Olemme täällä " valitettavasti siinä tietyssä palvelinkatastrofissa tuhoutuneessa " keskustelussamme ennenkin spekuloineet sitä, että kun varsinkin luomuväki, muta myös muut tahot ja EU:kin on innostunut siitä, että ruoan alkuperä ja kaikki muutkin ominaisuudet täytyy äärimmäisellä tarkkuudella saattaa ostavan kuluttajan tietoon " niin muuta mahdollisuutta ei kohta enää ole, kuin liittää joka porkkanaan CD-levy tai joku muu vastaava: tarraan kaikki tämä kaikki vaadittu tieto ei enää mahdu!
Nyt taas EU on katsonut viisaak .. ei, sitä ei voi sanoa, mutta ”tarkoituksenmukaiseksi” kieltää mielivaltaisesti taas jonkun uuden menetelmän (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=59). kuten uutisessamme kerroimme. Varmasti vaaditaan kohta, että siitäkin on mainita, että jotain tällaista EU:n kieltämää metodia ei ole käytetty.
Samaan aikaan sitten EU:ssa kehitellään systeemiä, jossa ruoka pystyttäisiin jäljittämään jopa kylä- tai ehkä tilakohtaisesti, syntypaikkansa mukaan, tästä kertoi Hesari tänään.
Kuvittelemamme CD täyttyy …
***
On todela arveluttavaa, jos EU, vaikka kuinka demokraattisesti, tekee päätöksiä, joiilla ei ole tieteellisiä perusteita. Tai jos näitä tehdään - voidaan ajatella, että joskus tällainen saattaa olla ymmärrettäviäkin - on niissäkin tapauksessa arveluttavaa, oikeastaan anteeksiantamatonta pukea päätöksiä tieteen kaapuun.
Elintarvkevalvonta - huimaava menestystarina terveyden edustämistyössä - on vaarassa tulla nyt naurettavaksi ja epäuskottavaksi kansan silmissä, jos tällaista politikointia sen osalta käydään.
Uskottavuus kärsii jo. Kuluttajat (osa, jo) kyselevät, "missä on pihvi", siis ruumiit, tai edes vaivaiset. GM-ruuan kohdalla 2 mrd ihmistä ei vielä riittänyt. Ja dioksiinijäämätkin taitavat jäädä suutariksi. (tosin niillä ei taida olla mitään yhteyttä gm:n tai luomu/ei luomu:n kanssa). ("onneksi" sentään Kiinassa saatiin kai näyttöä, että oikein härskisti toimimalla saadaan ihmisiä sairaalaan (melamiini)... melkein satatuhatta Kiinan väestöstä olisi tasaisen vauhdin taulukolla ( http://matti.tuottavamaa.org/varpikkaat/AJAT3.xls ) Suomen 5 miljoonasta 400... siis "tyhjää parempi"?) Ruuan pelko saadaan säilytettyä, kun hyödynnetään globaalia tiedonkulkua...
Pelotellaan, ja annetaan ymmärtää, että valvontaa ja sertifikaatteja ja leppäkerttuleimoja pitää olla vielä isomman rahan edestä. Veronmaksaja/kuluttaja maksaa.
Matti
Tarkemmin ajatellen, se ei ole ehkä EU nyt, joka tätä trendiä vahvistaa. Vaan se on ”vapaaehtoisbyrokratia”!
Sillä ennen, kaikkien tuotteiden kohdalla, ruoassakin, riitti selkeiden asioiden valvonta. Tuote ei saanut olla
- varastettu
- salakuljetettu (tai muuten verot maksamatta)
- pilaantunut, vaarallinen
- aivan ilmeistä huijausta
Muutoin vapaa kilpailu sitten piti hinta- ja laatutasoa yllä. Noin karkeasti kuvaten. Olihan oikein kauan ”ennen” toki myös ammattikuntia, joilla oli omat valvontamekanisminsa jne.
Mutta nyt on syntynyt (järjestöjen) ”vapaaehoisbyrokratia” (osin kietoutuneena viralliseen), joka yrittää lisätä näitä seurattavia asioista, ”kriteereitä” tms. Tuotteen pitäisi olla vielä
- eettinen (mitä se milloinkin merkitsee, ihmisille tai eläimille)
- luontoystävällinen
- ja terveyttä edistävä (so. vahvemmin kuin turvallinen)
- yms.
Kotimaisuutta ei virallisesti saa ottaa kriteeriksi, mutta senhän voi piilottaa ”lähiruokaan” …
Nämä vapaaehtoisbyrokraatit täyttävät tämän ”CD:n”!
EU jopa voi vähän hillitä asiaa, jos se laajemminkin ottaa sen linjan, minkä se on ottanut ruoan terveysväitteissä! Siinähän EU edellyttää tieteellistä näyttöä terveysväitteelle, muutoin se ei ole markkinoinnissa sallittu.
Näitä vapaaehtoisbyrokraatteja ei välttämättä mikään hillitse, ja sitten meillä on melkoinen määrä kriteerejä, ”sertifikaatteja” ym., joiden tieteellinen pohja voi olla mitä vain. Ja muukin pohja, poliittistakaan valvontaakaan asiassa ei oikeastaan ole. "Vapaaehtoisbyrokraatiksi" tuleminen sujuu itse vailla byrokratiaa, senkun sellaiseksi ryhtyy ..
Mutta mistäpä ongelmasta meitä ei pelastaisi tekniikka " ja erityisesti Nokia!
HS esitteli tänään taloussivuillaan uutta nfc-teknikkaa ja Nokian suunnitelmia asiassa. Tekniikalla tehdään ehkä jatkossa kännykällä maksaminen mahdolliseksi laajemmin kuin nykyisin, ehkäpä kaikkialla, "Nokia tuo lompakon puhelimeen”. Muutkin valmistajat ovat sitoutuneet nfc-tekniikkaan.
Mutta mitä muuta tämä uusi tekniikka mahdollistaa? Näin HS kertoo:
Quote”Kuluttaja haluaa tietää, miltä tilalta myynnissä oleva maito on peräisin. Hän laittaa puhelimensa hintalapun kohdalle. Tarkat tiedot maidon alkuperästä tulevat puhelimen näyttöruudulle.”
No, toisaalta saman lehden samassa numerossa kerrottiin myös informaatioähkystä (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Brittitutkija+vertaa+informaatio%C3%A4hky%C3%A4+ylensy%C3%B6miseen/1135263032587) …
Asiaan liittyy sitten se, että suuri osa mediasta
hyväksyy mukisematta tämän
itse omaksutun viranomaisaseman.
Esimerkki " joka ei ihan ole ruokaa, mutta liippaa läheltä " tämän aamun Hesarista artikkelista ”Kodin kemikaalikuormaa voi keventää”:
QuoteTeflonpannuissa, huonekaluissa, puhdistusaineissa, shampoissa ja vaatteissa, muun muassa goretex-tuotteissa, käytetään pinnoitteina perfluorattuja yhdisteitä.
Ne vaikuttavat mahdollisesti lisääntymiseen ja maksan toimintaan ja aiheuttavat syöpää.
Ympäristöjärjestö WWF kehottaakin suosimaan rautaisia tai päällystämättömiä pannuja, sillä perfluorattuja yhdisteitä voi vapautua teflonpannuista kuumennuksen aikana.
Eli tässä pidetään WWF:ää kuin viranomaisena. Teflonpannujen valmistajat ottakoon kantaa itse asiaan, mutta minusta on outoa, että yleisesti ”kemikaalikauhuisena” tunnetun järjestön mielipiteitä ja pelkoja kuunnellaan kuin ”jumalansanaa”.
”CD-levy” täyttyy:
Paikallisuus käsittelee yhteisön hyvinvointia lähiruokaa laajemmin (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/sisaltosivu.aspx?id=1201326)
Tietoisuus ruokavalintojen vaikutuksista antaa asukkaille välineitä tekoihin Itämeren hyväksi (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1201443)
Huomenna pöydällä vähemmän lisäaineita? (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1201428)
Miesten ruokatavat keskimäärin raskaampia ilmastolle kuin naisten (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1201305)
Olin väärässä, jo otsikossani. Teknologian kehitys yllätti minutkin:
Broilerinlihan pakkauksesta löytyy yhteys kasvatustilalle (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1221136)
Eli CD:tä ei tarvita broilerin tai porkkanankaan elämänuran (CV) seuraamiseen. Tieto kummastakin löytyy jatkossa netistä.
Tässä artikkelissa ei kyseenalaisteta itse asiaa (ei esim. kysytä. onko luomu todella luonnolle parempi) …
Eko- vai dekoruokaa? (http://viispistenolla.fi/hyvinvointi/eko-vai-dekoruokaa/)
.. mutta siinäkin alkaa kuultaa epätoivo tämän merkitsemisvimman edessä. Ja esitetään todellakin hyvä kysymys:
" Kuka kerää merkistä tulevat rahat?"
PS. 14.12.12: Ja juuri kun Kirsi Riipinen oli päässyt tätä asiaa ihmettelemästä, niin tulee vielä uusi (vai "uusvanha") merkki:
Leppäkerttumerkissä yhdistyvät luomu ja lähiruoka (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/lepp%C3%A4kerttumerkiss%C3%A4-yhdistyv%C3%A4t-luomu-ja-l%C3%A4hiruoka-1.29868?localLinksEnabled=false)
Eipä silti. jos tämä idea (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=253) ottaisi tulta, niin joskus tulevaisuudessa "Finnish Design GM Food" -merkki voisi olla haluttu - ja tarkoin varjeltu! :D
Nyt ollaan suunnittelemassa Pohjoismaiden Joutsenmerkkiä leivälle ja leipomoille.
Leivälle valmistuu tänä vuonna ympäristömerkki (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/leivalle-valmistuu-tana-vuonna-ymparistomerkki)
Ja siihen ollaan lisäämässä idioottimainen
osittainen luomuvatimus - jonka jopa asian valmistelijat myöntävät idiootimaiseksi:
QuoteLeipomon on vuositasolla käytettävä ainakin 3 painoprosenttia luomuraaka-aineita. Tämä tarkoittaa sitä, että leipomon on kuuluttava myös luomuvalvontaan. Yksittäisessä leivässä vähintään 15 prosenttia raaka-aineiden painosta on oltava luomua.
Tuoteryhmäpäällikkö Niina Tanskanen Ympäristömerkinnästä arvioi, että luomujauhon saanti voi rajoittaa merkin käyttöä. Pohjoismaissa viljelyalasta 5 " 14 prosenttia on luomuviljelyssä, mutta luomujauhojen osuus markkinoista on vain 0,7 - 1,7 prosenttia.
Osittaista luomuvaatimusta pidettiin luomu- ja ympäristömerkkejä sekoittavana. Myös kriteeripäällikkö Karin Bergbom Ympäristömerkinnästä pitää vaikeana hahmotella, missä luomu on ylivoimainen. Energiankäytön tai ympäristöpäästöjen suhteen yksiselitteistä eroa tavanomaiseen ruokaan ei ole osoitettu.
- Luomulla voidaan sen sijaan varmistaa ympäristölle myrkyllisten kemikaalien vähäisempi käyttö, hallittu ravinteiden kierto ja luonnon runsaampi monimuotoisuus. Luomumerkin mukana kulkee jäljitettävyys pellolle tai navettaan, Bergbom toteaa.
(Lihav. HJJ)
Viimeisen kappaleenkin - jossa asialle vähän ymmärrystä suotiin - paikkansapitävyys on kyseenalainen.
Pikkuhiljaa täytynee alkaa valmistella "100% luomuvapaa" -
ympäristömerkkiä ... ja leivässä erototen voisi olla lisäksi merkintä, että tämä sisältää
ehdottomasti ja taatusti lisäaineita, eikä pilaannu parissa päviässä!
Nyt ajetaan "kertomusruoan"
pakollisuutta myös ravintoloille:
Kuluttajaliitto: Ravintoloilta edellytettävä tietoa lihan ja kalan alkuperästä (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/kuluttajaliitto-ravintoloilta-edellytettava-tietoa-lihan-ja-kalan-alkuperasta)
Eli menuun pippuripihviin mukaan Mansikin CV ja epäilemättä sitten kohta myös pippurin. Varmaan pelkkä tarjoilijan todistus ei asiassa riitä ...
***
Tukeeko Luomuliitto meidän linjaamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=271):
Kuluttajille oikeus tietää ruoan alkuperä (http://www.luomuliitto.fi/kuluttajille-oikeus-tietaa-ruoan-alkupera/)
QuoteVain riittävien tietojen pohjalta on kuluttajalla todellinen mahdollisuus äänestää jaloillaan.
Tämä täytyy toteuttaa täydellisempänä myöhemmin, mutta kun meillä on netti, niin pippuripihvin tilaajan kohdalla, jos hän sattuu asiasta kysymään, voisi tarjoilijalla olla pieni kannettava, ja hän voisi näyttää ...
***
"Syntynyt siis 2.7.2009. Ja tässä on Mansikki vasikkana (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/97/A_Swiss_calf.jpg/250px-A_Swiss_calf.jpg) ...
[...]
... kyllä, pihattonavetassa (http://kasesoft.fi/yritysportaali/webbikuvat/141405112008013.jpg) eleli, tuo tuossa hankalasti keskiparrun takana, mutta siellä hän on ..
[...]
Tuossa kuvassa (http://www.colourbox.com/preview/527942-530747-cattle-carcasses-in-a-slaughterhouse.jpg) Mansikki on kolmas oikeassa rivissä ...
[...]
Ai, pippuri? No, tästä se alkoi (http://www.adfarmonline.com/blog/aroundthefarm/files/2010/11/peppers-to-harvest.jpg) ... teidän pippurinne kypsyivät hiukan tuon eturivin takana ... kyllä, kohdeltiin inhimillisesti ...
Tässä on Jussi Tammisolan loistava ja kova polemiikki sitä vastaan, että nk. Joutsen-merkkiiin ajetaan siihen täysin kuulumatonta asiaa:
Geenitekniikkafatwa iskee joutsenmerkkiin (http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/Teb260213.pdf)
Samaan aikaan toisaalla, tässä samassa asiassa on Luomuliitolta kyllä unohtunut niin kaikki järki kuin edes joku kohtuus:
Lausunto: Leipomoiden- ja leipien joutsenmerkkikriteerit (http://www.luomuliitto.fi/lausunto-leipomoiden-ja-leipien-joutsenmerkkikriteerit/)
QuoteLuomuliitto esittää, että joutsenmerkki voidaan myöntää vain luomutuotantoehdot täyttävälle ja luomusertifioidulle leivälle.
Heillähän on jo merkkejä vailla muille jakaa! Mikään ei riitä ...
Tämän uutisen (http://nettishoppailu.wordpress.com/2013/07/21/suomalaiset-haluavat-tietaa-mita-elintarvikkeet-sisaltavat/) mukaan ...
QuoteTutkimuksen mukaan suurin osa suomalaiskuluttajista haluaa tietää, millainen yritys on valmistanut heidän ostamansa elintarvikkeet.
... ja todellakin, näin olivat ne prosentit:
Quote- Olen kiinnostunut siitä, mikä yritys on ostamani tuotteen valmistanut/tuottanut:
- täysin samaa mieltä 30 %, enimmäkseen samaa mieltä 44 %
- täysin eri mieltä 3 %, enimmäkseen eri mieltä 8 %
Mutta
kuinka mahtaisi käydä, jos tästä tehtäisiin sellainen "ovensuukysely", että kaupasta tulevilta kysyttäisiin, minkälaisten valmistajien tuotteita olette nyt ostaneet (antamatta kurkistaa kauppakassiin)? ;)
Edelliseenkin liittyen, nyt puuhataan tällaista:
Elintarvikemerkinnät uudistuvat (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/elintarvikemerkinn%C3%A4t-uudistuvat-1.44186)
Kysyttävä on, miksi ihmeessä asiassa nyt keskitytään pakkausmerkintöihin?
Eikö nyt pitäisi kehittää systeemi, jossa kaikilla tuotteilla olisi (ja sehän suurelta osin on jo) jonkinlainen koodi (viivakoodi, rfd) pakkauksessaan.
Joka koodi palvelisi, paitsi kauppaa itseään, myös viranomaisia, ja sitä varmaankin alle 1% kuluttajista, jotka todella, ostotilanteessa, ovat näistä alkuperäasioista äärimmäisen kiinnostuneita. Muuta ei juuri tarvittaisi (paitsi tuotteen nimi ja hinta, tietysti).
Ja kassajärjestelmään ja nettiin yhdistyneenä pieni näyttö lukijoineen, jolle tuotetta vilauttamalla saisi selville sen kanan nimenkin, joka munat on muninut? Eli koko lailla rajattomasti tietoa, mitä vaan siitä tuotteesta sen elinkaarelta on.
Pakkauksellahan on ihan fyysiset rajansa, vai ovatko ne sitten minulla: esimerkiksi pastillirasiasta en enää silmälasit päässänikään pysty lukemaan, mitä se sisältää, niin on teksti pientä.
***
Kohtuullista voisi myös muuten olla, että ko. laitteen käytöstä perittäisiin pieni maksu, jolla kerättäisiin osa järjestelmän kuluista.
Jos en ole kiinnostunut ko. kanan nimestä, munintapaikasta jne., en tällöin joutuisi maksamaan tämän "tarinatalouden" kuluja.
Tämäkin vielä:
Myllyliitto: Viljan alkuperämerkintä leipäpakkauksiin (http://yle.fi/uutiset/myllyliitto_viljan_alkuperamerkinta_leipapakkauksiin/6805091)
***
Koskahan jollekulle tulee mieleen, että viljalla ja eläimillä pitäisi olla sentään jotain tietosuojaa ... ;D
Ja sitten kävi näin:
Evira on kieltämässä "GMO-vapaa"-merkinnän broilereissa (http://yle.fi/uutiset/evira_on_kieltamassa_gmo-vapaa-merkinnan_broilereissa/6828444)
QuoteYlen Kuningaskuluttaja-ohjelman saamien tietojen mukaan elintarviketurvallisuusvirasto Evira on kieltämässä "GMO-vapaa"-merkinnän käytön broilerituotteissa. Syynä on EU-komission asetus, jossa määritellään, mitä kuluttajapakkaukseen saa merkitä.
- Siipikarjan lihalle on EU-komission asetus, jossa on selkeästi mainittu ne tuotantotapaväitteet, joita saa käyttää. Ja tämä "GMO-vapaa"-väite ei ole tässä positiivilistalla, kertoo ylitarkastaja Sanna Viljakainen Evirasta.
Tämä selitettäneen varmaan geenimuuntelun vastustajien leirissä Monsanton soluttautumisena Eviraan ;)
Tuo on minusta ehdottomasti väärin! Minusta EU tässä menee reviirinsä yli!
On ehdottomasti oikein, että se valvoo
a) terveysväittämiä
ja myös
b) väitteitä luomutuotannosta, jos sillä pohjalla nyhdetään lisähintaa, ja asialle annetaan EU:nkin rahoilla erityistukea jne.
Mutta minusta kaikkea muuta pitäisi saada tuotteesta kertoa. Siis saisi kertoa. Ei olisi pakko.
Ks. uutisemme:
Kuluttaja olkoon kuningas! (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=298)
Saako sitten vastaavasti väittää tuotteen olevan "lähiruokaa"? Saako sen sanoa olevan maukasta? Tyylikästä? Perinteistä? Muotia? Minusta tällaisiakaan väitteitä ei kukaan valvo?
(Nyt voi olla kyllä niinkin, että yhdistys ei ole asiasta ihan yksimielinen ... eli keskustellaan!)
PS. Tuossa nyt on minun alustava mielipiteeni - vaikka sitten joku epäilisikin vihreiden soluttautuneen TM-TL:ään ... ;D
Jos selvennän vielä kantaani. Vaikkapa juuri tässä Kuningaskuluttajass (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/12/kuluttaja-ei-tieda-onko-kotimainen-liha-ruokittu-gm-rehulla)a Liisa Kuusipalo vapautuneesti laskee luikuriaan GM-tuoteista.
Mutta "lihatalot" ovat jo siinä varovaisempia, ja varsinkin markkinoinnissa niiden on pakko olla, mitä terveysvaikutuksiin tulee. Koska mitään riskejä GMO-rehusta tai myönteisiä vaikutuksia sen välttämisestä ei ole (varsinkaan loppusyöjälle, ihmiselle) osoitettu, eivätkä siis väitteet moisesta ole hyväksyttyjen terveysväittämien piirissä, niitä ei voi EU:ssa käyttää.
Niinpä koko juttu jää tunnetasolle. Jos siis "lihatalot" katsovat hyväksi organisoida jonkinlaiset tarkastusjärjestelmät siitä huolimatta, niin mielestäni sen kun vaan. Mutta kustannukset - valvonnasta ja merkinnöistä - siis "lihatalojen" omasta pussista. Jonka kustannuksen ne voivat sitten "vyöryttää" hyväuskoiselle *) kuluttajalle, jos pystyvät.
Aivan vastaavalla tavalla kannatan sitä, että luomuvalvonnan (ja sen merkintäasiat ja markkinoinnin valvonnan) hoitaisi Luomuliitto. Olkoot molemmat jutut siis eräänlaisia "brändejä", jotka eivät nauttisi mitään yhteiskunnan erityissuojaa. No, sitten voisi kyllä olla kiellettyä esim. väärentää Luomuliiton merkkiä tms. - ihan kuten jotain muutakin tuotemerkkiä.
__________
*) tai oikeastaan pahaa uskovalle ... ;)
Quote from: Heikki Jokipii on 04.04.13 - klo:17:02
Tässä on Jussi Tammisolan loistava ja kova polemiikki sitä vastaan, että nk. Joutsen-merkkiiin ajetaan siihen täysin kuulumatonta asiaa:
Geenitekniikkafatwa iskee joutsenmerkkiin (http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/Teb260213.pdf)
Samaan aikaan toisaalla, tässä samassa asiassa on Luomuliitolta kyllä unohtunut niin kaikki järki kuin edes joku kohtuus:
Lausunto: Leipomoiden- ja leipien joutsenmerkkikriteerit (http://www.luomuliitto.fi/lausunto-leipomoiden-ja-leipien-joutsenmerkkikriteerit/)
QuoteLuomuliitto esittää, että joutsenmerkki voidaan myöntää vain luomutuotantoehdot täyttävälle ja luomusertifioidulle leivälle.
Heillähän on jo merkkejä vailla muille jakaa! Mikään ei riitä ...
Tilanne nyt:
Leivän Joutsenmerkki ei ole menossa läpi - ainakaan toistaiseksi:
http://www.ruokatieto.fi/uutiset/ruuan-ymparistomerkista-ei-paasty-yksimielisyyteen
QuoteRuualle ei ole vielä tulossa pohjoismaista ympäristömerkkiä Joutsenmerkkiä. Kriteerityö ruuan pioneerialan leipomoiden ja leivän ympäristömerkinnästä on keskeytetty, kertoo merkkiä Suomessa hallinnoiva Motiva.
Ruualla on tutkitusti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Pohjoismaissa on tunnistettu tarve laajentaa Joutsenmerkki koskemaan myös ruokaa. Motivan mukaan Pohjoismaiden näkemykset poikkeavat kuitenkin toistaan niin merkittävästi, että pohjoismainen ympäristömerkintälautakunta Nordisk miljömärkningsnämnd päätti keskeyttää leipomoiden ja leivän kriteerien valmistelun toistaiseksi.
QuoteEtenkin 15 prosentin luomuraaka-aineen osuus sekä ravitsemukseen, kuten suolan ja kovan rasvan määrään liittyvät kriteerit olivat joidenkin tahojen mielestä turhat tai liian tiukat ja toisten mukaan liian löysät.
Tässä suunnitellussa EU:n ruokahävikkikampanjassa (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/140517_neuvostoennakko.html) on nyt tällainen "akanvirta" asiassa, eli kuluttajalla
ei olisikaan oikeutta tietää:
QuoteLisäksi keskustellaan mahdollisuudesta laajentaa EU:n elintarviketietoasetuksessa olevaa listaa, jossa tietyt tuotteet vapautetaan kokonaan päiväysmerkinnöistä.
Hyvä vaatimus tai ehdotus elintarvikkeessa oltavasta pakollisesta merkinnästä (harmi, ettemme tätä itse täällä ensimmäisinä keksineet):
Elintarvikkeiden markkinointi ekologisina epäillyttää (http://passiiviidentiteetti.blogspot.fi/2009/03/elintarvikkeiden-ekologisuuden.html)
QuoteAsioita, joita itse haluan nähdä tuotteen pakkausmerkinnöissä ovat esimerkiksi
* Kuinka suuri pinta-ala on kulunut tuotteen tuottamiseen? Keskeisimpiä maatalouden ympäristöhaittoja on sen aiheuttama elinympäristön kapeneminen. Tämän vuoksi ei ole yhdentekevää kuinka paljon pellon hehtaarikohtainen sato on. Pellon perustaminen itsessään on se suurin ekologinen vahinko mitä maanviljelijä aiheuttaa. [...]
Periaatteessa kuluttaja tietysti jo nyt
voi saada pakkauksesta tätä tietoa. Jos siitä löytyy luomumerkki (http://luomu.fi/ruoka/luomumerkit/), voi tietää, että pinta-alaa on kulunut n. nelinkertaisesti (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=376) sellaiseen tuotteeseen verrattuna, jossa tätä merkkiä ei ole. Mutta olisi hyvä, että se siihen myös
kirjoitettaisiin! ;D
Lainatut, Ilta-Sanomat 16.9.15:
QuoteMinä haluan suosia suomalaisia elintarvikkeita. Haluan myös tietää. montako ihmistä ostamani ruoka työllistää. Eikö sitä voisi kertoa painamalla tietoa ruokapakkaukseen?
Maija Ala-Siurua Maaseudun Tulevaisuudessa
Tuossa ei tietysti tarkkaan ottaen ei ole sanottu, mitä Maija Ala-Siurua tuon tiedon pohjalta suosisi. Mutta en erehtyne, jos oletan, että hän ostaisi kahdesta vierekkäin olevasta tuotteesta sen, joka työllistäisi
useampia?
Joka olisi siis tuotettu
tehottomammin?
Mutta
kaikkien kulutttajien valinnanvaran turvaamiseksi varmaan tämäkin uudistus tarvitaan. Ja siksi tämä otsikkomme CD-levy.
Tämä asia siis lähtee oikeasti EU:sta eikä esim. edellä mainituista vapaaehtoisviranomaista:
Tunnistenumeron avulla parannetaan kalaerien jäljitettävyyttä (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tunnistenumeron-avulla-parannetaan-kalaerien-jaljitettavyytta)
Kuluttajan kannaltahan asiaan on jo kehitetty kännykkäsovellus, joka varmaan sitten jatkossa osaa tuota koodia käyttää (ks. edellä 14.01.11).
USA:ssa ollaan nyt menossa GMO-ainesosien merkitsemisessä kompromissijärjestelmään, jossa hyödynnetään uutta tekniikkaa *). Ratkaisu ei luomuväkeä täysin tyydytä:
At ‘Crucial Moment’ For GMO Labeling, Organic Industry Finds Itself Divided (http://www.huffingtonpost.com/carey-gillam/at-crucial-moment-for-gmo_b_10724758.html)
Järjestelmä käyttäisi koodeja, jotka voisi lukea kännykällä. Varsinaisia tekstejä ei tuotepakkauksiin tulisi. Järjestelmä olisi maanlaajuinen, osavaltiokohtaiset ratkaisut kiellettäisiin.
Mitenköhän tuo sovittuu EU:n järjestelmään? Periaatteessahän tuossa on tieto, vaikka siis toisessa muodossa? Voisihan kaupoissa olla lainattava lukulaite niille, joilla ei ole (mukana) kännykkää?
Artikkelikin tuo esille, ettei koko asia oikeastaan luomuväelle edes kuulu, koska luomussa ei määritelmänomaisesti GMO-ainesosia ole. Osa luomuväestäkin on tämän ymmärtänyt.
_______
*) muuten vastaavalla tavalla kuin noissa kalaerissä, juuri edellä. Eli ei ole Suomessakaan tuntematon idea.
Yhdysvaltojen päätöksentekojärjestelmä on täältä katsoen peräti monimutkainen, mutta tämän uutisen voinee tulkita niin, että merkintäjärjestelma on nyt lähes hyväksytty, ja oletettavasti tällä viikolla täysin:
Senate’s GMO labeling bill clears major hurdle, final approval expected this week (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/07/06/senates-gmo-labeling-bill-clears-major-hurdle-final-approval-expected-week/)
Tässä on tietysti koko ajan muistettava, että GMO-merkinnöillä eräät piirit haluavat siellä myös pelotella ja ohjata kuluttajaa. Joka niillä myös on onnistunutkin, kertoo jo tutkimus sieltä:
Survey shows VT’s GMO labels mislead consumers, affect purchasing decisions (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/07/07/survey-shows-vts-gmo-labels-mislead-consumers-affect-purchasing-decisions/)
Nyt on sitten tosiaan se mielenkiintoinen kysymys, hyväksyykö EU nuo merkinnät - siinä teoreettisessa tilanteesta, että sieltä tuotaisiin GMO-ainesosia sisältäviä ihmiselintarvikkeita tänne? (TTIP:n kera tai sitä ilman (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=799.msg5854#msg5854).)
Em. USA:n GMO-merkintälaki (jonka senaatti kyllä hyväksyi) meneekin vielä edustajahuoneen käsittelyyn, ja sen hyväksyminen on kaikkea muuta kuin varmaa. Ainoastaan siinä tapauksessa, että edustajainhuone hyväksyy sen muuttamattomana, asia olisi "pihvi".
U.S. Senate Approves Legislation Requiring GMO Labels
GMO label bill to be considered by House (http://www.wsj.com/articles/u-s-senate-approves-legislation-requiring-gmo-labels-1467981684)
QuoteHouse members will either have to accept the Senate’s version of the bill or pass their own, forcing negotiations to reach a compromise between the chambers. Any substantial change to the Senate’s bill by the House would likely postpone federal action on the matter until the fall.
Eli muussa tapauksessa asia viivästyy syksyyn asti.
Eikä varmaan EU:kaan ota kantaa asiaan etukäteen? Ainakaan julkisesti, ehkäpä jotain epävirallisia keskusteluja käydään.
PS. Hank Campbellin mielestä ko. laki tuollaisenakin on edelleen täysin turhanaikainen:
Thanks Senate, But this GMO Labeling Bill Isn’t Needed (http://acsh.org/news/2016/07/08/thanks-senate-but-a-gmo-labeling-law-isnt-needed/)
QuoteNo, bad policy that is nationally uniform does not suddenly become good policy. And this is bad policy, despite its good intention.
Campbell ei pohdi tarvetta merkintäsääntöjen yhtenäistämiseen USA:n ja EU:n välillä. Joka voisi olla tavallaan "pienimmän riesan tie" - vaikka tieteelliset perusteet puuttuisivatkin.
Quote from: Heikki Jokipii on 21.07.15 - klo:04:28
Periaatteessa kuluttaja tietysti jo nyt voi saada pakkauksesta tätä tietoa. Jos siitä löytyy luomumerkki (http://luomu.fi/ruoka/luomumerkit/), voi tietää, että pinta-alaa on kulunut n. nelinkertaisesti (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376) sellaiseen tuotteeseen verrattuna, jossa tätä merkkiä ei ole. Mutta olisi hyvä, että se siihen myös kirjoitettaisiin! ;D
Tuosta Aurinkomerkistä (http://luomu.fi/ruoka/luomumerkit/) saisi kuvankäsittelyllä helpohkosti parodian, jos siinä olevat tekstit korvaisi näillä:
"tehotonta tuotantoa", "ineffektiv ekoproduktion". Varmaan sen painaminen olisi kiellettyä, mutta jos joku sen nettiin tekisi, niin se kuuluu ilmaisuvapauden piiriin. ;D
Mutta kun muistaa, miten tehotuotanto on saatu demonisoitua (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=160.0), ehkäpä osa sen näkevistä pitäisi noita parodiatekstejä
edelleen vain luomua kehuvina!
Jos unohtaisi ruotsinkielen (tai tekisi sen version erikseen), voisi tekstiksi mahtua: "
tuotettu keskimäärin nelinkertaisella viljelyalalla". Tai: "
sama tuote mutta vaatii nelinkertaisen peltoalan". Jos joku nettitaiteilija tämän näkee, voi hän aivan vapaasti lainata ja muokata ideaani ja tekstiäni. (Julkaistaan kyllä mielellään täällä, jos hän niin haluaa, nimellä tai nimimerkillä.)
USA:ssa laki GMO-merkinnöistä meni läpi myös kongressissa ja pidetään varmana, että Obama sen allekirjoittaa (mm. presidentin kanslia on luvannut näin tapahtuvan):
UPDATE: Congress passes mandatory labeling bill for genetically engineered foods (http://geneticexperts.org/senators-reach-agreement-on-mandatory-labeling-bill-for-genetically-engineered-foods/)
Voimaantulo käsittääkseni vie kuitenkin oman aikansa, ja virkakoneisto antaa siitä vielä soveltamisohjeita. Pölyn laskeuduttua tiedetään vasta sekin, mitä EU vastaa.
Nyt sitten Obama kyseisen lain myös allekirjoitti:
Obama signs compromise GMO labeling bill (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/07/29/obama-signs-gmo-labeling-bill-law/)
Eiköhän jo tule reaktioita Euroopankin puolelta? Tai jos se on liikaa toivottu, niin edes uutisointia asiasta?
Onko tässä GMO-merkintöjen vaatimisessa lopulta kyse varsinaisesti siitä huolesta, että ihmisillä ja kuluttajilla olisi "oikeus tietää":
Anti-GMO crusader Jeffrey Smith: ‘Labeling GMOs was never the end goal it was a tactic to get them banned’ (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/26/anti-gmo-crusader-jeffrey-smith-labeling-gmos-never-end-goal-tactic-get-banned/)
Vai jostain muusta? Lainaukset puhuvat.
USA:n GMO-merkitsemislain soveltamisessa nousi heti ongelma, vaikkei sitä ole vielä ehditty edes voimaan saattaa:
Highly refined foods like sugar contain no DNA. Should GMO labeling rules apply? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/09/12/highly-refined-foods-like-sugar-contain-no-dna-should-gmo-labeling-rules-apply/)
Eli pitäisikö pitkälle jalostettu lopputuote, vaikka puhdistettu sokeri, merkitä, jos sen tuottamisessa on käytetty muuntogeenisiä kasveja? Vaikkei lopputuote sisältäisi pätkääkään DNA:ta?
Täällä Euroopassa juurikaan tuota ongelmaa ei ole. *) Sokerin osalta asiasta kyllä täällä huolehditaan (tavallaan toisinpäin) vapaaehtoisesti, vaikka asetelma on aika samanlainen, eli merkinnässä ei järkeä ole, kun on kyse tällaisesta luomusokerista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg7794#msg7794).
______________
*) tai jos olisikin, asian hoitaisi se EU:n 0,9% sääntö? Jos siis tuote sisältää 0% geenimuunneltuja ainesosia, se on sen 0,9% alle, ja merkintää ei tarvita. Näin ainakin minä tulkitsisin.
Trumpin oletetaan nyt yleisesti purkavan GMO:ita koskevaa säätelyä:
Will Trump reduce regulation on GMOs? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/15/will-trump-reduce-regulation-on-gmos/)
Siinä saattaa mennä tuo edellä kerrottu merkintävelvoitekin, tuollaisenakin. Jos vapaakauppasopimusasia myös menee jäihin, kuten myös Trumpista uumoillaan, menee myös tarve käytäntöjen yhtenäistämiseen EU:n kanssa.
Mutta jos Trump on niin protektionisti kuin huhutaan, siihen USA:n "CD-levyyn" voikin tulla vaikka pakolliset alkuperämerkinnät, joka taas kouraisee luomubisnestä:
QuoteDonald Trump’s presidency has the potential of being the greatest threat the organic industry has faced since the invention of the GMO. Trump is an isolationist and the organic industry relies heavily on imports from the very countries Trump thinks stole our jobs.
Tai se voi merkitä kovia (rangaistus)tulleja. Toisaallahan mekin olemme karkeasti laskeneet (arvioineet) (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg8141#msg8141), miten juuri siellä tuodaan valtavasti luomua kehitysmaista, Eurooppaakin enemmän.
PS. sivuun varsinaisesta asiasta. On siis myös oletettavaa, että tämän tyyppistä ilmiötä ei Trumpin presidenttikaudella synny:
”Obamat ovat luomun puolella!” (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=79)
Nyt on sitten markkinoille tullut tällainenkin uusi merkki, taas yksi mahdollisuus kuluttajalle saada ravinnostaan hyvin yksityiskohtaista tietoa:
Vastaveto ruuan halpuutukselle: Kauppias maksaa maidosta lisähintaa tuottajalle (http://www.hs.fi/paivanlehti/07122016/art-2000004896733.html)
QuoteJOIHINKIN K-kauppoihin Uudellamaalla on joulukuun alussa ilmestynyt jälleen uusi vaihtoehto maidonostajille: Reilukauppias-tuotemerkillä myytävä luomumaito.
”Nimi tulee siitä, että kauppias maksaa maidontuottajalle viisi prosenttia lisää maitolitrasta. Samalla kuluttaja saa tietää, miltä tilalta maito tulee”, kauppias Jouni Ekholm K-Supermarket Mustapekasta kertoo.
Ekholmin mukaan kauppiaat haluavat tarjota kuluttajille vaihtoehdon, jossa tuotteen jäljitettävyys on aiempaa parempi ja joka tukee pienten ja keskisuurten maidontuottajien mahdollisuuksia jatkaa alalla.
Jaa-a, luomumaitoakin näyttää tuote olevan, ja tiedon lisääminen ei ole ainoa tavoite:
QuotePETRI K,,NK,,SEN mukaan Boman on Ahvenanmaalla toistaiseksi ainoa luomumaidon tuottaja, mutta kaksi suurempaa tuottajaa pystyy muuttamaan tuotantonsa luomuksi varsin nopeasti, jos Reilukauppias-tuotemerkki alkaa myydä hyvin.
Tuosta nimestäkin on jo nähtävissä, miten tässä on kyse vanhasta ideasta ulottaa Reilun kaupan järjestelmä myös kotimaiseen tuotantoon. Ja sekin näyttää säilyneen samanlaisena, että keskitytään luomutuotteisiin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.msg9178#msg9178).
Eipä silti. Jos meillä lännessä ja EU:ssa on näiden erilaisten merkkien kanssa vähän vaikeuksia tai jopa tuskailemista, niin tästä Luomuinstituutissa pidetystä esitelmästä (pdf) Kiinan tilanteesta (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/11/organic-foods.pdf) selviää (diat 7 - 12), että siellä näitä enemmän tai vähemmän luomuun tai ainakin viljelytapaan liittyviä merkkejä on peräti 31 erilaista.
***
Tuli välittömästi mieleen, kun siitä äsken juuri kirjoitin, että jokin merkki tai vastaava täytyy olla Argentiinassakin, sille "agroekologiselle" ruoalle (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.msg9519#msg9519)? Vaikkei se ole sertifioitu ihan "viralliseksi" luomuksi? Ja koskahan meille tulee tarroja "melkein luomu" tai "akroekologinen" tms.? Viitteitä tällaiseen pyrkimykseen on, paitsi edellä, vaikka täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg9489#msg9489), vaikka siellä eri lähtökohdasta.
Tämä ei lähtenyt EU:sta, vaan on selvästi ihan kotoperäinen järjestely:
Maidon ja lihan alkuperämerkinnät kuluttajapakkauksiin (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maidon-ja-lihan-alkuperamerkinnat-kuluttajapakkauksiin)
Näin sitä ministeri perustelikin:
Quote" Vastedes on sääntö, että suomalaisessa elintarvikkeessa käytetyn lihan ja maidon alkuperämaa kerrotaan pakkauksessa. Näin laatutietoinen kuluttaja voi halutessaan suosia tuotteita, joiden sisältämä liha ja maito on tuotettu Suomen huipputurvallisessa ruokaketjussa, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Nyt päinvastoin on ehkä pelättävissä, että EU tulkitsee tuon peitellyksi protektionismiksi? (Vai onko tuolle menettelylle saatu lupa etukäteen?)
Joka tapauksessa tuossakin se, että kuluttajilla olisi oikeus tietää, merkitsee samalla yritystä ohjailla kuluttajien ostokäyttäytymistä.
Demokraatti-lehdessä oli eilen sivun artikkeli erilaista ympäristömerkeistä tuotteissa. Mukana olivat myös luomumerkit, EU:n ja Suomen. Otsikolla "Ystävällisyyden merkkejä" kirjoitettiin:
QuoteMerkkien avulla kuluttajan on helpompi valita vähemmän ympäristöä kuormittava ja tuhoava versio erilaisista palveluista ja tuotteista.
Oikeastaan siis kuluttajat näillä merkeillä vapautetaan "oikeudesta
tietää"!
Yhä katsotaan tämä kuluttajan mielekkääksi harrastukseksi:
Miten voimme tietää, mitä syömme? Alkuperämaa ei kerro koko totuutta (https://yle.fi/uutiset/3-9717351)
Sen lisäksi, että maksamme koko joukon rahaa viranomaisvalvonnasta. Jonka - erityisesti Suomessa - katsotaan toimivan lisäksi koko lailla moitteettomasti.
Ykstyiskohtiiin asti kehotetaan menemäään:
QuoteAlkuperämaa ei myöskään ole koko totuus ruuan laadusta.
" On viljelijöitä, jotka ylittävät oman maansa perusvaatimukset. Ostaja ei välttämättä tiedä, miten jonkin maan rehu on tuotettu tai mitä rehua eläin on syönyt, ruokajärjestelmien asiantuntija Hanna Mattila Sitrasta sanoo.
Selvittääkseen, kuinka paljon eläin on syönyt antibiootteja tai voiko käytetty rehu sisältää raskasmetalleja, kuluttajan käytettävissä pitäisi olla tilakohtaisia tietoja.
(Lihav. HJ)
"Juu, kyllä tämän hampurilaisen CV muutoin tästä selviää, mutta ei kai vaan se ole koskaan ollut pipi?"
Tuollaisen ruoan taustasta utelun, jota tuossa suositellaan, osaa kuvitella kalliiseen ja hitaaseen ravintolaan, jossa jopa maksetaan ruoan tarinasta ja sen kertomisesta. Mutta että pikaruokapaikoissakin? Joskus muinoin noin käyttäytyville ihmisille oli epäystävällisiä nimityksiäkin.
Tuohon rinnalle voi ottaa tämän:
Syömme yhä enemmän pikaruokaa, kertovat tilastot " Tutkijan mukaan ravintolaruoka arkipäiväistyy, eikä suomalainen ole enää lautasmallin orja (http://www.hs.fi/paivanlehti/12072017/art-2000005287635.html)
Quote”Arvostan sitä, että pikaruuasta löytyy myös terveellisiä vaihtoehtoja. Voi ottaa jotakin, minkä syömisestä ei tule huono omatunto.”
Tällä kertaa Lehtoranta söi hampurilaisen. Tuliko ateriasta huono omatunto?
”Ei, koska otin salaatin kylkeen”, Lehtoranta sanoo ja nauraa.
”Ei vaan " ei tule, koska tämä ei ole sellaista teollista mössöä.”
Perinteisestä hampurilaispaikasta huono omatunto sen sijaan tulisi, sanoo Lehtoranta. Se tosin olisi vaihtoehto vain tilanteessa, jossa on ”hirveä kiire, eikä mitään muuta tarjolla”.
Voiko siis kuluttaja olla varma siitäkään, että ruoka ei ole ollut tekemisissä teollisuuden kanssa? Tarkkana!
Quote from: Heikki Jokipii on 10.07.16 - klo:05:28
Tuosta Aurinkomerkistä (http://luomu.fi/ruoka/luomumerkit/) saisi kuvankäsittelyllä helpohkosti parodian, jos siinä olevat tekstit korvaisi näillä: "tehotonta tuotantoa", "ineffektiv ekoproduktion". Varmaan sen painaminen olisi kiellettyä, mutta jos joku sen nettiin tekisi, niin se kuuluu ilmaisuvapauden piiriin. ;D
Tietääkseni kukaan ei ole tuollaista parodiaa tehnyt tai muutoinkaan hyökännyt juuri tuota merkkiä vastaan, mutta kuitenkin näin on käynyt:
Perinteiset brändit menestyvät (http://www.marmai.fi/lehti/perinteiset-brandit-menestyvat-6677898)
QuoteVuoden pahin putoaja on Aurinkomerkki eli luomumerkki. Se putosi 156 sijaa. Aiemmin merkin nimi oli Luomu, mutta tänä vuonna se muutettiin Aurinkomerkiksi. Luomutuotteiden arvostus ei siis ole laskenut, mutta merkin omistaja eli maa- ja metsätalousministeriö ei ole viestinyt nimenmuutoksesta riittävästi kuluttajille ja Aurinkomerkki-nimi on jäänyt tuntemattomaksi.
Ehkäpä tuo selitys osuu oikeaan. Vaikka sekin selitys, että luomutuotteiden imago olisi heikentynyt, on periaatteessa
mahdollinen.
Mutta tuossa näkyy jo se, että nuo merkit ovat tavallaan myynnin kohteena, eivät itse asiat merkin takana. Vaikka tavoitteena olisikin informoida kuluttajaa. Kun näitä merkkejäkin sitten on melkoisen määrä, niin kuluttajavalistus on pian korvautumassa merkkivalistuksella?
Silti olisi nyt kiinnostavaa tietää, miten 2 muuta suomalaista luomumerkkiä ja EU:n luomumerkki tuossa kisassa sijoittuivat.
Tämä on taas tätä pyrkimystä, että ruoan, eläimen koko CV on kuluttajan tiedossa:
Suurin osa sioista syntyy ja kasvaa eri tiloilla, mutta Atria merkitsee Perhetila-pakkauksiin niistä vain toisen " Koettiin liian työlääksi (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.219965)
Jos nyt poikkeuksellisesti olisinkin kiinnostunut näistä elämänkohtaloista, niin kysynpä, mitä heille/näille tapahtuu:
QuoteYhtiö laajentaa perhetila-konseptiaan helmikuun alussa ja lisää siihen antibioottivapaa -tuotanto leiman.
Antibioottivapaus taataan aina porsaiden syntymästä saakka, Päällysaho vakuuttaa.
Toisinaan eläimiä joudutaan lääkitsemään. Mukaan lähteneet viljelijät ovat sitoutuneet pitämään antibiooteilla lääkityt eläimet erillään, hän kertoo.
Ja sitten? Miten tuon lääkityn sian elämä (ja sen jälkeinen) jatkuu? Ja ovatko nuo viljelijät myös sitoutuneet antamaan antibiootteja, silloin
kun se on tarpeen? Jos esim. lääkkeittä selvinneestä siasta saa paremman hinnan? (Saako?)
Merkkien sodassa yritetään USA:ssa nyt tällaista vastaiskua. Muuntogeeniset tuotteet on ristitty uudestaan biomuunnelluiksi, "bioengineered", lyhennys BE ja näin aurinkoisia ja hymyileviä merkkejä on niitä varten suunniteltu. Eikö noissa voi nähdä jopa iloisen silmäniskun? Jesss!
https://www.technologyreview.com/the-download/611090/us-will-label-gmo-foods-with-smiley-faces-and-sunshine/
EU:n puolella tuo ei ole vielä tullut esille. Mutta vekkuli idea!
USA:ssa on tuossa asiassa nyt saavutettu konsensus, ratkaisu.
Ronald Bailey, joka yleensäkin arvostelee turhaa säätelyä, arvostelee tässä tuotakin ...
New Useless and Costly USDA Bioengineered Food Disclosure Regulations Issued (http://reason.com/blog/2018/12/27/new-useless-and-costly-usda-bioengineere)
... ja on löytänyt herkulliset lainaukset, joissa viranomaiset itse myöntävät, ettei sillä saavuteta mitään:
Quote"The NBFDS is not expected to have any benefits to human health or the environment," admits the agency. "Nothing in the disclosure requirements set out in this final rule conveys information about the health, safety, or environmental attributes of BE [bioengineered] food as compared to non-BE counterparts," adds the USDA.
Toisaalta, ei se niin kauheita maksakaan. Baileyn mielestä kyllä, mutta täältä katsoen 3 miljardia dollaria ei vielä ole kuin noin 10 dollaria yhtä amerikkalaista kohti. Toki sillekin keksisi parempaa käyttöä. Käytännössä tyhjästä se on tietysti myös paljon.
Mutta vielä kalliimmasta vaihtoehdosta tuolla ratkaisulla päästiin.
***
Hauskaa on nyt seurata, korvautuuko lyhenne "GMO" tai "GM" nyt lyhenteellä "BE" täällä Euroopassakin. Näin voisi tapahtua, koska ilmiö ja sitä koskeva keskustelukin on hyvin amerikkalaista, Eurooppa pitkälle vain sitä heijastelee, matkii.
CD-levy täyttyy tai pakkaus peittyy tarroihin. Nyt on ehdotettu lisättäväksi tällaista:
Kuluttajat ratkaisevat päästövähennykset ruokasektorilla (https://www.luke.fi/blogi/kuluttajat-ratkaisevat-paastovahennykset-ruokasektorilla/)
QuoteJotta kestävämpään ruokavalioon siirtyminen pääsisi kunnolla alkuun, tarvitsemme informaatio-ohjauksen lisäksi vahvan signaalin yhteiskunnan joka alueelta. Verotuksen eri muodoissaan pitäisi myös ohjata terveellisempään ja vähäpäästöiseen ruokaan. Suomessa tulee ottaa käyttöön ruuan ilmastomerkintä ruokateollisuudessa ja kaupoissa.
Sinne muiden tarrojen joukkoon. Oikeastaan tuossa kaipasi linjanvetoa siitä, mitkä tarrat tai merkinnät
eivät tuollaisia ole. Näillä näkymin sellainen ei ole esim. luomumerkki (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13186#msg13186)
Ja jos kuluttajat ratkaisevat, heitä ei saa hämätä tai harhaanjohtaa! Luomumerkki joutaisi tuolta kannalta oikeastaan pois.
Olen hieman ymmälläni. Myös Hesari kertoi muutama päivä sitten tästä Walmartin hankkeesta (ja tästä tekniikasta) myönteisesti:
IBM:n tehokkaat lohkoketjut parantavat elintarviketurvallisuutta (http://www.ostologistiikka.fi/kategoriat/toimitusketjut/ibmn-tehokkaat-lohkoketjut-parantavat-elintarviketurvallisuutta)
QuoteYhdysvaltalainen marketjätti Walmart on ottanut käyttöön lohkoketjutyökalun, jolla yritys monitoroi toimitusketjujaan. IBM:n kehittämä järjestelmä toimii toistaiseksi rinnakkain Walmartin perinteisen monitorointiprosessin kanssa.
Lohkoketjun tehokkuus on kuitenkin jo osoittautunut ylivoimaiseksi perinteisiin jäljitysmenetelmiin verrattuna. Walmart testasi, kuinka kauan henkilökunnalta kestää jäljittää mangolaatikon alkuperä ja toimitusketju käyttäen yrityksen monitorointityökalua. Vastauksen saaminen kesti kuusi päivää ja yli 18 tuntia. Lohkoketjuteknologia selvitti saman asian 2,2 sekunnissa.
Ellei jopa haltioituneesti, se HS. Tuon tekniikan kehittäjinä kun on suomalaisiakin (siksikö?).
Mutta eikö toisaalta ole tiedossa, että tuo tekniikka on hirveä
energiasyöppö? Näin olen ainakin antanut itselleni kertoa. Mutta onko se kaikessa, vaikka se nk. kryptovaluutoissa on? Ja tietysti asia on edelleen kiinni myös siitä, miten se energia tuotetaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=143.msg13680#msg13680) (kuten juuri äsken toisessa Hesari-kommentissamme toimme esille).
Mutta
jos tuo tekniikka on
aina niin energiasyöppö, kuin kerrotaan, niin ainakin pyrkimys lyhentää toimitusketjuja ja näin vähentää
ruokakilometrejä sen avulla tuntuisi vähän hölmöläisen hommalta.
Hiilimerkinnästä lisää:
Ota kantaa ruoan hiilimerkintöihin: satojen miljoonien turha urakka vai ratkaiseva ilmastoteko ostopäätösten tueksi? (https://yle.fi/uutiset/3-10751518)
Ilmaista se ei ole:
QuoteSuomen suurimpien ruokatavaramyyjien SOK:n, Keskon ja Lidlin mukaan kaikkien tuotteiden hiilijalanjäljen laskeminen ja merkkaaminen olisi valtaisa, jopa satojen miljoonien eurojen urakka.
Esimerkiksi SOK on arvioinut, mitä Prisman keskimääräisen elintarvikevalikoiman eli noin 20 000 tuotteen hiilimerkintä maksaisi.
" Hintalappu kaikille tuotteille voisi olla noin 300 miljoonaa euroa. Sehän ei olisi yksin meidän työtä, vaan siihen osallistuisivat myös elintarviketeollisuus ja alkutuotanto, arvioi SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.
Eli yksin S-ryhmälle ja sen yhteistyökumppaneille se maksaisi summan, joka on lähellä Suomen koko luomumyynnin arvoa.
Hiukan kerettiläisesti mietin, että paljonko ne pakolliset varoitusmerkit ja -tekstit tupakka-askin kyljessä tosiasiassa ja osoitettavasti ovat tupakointia vähentäneet?
Eikä tuo poista mitenkään paineita laittaa/laitattaa tuotteeseen merkintä
monesta muusta asiasta, joista vaatimuksista olemme edellä kertoneet!
Tässä tutkimuksessa tulee esille, miten osa kuluttajista suorastaan haluaa tuotteisiinsa täysin asiattomia merkintöjä. Tai ainakin nielee ne sellaisenaan, ja on valmis maksamaan niiden vuoksi jotain lisähintaa:
CONSUMER DEMAND FOR REDUNDANT FOOD LABELS (http://jaysonlusk.com/blog/2020/2/4/consumer-demand-for-redundant-food-labels)
Esimerkkejä:
QuoteAn online survey of 1,122 U.S. consumers elicited preferences for three redundantly labeled products: non-GMO sea salt, gluten-free orange juice, and no-hormone-added chicken breast. Respondents with farm experience report lower premiums for non-GMO salt and no-hormone-added chicken. Those with higher scientific literacy state lower premiums for gluten-free orange juice. However, after providing information about the redundancy of the claims, less than half of respondents who were initially willing to pay extra for the label are convinced otherwise.
Tuo oli Amerikassa, ja oli käytetty esimerkkinä mm. GMO-vapaata suolaa. Mutta me täällä pistämme kohta paremmaksi, kun kauppoihimme tulee suolapaketteja, joissa on kyljessä EU:n virallinen luomumerkki! (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg15971#msg15971)
Quote from: Heikki Jokipii on 27.12.16 - klo:12:41
Eipä silti. Jos meillä lännessä ja EU:ssa on näiden erilaisten merkkien kanssa vähän vaikeuksia tai jopa tuskailemista, niin tästä Luomuinstituutissa pidetystä esitelmästä (pdf) Kiinan tilanteesta (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/11/organic-foods.pdf) selviää (diat 7 - 12), että siellä näitä enemmän tai vähemmän luomuun tai ainakin viljelytapaan liittyviä merkkejä on peräti 31 erilaista.
Jos on Manner-Kiinassakin niitä paljon, niin ei pidä unohtaa tätä:
Taiwan vaatii oman luomusertifioinnin 30.5.2020 jälkeen (https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuolelle/uutiset/taiwan-vaatii-oman-luomusertifioinnin-30.5.2020-jalkeen/)
Siinä mukana tulee varmaan uusi luomumerkkikin. Niistä saa pian jo postimerkkeihin verrattavan keäilykohteen. Eikä luomua ole tarvis itse ostaa, hylätyt pakkaukset tai niistä irroitetut merkit ovat ihan OK. ;D
Muistan postimerkkeilystä pikkupoikana, miten harvinaisuudet ovat juuri keräilyn suola: tällaisia tuossa voisivat olla Suomesta Taiwaniin viety luomutuote (jossa on siis taiwanilainen merkki). Tai Suomessa valmistettu tuote omille markkinoille, jossa on Demeter-merkki (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg14498#msg14498)! ;D
PS. Täällä (https://mansikkakoskinen.fi/luomumansikkaa-isolle-porukalle/) näemme kuvan tuollaisesta harvinaisuudesta: mansikkalaatikossa on Demeter-tunnus. Livenä en ole tuotakaan nähnyt. Mutta noin vuosi sitten minulla olisi ollut tilaisuus nähdä (edellinen linkki).
Quote from: Heikki Jokipii on 12.05.17 - klo:03:26
Demokraatti-lehdessä oli eilen sivun artikkeli erilaista ympäristömerkeistä tuotteissa. Mukana olivat myös luomumerkit, EU:n ja Suomen. Otsikolla "Ystävällisyyden merkkejä" kirjoitettiin:
QuoteMerkkien avulla kuluttajan on helpompi valita vähemmän ympäristöä kuormittava ja tuhoava versio erilaisista palveluista ja tuotteista.
Oikeastaan siis kuluttajat näillä merkeillä vapautetaan "oikeudesta tietää"!
Merkki edellä aiotaan mennä tässä uudessa kampanjassakin (https://proluomu.fi/suomen-suurin-luomukampanja-kaynnistyy-lokakuussa/).
QuoteKampanjan toteuttaa Pro Luomu ry, joka on valinnut kumppanikseen mainostoimisto RYHM,, Creative Agencyn.
”Olemme halunneet tuoda luomun lähelle kuluttajaa ja unohtaneet romanttiset maalaismaisemat. Luomu on merkkituote muiden merkkituotteiden joukossa, mutta erityisen hyvä sellainen. Valintojen ja vaihtoehtojen viidakossa luomu on helppo tunnistaa EU:n luomumerkistä”, kuvailee RYHM,, Creative Agencyn toimitusjohtaja Pertti Pällijeff.
Millaisella tyylillä se aiotaan toteuttaa, selviää kampanjasivustolta (https://luomumerkki.fi/). Vielä ei enempää kommentteja, mutta kampanja on pitkä ja massiivinen, joten keritään kyllä vielä.
Erikseen voidaan ihmetellä, onko tuo EU:n luomumerkin korostaminen ollut jonkinlainen ehto EU-tuen saamiseksi tuolle kampanjalle?
Tutkijat perkasivat mainosten viherväittämiä " kuluttajaa huijataan valesertifikaateilla ja katteettomilla lupauksilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1673082)
QuoteYritykset ovat myös laatineet omia leiman tai sertifikaatin näköisiä kuvia, kuten maapalloja, lehtiä ja kierrätyssymboliikkaa. Niitä ei pidä sekoittaa aitoihin ympäristömerkkeihin, kuten pohjoismaiseen Joutsenmerkkiin, Euroopan ympäristömerkkiin eli EU-Kukkaan tai Luomu-merkkiin.
Lihavoitua ei pidä sekoittaa, luulla todistukseksi ympäristöeduista. Se sertifioi vain sen, että luomusääntöjä on noudatettu. " Linkki Syken tiedotteeseen:
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/SYKE_tutkii_millaista_ymparistomarkkinoi(62032
Quote"Mainonnalla voisi olla vahva rooli kestävyysmurroksen edistämisessä. Leijonanosa tuotetiedoista saadaan myyntikanavia pitkin. Kuluttajat ovat kiinnostuneita tuotteiden ympäristövaikutuksista ja heidän on voitava luottaa ympäristöväitteisiin. Toisaalta parempia ratkaisuja tuottavien yritysten on pystyttävä luottavaisesti markkinoimaan tuotteitaan vailla pelkoa kilpailijoiden harhaanjohtavista väitteistä”, muistuttaa Heinonen.
Siinä tulee luomun kohdalla valtion tutkijoille eteen sellainen dilemma, että EU ja Suomen hallitus ovat jo etukäteen päättäneet, että luomun ympäristövaikutuksista on puhuttava vain myönteiseen sävyyn.
Oli kyseessä sitten avoin mainostaminen " kuten valtion tai EU:n kustantamissa luomun mainoskampanjoissa " tai sitten objektiivisena esiintyvä valtion tiedotus.
USA:ssa päästiin monin kompromissein jonkinlaiseen sopuun näistä merkinnöistä. Nämä kirjoittajat eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä lopputulokseen:
Viewpoint: ‘The bioengineered food label is not expected to have any benefits to human health or the environment’ " The cowardly, useless stupidity behind the new genetic modification law (https://geneticliteracyproject.org/2022/01/10/viewpoint-the-bioengineered-food-label-is-not-expected-to-have-any-benefits-to-human-health-or-the-environment-the-cowardly-useless-stupidity-behind-the-new-genetic-modif/)
USA:ssa. Ei luultavasti vaikutusta:
Viewpoint: Why consumers will ignore new ‘bioengineered’ labels (https://geneticliteracyproject.org/2022/02/02/viewpoint-why-consumers-will-ignore-new-bioengineered-labels/)
QuoteThe USDA’s mandatory labeling for bioengineered crops (f/k/a GMO) went into effect January 1st. But will it actually change consumer preferences and shopping habits? According to a study from Cornell University, probably not.
[..]
And that explains why some groups aren’t happy about the BE label: it isn’t going to scare people. They were hoping for a skull-and-cross-bones label. They spent years demonizing biotechnology and they’re angry the government doesn’t want to use the-long-maligned term GMO. Just remember: if people are scared, they aren’t donating money to activist organizations!!
Nyt olisi sitten julkinen kuuleminen tästä kysymyksestä:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12749-Food-labelling-revision-of-rules-on-information-provided-to-consumers/public-consultation_en
En ole vielä tutustunut asiaan tarkemmin, mutta eiköhän geenieditoitujen elintarvikkeiden merkinta tule tuossa olemaan se "kuuma peruna".
Minkähän takia PRH hehkuttaa tätä vanhaa merkkiä?
Elokuun tavaramerkki: Luomu
Tarkastusmerkki takaa tuotteen luonnonmukaisen tuotantotavan ja raaka-aineen alkuperän (https://www.prh.fi/fi/uutislistaus/2022/P_26086.html)
Eikö jonkinlainen tarkoitus ollut, että EU:n luomumerkki korvaa kaikki vanhat?
Olisiko asiassa annettu periksi? Ja jatkossa vaikkapa kaikki täällä mainitut luomun muodot (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg18657#msg18657) saavat oman tavaramerkkinsä? Uusinkin kombinaatioihin on mahdollisuuksia: merkki, joka kertoo, että kyseessä on juuri esim. varsinais-suomalaisen permakulttuurin tuote jne.? 8)
Näin on nyt tehty:
Pirkanmaalainen ruoka sai oman alkuperämerkin: 250 tuotetta mukana (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/e1237300-0301-4c0e-a331-d26ef139a039)
QuoteMukana on eri tuotantosuuntia, kuten leipomoita, lihanjalostajia, nautatiloja, kasvinjalostajia, hunajantuottajia, viljanjalostajia ja lammastiloja.
Mutta ihan teoreettisesti. Jos minä
uusmaalaisena näkisin tuotteessa tuollaisen merkin, eikö minun pitäisi kavahtaa?
***
Edelliseen puheenvuoroon viitaten. Seuraava kehitysvaihe on tietysti merkki, joka kertoo tuotteen olevan "pirkanmaalaista luomua".
Merkkien, jos ei nyt ihan tulvaa, niin jatkuvaa lisääntymistä ei saada millään pysähtymään:
Tässäkin on luomua -logo (https://www.luomuravintola.fi/viestintamateriaalia)
Quote Logon avulla voit kertoa asiakkaille, mikä ruoka sisältää luomuraaka-aineita. Tulosta logo ja käytä esimerkiksi linjastolla luomuraaka-aineita sisältävän ruokalajin yhteydessä.
Logo on saanut vaikutteita Luomussa vara parempi -hankkeen aineistoista.
Osallistutaanpa mekin ideointiin. Tarvetta vielä olisi logolle:
QuoteEi taatusti sisällä mitään luomua!
Täältä (https://proluomu.fi/suomalaiset-haluavat-toimia-kestavammin-mutta-vastuulliset-tuotteet-on-vaikea-tunnistaa/):
Oikeastaan nämä prosentit ovat aika alhaisia:
QuoteLähes kaksi kolmasosaa (65 %) suomalaisista tunnistaa jo EU:n luomumerkin ja 59 % pitää sitä vähintään melko luotettavana merkkinä.
Siihen nähden, että merkin tunnettuutta on nyt jo monen vuoden ajan pontevasti edistetty. Sen sijaan tähän kysymykseen (FB) on hyvin vaikea vastata:
QuoteBiodynaaminen yhdistys
noin tunti sitten
65% suomalaisista tunnistaa luomumerkin. Mutta osaatteko sanoa kuinka monta prosenttia suomalaisita tunnistaa Demeter-merkin?
Jos joku arvio täytyisi hatusta vetää, olisiko yksi prosentti? Luultavasti vielä harvempi on tuon merkin nähnyt tai tuollaista tuotetta maistanut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg18814#msg18814).
Oikeastaan
me voimme olla tyytyväisiä tähän:
QuoteSamaan aikaan suurin osa suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että on vaikea tietää mihin vastuullisuutta kuvaaviin merkkeihin elintarvikepakkauksissa voi luottaa. Vain alle kolmannes suomalaisista kokee tunnistavansa ruokaostoksilla hyvin tuotteet, jotka ovat ympäristöystävällisiä, luonnonmukaisia tai eettisiä.
Erityisesti siinä, että olemme jo varhain problematisoineet sen, ovatko luonnonmukaiset tuotteet ympäristöystävällisiä tai eettisiä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=23.msg100#msg100). Se sanoma näyttäisi jossain määrin menneen läpi? Siitä huolimatta, että Pro Luomu tuossa "viran puolesta" hehkuttaa kuluttajien luottamusta luomuun.
***
Eikö ole muuten niinkin, että se ryhmä, jonka suhteen ruokaostoksilla oleva tuntee eniten vastuullisuutta, on jossakin odottava nälkäinen kotiväki? Jonka näkökulmasta pakkaukset mahdollisine merkkeineenkin joutaisivat mahdollisimman pian roskiin?! Aika paljon tämä merkkien kanssa puuhastelu perustuu mielikuvaan kuluttajasta, jota ei ole olemassa. Tai on olemassa vain sen kiitävän hetken, kun hän vastaa mielipidetiedusteluun.
Vaikkapa juuri luomun 2,5% myyntiosuus on huutavassa ristiriidassa tuon 65%:n kanssa. Jopa niin, että suurin osa kuluttajista ehkä todella orientoituu tuon merkin mukaan. Ja
välttää niitä tuotteita?
PS. Vielä odottelemme mm. luomun ihan viimeaikaista kysyntää koskevan esityksen (05.10.22) ilmestymistä Pro Luomun sivustolle. Mutta kyllä se sinne kohta tulee.
Tälläkin tavalla ahdistuneisuutta voidaan lisätä:
Olin pizzajonossa, mutta sitten meni ruokahalu " Ravintoloiden kaloritaulukot eivät palvele ketään (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009310984.html)
Mutta kyllähän ne palvelevat. Kun aikuisen kilokaloritarve on noin 2000-2500, niin muiden jutussa mainittujen annosten, paitsi kokonaisen pizzan, kohdalla tuo tieto muistuttaa, että tilaa vähintään kaksi annosta, jos haluat koko päivän pärjätä. Kokoinaisen pizzakin olisi puolitettuna pariskunnalle juuri sopiva päivän ateria. ;D
Kyllä tämän kanssa silti voi olla samaa mieltä:
QuoteKunpa siirryttäisiin käytäntöön, jossa tieto on saatavilla sitä kaipaaville, mutta sitä ei hierottaisi kaikkien naamaan.
Haluaisin myös lausua ohjeen kaikille, joiden joskus tekee mieli kommentoida muiden ruokailua: älä. Ruokarauha on paras tie kohti terveempää suhdetta syömiseen.
Kommentoinnista on muuten aika lyhyt matka siihen, että halutaan ohjata muiden ruokailua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg30639#msg30639).
Kuinka USA:n merkintäsysteemi on otettu vastaan:
It’s been 1 year since the FDA required labels for food made with genetically modified crops. How have consumers reacted? (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/02/its-been-1-year-since-the-fda-required-labels-for-food-made-with-genetically-modified-crops-how-have-consumers-reacted/)
Jotain tuollaista saattaa EU:ssakin olla edessä, jos geenieditoiduille lajikkeille päädytään suomaan erityiskohtelu.
Niin, minkä vuoksi me niitä tarroja oikein liimailemme:
Viewpoint: If the EU insists on food labeling, organics, not gene edited foods, should be at top of list on safety grounds (https://geneticliteracyproject.org/2023/11/13/viewpoint-if-the-eu-insists-on-food-labeling-organics-not-gene-edited-foods-should-be-at-the-top-of-the-list-on-safety-grounds/)
Tämä oli odotettavissa:
Finnwatch paljasti: Monen tutun ruokapaketin ympäristömerkit ovat itse keksittyjä (https://yle.fi/a/74-20087176)
Mitään parannusta asiaan sen sijaan tuskin on.
MT:ltä ehkä vähän yksityiskohtaisempi uutinen edellisestä:
Keksittyjä ilmastologoja ja katteettomia lupauksia " kaurajuoman, maidon, kahvin ja koiranruoan mainonnassa haiskahtaa viherpesu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/9f368e67-21c2-4e22-bb26-ebcebe7f6a65)
Quote from: Heikki Jokipii on 07.05.24 - klo:08:19
Tämä oli odotettavissa:
Finnwatch paljasti: Monen tutun ruokapaketin ympäristömerkit ovat itse keksittyjä (https://yle.fi/a/74-20087176)
Mitään parannusta asiaan sen sijaan tuskin on.
Ihan luomumerkkeihinkään ei ole lopulta saatu yhteistä merkintäjärjestelmää:
https://luomumerkki.fi/merkit/
Sivusto myöntääkin:
QuoteKuluttaja voi hämmentyä tutkiessaan elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä, sillä merkkejä on monenlaisia eikä merkin yhteydessä välttämättä ole selitystä, mitä merkki pitää sisällään ja onko merkki yrityksen oma vai ulkopuolisen tahon myöntämä. Luomumerkkejäkin on useita ja niistä kerrotaan tarkemmin tällä sivulla.
Siinä on sitten tämäkin:
QuoteMerkintää ”Suomen maataloudesta” voidaan käyttää, jos vähintään 95 % maataloudesta peräisin olevista ainesosista on tuotettu Suomessa. Niinpä esimerkiksi Suomessa paahdettu ja jauhettu luomukahvi merkitään ”muusta kuin EU:n maataloudesta”, koska luomukahvipavut tulevat esimerkiksi Etelä-Amerikasta ja suomalaisista luomumarjoista valmistettu hillo ”EU:n ja muusta kuin EU:n maataloudesta”, koska luomusokeri tuodaan usein Euroopan ulkopuolelta.
Niinpä siinäkin tämä sekavuus jatkuu:
QuoteKansalliset ja yksityiset luomumerkit
Luomumerkeistä osa on kansallisia ja niiden ehdot vastaavat EU:n luomuasetusta. Tässä muutamia esimerkkejä tällaisista merkeistä.
Osa merkeistä ja standardeista on taas yksityisiä ja voivat sisältää EU:n luomuasetuksen ylittäviä kriteereitä. Tässä muutamia esimerkkejä tällaisista merkeistä.
Demeter on kansainvälinen biodynaamisen tuotannon merkki. EU:ssa tuotteet ovat myös luomuasetuksen mukaisia, ja niistä löytyy lisäksi EU:n luomumerkki.
Suomessakin on EU-merkin lisäksi näytössä kolme muuta luomumerkkiä. Demeter-merkki mukaan lukien.
Ja painetta ja innostusta niiden lisäämiseksi kyllä löytyy (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=103.msg28663#msg28663).
***
Ruotsin KRAV-merkki muuten tosiasiallisesti sotkee kuvioita (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg37886#msg37886). Sen puitteissa tehdään EU-direktiiveistä poikkeavia sääntöjä.
Näin on, myöntää Lukekin:
Elintarvikkeiden ympäristövaikutusten punnitseminen voi olla kuluttajille hankalaa (https://www.luke.fi/fi/uutiset/elintarvikkeiden-ymparistovaikutusten-punnitseminen-voi-olla-kuluttajille-hankalaa)
Eikä siinä juurikaan tai yhtään ole tarroista apua.
Erittäin moni tuossa mainituista vaikeuksista koskee juuri luomumerkkejä.
Hesarin uutisversiosta tämä tieto:
Ruokatuotteiden ympäristöväittämät hämmentävät kuluttajia " Luonnonvarakeskus julkaisi ohjeet niiden tulkintaan (https://www.hs.fi/suomi/art-2000011150416.html)
QuoteEU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi on kieltämässä sekä luontoon ja vihreyteen viittaavat visuaaliset elementit että yleistävät ja täsmentämättömät ympäristömarkkinoinnin termit.
Totuuden aika (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=254) on EU:ssa tulossa tuohonkin.
Sarjaamme:
Tiedonsaanti elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alkuperämaasta paranee (https://mmm.fi/-/tiedonsaanti-elintarvikkeen-ainesosana-kaytetyn-lihan-alkuperamaasta-paranee)
QuoteMaa- ja metsätalousministeriö parantaa kuluttajien tiedonsaantia elintarvikkeiden alkuperästä. Jatkossa yli 15 % lihaa sisältävissä elintarvikkeissa on ilmoitettava lihan alkuperä riittävän suurella kirjasinkoolla pakkauksen etupuolella. Asetus astuu voimaan 1.6.2026.
Tuossa väitetään sen olevan Suomen kansan tahto:
QuoteSelkeät tiedot elintarvikkeesta ja sen alkuperämaasta auttavat kuluttajaa tekemään valintoja. Suomalaisten halu lisätä kotimaisen ruuan kulutusta näkyy kuluttajakyselyissä. Huoltovarmuuden ja varautumisen ylläpitäminen vaikuttaa ostopäätöksiin. Suuri osa kuluttajista toivoo kattavia tietoja elintarvikkeiden alkuperästä.
Tuossakin tilaisuudessa (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg45772#msg45772) oltiin jo vähän väsyneitä EU:nkin piirissä vallitsevaan erilaisten merkkien tulvaan (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=103.msg41273#msg41273). Ja de facto niissä vallitsevaan anarkiaan.
Marita Kettusen (Luke) esityksessä tuli esiin pyrkimys ja suunnitelma niitä yhdistää ja järkeistää, mutta tällä hetkellä vielä se pyrkimys on kuulemma jumissa.
Merkeillä pelaamista halutaan jatkaa:
Onko Joutsenmerkki jotenkin sama kuin luomu? (https://www.luomuliitto.fi/asiantuntija-vastaa/ruoka-asiantuntija-vastaa/onko-joutsenmerkki-jotenkin-sama-kuin-luomu)
Olin elokuussa konsertissa, jonka sanottiin olevan joutsenmerkitty tapahtuma, ja samassa yhteydessä mainostettiin myynnissä olevien tuotteiden olevan luomua. Onko Joutsenmerkillä ja luomulla joku kytkös, vai mistä oikein on kysymys?