Tilaisuus:
Luomupeltojen kasvukunto ja monimuotoisuus puhutti KnehtilässäLuomuinstituutti järjesti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen koordinoimien SoildiverAgro- ja LuoVaMix-hankkeiden kanssa viljelijöille suunnatun tilaisuuden, jossa käytiin yhdessä läpi ja keskusteliin hankkeissa saaduista tuloksista luomupeltojen äärellä Hyvinkään Knehtilässä.
Oli haaveiltu/selvitelty luomun ja suorakylvön ideoiden yhdistämistä:
Onko kynnöstä ennemmin haittaa kuin hyötyä?
SoildiverAgro on eurooppalainen tutkimushanke, jossa on toteutettu erilaisia peltomaan kasvukuntoon vaikuttavia kokeiluja yhteistyössä viljanviljelijöiden kanssa. Luomuviljelijät Tuomas Mattila ja Juuso Joona kertoivat tiloillaan tehdyistä kokeista ja niiden tuloksia tarkasteltiin yhdessä tutkijoiden ja tilaisuuden osallistujien kanssa.
Kilpiän ja Tyynelän tiloilla toteutetuissa tilakokeissa tutkittiin kynnön vaikutuksia peltomaan kasvukuntoon ja maaperäeliöstöön pitkään kevyesti muokatuilla luomuviljapelloilla. Kokeissa verrattiin minimimuokkauksen ja kynnön vaikutusta maan pieneliötoimintaan, satoon ja maan rakenteeseen luomuviljelyssä kolmen vuoden ajan.
Minimimuokkauksessa hyödynnettiin kasvustoon suorakylvöä, lautasmuokkausta, kultivointia sekä jatkuvaa kasvipeitteisyyttä. Kynnössä käytettiin vallitsevia menetelmiä kahdella eri tavalla: Tyynelän tilalla tehtiin syyskyntö ja syysviljan kylvö, Kilpiän tilalla kevätkyntö. Minimimuokkaus ja suorakylvö eivät ole kovin yleisiä menetelmiä luomuviljelyssä Suomessa ja yhtenä tavoitteena oli myös testata, mikä on ajoittain toistuvan kynnön vaikutus muutoin minimimuokatulla pellolla.
Kynnön etuina oli hajotustoiminnan kiihtyminen ja ravinteiden vapautumisen nopeutuminen ja haittoina maan tiivistyminen ja kuivuminen. Kynnöllä ei ollut merkittävää vaikutusta satoon: kokeen alussa saatiin lievä 40-60 kg/ha sadonlisä, joka kuitenkin hupeni kokeen edetessä toistuvien muokkausten myötä. Minimimuokkauksen arvioidaan parantavan satoa ja maan rakennetta pidemmällä aikavälillä.
Huomatkaa kuitenkin, että koko ajan puhutaan kuitenkin oikeastaan kevennetystä muokkauksesta. Ei
aidosta suorakylvöstä.
Tämä ongelma (lihav. HJ) luvattiin taas kerran selättää:
Luomutuotannon satotasot ovat usein hieman alhaisempia kuin tavanomaisessa tuotannossa. Satotasoja ja satovarmuutta on kuitenkin mahdollista kasvattaa ja sekaviljelyä on pidetty yhtenä potentiaalisena keinona lisätä satovarmuutta luomussa. Erikoistutkija Sari Himanen kertoi Hiilestä kiinni -ohjelmasta rahoitetun LuoVaMix-hankkeen tavoitteista ja sekaviljelykokeilujen tuloksista.
Ja tietysti taas kerran ohitettiin täysin luomuviljelyn tarve kerätä typpensä pellosta.
Mutta sekin ohittaen on tuo lihavoimani ilmaisu
täysin harhaanjohtava. Vahvempaakin luonnehdintaa siitä voisi käyttää.
