Tieteen väärinkäyttöä

[Heikki Jokipii]

MT:

Tiedätkö, miksi pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain? Syy löytyy taivaalta ja heikosta matematiikasta

Pääsiäisen ajankohta määräytyy periaatteessa yksinkertaisesti kuunkierron mukaan. Puutteellisen tiedon mukaan säännössä kuitenkin aikanaan oikaistiin, ja sen vaikutukset tuntuvat edelleen.

Muinaisilla kirkkoisillä ei ollut riittävän tarkkoja keinoja kuun vaiheiden ennustamiseksi. Siksi he mallinsivat kuun vaiheet keskikuuna tunnetuksi vakioksi, jossa kuun oletetaan kiertävän maata tasaisella nopeudella.

Tuokin ongelma tähtitieteellinen? Perussyy on kuitenkin muualla:

Hänen kuolinaikaansakaan ei tiedetä. Sekin on uskon asia.

Toisellakin artikkelilla MT osallistuu teologiseen keskusteluun:

Jeesus oli maalaisjulkkis – tutkijan mukaan Kristuksen vaikuttamisseutu oli vähän kuin Pohjois-Savoa

Jeesus Nasaretilainen oli kiivasluontoinenkin persoona, josta levisi paljon huhuja ympäri Pohjois-Galilean maaseutua. MT selvitti, mitä historia tietää oikeasti hänestä.
Tilaajalle

Niin, liittyy tavallaan edelliseen. Miten kaikki tarkka tieto hänestä voikaan olla siinä määrin kadonnut, että oletettavasti 300 vuotta myöhemmän kirkolliskokouksen täytyy (poliittisisesti) päättää asiasta?

Mutta tuollaisen päätöksen tekeminen uudelleen, muuttaminen olisi periaatteessa mahdollista?  – Ei, älkää lietsoko pessimismiä viittaamalla kesäajan poistamiseen EU:ssa. 


PS. Aamun Hesari sesongin kunniaksi lämmittää uudelleen täman vanhan:

Onko Torinon tuomio­kirkossa säilytetty kangas Jeesuksen käärinliina – Vai erinomainen väärennös?

Mutta ei kysy, miksi tässä tarvitaan lihavoimaani sanaa:

Tässä tutkimuksessa Torinon käärinliinan pellavanäyte sopi parhaiten yhteen sellaisen pellava-aineksen kanssa, joka on peräisin Kuolleenmeren rannalla sijaitsevasta Masadan linnoituksesta ja ajoitettu noin vuosien 55 ja 75 välille. Ajoitus osuu siis hyvin lähelle Jeesuksen kuolemaa noin vuonna 30.

Tuokin yhtä uskottavaa kuin se eräässä tanskalaisessa kirjassa näkemämämi väite, että Charles Darwin (1809-1882) keräsi poikavuosinaan postimerkkejä. Osuivathan Darwinin nuoruus ja postimerkkien käyttöönotto noin samaan aikaan.

[Heikki Jokipii]

Melkoista historian väärinkäyttöä:

HS-analyysi
Putinin avustaja niputti Suomen, Puolan ja Ukrainan ”venäläisiksi alueiksi”

Sokerina pohjalla Medinski esittelee Suomen, josta valloittajatsaari Aleksanteri I teki 1809 autonomisen suuriruhtinaskunnan.

”Sadan vuoden aikana Venäjän keisarikunta teki kaikkensa, jotta köyhästä ruotsalaisesta maakunnasta tulisi itsenäinen hyvinvointivaltio”, Medinski määrittelee. ”Sadassa vuodessa me loimme Suomen kansan ja valtion.”

SUURIRUHTINASKUNTA sai pitää molemmat kielensä ja lainsäädäntönsä ja pääsi imperiumin armosta rakentamaan kaikki valtiolliset instituutiot keskuspankki ja oma raha mukaan lukien. Kaiken tämän suomalaiset saivat Medinskin mukaan ilmaiseksi: veroja ei tarvinnut maksaa Pietariin eikä asevelvollisuutta ollut.

Paitsi että... noinhan se suurinpiirtein meni. Sen käsityksen sain Matti Klingen teoksesta "Senaaatintorin sanoma". Ja muutoinkin tutustuessani tässä projektissa 1800-luvun historiaan.

Aivan eri asia on sitten, jos yritetään jo tapahtuneesta löytää suuntaviivoja sille, mitä tästä eteenpäin pitäisi tapahtua. Niin ei pidä tehdä. Niin ei myöskään Aleksanteri I tehnyt. Turussa on patsas sen tapahtuman kunniaksi, jossa Ruotsin ja Venäjän halllitsijat irtautuivat rohkeasti menneestä.

Mutta tuo ajattelutapa on niin viekoitteleva, että jopa Hesari yrittää etsiä Medinskille vastaväitteitä itse ajattelutavan sisällä.

Tämä ontuu Hesarilta pahasti:

Kaikkien tsaarin armeijassa palvelleiden suomalaisupseereiden ja heidän urotekojensa muistaminen olisi ehkä liikaa vaadittu jopa professorilta. Olisi Medinski silti voinut muistaa edes Carl Gustaf Mannerheimin, jonka muistomerkkiä hän oli paljastamassa Pietarissa yhdessä Venäjän presidentinhallinnon tuolloisen päällikön Sergei Ivanovin kanssa kesäkuussa 2016. Miesten ajatus oli kunnioittaa Mannerheimia nimenomaan venäläisenä tsaarin upseerina.

Jos kyse on kaverista, joka pelastautui jatkamaan upseeriopintojaan juuri Venäjälle. Kun Suomessa oli noussut tie pystyyn. Samantyyppistä oli muidenkin upseerin uralle pyrkivien suomalaisten kanssa. Ei sinne pakotettuna, sorron alaisina menty.