Nk. Reilu kauppa ei ansaitse hymistelyään
Nk. ”Reilun kaupan viikkojen” aikana tätä hyväntekeväisyystapaa tuotiin kovasti esille ja ylistettiin eri tiedostusvälineissä. Jotta kuitenkaan totuus ei täysin pääsisi unohtumaan, lähetimme tämän kirjoituksen Uutispäivä Demariin, jossa se hiukan lyhennettynä 28.10.2009 yleisönosastossa ilmestyi.
Nk. Reilu kauppa on tehotonta ja ylläpitää tehottomuutta
On tosiasia, jonka Reilun kaupan kansainvälinen liitto jopa myöntää, että täällä - rikkaissa maissa - maksetusta lisähinnasta keskimäärin vain n. 10% saavuttaa köyhän kehitysmaan viljelijän. Eli välikäsiä väistämättä on, päinvastoin kuin UD:n 20.10.2009 uutinen ja sen otsikko ”Reilu kauppa pelasti banaaninviljelijän välikäsiltä” kertoo.
Sitä tosiasiaa ei haastatellun Francisca Marquezin mutu-mielipide (”on mennyt paremmin”) miksikään muuta. Jos joissakin Reilun kaupan tuotteissa ”palautusprosentti” olisikin keskiarvoa parempi, niin sitten toisissa se on lähinnä rikollisen huono, lähempänä yhtä prosenttia (mm. kaakao, suklaa).
Marquez kertoo lisäksi, että hänellä on nyt – saman tuoton saamiseksi, mutta luomumenetelmin – kolme työntekijää, aiemman yhden sijasta.
Miltä tuntuisi Suomessa talouden ”tulevaisuuden kehitysehdotus”, että maataloudessa työskentelevien määrä tulisi kolminkertaistaa? Olisiko esim. SDP – vaikka työllisyyssyistä – sitä innokkaasti kannattamassa?
Onko niillä puolueilla, joille se ei ole ideologinen ”pakkomielle” (so. vihreät) – mitään kunnon syytä kannattaa tehotonta luomua? Erityisesti FAO:n äsken julkaisemat ruoan tarpeen tulevaisuusvisiot muistaen? Sen enempää kehitysmaissa kuin Suomessakaan? Ja – sen mukana - myöskään luomuaatteeseen ainakin vyötäröään myöten uponnutta – vrt. myös saman UD:n numeron Meri Savosen artikkeli - nk. Reilua kauppaa?
Tästä jo aiemmin aloitettuun keskusteluumme asiasta
Heikki Jokipii, 28. 10. 2009.
Takaisin uutislistaan |
|
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry 
