Logo Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry
Etusivu Uutiset Artikkelit Keskustelut Linkit Yhdistys

Kansan Uutiset sentään sallii luomukritiikkiä, esim 11.12. ja 18.12.

Kansan Uutiset 11.12. 2007 julkaisi alla olevan tekstin:


LUOMU HAITAKSI YMPĂ„RISTĂ–LLE EIKĂ„ AINA ELĂ„INTENKĂ„Ă„N ONNEKSI

Riina Simonen (KU 4.12.2007) pohti, pitäisikö kotieläintuotanto järjestää luomulla vai tavanomaisesti. Valinnalla on tosiaan paljonkin merkitystä. Sika voidaan kasvattaa teuraskuntoon (=80 kg teuraspaino) alle 5 kk:ssa taikka 8 kk:ssa. Jälkimmäisessä tapauksessa se kulutti ainakin kolmanneksen enempi energia (ohraa). Pelkkään elämiseenkin kun energiaa kuluu. Luomu- ja Demeter-säännöissä on jopa säädetty minimiteurasiät siipikarjalle ja siallekin on sääntöjä, jotka pakottavat pitkään hitaaseen kasvatukseen!

Tärkeää kasvun ja tuotostason kannalta on mm. terveys, hyvä perimä ja hyvä hoito (myös riittävä ja tasapainoinen ruokinta). Kana voi tuottaa vuodessa yli 300 munaa. Tai sitten alle 100. Rehua se syö jälkimmäisessä tapauksessa munakiloa kohden suunnilleen tuplasti.

Huono rehuhyötysuhde johtaa siihen, että tarvitaan viljellä laajemmat peltoalat, varsinkin jos kyseessä on heikkosatoinen luomuviljely. MTT:n tutkimus vuodelta 2004 (Pentti Seuri ym) arvioi, että samaan lihamäärään sialla tarvitaan luomussa kaksinkertainen peltoala, ja yli kaksinkertainen konetyön määrä. Suuren peltoalan viljely runsaaseen muokkaukseen perustuvalla luomutekniikalla on vakava ympäristöongelma, ja runsas konetyö syö paljon öljyä ja tuottaa kasvihuonekaasuja.

Luomusika ja varsinkaan –kana ei onnekseen ymmärrä ympäristön kuormitusta, ja on siltä osin levollisin mielin. Hyväksi on myös liikunnan vapaus, jota kylläkin voidaan tarjota tavanomaisessakin tuotannossa. Uudet navetat ovat enimmäkseen pihattoja, joissa lehmät saavat kulkea vapaasti.

Eläinten terveyden kannalta ei vapaa liikkuminen laumassa ole hyväksi. Tanskalainen selvitys osoitti, että luomukanaloissa kuolleisuus oli keskimäärin 16%, mikä on 3-4 kertaa niin suuri kuin häkkikanaloissa. Samansuuntaisia ovat tulokset Suomestakin. Tämä johtuu muun muassa sairauksista, petoeläimistä, sulkien nokkimisesta ja kannibalismista.. Häkissä nämä ongelmat ovat vähäisemmät, ja eläimet ovat terveempiä.

Ulkona tarhattavat eläimet ovat alttiina luonnossa esiintyville pedoille, taudeille ja loisille. Rotat, ketut ja supit usein kihisevät vaarallisia trikiinejä. Jos niitä on lähistöllä paljon, voi trikiiniriski ulkotarhatun luomupossun lihassa olla 28 000 kertaa suurempi kuin normaalilla sialla, osoitti kotimainen väitöskirja. Luonnosta luomunassu kerää myös vahingollista raskasmetallia, kadmiumia.

Luomusika olisi kyllä hyvä syödä pois kuleksimasta. Se ei näet suinkaan suojele luontoa vaan päinvastoin saastuttaa maailmaa neljä kertaa enemmän kuin tavallinen possu, selvisi ruotsalaistutkimuksessa .

Sairas luomueläin saa kärsiä ihmisten vanhoista peloista ja uskomuksista. EY:n luomuasetus vaatii, että sairas luomueläin tulee "hoitaa" ensisijaisesti homeopatialla ja yrteillä . "Kemikaalien" pelossa on kiellettyä edes poistaa luomueläimeltä loisia ennen kuin eläin silmin nähden kärsii. Sairaan eläimen jättäminen tuolla tavoin heitteille on eettisesti kestämätöntä.

Matti Pekkarinen
varapj., Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa – Turvattu Luonto ry.


Ja sitten 18.12. seuraavan:

Luomu puolittaa sadon



Olen samaa mieltä Riina Simosen (KU 13.12.-07) kanssa: Siirtymällä maailmanlaajuisesti luomuun saadaan lihankulutus laskemaan. Kyseessä olisi pakkotilanne, johon moni kuluttaja ei mielellään alistune. Jos kuitenkin pakkokeinoihin ryhdytään, tehtäköön tosi luomuisia ”peltoja”: määrätään ympäristölle erityisen ongelmalliset pellot metsitettäviksi. Muu peltoala viljeltäisiin nykyaikaisella tuottoisella ja energiatehokkaalla viljelyllä, joka perustuu maanmuokkauksen minimointiin ja suorakylvöön. Pinta-alan pienuus pakottaisi vähentämään kotieläinten määrää ja siirtymään kasvissyöntiin. Itselleni, varsinkin näin joulun lähestyessä, lihasta luopuminen tuntuu vaikealta. Myönnän kyllä, että ympäristön kannalta vegetarismi on ehdottomasti hyvä asia. Voitaisiin metsittää puolet pelloista.

Syödäänpä lihaa tai ei, niin peltojen viljely kannattaa hoitaa järkevästi. Siten, etteivät viljelijän ja traktorin työ ja maan ja ihmisten aika mene hukkaan kasvitautien ja tuholaisten vuoksi, kuten luomussa näyttää käyvän käytännössä.

Suomessa luomu puolittaa satotason. Muualla länsimaissa ero on suurempi jo pelkästään pahemman tauti- ja tuholaistilanteen vuoksi. Kehitysmaista puhumattakaan. FAO:n pääjohtaja Diouef varoittelikin taannoin, ettei pidä luulla, että luomulla maailma ruokittaisiin.

Aivan oma lukunsa ovat tarkoitushakuiset tutkimukset. Luomuväen piirissä lähes vuoden ajan levitettiin maailmalla tietoa, että kohta ilmestyy tutkimus Michiganin yliopistosta, jossa osoitetaan, että luomu sittenkin riittäisi. Kun tuo tutkimus sitten lopulta ilmestyi, se osoittautui tieteellisesti täysin epäkelvoksi, jopa tieteen eettisten periaatteiden kannalta. Siinä oli jopa laskettu luomun hyväksi muuntogeenisiä lajikkeita ja torjunta-aineita käyttävän suorakylvön hyvät sadot Etelä-Amerikassa.

Arkitodellisuus Suomessa on se, että vaikka luomuhehtaarista saa 100 euroa extratukea, ja vaikka 200 euroa säästyy ostopanoksista kieltäydyttäessä, ei luomuviljely lyö leiville. Kovasta rummutuksesta huolimatta luomun osuus viljelystä on meillä jo pitkään ollut vain kuusi prosenttia. Kansamme ruuasta se tuottaa vajaan yhden prosentin.

Luomu sabotoi maailmalle elintärkeää uutta kasvinjalostusta. Kasvien sopeuttamisella on kiire, jos viljelyolot tosiaan muuttuvat. Perinteisten lajikkeiden sato laskee kymmeniä prosentteja maailmassa, varoittaa FAO. Vedestä on puute: Aasian maat yrittävät siirtyä riisistä perunan viljelyyn. Tarvitaan alueellisesti sopeutettuja perunalajikkeita.

Ruttoa vastaan on tropiikissa ruiskutettava jopa 35 kertaa torjunta-aineilla. Köyhillä ei tähän varaa, vaan rutto vie lähes koko sadon. Rutonkestävä peruna on jo geenitekniikalla jalostettu. Siinä on mahdollisimman luonnollinen kestävyys (geeni tuotu villiperunasta, eristettynä, täysin puhtaana, puhtaammin kuin millään muulla tavalla). Perinteisellä jalostuksella tuo saavutus on mahdoton - veisi ainakin 30 vuotta, ja mukana tulisi myös tuhansia tuntemattomia, mahdollisesti haitallisia villiperunan geenejä.

Geenitekniikka (kuten myös kunnolliset rutontorjuntakemikaalit) on jostain syystä kielletty luomussa. Niinpä luomuperunapellot toimivat jatkossakin ruttopesäkkeinä, joista rutto leviää tehokkaasti seudun muille perunaviljelmille.

Luomuhaihattelu loppukoon. Näin on parasta sekä kuluttajan että luonnon kannalta.


Matti Pekkarinen
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa – Turvattu Luonto ry





Matti Pekkarinen, 11. 12. 2007.

Takaisin uutislistaan

 Puu
© Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry