Viljelyn uudet keksinnöt ja luomunsukuiset asenteet
Tiedemiehet työskentelevät kuumeisesti maailman ruokkimiseksi, ja työ on myös tuloksellista, uusia tieteellisiä löytöjä ja keksintöjä tehdään kaiken aikaa.
Mutta samaan aikaan eräs osa poliitikoista, kansalaisjärjestöistä ja mediasta tekee kaikkensa sen estämiseksi, että näitä keksintöjä todella otettaisiin käyttöön. Tämä joukko on ollut valitettavan vaikutusvaltainen mm. EU:ssa, jossa mm. muuntogeeniset lajikkeet ja eräät tehokkaat keinot ruokahävikin estämiseksi, kuten säteilytys, on torjuttu.
Kaikkialla EU:ssa vallitsevat suhteessa näihin maatalouden uusiin keksintöihin asenteet, jotka ovat luomuaatteelle sukua: kaikkea 1800-luvun jälkeen keksittyä vähintään epäillään (mekaaniset laitteet ehkä poislukien).
Valitettavasti EU:n ratkaisut ja linjaukset heijastuvat myös kehitysmaihin, ja estävät niitä kehittämästä maatalouttaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
***
Kun alla oleva uutinen esittelee uuden suorastaan vallankumouksellisen keksinnön, siinä viitataan EU:n GM-teknologian vastaisuuteen, ja oikein korostetaan, että tämä uusi keksintö ei perustu tähän tekniikkaan (artikkeli muutenkin on selvästi asenteellinen, käyttää mm. termiä "frankenfood").
Emme ole vielä varmoja, onko tämä keksintö aito ja toteuttamiskelpoinen, mutta sen lupaukset ovat suuria. Jotakin (suhteellisen halpaa) ihmeainetta jo kasvamassa olevan vehnän päälle levittämällä saataisiin satojen proteiinipitoisuutta nostettua. Ja samalla idealla, mutta ilmeisesti vähän eri aineella, saataisiin jo kasvamassa oleva vilja jälkeenpäin suojattua yllättävältä kuivuudelta.
Mutta jos uutinen on totta ja jos tällainen ihmeaine tulee kauppoihin ja on käytettävissä, kuinka nopeasti nousee huuto siitä, miten EU:n luonnonmukaisen viljelyn pellot on ehdottomasti siltä suojattava? Kuinka nopeasti joku vihreä järjestö kertoo julkisuudessa, miten tämän aineen yhteisvaikutuksia muun ihmistä kohtaavan kemiallisen altistuksen kanssa ei ole riittävästi tutkittu?
Kuinka nopeasti ko. aine saadaan EU:ssa joko kiellettyä tai ainakin kuristavan lupamenettelyn taakse?
Ja kuinka vaikeaa lopulta sitten sitä olisi ottaa käyttöön kehitysmaissakaan?
Same old genes but a super crop
Heikki Jokipii, 16. 08. 2012.
Takaisin uutislistaan |
|