-kotimaisuusaste-uhkaa-laskea-entisestään-1.144527)

QuoteMaito- ja nautatilojen väheneminen voi johtaa tuotantoaukon korvaantumiseen tuonnilla.

Joka viides suomalaisten syömä naudanlihakilo on tuontia. Ruotsissa kotimaisen osuus on enää puolet.

... niin tietysti täytyy kiinnittää huomiota noihin lopettaviin maatiloihin.

Mutta eikö oikeastaan pitäisi kiinnittää huomiota myös tiloihin, jotka siirtyvät luomuun? Sillä vaikka luomutilat tuottavat suhteessa juuri naudanlihaa melko paljon (3,4% kulutuksesta, versus sika 0,4%), niin kyllä luomuun siirtyminen sitäkin tuotantoa vähentää. Ja sitäkin vähenemistä sitten korvataan tuonnilla. Eikö se ole noin käynyt Ruotsissakin, jossa ollaan tässä luomussa "pitemmällä"?

Luomulihan kotimaisuus ei sitten paljon tuossa lohduta, jos lihaa tuotetaan yleisesti vähemmän. Varsinkaan, jos luomuliha, luomunauta ei sitten mene edes kotimaasssa kaupaksi, vaan viedään osin täältä pois (kuten mm. Atria kertoi tekevänsä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg8133;topicseen#msg8133)).

Tässä haastattelussa väitetään kyllä, että ...

Puheenjohtaja Pauli Talvitie, Luomuliitto: kysyntä määrää luomun kasvun (http://www.maaseutumedia.fi/puheenjohtaja-pauli-talvitie-luomuliitto-kysynta-maaraa-luomun-kasvun/)

... mutta sitten ohitetaan oikeastaan edes kulmakarvoja kohottamatta se, ettei kysyntä mitenkään sitä määrää: tavoitteena on luomualan lisääminen 10 prosentista 20 prosenttiin, vaikka kysyntä on 1,8 prosentissa.

Eikä siitäkään luomualasta kuitenkaan synny sellaisia tuotteita, jotka menisivät kaupaksi, vaan jo tuossa haastattelussa tulee esille, miten tarvitaan tuontia, sekä tuotantopanoksissa että lopputuotteiden:

QuoteKanapuolella on tullut paljon luomumunantuottajia lisää. Sielläkin joitain tuottajia mietityttää se, että kanan luomurehua tuodaan arveluttavista maista. Monella maalla on maine myös huijaajina. Luomumerkintä esimerkiksi Venäjällä on vakuuttava vasta kun sertifikaatin on tehnyt esimerkiksi saksalainen laitos.

Huolta on siis siitä, onko tuo rehu oikeata luomua. Mutta ikään kuin itsestään selvyytenä otetaan, että tuota rehua tuodaan, muista maista. Sitä ei siis saa kotimaasta? Tuohon tarkoitukseen eivät hehtaarit enää riitä? Mikä oikeastaan on siis luomumunien kotimaisuusaste? (Vastaava kysymys täytyy tietysti esittää tavanomaisistakin munista.)

QuoteEspanjalainen luomu vai suomalainen tavanomainen?

Väliotsikon kysymys saa Paulin naurahtamaan kuivasti. ”En pysty panemaan järjestykseen. Ostan ulkomaista luomua jos kotimaista ei ole tarjolla”. Diplomaattinen, rehellinen ja poliitikkomainen vastaus tulee farmarin suusta kuin luonnostaan.

Ja ilmeisesti noin usein käy. Miksei noilla hehtaareilla sitten saada kotimaista luomua kauppaan? Eräs selitys tulee esille:

QuoteTalvitie yhtyy ajatukseen, että luomuun on siirtynyt myös jäähdyttelijöitä, joiden pellot ovat huonosti ja epäammattitaitoisesti hoidettuja. Varsinkin takavuosina toiminta oli usein rikkaruohojen sietämistä. Se oli helppo tapa mennä eteenpäin, jos tila muutenkin aiottiin laittaa jäähylle. Alaan panostaneita viljelijöitä asia hatuttaa.

Kyllä tällaista toimintaa täytynee olla yhä vielä. Tai sitten asiaan on muu selitys. Mutta lopputulema siis kuitenkin se, että 40% myytävästä luomusta on ulkomaista. Ja ehkäpä siis vähän peitellysti suurempikin osa? Noista hehtaarimääristä huolimatta.

Tähän perään. Tässä Apu-lehden piilomainoksessa ...

Hilpeitä kanoja ja luomumunia (http://blogit.apu.fi/hannasumari/hilpeita-kanoja-ja-luomumunia/)

... kerrotaan, mitä kanat syövät:

QuoteLuomukanojen ruokavalio on siis luomua ja siihen kuuluu: ohraa, kauraa, vehnää, herneitä, valkuaistiivistettä ja kalkkia.[...] Hanneksella menu sisältää apilaa, timoteitä, porkkanaa ja muita juureksia sekä salaattia. Karkea rehu tarkoittaa myös virikkeitä kanoille. On mitä nokkia.

Mutta tuontirehu ei tule esille, vaikka sillä ilmeisesti on iso merkitys. Yleisesti, tuon tilan tilannetta emme tietysti tiedä. Valtaosa tuosta "menusta" kun on ihan kotimaassa tuotettavissa. Sen tiedämme alaviitteestä, että tuokin tila harrastaa loisimista tavanomaisen tuotannon "siivellä":

Quote* Luomukanoille saa antaa 5% tavanomaisia rehuraaka-aineita vuoden 2017 loppuun. Tämä siksi, jotta saadaan täytettyä kanojen mm. aminohappo (metioniinin) tarve. Hanneksen kanalassa se tarkoittaa ostovalkuaisrehussa lisättyä maissigluteenia, jota ei ole luomuna tarjolla. Kyseessä on eurooppalainen säädös.

Sitten, kun tuo ei ole enää sallittua, Hanneskin varmaan turvautuu tuontirehuun? Se hankala asia taitaa olla juuri tuo valkuainen?  Ei tuo, eikä sen mahdollisesti korvaava tuontirehukaan, ole kyllä sen tilan sisäisen omavaraisuuden "kiiltokuvan" mukaisia, jolla luomuviljely muutoin kerskailee.

Ruotsistakaan ei ole tullut päivitettyä tietoa tuontiluomun osuudesta kulutuksesta. Tämä arvio (http://www.ekomatcentrum.se/files/EfterlysningEkologiska%20producenter%20sokes.pdf) on jo noin kahden vuoden takaa:

QuoteCirka hälften av de ekologiska livsmedlen som konsumeras i Sverige är importerade och importen ökar.

Tämä voisi johtua mm. tullimääräysten - ja sitä kautta tilastoinnin - muuttumisesta? Ruotsissa ei ehkä enää tiedetä tarkkaan tuota osuutta? Ruotsissa lisäksi myös tavanomaisella puolella tuontiruoan osuus on suuri.

KRAV on julkaissut kyllä raportin Ruotsin luomumarkkinoista 2016 (http://www.krav.se/marknadsrapport-2016), mutta siinä ei ole arvioita kulutetusta tuodusta luomuruoasta, vaan ainoastaan tämä tieto tarjonnasta, sortimentista:

QuoteMacklean har på uppdrag av KRAV gjort en intervjubaserad kartläggning av ursprunget för konventionella, ekologiska och KRAV-märkta varor i dagligvaruhandeln. Vi har använt den striktare definitionen av svenskt, som inkluderar både huvudråvara och beredning. Kartläggningen visar att den totala andelen svenskt i dagligvaruhandeln är cirka 39 procent. För de ekologiska varugrupperna är andelen något högre, ekologiskt cirka 43 procent och KRAV-märkt cirka 45 procent. I de ekologiska varugrupperna är svenskandelen högst (50 procent) inom kategorierna mejeri, färsklivs, bröd och kött. Däremot är andelen svenskt lägre (30 procent) i kategorier som kolonial, dryck, djupfryst, konfektyr samt frukt och grönt.

Siinä siis väitetään, että valikoiman osalta luomutarjonta olisi keskimäärin jopa tavanomaista ruokaa kotimaisempaa.

Valikoiman kotimaisuudesta antoi tiedon myös Pro Luomun kooste (pdf) "Luomu Suomessa 2015" (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2016/05/Luomu_Suomessa_2015.pdf)

QuoteIsoimpien kauppojen valikoimissa on laajimmillaan noin 3 000 luomutuotetta. Niistä noin 55 % on kotimaisia.

Valikoimissa siis Suomessa luomutuotteet ovat 10 prosenttiyksikön verran kotimaisempia kuin Ruotsissa. Mutta valikoima ei suoraan kerro kulutuksesta.

Edelleen olemme Suomessakin sen noin vuoden takaisen tiedon varassa, että tuontiluomun osuus on 40%. Sitä tietoa ei luomuväki ole kiirehtinyt päivittämään.

Lienee tyypillinen tai ainakin hyvin tavallinen tämä OH-Luomuruokatukun tapaus.

http://www.luomuruokatukku.fi/uutta/uutta

Yleisluonnehdinta kertoo:

QuoteHEIN�,,KUU 2016

Hei heinäkuu!

Heinäkuussa kesä on kauneimmillaan! Kesäluonto ja viljavat pellot herättävät monet miettimään myös ruoan alkuperää. Yhä useampi haluaakin ostoksissaan suosia niin luomua kuin kotimaistakin tuotantoa. Niin mekin - ja siksi onkin jälleen aika marssittaa toinen toistaan herkullisempia uutuuksia niin Suomesta kuin maailmalta.

Sitten tarjotuista tuotteista leijonanosa on tuontitavaraa, kaukaakin. Kotimaisia lähinnä "malliksi" (on sentään joitakin). Eikä sitä alkuperää edes useimmiten tuoda tuotekohtaisesti edes kunnolla esille (täytyi osin päätellä). Mutta silti halutaan ratsastaa tuolla lihavoimallani idealla.

Ei silti liene syytä kiistää tuon firman halua suosia kotimaista. Mutta se ei vain monen tuotteen kohdalla onnistu, Suomen luomumarkkinoiden pienuuden takia.

Tällainen ilmeisesti uusi yrittäjä on tullut alalle: Suomen (!) Luomukeskus (http://www.greenrail.fi).

Käytännössä kaikki sen tarjoamat tuotteet ovat tuontitavaraa, yleensä Saksasta. Ainoa selvästi kotimainen asia sillä on, että firma käyttää Valion logistiikkapalveluja.

Tuo firma tähtää selvästi HoReCa-markkinoille. Sen Horeca-katalogia (http://www.greenrail.fi/files/HoReCa_Luomukeskus_FoodService_0312.pdf) (pdf) ei ole edes viitsitty suomentaa.

Pro Luomun HoReCa-ryhmä on elänyt jonkinlaista hiljaiseloa. Mutta olisiko sillä tietoa, paljonko Suomen sinänsä vaatimattomasta luomutarjonnasta ravintoloissa olisi vielä tuontiruokaa? Ihan intuitiivisesti voisi kuvitella, että suurkeittiöiden haluamia suurempia pakkauskokoja, isompia määriä tasaiseen tahtiin jne. olisi helpompi saada Saksasta kuin Suomesta.

Ei Suomen Luomukeskus uusi ole. Olen nähnyt tuon ja kauan aikaisemmin.

Tarkistin perustettu 2010 ja otti aputoiminimen Suomen luomukeskus 2012:

http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/green+rail+oy/23676126

Kannattaa aina tarkistaa Kauppalehdestä yritystiedot.

Pikkufirma on yhä.

Vertailukohta, eli tuontiruoan osuus tavanomaisella puolella, kaipaa ehkä luvuissaan päivitystä. Hesarissa tänään ympäristötieteen tohtoriopiskelija Vilma Sandström ja professori Pekka Kauppi kertoivat siitä. Heidän mukaansa tuonnin osuus olisi jo v. 2011 ollut yli 35 prosenttia. Se osuus on luultavasti yhä kasvussa, tullin tietojen pohjalta.

Me käytämme muiden maiden viljelyalaa noin 590 000 hehtaaria. Se rasittaa myös luontoa ja sen monimuotoisuutta, erityisesti tropiikissa. Lainataanpa tämä lause MT:n tuon uutisen toisinnosta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/hs-suomalaiset-popsivat-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-kaukoruokaa-ja-sen-tuottamiseen-tarvitaan-590000-hehtaaria-peltoa-1.165048):

QuoteTutkijoiden mukaan suomalaisten kulutuksessa luonnon monimuotoisuudelle vahingollisinta on tropiikin luontoa syrjäyttävä viljely: kahvin, kaakaon, sokeriruo'on ja soijan tuotanto.

Kun Hesarin kirjoituksessa sitten kysyttiin, mitä luonnosta välittävä kuluttaja voi tehdä, lähiruoan suosimisen lisäksi kehotettiin käyttämään tuotteita, jotka "ovat ansainneet kylkeensä jonkin ympäristömerkin". Olipa huono neuvo, koska suurin osa kuluttajista mieltää tällaiseksi merkiksi myös merkinnän luomusta - joka tietysti vain pahentaa tilannetta. Jos tällaiseksi merkiksi lasketaan myös Reilun kaupan merkki, sitä koskee hyvin paljon sama, koska niin suuri osa sen tuotteista on Suomessa luomua.

Olisivatkohan nämä tutkijat erikseen tarkastelleet luomua ja sen tuontia? Ko. tutkimusryhmään kuuluu myös muita  nimeltä mainitsemattomia ulkomaisia tutkijoita.

Tässä vanhempi uutinen samasta asiasta, silloisin pienemmin luvuin:

Tutkimus: Suomi tarvitsee jopa 400 000 hehtaaria ulkomaista peltoa ruokatarpeen täyttämiseen (http://yle.fi/uutiset/3-7169035)

Kun Pro Luomu kertoi tämän ...

Luomun myynti huimassa kasvussa: +14 % vuonna 2016 (http://proluomu.fi/luomun-myynti-huimassa-kasvussa-14-vuonna-2016/)

... niin luultavasti se olisi lisäksi voinut kertoa, että luomun tuonti on myös kasvussa.

Vaikka selkeitä lukuja ei tuosta löydy, mainitaan sellaisia tuotteita nousijoina kuten kahvi ja banaani. Vaikka minulla ei ole antaa asiassa nyt viitettä, minulla on sellainen "tutina", että myös luomulastenruoat suurelta osin tuodaan muista maista.

Marja-Riitta Kottila ei siis käyttänyt tätäkään tilaisuutta päivittääkseen tiedon tuontiluomun osuudesta.

Mutta jos käytämme ihan hänen vanhaa 40% arviotaan, niin  273 miljoonasta eurosta se olisi 109,2 miljoonaa euroa. Jolloin kotimaisen luomun osuudeksi jäisi 163,8 miljoonaa euroa. Eli vain se - korkeintaan - olisi sitä "luomua ja lähiruokaa".

Luokittelustakin seuraa, että emme näe tuontiluomun osuutta ...

QuoteSuurin luomutuoteryhmä oli viime vuonna sama kuin ennenkin: hedelmät ja vihannekset tuovat lähes viidenneksen luomumyynnistä. Myydyin yksittäinen luomutuote on edelleen banaani, jonka menekki lisääntyi viime vuonnakin merkittävästi.

... mutta ei tuo banaani mitenkään ole ainoa tuontituote tässä HeVi-sektorissa. Jos vielä tässä luomun kasvihuoneviljelyn (tai ruukkuviljelyn) sallimisasiassa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg9576#msg9576) käy Suomen luomuväen kannalta "köpelösti", voi HeVi-luomutuotteissa tuonnin osuus jatkossa räjähtää.

Uudesta luomutilojen kannatttavuutta koskevasta Pro Luomun uutisesta keskustelemme varmaan tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=775.msg9668#msg9668). Mutta samassa uutisessa (http://proluomu.fi/luomu-kannattaa-paremmin-kuin-tavanomainen-maatalous/) esitettiin väite:

QuoteMaataloudessa käytettävät tuotantotarvikkeet kuten lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaineet ovat valtaosin tuontituotteita. Niiden pieni osuus kustannuksista merkitsee sitä, että luomutuotannon kotimaisuusaste on korkeampi kuin tavanomaisen tuotannon. Suomalainen luomu on siis kotimaisinta ruokaa.

Tämä saattaa olla tottakin - sikäli kuin kaupassa oleva ja myyty luomu on kotimaista! Kottilalta nyt todella kaivataan sitä uutta arviota.

Polttoaineen osalta tuokin on kyllä epäiltävää: eikö asiasta tehty selvitys jokunen vuosi sitten päätynyt siihen, että traktorityötä kuluu luomuviljelyssä tuotettua määrää kohti tavanomaista viljelyä enemmän? Siitä nyt puhumatta, kun sitä ei ole Suomessa selvitetty, että paljonko luomuviljely lainaa ravinteitaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762) tavanomaiselta viljelyltä. Lannoitteesta tulee, paitsi luomulle kelvollista, myös kotimaista, jos se käy kääntymässä naapuritilan lehmän ruoansulatuksessa?

Luomumyynti on kasvanut kohisten. Ja samalla luomun tuonti on laajentunut nähinkin tuotteisiin:

Lidlin luomumyynti kasvoi vuodessa yli puolella �" luomuvoi ja -maito tulevat Saksasta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/lidlin-luomumyynti-kasvoi-vuodessa-yli-puolella-luomuvoi-ja-maito-tulevat-saksasta-1.177566)

***

Pikkuisen numerotaidottomuutta tuossakin uutisessa on:

QuoteVain 14 prosenttia kaikista Suomi Syö -kyselyyn vastanneista valitsee luomutuotteen aina kun mahdollista. Näin tekevien osuus oli pienentynyt neljä prosenttiyksikköä kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.

Tuohan tarkoittaisi sitä, että huomattavan monessa tuotteessa, joita aina on saatavilla, luomun osuuden pitäisi olla tuo 14% tai yli. Nyt kuitenkin Pro Luomun tuoreen selvityksen (http://proluomu.fi/luomun-myynti-huimassa-kasvussa-14-vuonna-2016/) mukaan korkein osuus oli kananmunissa 15,4% ja kaikkien muiden tuotteiden osuudet jäävät siitä kolmannekseen tai huomattavasti alle.

Miten tässä näin on päässyt käymään:

Huutava pula luomuviljasta haastaa luomukotieläintilat: Hinnat karkasivat, siipikarjatilalla tuotantokatkoja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/huutava-pula-luomuviljasta-haastaa-luomukotiel%C3%A4intilat-hinnat-karkasivat-siipikarjatilalla-tuotantokatkoja-1.190669)

Rehuviljan osalta tarvittavan määrän kun kuvittelisi olevan hyvin ennakoitavissa. Eläimet kun eivät kesken kaiken muuta ruokailutottumuksiaan ja -linjaansa.   ;D

Omalta osaltaan tämäkin heikentää luomun kotimaisuusastetta, jos luomurehuviljaa tuodaan ulkomailta. Mutta:

QuoteLaarit ovat tyhjentyneet luomuviljasta pitkin Eurooppaa, valottaa Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.

Niinpä uutisessa väläytetään tuontia jopa Etelä-Afrikasta, vaikka ehkä vähän liioitellen. Mutta se kai tuossa on edessä, että tuonti Euroopan ulkopuolelta entisestään korostuu?

Mutta mitähän tämä tarkoittaa:

QuoteHän arvelee, että muutaman ison viljatilan siirtyminen luomuun tulee tasapainottamaan tilannetta.

"Toivottavasti sato on hyvä. Jos tapahtuu jotakin sellaista että sato menetetään, on jo perustelut tavanomaisen viljan käyttöön."

Puhutaanko siinä luomutuotannosta luopumisesta - vai jostain poikkeusluvasta ruokkia väliaikaisesti eläimiä tavanomaisella rehulla, mutta luomustatus säilyttäen?

Myös tämä ihmetyttää:

QuoteHänen mukaansa typensitojakasveille varattu ala vähentää markkinoille saatavan luomuviljan määrää.

"Jos minulla tulee peltoon tarpeeksi typpeä kananlannasta, miksi typensitojia täytyy käyttää? Se on nyt ajankohtainen kysymys. Pian tuomme luomuviljaa Etelä-Afrikasta."

Jos typpeä ei saada typensitojakasvien kautta, mistä ne kanat ovat typen lantaansa saaneet?


PS. 27.5.17: Vastaus voisi tuon tilan kohdalla olla, että mistä hän, viljelijä sen tietäisi, jos hän on tähän mennessä ruokkinut kanansa pääosin ostorehulla (vaikka luomuna hän sen toki on ostanut). Mutta hänen tilallaan nyt nuo typenkerääjäkasvit ovat tarpeettomia, hänen omilla pelloillaan, kananlanta riittäisi? Mutta kokonaistilanteeseen tuo ei tietysti olisi mikään vastaus eli ratkaisu. Vaan "typensitojakasveille varattu ala" väistämättä vähentää "markkinoille saatavan luomuviljan määrää". Siitähän luomuviljelyssä - ja sen kehnossa tuotossa hehtaaria kohti - juuri on kyse, mitä me täällä olemme tolkuttaneet (mm. siinä, että virallisia luomusatotilastoja ei sellaisinaan pidä verrata tavanomaisiin. Vaan, että ne vähintään kaksi välivuotta viidestä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=548.msg2326#msg2326) on vertailussa muistettava.)

Tässä kritisoidussa S-ryhmän yhteistyökuviossa ...

Marttila moittii S-ryhmän hehkutusta: "Halpakauppaketju Tescoa aletaan brändätä tuontilaadulla" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/marttila-moittii-s-ryhm%C3%A4n-hehkutusta-halpakauppaketju-tescoa-aletaan-br%C3%A4nd%C3%A4t%C3%A4-tuontilaadulla-1.191441)

... ei S-ryhmän oman tiedotuksen mukaan ...

Pieni ylellisyysloikka suomalaisten ruokapöytiin �" S-ryhmä ja Tesco yhteistyöhön (https://patarumpu.fi/2017/05/29/pieni-ylellisyysloikka-suomalaisten-ruokapoytiin-s-ryhma-ja-tesco-yhteistyohon/)

... pääsääntöisesti ole kyse luomusta, vaikka tuotelistasta luomutuotteitakin löytyy. Mutta tämä Ruokatiedon vanha uutinen kertoo, ettei luomu suinkaan ole tälle Tescolle vieras juttu:

TESCO T�,,HT�,,�,, BRITANNIAN SUURIMMAKSI LUOMUKETJUKSI (https://www.ruokatieto.fi/sv/uutiset/tesco-tahtaa-britannian-suurimmaksi-luomuketjuksi)

Kun S-ryhmällä on Suomessa selvästi sama pyrkimys, varmasti yhteistyö silläkin saralla voi vielä jopa syventyä?

Tuosta ei siis - vielä - ollut kyse, mutta tästä Marttilan vuodatuksesta tulevat kyllä mieleen ...

QuoteMarttila aistii tuulahduksia sodanjälkeisiltä vuosilta, jolloin mainostettiin erikoisuuksia siirtomaakaupasta.

S-ryhmä on esitellyt myös tuotteita koskevia mainosvideoita, joissa luodaan kuvaa muun muassa ylellisistä elintarvikkeista aamiaispöydissä.

"Kaikki, mitä tuodaan, on hienompaa. Onko tämä kuluttajan aliarvioimista vai mistä on kyse?" hän toteaa.

... toiset mainokset, joissa kaikki, mikä on luomua, on hienompaa. Ja pientä ylellisyyttä.

Jos myös tämän Luomu Suomessa 2016 -koosteessa olevan tiedon rinnalle ...

QuoteSuurin luomutuoteryhmä arvossa mitattuna on hedelmät
ja vihannekset. Toiseksi suurin luomumyynnin tuoteryhmä
ovat luomumaidot ja kolmanneksi suurin kananmunat.

... asettaa sen Sampsa Heinosen tiedon, että 60% suomalaisten luomutilojen myyntituloista tulee eläintuotteista, se osaltaan vahvistaa jo tiedossakin olevaa faktaa, että tuosta suurimmasta luomutuoteryhmästä suuri osa ellei jopa valtaosa tulee ulkomailta. Ja jos luomuviljely kasvihuoneissa tulee Suomessa mahdottomaksi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg10186#msg10186), tuo trendi tietysti vain vahvistuu. Ruotsissa on käsittääkseni jo näin käynyt ilman sitäkin.

Tiedottaja Minna Nurro Pro Luomusta vastasi yksityismailissa näin, kun kysyin häneltä tuonnin osuudesta Suomessa. Luvan kanssa kopioin vastauksen tähän:

QuoteTuonnin osuudeksi luomun myynnistä arvioidaan tällä hetkellä noin 55 %. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, koska Tullin tilastoissa luomua ei eritellä ja kaupalle tuontituote vs. suomalainen tuote ei ole tilastointiperuste. Voinee kuitenkin päätellä, että tuonnin osuus on aiemmin arvioidusta 60 % alentunut, koska etenkin luomuhedelmien myynti on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Muutkin luomutuoteryhmät kasaa, mutta hevi on ollut kasvun veturi jo pitkään.

Olin siis etiäisineni oikeassa. Tuonnin osuus on siis aiemmin julkisuudessa ilmoitetusta 40 prosentista huikeasti kasvanut.

Jos lasketaan nyt tuon 55% mukaan, niin euroissa tuontiluomua on viime vuonna myyty 150 miljoonan euron edestä, ja kotimaista luomua 123 miljoonan edestä.

Ja kotimaisen luomuruoan kulutus on alle yhden prosentin kaikesta ruoan kulutuksesta. Kuten edellä olen valitellut, kaiken ruokamyynin kotimaisuusprosentista on vaikea löytää ajantasaista tietoa vertailukohdaksi. Mutta tuon n. 0,9% osuuden tuottamiseen on siis omistettu tai osoitettu lähes 10% viljelysalastamme, ja sen edellyttämistä muista resursseista. Plus ehkä siihen n. 10 miljoonan euron vientiin? *)

Tietävätkö kansanedustajat tämän? Tietääkö ministeri?

PS. Näyttäisi siis myös siltä, että kotimaisen luomuruoan myynti ei ole noin kolmeen vuoteen lainkaan kasvanut? Eli hyvin samaan tapaan näyttää menneen kuin Ruotsissa aiemmin (ks. edellä 8.10.12). Olisiko siinä Ruotsin mallissa ja esimerkissä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=446)  sittenkin jotain taikaa? ;D

_____

*) taas täytyy muistuttaa, että tuo osuus on laskettu rahoista. Jolloin luomuhinnat muistaen se on osuus määrästä vielä pienempi (16.6.17)

Quote from: Heikki Jokipii on 01.02.17 - klo:05:01
Kun Pro Luomu kertoi tämän ...

Luomun myynti huimassa kasvussa: +14 % vuonna 2016 (http://proluomu.fi/luomun-myynti-huimassa-kasvussa-14-vuonna-2016/)

... niin luultavasti se olisi lisäksi voinut kertoa, että luomun tuonti on myös kasvussa.

Vaikka selkeitä lukuja ei tuosta löydy, mainitaan sellaisia tuotteita nousijoina kuten kahvi ja banaani. Vaikka minulla ei ole antaa asiassa nyt viitettä, minulla on sellainen "tutina", että myös luomulastenruoat suurelta osin tuodaan muista maista.

Tuosta uutisesta vielä:

QuoteLuomumyynnin kova kasvu näkyi lähes kaikissa tuoteryhmissä. Eniten lisääntyi luomukahvin sekä luomulastenruokien myynti: kummassakin tuoteryhmässä kasvu oli huimaa 50 %:n luokkaa.

Samaan yksityiskohtaan:

Nestlé tuo markkinoille ensimmäiset Suomessa valmistetut luomulastenruuat purkissa (https://www.nestle.fi/media/pressreleases/ensimmiset-suomessa-valmistetut-luomulastenruuat-purkissa)

Niinpä kaikki luomulastenruoka oli v. 2016 tuontitavaraa (tuo uutinen on päivätty 15.6.17).

***

Edelleen voi ihmetellä, ettei Pro Luomu oma-aloitteisesti kertonut omalla palstallaan tuosta tuonnin osuuden kasvusta, jos trendi oli noin merkittävä ja voimakas.

Quote from: Heikki Jokipii on 17.10.16 - klo:04:15
Vertailukohta, eli tuontiruoan osuus tavanomaisella puolella, kaipaa ehkä luvuissaan päivitystä. Hesarissa tänään ympäristötieteen tohtoriopiskelija Vilma Sandström ja professori Pekka Kauppi kertoivat siitä. Heidän mukaansa tuonnin osuus olisi jo v. 2011 ollut yli 35 prosenttia. Se osuus on luultavasti yhä kasvussa, tullin tietojen pohjalta.

Me käytämme muiden maiden viljelyalaa noin 590 000 hehtaaria. Se rasittaa myös luontoa ja sen monimuotoisuutta, erityisesti tropiikissa. Lainataanpa tämä lause MT:n tuon uutisen toisinnosta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/hs-suomalaiset-popsivat-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-kaukoruokaa-ja-sen-tuottamiseen-tarvitaan-590000-hehtaaria-peltoa-1.165048):

QuoteTutkijoiden mukaan suomalaisten kulutuksessa luonnon monimuotoisuudelle vahingollisinta on tropiikin luontoa syrjäyttävä viljely: kahvin, kaakaon, sokeriruo'on ja soijan tuotanto.

Kun Hesarin kirjoituksessa sitten kysyttiin, mitä luonnosta välittävä kuluttaja voi tehdä, lähiruoan suosimisen lisäksi kehotettiin käyttämään tuotteita, jotka "ovat ansainneet kylkeensä jonkin ympäristömerkin". Olipa huono neuvo, koska suurin osa kuluttajista mieltää tällaiseksi merkiksi myös merkinnän luomusta - joka tietysti vain pahentaa tilannetta. Jos tällaiseksi merkiksi lasketaan myös Reilun kaupan merkki, sitä koskee hyvin paljon sama, koska niin suuri osa sen tuotteista on Suomessa luomua.

Olisivatkohan nämä tutkijat erikseen tarkastelleet luomua ja sen tuontia? Ko. tutkimusryhmään kuuluu myös muita  nimeltä mainitsemattomia ulkomaisia tutkijoita.

Tässä vanhempi uutinen samasta asiasta, silloisin pienemmin luvuin:

Tutkimus: Suomi tarvitsee jopa 400 000 hehtaaria ulkomaista peltoa ruokatarpeen täyttämiseen (http://yle.fi/uutiset/3-7169035)

Tuonkin asian arvioinnissa on relevanssia Jarrumiehen arviolaskelmalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg10440#msg10440). Vaikka se koskikin kotimaisen viljelyalan käyttöä, uskallamme aivan varmasti olettaa, että myös tuontiluomu käyttää reippaasti enemmän hehtaareja saman ruokamäärän tuottamiseen.

Ja siis rasittaa tropiikin luontoa enemmän.

Paljonko enemmän, siitä soisi noiden tutkijoiden nyt esittää arvionsa.

Konkretisoida voisi kahvilla. Paljonko muiden maiden hehtaareja käyttää suomalainen kahvinjuoja? Ja paljonko sitten, jos hän juo vain luomukahvia? Tai banaanilla, jonka edeltä tiedämme olevan suosituin HeVi-tuote luomuna. Mutta toivottavin tietysti olisi kokonaisarvio. Samanlainen laskennallinen ”100-prosenttisen luomun” kuluttaja, mutta tuontiruoan osalta?

Ja siihen asti median soisi olevan pidättyväinen noiden "merkkivaihtoehtojen" suosittelussaan. Erityisesti luomumerkittyjen tuotteiden.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan harrasteyhdistyksissä (https://tamy.fi/jarjestot/harrasteyhdistykset) on mukana tällainen:

QuoteTamyn ruokapiiri �" Tampiiri. Ruokapiirin kautta voi tilata edullista luomu- ja lähiruokaa suoraan viljelijöiltä. Tarjolla on sekä kotimaisia että ulkomaisia tuotteita. Piiri toimii vapaaehtoisvoimin ja toimintaan voi osallistua kuka tahansa luomu- ja lähiruoasta kiinnostunut.

(lihav. HJ)

Jos näin on ...

Luomuruoka on joutunut tullilaboratorion erikoistarkkailuun (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/luomuruoka-on-joutunut-tullilaboratorion-erikoistarkkailuun-1.204258)

... niin on yhä paremmat perusteet ehdotuksellemme tai vaatimuksellemme, että lähes samalla vaivalla Tulli voisi myös tilastoida luomuruoan tuonnin eli sen määrän. Ettei siinä asiassa oltaisi "mutun" ja/tai kaupan (Pro Luomun) ilmoittamien lukujen varassa. Jotka luvut kyllä aina välillä kerrotaan, mutta ei viranomaisten säännöllisyydellä ja systemaattisuudella.

Häikäilemättä Elisa Niemi jatkaa tätä hämäystä:

Luomuliitto kannustaa kuluttajia kysymään luomutuotteita (http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2017/09/07/Luomuliitto%20kannustaa%20kuluttajia%20kysym%C3%A4%C3%A4n%20luomutuotteita/2017522656350/16)

QuoteSuomi 100 �"nimikkeen alla mittelöitiin keskiviikkona luomupuuron syömisen maailmanmestaruudesta. Mikä luomutuotteiden tilanne on satavuotiaassa Suomessa, Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi?

�" Luomutuotantoa on jo yli 10 prosenttia Suomen peltopinta-alasta ja monet tuottajat ovat kiinnostuneita siirtymään luomuun. Monet kuluttajat haluavat nimenomaan suomalaisia luomutuotteita.

�" Luomu sopii satavuotiaan juhlintaan erinomaisesti, koska se edistää huomattavasti huoltovarmuutta, kun ulkomailta tuotuja keinolannoitteita ja torjunta-aineita ei tarvita.

Kertomatta ja käsittelemättä jää, miten tuolla 10%:lla suomalaista ruokaa tuotetaan sitten alle 3% edestä. Mitä suuremmaksi se osuus kasvaa, sitä suurempi osa Suonen ruoasta joudutaan tuomaan ulkomailta. Ja myös se unohtuu, että juuri luomutuotteissa tuontiruoan osuus on jo nyt selvästi tavanomaista suurempi.  Tuontiluomua sivutaan ...

QuoteKotimaisten tuotteiden lisäksi kaupoissa on tarjontaa luomutuotteista, jotka tulevat ehkä kaukaa ulkomailta. Miten voi luottaa, että tuotteet ovat luomua?

�" Luomusertifikaatti kuuluu vain valvotuille tuotteille ja valvontaa vahvistetaan auditoinneilla, joita on Suomenkin luomuvalvojille tehty myös tänä vuonna. Kuten muunkin ruoan kohdalla, kotimainen on hyvä valinta. Ne tuotteet, joita ei ole kotimaisina saatavilla kannattaa ilman muuta ostaa luomuna, jotta välttyy suurilta torjunta-ainejäämiltä.

... mutta visusti varotaan kertomasta, miten se on jo luomumyynnissä se tyypillinen tapaus. Asia peitetään tuohon (aika väkinäiseen) huoleen, että onko se ulkomainen sitten ihan oikeaa luomua. Ja vakuutetaan, että on sekin.

Vaikka luomuviljelylle yritetään ylläpitää (jopa tilakohtaista) omavaraisuuden ideaalia ja imagoa, tällainen on todellisuus, Pohjoismaissa, jopa rehun osalta:

POHJOISMAIDEN V�,,LILL�,, MELKO SUURIA EROJA LUOMUN OMAVARAISUUDESSA EL�,,INTEN RUOKINNASSA (https://etela-suomi.proagria.fi/sisalto/pohjoismaiden-valilla-melko-suuria-eroja-luomun-omavaraisuudessa-elainten-ruokinnassa-8953)

Norjassa oli käynyt näin:

QuoteNorjassa luomulehmän syömien rehujen kotimaisuusaste oli jopa alhaisempi kuin tavanomaisen lehmän ja siksi yksi norjalaisten tavoitteista koko maan tasolla olikin saada luomulehmien ruokinta omavaraisemmaksi.

Mutta yhdessäkään maassa ei siis omavaraisuutta ollut. Mikä kaikki siinä vaikuttaakin, niin se ei ainakaan keskeisesti ole se, että suurten maiden luomubrandit suurine tuotantomäärineen "jyräisivät". Ainakaan lehmät itse eivät rehujaan omassa supermarketissaan valitse. :D

Näin siis on asianlaita, vaikka (kuten monessa yhteydessä olemme tuoneet esille) valtaosa luomuviljelystä tähtää juuri eläinten ruokkimiseen. Mikä tulee esille myös tässä Satakuntaa koskevassa uutisessa:

Viljelijöiden kiinnostus luomuun kasvaa Satakunnassakin "Tämä ei ole koskaan ollut luomumaakunta" (https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/viljelijoiden-kiinnostus-luomuun-kasvaa-satakunnassakin-tama-ei-ole-koskaan-ollut-luomumaakunta-200434361/)

Quote�"Tämä ei koskaan ole ollut luomumaakunta, sanoo luomuasiantuntija Anne Johansson Pro Agria Länsi-Suomesta.

Syy on maatalouden rakenteessa. Satakunnassa on paljon vilja- ja erikoiskasvitiloja. Luomutilojen viljelykierrossa vaaditaan vuosia, jolloin pellot tuottavat nurmea. Siksi luomua on enemmän seuduilla, joissa on paljon karjankasvatusta.

Tämä ei ole sama ilmiö kuin luomuviljelyn loisiminen tavanomaisen varassa, mutta kyllä liittyy siihen. Myös tavanomaista valkuaisrehua ihan luvallisesti hiukan käytetään (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg6144#msg6144).

Tässäkin tempauksessa haluttiin vahvistaa tätä mielikuvakytkentää:

Luomukananmunia ja infoa kotimaisesta ruoasta (https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/348050-luomukananmunia-ja-infoa-kotimaisesta-ruoasta)

Tarkoitus oli pitää mielenosoitus:

QuoteMTK Hämeen Maaseutunuoret järjestävät kuluttajatempauksen torstaina 29.3. kello 14 alkaen Hämeenlinnan Tiiriön Citymarketin edustalla.

Tempauksella muistutellaan kuluttajia ostamaan pääsiäispöytään kotimaista ruokaa, joka on vastuullisesti tuotettua ja turvallista. Valitsemalla kotimaisen tuotteen on sen alkuperä tiedossa pellolta pöytään.

Korkeiden tuotannon laatuvaatimuksien ja tilojen valvonnan vuoksi suomalainen tuotantoketju on puhdas ja toimiva.

Mutta tässä se muuttuu mainoskampanjaksi:

QuoteMaaseutunuoret jakavat 306 Luomuna oy:n luomukanamunakennoa tuottajaesittelyineen muistuttaakseen kuluttajia kotimaisen ruuan erinomaisuudesta ja puhtaudesta.

Jaettavat munat ovat hämäläistä lähiruokaa suoraan Lopen Vojakkalan kylästä.

Totta kyllä, kananmunat tulevat kai käytännössä kaikki Suomesta. Mutta niin tulevat myös kaikki tavanomaiset munat,  eivät vain ne 5%, jotka ovat luomumunia (ja 3 kertaa muita kalliimpia, eli tarvitsevat siten mainoskampanjaa).

Nämä vuosittain järjestettävät messut ovat jo itsessään keino vahvistaa tuota (oikeastaan siis valheellista) mielikuvakytkentää. Nyt siihen oli vielä yritetty lisäpontta tällä palkitsemisvalinnalla:

Vuoden lähiruokateko luomuviljelijän ja ravintolayrityksen yhteistyölle (https://proluomu.fi/vuoden-lahiruokateko-luomuviljelijan-ja-ravintolayrityksen-yhteistyolle/)

Näyttää siltä, että asia oli jo varmistettu raadin valinnassa:

QuoteVuoden lähiruokateon raadissa toimivat lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, MMM, (pj.), ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK, kampanjakoordinaattori Aura Lamminparras, Pro Luomu ry, kehittämispäällikkö Heidi Valtakari, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Jarmo Myllysilta, Suomen AMT. Raadin sihteerinä toimi tiedottaja Taira Sjöblom-Tallus Messukeskuksesta.

Nyt on kokonainen vuosi vierähtänyt siitä kun saimme tämän epävirallisen vastauksen:

Quote from: Heikki Jokipii on 15.06.17 - klo:06:08
Tiedottaja Minna Nurro Pro Luomusta vastasi yksityismailissa näin, kun kysyin häneltä tuonnin osuudesta Suomessa. Luvan kanssa kopioin vastauksen tähän:

QuoteTuonnin osuudeksi luomun myynnistä arvioidaan tällä hetkellä noin 55 %. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, koska Tullin tilastoissa luomua ei eritellä ja kaupalle tuontituote vs. suomalainen tuote ei ole tilastointiperuste. Voinee kuitenkin päätellä, että tuonnin osuus on aiemmin arvioidusta 60 % alentunut, koska etenkin luomuhedelmien myynti on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Muutkin luomutuoteryhmät kasaa, mutta hevi on ollut kasvun veturi jo pitkään.

Olin siis etiäisineni oikeassa. Tuonnin osuus on siis aiemmin julkisuudessa ilmoitetusta 40 prosentista huikeasti kasvanut.

Kun ei muutakaan voida, sovelletaan siis noita prosenttilukuja uusiin myyntilukuihin.

Jos luomumyynti vuonna 2017 oli 309 miljoonaa, siitä oli:

- tuontiluomua 170 miljoonaa ja
- kotimaista luomua 139 miljoonaa.

Tässä ei hintaero vastaavaan kotimaiseen, tavanomaiseen tuotteeseen nähden ole aivan toivoton.

Rainbow Luomu ranskanperunat 500 g (https://www.foodie.fi/entry/rainbow-luomu-ranskanperunat-500-g/6414893121010) (Foodie, 3,10 euroa kilo)

Mutta ilmeisesti on niin, että tuota valmistuotetta ei kotimaisena ja luomuna ole yksinkertaisesti saatavilla. Liian pienet (kysynnän) volyymit tms.? Ei pystytä Suomessa läheskään tuohon hintaan luomuna tuottamaan? Tuo tuotehan tulee Alankomaista.

Vastaava Suomessa netissä  tarjolls ollut luomutuote "Ranskanperunat 600 g, Demeter (Natural Cool)" oli sekin Alankomaista. Hintaa ei löytämässäni lähteessä tuolle kerrottu. Saksasta (https://www.lieferello.de/Sortiment/Natural-Cool-Bio-Pommes-Frites-TK-600g.html) löytyi sille tuotteelle kilohinta 3,65 �,�.

Jos S-ryhmällä nyt on tällainen palvelu tarjota asiakkailleen ...

S-ryhmältä ensimmäisenä palvelu, joka kertoo ruokaostosten todellisen kotimaisuuden (https://www.patarumpu.fi/2019/09/04/s-ryhmalta-ensimmaisena-palvelu-joka-kertoo-ruokaostosten-todellisen-kotimaisuuden/)

... niin kuvittelisi, että S-ryhmä voisi myös antaa sen tiedon, jonka antamista Kottila ei näytä saavan aikaiseksi.

Eli mikä osuus myydystä luomuruoasta on kotimaista. Koska S-ryhmä on ylivoimaisesti suurin luomuruoan myyjä (yli 50%) kertoisi tulos sen osalta aika hyvin kokonaistilanteestakin.

Tiedotteessakin mainittu kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu S-ryhmän vähittäiskaupassa - hänhän on myös Pro Luomun puheenjohtaja - voisi ottaa asian sydämelleen.

Tämä on merkille pantava tapaus, Ruohonjuuressa (vaikka pieni onkin):

Herneproteiini, 650 g
FOODIN (https://www.ruohonjuuri.fi/herneproteiini-foodin-6430051828997)

Tuoteselosteessa netissä seisoo näin:

QuoteALKUPER�,,MAA: Ei

Mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. Suurentamalla pussin kuvaa saa selville, että tuote on valmistettu kanadalaisesta luomuherneestä.

Luomuhernettä ei Suomessa paljon tule, mutta tulee kuitenkin. Kauppaan asti nähtävästi ei tule.

Ja herneet nenään vetävä kilohinta tuolla Ruohonjuuren kanadalaisella herneproteiinilla on:
https://www.ruohonjuuri.fi/herneproteiini-foodin-6430051828997

Herneproteiini, 650 g
FOODIN
20,75 �,�
( 31,92 �,� / kg

Päsähtipä päähän, että jopa luomukinkut ovat kilohinnaltaan halvempia kuin tuo tarjottu kanadalainen luomuproteiinitökötti tai -jauho. Ainoastaan eräät Anton & Antonin luomukinkut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg15603#msg15603) ovat hiukan kalliimpia. (Ne ovat kotimaisia, jos se seikka rauhoittaa.)

Jos vielä jatkamme tästä Pro Luomun tiedotteesta (https://proluomu.fi/luomun-myynti-tuplaantui-reilusti-vuosikymmenessa/) niin siinäkin olisi ollut tilaisuus kertoa, mikä osuua myydystä tavarasta oli tuontiluomua.

Nyt sitä tietoa ei ole kerrottu. Hiukan voimme haarukoida tällaisista tiedoista:

QuoteSuurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat viime vuosien tapaan hedelmät, maito ja muut nestemäiset maitotuotteet sekä vihannekset. Hedelmä- ja vihannesosastoilta myydään yli 20 prosenttia kaikesta päivittäistavarakaupan luomumyynnistä.

Myös kahvi ja kananmunat olivat edelleen suosittuja luomutuotteita. Yhteensä näiden viiden suosituimman tuoteryhmän osuus luomumyynnistä on noin 45 prosenttia.

Hedelmät suurelta osin tuodaan �" luomubanaani on pitkään ollut suosituin yksittäinen luomutuote. Kahveissa tuodaan ainakin raaka-aine, vaikka ne muodollisesti olisivat kotimaisia merkkejä. Kahvilla on kaikkineen monin tavoin ihmeteltävän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg16294#msg16294) suuri merkitys Suomen luomukulutuksessa.

Quote[...] erityisesti kombucha siivittivät luomun kasvua panimojuomien tuoteryhmässä.
[...]
Myös juustoissa ja lastenruoassa luomumyynnin kasvu oli merkittävää.

Nekin luultavasti valtaosin tuontituotteita. Mutta Pro Luomulla on mahdollisuus antaa asiasta täsmällisempi arvio. Vai joudummeko odottamaan  nk. etukorttitutkimusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg14714#msg14714) , joka pystyy kertomaan vielä täsmällisemmän tiedon?

Tässäkin tapauksessa säästymme tänä keväänä kantaa ottamasta, sattuneesta syystä:

Messukeskus keskeyttää käynnissä olevat tapahtumansa �" kevään messuja myöhennetään (https://www.lansivayla.fi/artikkeli/848637-messukeskus-keskeyttaa-kaynnissa-olevat-tapahtumansa-kevaan-messuja-myohennetaan)

QuoteMessukeskus siirtää myös huhti�"toukokuuksi suunnitellut yli 500 henkilön tapahtumansa myöhemmäksi vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi. Myöhemmäksi siirtyvät tapahtumat ovat: Kevätmessut ja Lähiruoka & Luomu (alkuperäinen ajankohta 2.�"5. huhtikuuta), Lapsimessut, Hupicon ja Outlet Expo (17.�"19. huhtikuuta) sekä Eläinystäväni (18.�"19. huhtikuuta) ja The HIMSS & Health 2.0 European Conference (26.�"28. toukokuuta).

(lihav. HJ)

Tai ainakin voimme kannanottoamme lykätä. Luultavasti pitkäänkin. Ensi alkuun nyt kuukaudella.

***

Korona vaikeuttaa ihmisten liikkumista. Mutta meille on kerrottu, että tavara kyllä kulkee, myös maiden välillä. Jos siinä asiassa kuitenkin jotain hankaluuksia ilmenee, ne saattaisivat näkyä myös ja jopa ensin ja erityisesti tuontivaltaisessa luomussa?

Jotain tällaisia on jo raportoitu:

Elintarvikekaupan häiriöitä ilmennyt Euroopassa rajojen mentyä kiinni �" EU-komissio: Ruuan liikkuvuus on turvattava (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.1022835)

Kuin Ruotsissa tilanne on tällainen...

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta �" Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1022446)

... niin siihen on maan luomuinnostus kyllä vaikuttanut. Meitä suurempi luomuviljelyn osuus on kyllä sekin tehokkaasti vähentänyt Ruotsin omavaraisuutta. Ja jo tämän triidin alkupäässä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=652.msg3223#msg3223) osoitimme, ettei luomun kasvu sielläkään tullut omista pelloista.

Muistaa täytyy, että luomuviljely on tavanomaista käsityövaltaisempaa.

Nyt ei saada maahan ulkomaisia kausityöläisiä. Vaikuttaako se kotimaisen luomun tuotantoon? Ja tarjontaan? Tai �" hintaan? Mahdollisten tuontiluomun saantikatkosten lisäksi?

Tässä mainitaan vain yksi luomutila, eikä tuolta kannalta enempää analysoida asiaa, mutta tuodaan esille tämä tässä nyt kuitenkin:

Korona uhkaa viedä kausityövoiman mikkeliläiseltä Kalliolan luomulta ja monelta muulta vihannestuottajalta �" Maakunta tarvitsee tuhat käsiparia (https://lansi-savo.fi/uutiset/talous/d5f183a1-b175-4a68-8373-0aed9e80f5ca)

Suomen luomumyynnin vaatimaton 2,6% osuus (= volyymissa ehkä n. puolet siitä) takaa kyllä sen, ettei mitään varsinaista huoltovarmuusongelmaa synny kummastakaan, vaikka niin tapahtuisi. Suuntaamalla pienen osan tavanomaisesta ruokaviennistä Suomeen korvaamme helposti luomun vajauksen.

Mikä ettei tämä ole kohtuullinen vaatimus:

SLC:n luomutuottajat huolissaan: Muka-luomu hämärtää kuluttajien käsitystä aidoista luomutuotteista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1212011)

QuoteVain virallisesti luomusertifioitua tuotetta saa mainostaa luomuna.

Ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n luomuvaliokunta on huolissaan tavanomaisten tuotteiden myynnistä luomumielikuvalla. Varsinkin suoramyynnissä käytetään markkinointiväitteitä, joiden mukaan tuotteet ovat "lähes luomua".

Aiemmin tähän ilmiöön ovat puuttuneet Ruotsin luomutuottajat omassa kannanotossaan, SLC kertoo.

Haluatko jatkaa lukemista?

Perinteisesti luomuväki on vihannut ajatusta/iskulausetta, että kaikki kotimainen ruoka on melkein luomua. Kuten olemme muuten tehneet mekin, mutta vähän eri syistä.

Mutta jos tuohon suostutaan ja sitä noudatetaan, pitäisi kyllä samalla luopua myös tuosta luomu-lähiruoka-kytkennästä. Kuten esimerkiksi samannimisistä messuista. Nehän voidaan nähdä myös yrityksenä myydä lähiruokaa lähes luomuna!

***

Toisaalta tuohon hämärtämiseen syyllistyy kyllä luomuväki itsekin, käyttämällä luomusta monia nimiä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg17345#msg17345).

Hohhoijaa. Tähän tapaan se koplaaminen yhä jatkuu. Tai tulee uudestaan:

Lähellä tuotettu oli nuoren polven kokeista ”täyttä skeidaa” ‒ Näin lähiruoka, luomu ja pohjoismaisuus rantautuivat suomalaisiin huippuravintoloihin (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/lahella-tuotettu-oli-nuoren-polven-kokeista-taytta-skeidaa-nain-lahiruoka-luomu-ja-pohjoismaisuus-rantautuivat-suomalaisiin-huippuravintoloihin/35d0244f-17b8-4eca-b7f9-a1ca1b33b790)

Koronatauon jälkeen tämäkin palaa:

Live Lähiruoka & luomu 2021
Thu Mar 25 2021 at 10:00 am
Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki, Finland (https://www.google.com/amp/s/allevents.in/mobile/amp-event.php%3fevent_id=200020528356517)

QuoteLähiruoka & luomu -tapahtuma on omistettu suomalaisille pientuottajille, lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille. Ostosten ja maistelun lomassa saat parhaat vinkit kokkailuun ja voit tutustua lähi- ja luomuruokaa tuottaviin yrityksiin ja pienyrittäjiin.

Tässä käytetään samaa alkeellista havainnointimenetelmään, kuin me hintaratsioissamme joskus olemme käyttäneet:

Luomua ilman muuta?
Luomutuotteiden tarkastelua kauppakierroksella (https://luomuinstituutti.fi/luomua-ilman-muuta/)

QuoteMenekkiä arvioidaan olevan nimenomaan kotimaisille raaka-aineille ja niistä tehdyille tuotteille. Kaupan mukaan lisää tarjontaa toivotaan luomuvihanneksista, marjoista ja hedelmistä.

Hevi-osastoilta löytyy varsinkin peruskasviksia, kuten porkkanaa, sipulia ja kaalia. Saatavilla on myös muita vihanneksia ja yrttejä, mutta ne ovat kuitenkin pääasiassa ulkomaista luomua, kuten tarjolla olevat hedelmätkin. Muutamia luomuvihanneksia ja yrttejä on pakasteena, samoin vihannes- ja juuressekoituksia ja luomumarjoja. Mehut näyttäytyvät tarkastelluista tuoteryhmistä vahvimmin luomuisena, muut juotavat, kuten limonadit ja smoothiet, tulevat perässä. Vihannes-, marja- ja hedelmäpohjaisia tuotteita, kuten hilloja, säilykkeitä, kastikkeita ja ateria-aineksia, sen sijaan ei ole luomuna paljoa tarjolla. Kaupassa olisi tilaa myös ja valmisruoille, ja joitakin löytyy keittoina ja kasvispihveinä. Kaiken kaikkiaan tilaa löytyy varsinkin kotimaisille luomutuotteille.

Eikö tuon koti- ja ulkomaisen luomun osuuden olisi helpommin saanut kauppaketjujen tietokonekoneilta? Tai kysymällä Pro Luomulta?  8)

Näinkin on tehty:

QuoteLuomutuotteissa kilpailuetua on haettu esimerkiksi sataprosenttisesti kotimaisilla raaka-aineilla, [..]

Mutta kun niitä raaka-aineita ei sitten kotimaisina ole, kuten tuolla kauppakieroksellkin havaittiin. Mikä siinä on, ettei tuo potentiaalinen menekki millään viestity tuottajille?

Tästä TS:n pikku-uutisesta saamme varmistuksen sille, että myöskään luomuvauvanruoka ei juurikaan ole kotimaista:

Ruotsissa vauvat syövät luomua, mutta Suomessa eivät �" matala syntyvyys on nakertanut Turun lastenruokatehtaan tuotantoa, jolle suomalaisvauvat ovat elintärkeitä (https://www.ts.fi/uutiset/talous/5212051/Ruotsissa+vauvat+syovat+luomua+mutta+Suomessa+eivat++matala+syntyvyys+on+nakertanut+Turun+lastenruokatehtaan+tuotantoa+jolle+suomalaisvauvat+ovat+elintarkeita)

Kun arvioimme Pro Luomun tätä tietoa luomutuotteiden osuudesta 2019 kaupan arvosta:

QuoteLastenruoat    23 %

Hänen aloitteessaan tai esilletulossaan ei ole �" otsikosta huolimatta �" oikeastaan lainkaan kyse luomusta:

Keskustan Kalmarilta kirjallinen kysymys: Uusi järjestelmä lisäämään luomu- ja lähiruoan tarjontaa (https://www.suomenmaa.fi/uutiset/keskustan-kalmarilta-kirjallinen-kysymys-uusi-jarjestelma-lisaamaan-luomu-ja-lahiruoan-tarjontaa/)

Vaan se on ehdotus protektionismin lisäämisestä Suomen politiikkaan.

Ykköslohja-lehti haluaa näin ylläpitää tätä kykentää, mielleyhtymää:

Mitä lähiruoka merkitsee sinulle? (https://www.ykkoslohja.fi/mita-lahiruoka-merkitsee-sinulle/)

QuoteLähiruoasta puhutaan paljon. Ruoantuotannosta puhutaan ja kirjoitellaan paljon, mutta kuinka paljon me voimme paikallisesti vaikuttaa asiaan, ja mitä meillä paikallisesti oikeasti tuotetaan ja on kaupoissa saatavilla? Nykykuluttaja on kuitenkin tottunut tekemään ostoksensa lähikaupan hyllyiltä, eli nykyään ei enää tiloille mennä kuin kenties kesällä poimimaan mansikoita.

Monesti kun lähiruoasta puhutaan, nousee keskusteluihin myös luomutuotanto, ja onkin hyvä huomata, että vuoden 2019 Proluomun Uudenmaan kuntatilastoissa Lohjalla oli eniten luomutoimijoita, peräti 68 kappaletta.

Vaikka, kuten sanottu, mitään syytä siihen ei ole. Lohjan luomutoimijoiden olemassaolo ei millään tavalla vaikuta siihen, mitä ruokaa tai luomuruokaa on Lohjan kaupoissa tarjolla. Kirjoituksessa myönnetään asian epämääräisyys:

QuoteRiippuen siis kenen kanssa asiasta puhutaan, voi lähiruoka tarkoittaa sitä lähitilaa naapurissa, tai se voi tarkoittaa isoa sikatilaa yli 500 kilometrin päässä.

Mutta tavoitetta "lähistä" ei kyseenalaisteta. Eikä myöskään tuoda esille, miten hyvin  suuri osa tarjotusta luomuruoasta on tuotu ulkomailta. Kauempaa kuin 500 kilometrin päästä.

Loppuosassa sitten kuitenkin näissä jutuissa tavanomaiseen tapaan houkutellaan ostamaan lähiruokaa muualta kuin kaupoista:

Quote"Suoraan tuottajalta ilman välikäsiä -ajatus tukee lähituottajia ja takaa asiakkaille huippulaaatuiset elintarvikkeet. Lohjan Rekossa on monipuolinen tarjonta kananmunista, hunajasta ja jauhoista vihanneksiin, lihaan sekä erilaisiin leipomistuotteisiin ja valmisruokiin. Tarjonta elää satokauden mukaan. Myyjien määrä vaihtelee jaoissa noin 20:stä 40:een, asiakkaita on sadan molemmin puolin.Tilaukset tehdään ennakkoon Facebook-ryhmässä. Jako on kahden viikon välein, parittomien viikkojen torstaina Lempolassa A-katsastuksen pihalla."

Lohjan REKO-aktiivi Anne Uotila.

Jos olisi pakko heti vastata, en osaisi: mikähän tämän viikon järjestysnumero on?

Hesarissa tänään K-kaupan mainos etusivulla, jossa Ikaalisten luomun toimitusjohtaja. Sylissään laatikollinen ko. firman luomutomaatteja.

Ja K-ryhmän iskulause, jonka mukaan kotimaisuus on sille sydämenasia. Ja 80% sen myymästä ruoasta on sellaista.

Tässä odotellaan tätä arviota (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg27723#msg27723).

Se on kyllä paljon mahdollista, että Ikaalisten Luomu tuottaa lähes kaikki kotimaiset luomutomaatit (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26833#msg26833). Mutta lähellekään 80 prosenttia ei niillä tomaateilla päästä.

Tämä yhdistelmän mielivaltaisuus lienee jo riittävästi edellä perusteltu:

Lähiruoka & luomu
30.3.-2.4.2023 (https://lahiruokajaluomu.messukeskus.com/)

Mutta taas se tilaisuus siis pidetään. Ja taas vahvistetaan mielikuvaa, että noilla kahdella asialla olisi jotain erityistä tekemistä toistensa kanssa.

Vaikka Pro Luomukin äskettäin kertoi, että kolme viidestä suosituimmista luomutuotteista tuodaan ulkomailta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31675#msg31675). Jolloin ne eivät kyllä lähiruoan venytetyimpienkään määritelmien mukaan voi olla sitä. Tai ei Pro Luomu sitä vasiten kertonut, mutta ei ole Helsingin Pasilaa kovin lähellä banaaniviljelmiä, kahvipensaita tai appelsiinipuita. Ainakaan luomusäännöin hoidettuina, ja niiden sato kauppaan tuotuna. �" Meinasin unohtaa tämän:

Onko missään Helsingissä paikkaa, jossa näkisi oikean banaanipuun, kaakaopuun, vaniljan ja kanelin kasvavan? (https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-missaan-helsingissa-paikkaa-jossa?language_content_entity=fi)

Vastaushan tietysti oli: Helsingin yliopiston Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa.

Mainostamista oman kotisivun kautta:

Peltoperän Luomu (https://deliplate.fi/kauppa/peltopern-luomu/)

QuoteVastuullista laatua läheltä!

Liity matkaan Asiakkaana tai Tuottajana. Tuetaan suomalaisia lähituottajia ja käytetään kotimaisia palveluita!

Peltoperän Luomu (https://www.finder.fi/Maanviljely/Peltoper%C3%A4n+Luomu/Kurjenkyl%C3%A4/yhteystiedot/3763797) toimii Virroilla. Kyllä se varmasti jotain paikkaa lähellä on!

Aivan varmasti kysyttynä lähellä Helsinkiäkin. Ja onhan se. Välimatkaa vain noin 250 km.

Ties vaikka em. puheenvuoron messuilla nähtäisiin. �" Tuo tila tai firma tarttui ihan sattumalta goiglehakuun. En tiedä siitä enempää.

Quote from: Heikki Jokipii on 05.03.23 - klo:05:18
Tämä yhdistelmän mielivaltaisuus lienee jo riittävästi edellä perusteltu:

Lähiruoka & luomu
30.3.-2.4.2023 (https://lahiruokajaluomu.messukeskus.com/)

Mutta taas se tilaisuus siis pidetään. Ja taas vahvistetaan mielikuvaa, että noilla kahdella asialla olisi jotain erityistä tekemistä toistensa kanssa.

Tämän lisäksi...

Lähiruoka & luomu
21.-24.3.2024 (https://lahiruokajaluomu.messukeskus.com/)

... messukeskukseen on nyt tulossa toisetkin ruokamessut:

Ruokamessut kattaa pöydän uusilla ideoilla, puheenaiheilla ja makuelämyksillä (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70110051/ruokamessut-kattaa-poydan-uusilla-ideoilla-puheenaiheilla-ja-makuelamyksilla?publisherId=1811&lang=fi)

QuoteUusi ruoka- ja juoma-alan suurtapahtuma tarjoilee kuluttajille monipuolisen kattauksen ruoka- ja juomaideoita, keittiövälineitä ja ajankohtaista tietoa ravitsemuksesta. Ruokamessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 19.-21.4.2024.

Ilmoituksessa hiukan "suun tunnustetaan" tätäkin (lihav. HJ), mutta sitten kerrotaan vallan muusta (kursiv.HJ):

QuoteSesonkiruoka, villikasvit ja kotimaiset kalat nousevat esille Sasu Laukkosen puheenvuorossa. Luomu- ja lähiruuan rinnalla tapahtumassa kulkevat tulevaisuuden ruokatrendit. Voiko esimerkiksi mikrobeja syödä ja korvaako digitaalinen äiti kauppareissut? Aihetta pohtii messuilla biotekniikan tohtori Lauri Reuter. 

Ajan merkkejä, "signaaleja"?

Ehdokkaista näkyy, miten halutaan vahvistaa mielikuvakytkentää:

Vuoden lähiruokateko 2024 -yleisöäänestyksessä kuusi ehdokasta (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70114221/vuoden-lahiruokateko-2024-yleisoaanestyksessa-kuusi-ehdokasta)

QuoteVuoden lähiruokateko 2024 -yleisöäänestysehdokkaat ovat:

- Heinolan Heila lähiruokatori on elämyksellinen lähiruuan ostos- ja taukopaikka, joka tarjoaa aitoja makuja sekä mutkatonta tunnelmaa. Heilassa lähiruoka ei ole lisäarvo vaan itsestäänselvyys. Saman katon alta löytyvät lähiruokaan painottuva kahvila-ravintola, leipomo, viinitila sekä pienpanimomyymälä.

- Ketomo Food Oy on uusi kotimainen lähiruokajäätelöbrändi Pohjois-Suomesta. Tuotteet valmistetaan Lapinlehmän tilamaidosta ilman valkoista sokeria ja lisäaineita. Brändin missiona on tuoda lähiruoka kaikkien saataville ja edistää puhtaan kotimaisen lähiruoan ja tuottajien asemaa Suomessa.

- Ravintolamestarit/Puijon Torniravintola luottaa paikallisiin raaka-aineisiin ja elää vahvasti sesongin ja saatavuuden mukaan. Torniravintolan toiminnan keskiössä ovat paikalliset tuottajat ja -raaka-aineet. Tavoitteena on, että ravintolaan tulevien raaka-aineiden tuottajat näkyvät Puijon tornista. Ravintolan ylpeys on lähituottajien tuotteista koottu lähiruokapöytä.

- Saloniemen Juustola kasvattaa Suomen omaa alkuperäiskarjaa, nautoja ja vuohia. Näistä saadut raaka-aineet Juustola jatkojalostaa luomutuotteiksi: maidot jalostetaan juustolassa moninaisiksi eri tuotteiksi, rasvat kosmetiikaksi ja lihat myydään tilapuodin verkkokaupan kautta sekä osa suoraan ravintoloihin. 

- Toinen Leipä Leipomo on haminalainen hapanjuurileipomo, jonka toiminta perustuu paikallisten maatiaisviljojen hyödyntämiseen ja yhteistyöhön viljelijöiden, mylläreiden ja muiden lähiruokatuottajien kanssa. Leipomo käyttää uusiutuvaa energiaa eikä siellä synny ruokahävikkiä, koska kaikki tuotteet tehdään tilauksesta.

-Vemo’s lähituotepuoti on Vehmaalla 2021 perustettu yritys, joka myy lähiruokaa ja käsintehtyjä tuotteita Varsinais-Suomen alueella. Vemo’s lähituotepuoti tuo lähiruokaa suoraan tiloilta ja tuottajilta kuluttajalle. Vemo’sin koko toiminta perustuu lähiruokaan, luomuruokaan ja lähellä tuotettuihin tuotteisiin.

(lihav. HJ)

Lihavointien lisäksi muutkin ovat kyllä luomubisneksessä:

https://heilan.fi/tuote-avainsana/luomu/

https://www.ketomo.fi/page/3/ketomon-tarina

QuoteMeiltä löytyy aitoa halua ja kiinnostusta mahdollisimman puhdasta ja luonnonmukaista ruokaa kohtaan.
[..]
Artesaanijäätelöt on valmistettu korkealaatuisesta alkuperäiskarjan Lapinlehmän tilamaidosta, karrageenittomasta kermasta ja luomu laatuisista mausteista sekä suomalaisesta hunajasta.

Puijo:

QuoteTUOTTAJIAMME MM:

    Pesolan Pihviliha, Iisalmi : Naudan liha
    Kala-Lappi, Toivala: kylmäsavu-ja lämminsavulohet
    Kalayhtymä Hiltunen, Kuopio: Kallaveden kalat
    Koivulan tila, Hiltulanlahti : juurekset, juurikkaat ja perunat
    Aeto leipuri Oy, Julkula: luomu ruisleipä
    Karhumäen tila, Pajujärvi: luomu kananmunat

(lihav. HJ)

Sen kalatuotteet eivät tietysti sitä ole (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg38015#msg38015).

No, tuossa se taisi olla.

Tässä palkitsemisessa näiden kahden eri asian sotkeminen kärjistyy:

Vuoden lähiruokateko 2025 -palkinto Ease Organic Oy:lle (https://www.sttinfo.fi/tiedote/71021076/vuoden-lahiruokateko-2025-palkinto-ease-organic-oylle?publisherId=1811&lang=fi)

QuoteEase Organic tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kanssa toimittaen tuoreita luomuvihanneksia suoraan ravintoloihin ja kuluttajille Etelä-Savossa. Yrityksen missiona on tarjota helppokäyttöisiä luomutuotteita ja edistää luomuvihannesten käyttöä niin kotikeittiöissä kuin ravintoloissa. He tekevät myös pakkaamo- ja kuorimopalveluita muille viljelijöille.

“Myymme ja markkinoimme Haukivuoren luomuvihanneksia kuluttajapakkauksissa kauppoihin Etelä-Savossa sekä jalostettuina tuotteina lähialueen tukkuihin horeca-asiakkaille. Uutena tuotteena tarjoamme pakastekuivattuja luomuvihanneksia, jotka tuovat helppoutta ja inspiraatiota ruoanlaittoon sekä toimivat kätevänä kotivarana ympäri vuoden”, sanovat Ease Organic Oy:n yrittäjät Antti ja Elina Vauhkonen.

Pro Luomukin reagoi FB:ssa:

Jälleen kerran luomu kerää tunnustusta �" Vuoden lähiruokateko 2025 -palkinnon on voittanut eteläsavolainen Ease Organic 🥳🥇 (https://www.facebook.com/Proluomu/photos/j%C3%A4lleen-kerran-luomu-ker%C3%A4%C3%A4-tunnustusta-vuoden-l%C3%A4hiruokateko-2025-palkinnon-on-vo/1050803627076099/)

Pro Luomulla ei liene mitään asioiden sotkemista vastaan?

Kylmän rauhallisesti tämä taas järjestettiin:

Lähiruoka & luomu
27.-30.3.2025
Herkkuja luomuna ja läheltä (https://lahiruokajaluomu.messukeskus.com/)

QuoteLähiruoka & luomu -tapahtuma on omistettu suomalaisille pientuottajille, lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille. Ostosten ja maistelun lomassa saat parhaat vinkit kokkailuun ja voit tutustua lähi- ja luomuruokaa tuottaviin yrityksiin ja pienyrittäjiin. Höysteenä saat aimo annoksen tietoa suorana tuottajilta ruoan vastuullisesta tuotannosta. Mukana olevien yritysten valikoimissa on lihatuotteita, juustoja, viljatuotteita, juureksia, perinneherkkuja, uusia proteiinilähteitä kuten hamppua sekä jäätelöä ja säilykkeitä.

Vaikka tuo asioiden koplaus on, edellä perusteltuna, hyvin falski.

Täälläkin käytettiin tuota mielikuvaa:

Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinat (https://www.ruukinluomumarkkinat.fi/)

Onhan se lähiä monelle, jotka saauvat asumaan Raahen tienoilla.

Mainoksesta kimmoke:

https://www.s-kaupat.fi/hakutulokset?brand=Kotimaista

475 tuotetta.

https://www.s-kaupat.fi/hakutulokset?brand=Kotimaista&label=ORGANIC

14 tuotetta.

Eli tuosta valkoimasta aika tarkkaan 3 %.