Maailmanlaajuinen tiedotussota Afrikan maatalouden linjasta jatkuu
Menossa on maailmanlaajuinen kamppailu kehitysmaiden, erityisesti Afrikan maatalouden kehittämislinjasta. Kun Kristin Palitza väittää artikkelissaan ”Ilmastonmuutos kurittaa maailman maataloutta” (UD 5.3.), että ”asiantuntijat” nyt kannattavatkin luomua, hän vääristelee asiaa. Luomua kannattaa vain keskustelun toinen osapuoli, jonka visioita Palitza kritiikittä ja yksipuolisesti esittelee.
Luomulinja tuomitsee Afrikan köyhyyteen
Mutta lukekaamme ja myös rivien välistä. Tuossa visiossa afrikkalaiset jäävät viljelemään alle 2 hehtaarin tilojaan, ilman koneita ja lannoitteita, minimoiden näin hiilidioksidipäästöjään. Edes biotekniikan mahdollinen apu ei ole sallittu. ”Ei ole välttämätöntä tuottaa enemmän ruokaa, vaan laadukasta ravintoa vähemmällä energiankäytöllä ja saastuttamisella". Ihmisten energiankäyttöä ei tässä tietystikään lasketa. Linja tuomitsee käytännössä Afrikan viljelijät väistämättä jäämään kuokkansa varteen, omavaraistalouteen ja köyhyyteen. Kyllä, varmasti tuloksena on vähemmän kasvihuonepäästöjä.
Mutta ellei näillä vähennyksillä saada ilmastonmuutosta (ja myös säiden luonnollista vaihtelua) täysin pysähtymään, Afrikka jää tällä köyhyyden ylläpitämisen linjalla huonompaan asemaan. Sillä linjalla on varmaa, että kuivuuden yllättäessä se ”49 tai 132 miljoonaa altistuu nälälle”, jo ennen vuotta 2050, mitä Palitzan artikkeli uhkaili.
FAO ja NEPAD kannattavat toista visiota
Mutta on olemassa myös toinen visio. Siinä Afrikka myös, muiden maanosien tavoin, vaurastuu ja vaurastumisen keskeisenä välineenä on maatalouden tuottavuuden parantaminen. Kaikeksi onneksi tälle linjalle ovat afrikkalaiset itse lähteneet. NEPAD, maanosan hallitusten yhteistyöjärjestö, linjasi kolme vuotta sitten, miten täsmällisellä lannoituksella on parannettava maanosan ravinteista tyhjiin imetty maa. Biotekniikan käyttöönottoa edistetään: kuivuuden kestävät lajikkeet ovat siellä jo kohta todellisuutta.
Myös FAO on onneksi tällä toisella linjalla. Palavassa innossaan saada Afrikka luomun kokeilukentäksi ”aktivistit” ovat onnistuneet valtaamaan eräitä muita YK:n järjestöjä, kuten (artikkelissa mainittu) IFAD, mutta varsinaisen maatalouden asiantuntijaorganisaation, FAO:n suhteen se ei ole onnistunut. Palitzan artikkeliinsa laittama FAOn virkamiehen lausunto (muusta asiasta) on yritys johtaa harhaan.
Afrikka, Suomi ja EU
Vaurastunut Afrikka pystyy kestämään paremmin myös vaihtelevat sääolot, mistä ne sitten ikinä johtuivatkaan. Suomessakin oli yhtä pahoja katoja, kuin kauheina suurina nälkävuosina 1866-68, myöhemminkin. Mutta yhtään ihmistä ei ole enää katojen takia sen jälkeen nälkään kuollut.
Luomuviljelyn ihannoiminen näyttää olevan voimissaan rikkaassa maailmassa, mutta onneksi vain siellä. Epäsuorasti se voi silti vaikuttaa haitallisesti Afrikan maatalouden kehitykseen, jos maat EU-kaupan takia jättävät hyvät ratkaisut vaikkapa geenitekniikassa käyttämättä.
Opportunismia kannanotoissa
Hupaisin juttu Palitzan kirjoituksessa on, kun Hans Herren, täysin luomumytologian mukaisesti, puhuu nyt siitä, miten muka ”kemikaaleja käyttävän maatalouden aiheuttamien tuhojen korjaaminen vie pitkään, koska maa köyhtyy”. Samainen hyönteistutkija Hans Herren on aiemmin – aivan NEPADin linjausten mukaisesti - suositellut lannoituksen lisäämistä Afrikassa hyvänä menetelmänä - hänen ideologisesti inhoamansa geenitekniikan sijasta!
***
Tätä kirjoitusta tarjosin Uutispäivä Demarille vastineeksi, kun se oli julkaissut tuon Kristin Palitzan kirjoituksen, mutta tilaa sille ei tällä kertaa löytynyt (oliko ”kiintiöni” tällä erää täynnä, kun äskettäin sain sinne yleisökirjoituksen?). [Päivitys: yllättäen se sitten kuitenkin julkaistiin UD:ssä 8.4.2009.]
Palitzan kirjoituksen oli välittänyt uutistoimisto IPS, jonka toimintaa tässä suhteessa on keskustelupalstallamme arvioitu ja kritisoitu, katso:
Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
Myös tästä tiedotussodasta puhutaan keskustelupalstallamme, ks. vaikka
"Uusi, parempi vihreä vallankumous"?
tai
Kehitysyhteistyöjärjestöjen sitoutuminen luomuun
***
Palitzan kirjoitus ilmestyi myös Kansan Uutisissa. Mutta siellä ilmestyi 11.3.2009 Jussi Tammisolan erinomainen kritiikki. [Lisäys: Artikkeli ilmestyi sittemmin 18.3. myös UD:ssa.] Lue se artikkeli tästä linkistä:
Jussi Tammisola: Aatepuuro ei nälkää karkoita (pdf)
Heikki Jokipii, 13. 03. 2009.
Takaisin uutislistaan |
|