Geenitekniikan vastustajat kärsimättöminä geenitekniikan tulosten suhteen?
Tietty, tuttu porukka järjesti tässä seminaarin eduskunnan auditoriossa, ja sai siitä vielä uutisen mm. Finfoodiin (ks. linkki).
Seminaarissa puhuttiin kaikenlaista ”asiaa”, joka ansaitsee kritiikkinsä, ja siihen on laajemmin mahdollisuus keskustelussamme.
Mutta erityisen hupaisa oli ko. seminaarissa tunnetun periaatteellisen geenitekniikan vastustajan Liisa Kuusipalon kärsimättömyys, malttamattomuus geenitekniikan käytännön tulosten suhteen:
”Kymmenen viime vuoden ja miljoonien eurojen voimin geenitekniikalla on saatu kaksi kaupallista sovellusta: torjunta-ainetta sietävä kasvi ja tuholaismyrkkyä kudoksiinsa erittävä kasvi. Sovelluksia on viety eri viljelykasveihin, joista markkinoille on saatu gm-puuvilla, -soija, -maissi, -tupakka ja -rapsi.
Vihreän vallankumouksen aikaan 1970-luvulla samassa ajassa saatiin perinteisellä kasvinjalostuksella aikaan satoja käyttökelpoisia lajikkeita, Kuusipalo vertaa.”
Tässä tulee mieleen krokotiili, eli tunnettu vertaus krokotiilin kyyneleistä. Näin ovat he muka huolissaan tästä, vaikka ovat tehneet kaikkensa asiaa estääkseen, pyrkineet siihen, että
- testimenettelyt gm-tuotteissa ovat mahdollisimman raskaita ja kalliita
- asia saataisiin mahdollisimman epäilyttävään valoon, erityiskohteluun (merkinnät ym.)
- jopa kuluttajat länsimaissa eivät asiaa hyväksyisi lainkaan (”gm-vapaat vyöhykkeet” etc.)
- jolloin myöskin kehitysmaat varovat asiaa (Sambia 2003)
- jolloin – tietysti – kiinnostus panostaa asiaan vähenee
ja kun he – valitettavasti – ovat tässä jossain määrin onnistuneet, ja näin estäneet geenitekniikan edistymistä – he näin surkuttelevat ja vähättelevät asiaa!
* * *
Tuloksien odottelussa sitten tällä samalla porukalla riittää – nk. luonnonmukaisella puolella - kummallisesti paljon kärsivällisyyttä:
A. KEPA-kiistassamme Bioturvayhdistyksen kanssa he toivat esille huiman menetelmän Mosambikista, vastauksena satojen parantamiseen, SRI:n, riisin “intensifioimisen”, tässä Wikipedian juttu asiasta.
Tästä ei juuri ole maailmalla sen jälkeen melua pidetty. Miksi se ei ole – jos on niin huima menetelmä – yhtään levinnyt? Olisiko syynä tämä tyly tiede? Vai eikö ole asiaa vielä kyllin kokeiltu?
B. Etiopian Tigrayssa aloitettiin iso luomuviljelykokeilu, josta odotettiin paljon . Ruotsalaisetkin uskovat asiaan.
Tigrayn projekti aloitettiin siis v. 1996, nyt eletään vuotta 2008. Viimeiset tiedot idean leviämisestä ovat sellaiset, että se olisi siis levinnyt siinä pariin sataan kylään, kylä keskimäärin noin kymmenenen tilaa. Miksei se tässä ajassa ole levinnyt vauhdikkaammin, jos se kerran on hyvä juttu? Pallo on heitetty takaisin, Kuusipalo ja Bioturvayhdistys! Verratkaa tätä ”vihreään vallankumoukseen”!
Ihan viimeisin tieto muuten on, että Etiopian Tigrayn alue oli pahin nälänhätäalue, sen maan nykykriisissä (jonka perussyynä kyllä olivat huonot säät, eli kuivuus).
* * *
Onko eduskunnan arvovallan säilyttämisen kannalta yhtään hyvä, että tällaisia asenteellisia ja yksipuolisia tilaisuuksia sen tiloissa järjestetään? Koska tahansahan eduskunta voisi kutsua tälläiseen seminaariin oikeita asiantuntijoita.
Finfood: Geenimuuntelun käytöstä Suomen pelloilla päätettävä lähivuosina
Heikki Jokipii, 11. 10. 2008.
Takaisin uutislistaan |
|
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry 
