Author Topic: 100-vuotisjuhlaprojekti  (Read 43887 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #30 on: 01.07.20 - klo:05:37 »
Kaikki luonnonmukainen viljely on aina ollut joidenkin menetelmien kieltämistä. Siitä saamme jonkinlaista runkoa aikatauluihinkin.

Jonkin asian kieltäminen on tietysti ollut mahdollista vasta sen jälkeen, kun sellaista on ollut olemassa. Muuntogeenisten lajikkeiden käyttö on siten ollut mahdollista kieltää vasta 1900-luvun loppupuolella. Mutta jotenkin mm. hybridilajikkeet pääsivät luomun sisään. Ja myös säteilytys, mutaatioiden tuottamisessa.

Keinotekoista typpilannoitetta on ollut olemassa koko luomuviljelyn olemassaolon ajan. Sen valmistustapa on aina ollut selkeän teollinen — vaikka se tapa olisi vaihdellutkin . Muissa lannoitteista tilanne on monimutkaisempi. Ei ole aina selvää, miksi jokin lannoite on saanut luomustatuksen ja joku ei.

Epäselvä on luomustatuksen kriteeri osittain myös torjunta-aineissa. Esimerkiksi kiistelty Bordeauxin mikstuura edellyttää vähintään taakseen aika teollista kaivostoimintaa. Kuparia ei juuri normaalilta tilalta löydy, mitään luonnollista kuparinsidontaa ole olemassa. Ja eikö kuparisulfaatti ole synteettinen aine?

Mutta tuo meni nyt kyllä kuivaharjoittelun puolelle, ilman lähdeteoksia!  ;D
« Last Edit: 01.07.20 - klo:06:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #31 on: 07.07.20 - klo:04:14 »
Ja tämäkin tieto on syytä historiikissamme muistaa ja tuoda esille:

Quote
[...] Vuonna 1985 perustettiin Österbottens biodynamiska förening r.f. paljon sen ylimielisyyden vuoksi, jota tavanomainen maatalousneuvonta osoitti biodynaamista viljelyä kohtaan. Vuonna 1988 yhdistys lähetti kansanedustaja Mats Nybyn välityksellä ympäristöministeri Kaj Bärlundille kutsun vierailla biodynaamisella tilalla kesällä 1988. Kutsuun saatiin myönteinen vastaus. Bärlund ja Nyby vierailivat Sundmanin tilalla Sundbyssä Pietarsaaressa elokuun alussa 1988. Kjell Arman oli paikalla kertomassa miten nykyaikaista maatilaa hoidetaan biodynaamisesti. Myös Michael Pax ja Seppo Lohtaja olivat läsnä tuona merkittävänä päivänä sekä 50-päinen joukko kiinnostuneita viljelijöitä.

Tämä viljelijöiden ja ympäristöministeri Kaj Bärlundin tapaaminen muodostui käännekohdaksi siirtymävaihetuen saamisessa luomuviljelylle. Bärlund näki, että kysymys oli vakavasti otettavasta viljelytavasta, jota kannatti rohkaista tukemalla siihen siirtymistä taloudellisesti.


Kahden vuoden takaa:

https://m.facebook.com/ruokaosuuskunta/posts/2187961131213947
   
Quote
Kaupunkilaisten oma pelto

Tänään pellolla kävi eduskunnasta maa- ja metsätalous valiokunnasta keskusta puolueen Anne Kalmari, Pertti Hakanen, Juha Pylväs ja avustajat Marianne Heinonen ja Anni-Sofia Hammer.

Esiteltiin pellon toimintaa ja mitä olemme tehneet.
Juteltiin yleisesti kumppanuusmaatalous ideologiaa ja csa-mallien mahdollisuuksista maataloudessa. Pellon viljelijät Heidi Hovi, Kirsi Keltti ja Orest Lazepka avasivat oman pellon biodynaamista viljelyä kansanedustajille. Ruokaosuuskunnan hallituksesta pellolla olivat Galina Kallio, Marja-Liisa Lampinen, Laura Kawachi (kuva) ja Olli Repo.

Kiitos vierailusta! Ja tästä jatketaan keskustelua.
27. syyskuuta 2018 kello 18.24 · Julkinen

Jatketaan vaan. Tosin puheensorina biodynaamisuuden ympärillä alkaa hiljentyä: se ei ole vaihtoehtoisena maatalousajatteluna enää lainkaan etualalla. Josko on koskaan oikeastaan Suomessa ollutkaan, vrt. edellä. Kumppanuusmaataloudessa voi olla jotakin, mutta toisaalta se kyllä pahasti näyttää liittyvän biodynaamisen viljelyn markkinointiongelmiin.

Jollakin tavalla nuo kaksi lobbaustilaisuutta eri vuosikymmeninä ovat vertailtavissa. Tuollaisessa lobbaustarkoituksessa Kaupunkilaisten oma pelto -tila tietysti sijaitsee ideaalisesti: taksimatkan päässä Eduskuntatalosta.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #32 on: 16.07.20 - klo:13:18 »
Tästä ruotsalaisesta artikkelista saamme luultavasti vähän osviittaa (pdf):

Ekologisk eller biodynamisk odling?

Ensinnäkin tietysti tuo kehitys on varmaankin tapahtunut pitkälle samaa tahtia molemmissa maissa. Myös tämä kirjoittaja Sven Ove Hansson oli tulkinnut asian näin (v. 2019, lihav. HJ):

Quote
Den biodynamiska odlingen har sitt ursprung i en serie föredrag som antroposofins grundare Rudolf Steiner höll år  1924.  Steiner  byggde  på  idéer  som  växt  fram  i  den  så  kallade  Lebensreform-rörelsen,  vars  företrädare  försökte  skapa  ett  slags  agrart  idealsamhälle.  Lebensreform-rörelsen  dominerades  av  vegetarianer  som  ville  bedriva  ett  jordbruk med enbart växtodling, utan husdjur. Därför förkastade  de  användningen  av  djurgödsel.  På  den  punkten  gjorde  Steiner  ett  annat  val,  och  såväl  djurhållning  som  användning av animalisk gödsel är väsentliga delar av det antroposofiska  jordbruket.
[...]
Den  biodynamiska  och  den  ekologiska  odlingen  växte  fram parallellt. Den stora skillnaden är att ekologisk odling väsentligen bygger på biologiska principer, medan den biodynamiska bygger på antroposofins andliga läror. Inom ekologisk odling utvecklades biologiskt grundade odlingsprinciper om växtföljder, täckgrödor och samodling. Något sådant fanns inte med i Steiners ursprungliga planer för det biodynamiska jordbruket.

Muistaen myös ruotsalaisen biodynaamisen gurun vierailut ja vaikutuksen maassamme. Kirjoituksessa on myös mielenkiintoisia lähdeviitteita.
« Last Edit: 17.07.20 - klo:06:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #33 on: 17.07.20 - klo:04:18 »
Tämä kehitys tapahtui kuitenkin Saksassa, ei erityisesti Ruotsissa tai Suomessa:

Quote
Efter andra världskriget valde de biodynamiska odlarna att ta upp dessa idéer från de ekologiska odlarna. Den som starkast verkade för denna förändring var Nicolaus Remer (1906–2001). Som ett resultat  av  hans  arbete  under  1950-  och  1960-talen  blev biodynamisk  odling  ett  slags  tillägg  till  den  ekologiska  odlingen.  Denna  förändring  kunde  dock  inte  genomföras  utan  konflikter.  Det  fanns  en  grupp  av  biodynamiska  odlare, ledd av Hellmut Finsterlin (1916–1989), som ville vara kvar vid det gamla. Under åren 1975-1991 gav de ut en egen tidskrift, Erde und Kosmos. De motsatte sig anpassningen till ekologisk odling med dess anknytning till naturvetenskap,  och  ville  i  stället  betona  de  andliga  och  ockulta sidorna av biodynamisk odling.

Men det var Remers uppfattning som vann. I dag följer de biodynamiska odlarna riktlinjerna för ekologisk odling, och till detta lägger de en samling antroposofiska åtgärder som andra ekologiska odlare inte tillämpar. De ekonomiska  fördelarna  med  detta  arrangemang  är  avsevärda.  Det  finns  en  marknad  för  ekologiska  produkter.  Att  sälja  på  denna marknad är betydligt lättare än vad det skulle vara att skapa en särskild nisch för biodynamiska produkter.

Mielenkiintoista olisi selvittää, otettiinko Suomessa kantaa tuohon "skismaan". Mitä linjaa edusti Biodynaaminen yhdistys, mitä tänne tulleet "apostolit" Michael Pax ja Kjell Arman? Voisi arvata, että Arman oli kompromissihaluisia "remeriläisiä",  koska hän pystyi osallistumaan tähän kokoukseen:

Joku IFOAM:in perustaminen tapahtui jo aika aikaisessa vaiheessa (1972) ja se saattaa siinä asiassa olla tärkeä tapahtuma.

Yksityiskohta tuosta Wikipedia-artikkelista (lihav. HJ):

Quote
There were 5 founding members[3] representing different organizations: Lady Eve Balfour representing the Soil Association of Great Britain, Kjell Arman representing the Swedish Biodynamic Association, [...]

Mutta tuossa artikkelissakin (linkki edellisessä puheenvuorossa) tuo ajoitetaan tapahtuneeksi toisen maailmansodan jälkeen. Se siis tukee kuvaa, joka jo edellä oli syntymässä, asteittaisesta kehityksestä. Nyt meillä on biodynaamisesta viljelystä tällainen runko, nimien sarja: Steiner, Pfeiffer, Remer.  Siihen sitten sijoittamaan oksia.
« Last Edit: 18.07.20 - klo:06:10 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #34 on: 18.07.20 - klo:06:02 »
Tämä toinen kirjoitus samassa lehdessä ei varsinaisesti käsittele historiaa (pdf)...

Det ekologiska jordbrukets dogmatism

... mutta me olemme siis ottaneet tehtäväksemme selvittää, miten tuo dogmatismi, dogmikokoelma on syntynyt. Tähän asti olemme saaneet selville sen verran, ettei se suinkaan syntynyt valmiina.

***

Tästä jutusta (2013) saamme tiedon, että aikataulu oli Ruotsissa suurinpiirtein sama kuin meillä:

Ekologiskt har gått från udda till accepterat

Quote
På 1980-talet var den ekologiska odlingen i Sverige nästan obefintlig. I dag odlas 16 procent av åkerarealen ekologiskt.

Gunnar Rundgren har följt utvecklingen sedan Krav bildades 1985 och tycker att utvecklingen gått framåt.
[...]
Gunnar Rundgren har en bakgrund som grönavågare på 1970-talet, då han flyttade till Norfolks gård i Värmland tillsammans med sambo och tre andra personer för att odla giftfri mat. Att inte använda konstgödsel eller bekämpningsmedel var en självklarhet, tyckte de.

Men någon ekorörelse att ansluta sig till fanns inte. Det fanns inte mer än kanske 150 bönder runt om i Sverige som odlade ekologiskt i större skala, och det fanns ingen ekomat i butikerna.

Vaikea siis sanoa, miten aatteellinen virtaus kulki, mutta vasta noin 1980-luvusta eteenpäin tuo alkoi kummassakin maassa tapahtua. Ja vain joitakin hyvin harvoja "pioneereja" oli ennen sitä. KRAV:ista löytyy historiikkikin:

https://www.krav.se/om-oss/historia/


Quote
1985

Den 21 februari 1985 bildas KRAV, en ideell, politiskt och religiöst obunden förening. De första medlemmarna är Biodynamiska föreningen, Förbundet Naturenlig odling, Förbundet Organisk Biologisk Odling och Alternativodlarnas Riksförbund. Kansliet placeras i Almarkaröd i Skåne.
KRAV skriver de första reglerna för växtodling.
(lihav. HJ)

Lihavoin tuon, koska samoin se oli meilläkin. Asian alussa biodynaamikkojen panos oli ilmeisesti kummassakin maassa tärkeä. Ja tiedämmehän edeltä Kjell Armanin.

Tuo Rundgren oli myöhemmin mm. IFOAM:in puheenjohtajana.
« Last Edit: 15.06.21 - klo:07:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #35 on: 18.07.20 - klo:14:00 »
Taitaa tämä syntyhistoria olla jo aika hyvin esitetty tässä kirjassa (tekijät Holger Kirchmann, Lars Bergström, Thomas Kätterer och Rune Andersson, 2014, pdf):

Den ekologiska drömmen

Sen luvussa 2 "Den ekologiska odlingens rötter" (s. 27 eteenpäin) ja taulukossa 2 (s. 29, tabell 2. Urprung och grundtankar bakom ekologiska odlingsformer.). Saadaan nämä kolme:

Quote
Personer  som  givit  upphov  till  alternativ  odling  är  österrikaren  Rudolf  Steiner  (biodynamisk  odling),  brittiska  Lady  Eve  Balfour,  britten Sir Albert Howard (organisk odling), samt tysken Hans-PeterRusch  och  schweizaren  Hans  Müller  (biologisk-organisk  odling).  Deras  avståndstagande  från  mineralgödsel  och  kemiska  bekämp-ningsmedel  är  en  reaktion  mot  industrialiseringen  av  jordbruket  och övertygelsen om att matens kvalitet därigenom försämras.

Neljäntenä tulee IFOAM, joka jollakin tavalla yritti synteesiä tai ainakin sateenvarjoa.

***

Yksityiskohta: myös Ruotsissa valtiollista tukea ryhdyttiin maksamaan v. 1989 (s. 28, Figur 5. Tidsaxel för ekojordbrukets framväxt i Sverige.), meillä v. 1990. Viitaten siihen mitä tuossa äsken sanoin:

Quote
[...] vasta noin 1980-luvusta eteenpäin tuo alkoi kummassakin maassa tapahtua.
« Last Edit: 19.07.20 - klo:03:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #36 on: 19.07.20 - klo:04:24 »
Nimitys ruotsinkielelläkin oli vielä 1980-luvulla Ruotsissakin "naturenlig", sitten 1990-luvulta eteenpäin "ekologisk". Kirchman ym. kertoo (s. 31):

Quote
Grunden till ekologisk odling är upphovsmännens kritik mot användningen av mineralgödsel. Kritiken mot mineralgödsel har sitt ursprung i upphovsmännens syn på naturen och grundar sig inte i naturvetenskapligt framtagen kunskap. Dagens ekologiska odling utesluter mineralgödsel och kemiska bekämpningsmedel och följer därmed i dessa avseenden sina historiska föregångare.

Menikö tämä idea joskus siinä vaiheessa läpi, luomuväelle itselleen, suurelle yleisölle ja poliiitikoille (lihav. HJ):

Quote
Dagens ekologiska odling

Även om dagens ekologiska odling ofta tar avstånd från de läror som redovisas ovan, bygger odlingen på grundtanken att syntetiska gödsel- och bekämpningsmedel inte ska användas i jordbruket eftersom de anses vara onaturliga. Målsättningen är att främja en naturlig och sund livsmedelsproduktion utan gifter och att bevara odlingsmarkens bördighet. En förbättring av miljön anses vara en självklar följd.

Niin ryhdyttiin uskomaan. Ja uskotaan yhä. Tai riittävän moni on uskonut, jotta EU:n tukijärjestelmä ja uusi 25% tavoite on saatu läpi. Yksityiskohta: edellä 29.03.20 mainittu Kaj Bärlundinkin oli biodynaamisella tilalla v. 1988 vierailessaan ympäristöministeri.

Kun 2. maailmansota johti kaikissa sotaan joutuneissa maissa jälkeenpäin lähes hysteeriseen ruokaomavaraisuuden tavoitteluun, se puolestaan johti ylilannoitukseen ja myös ylituotantoon. Kun siitä johtuvat haitat tulivat esiin, luomuväellä oli myydä oma ratkaisunsa, joka yllättäen sitten menikin kaupaksi: tähän kaikkeen olivat syynä juuri keinotekoiset välineet maataloudessa. Kun samaan aikaan muutenkin tekno-optimismi alkoi mennä maailmalla laskuhumalan tai krapulan puolelle, kauppa oli tehty.

Me täällä olemme esittäneet näkemyksemme, että silloin ostettiin aatteellista sekundaa. Mutta aatteiden kohdalla kuluttajansuoja on huono: käytöstä johtuvat vahingot täytyy itse kärsiä. Sekin, että aattellisen tavaran käyttö johtaa juuri päinvastaiseen tulokseen, mitä oli tavoiteltu.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #37 on: 20.07.20 - klo:04:10 »
Edelleen lainauksia "Den ekologiska drömmen" -kirjasta, sen kysymysten ja vastausten luvusta s. 159 eteenpäin.

Tämä on hyvä kysymys:

Quote
Visserligen är ekologisk odling baserad på naturfilosofier och inte naturvetenskap, men spelar det någon roll? Man forskar väl idag både inom ekologiskt och konventionellt jordbruk med vetenskapliga metoder. Är inte ursprunget utan betydelse?

Upphovsmännens  (Steiner,  Balfour  och  Rusch)  centrala  idéer  om hur jordbruket fungerar och hur livsmedel ska produceras lever fortfarande kvar i ekologisk produktion som grundpelare, kännetecken  och  varumärke.  Det  mest  påtagliga  exemplet  är  förbudet  att  använda  lättlösliga  mineraliska  gödselmedel  som  man  anser  leder  till  försämrad  livsmedelskvalitet  och  miljö.  När  man  utformar forskningsprojekt om ekologisk odling är fortfarande förbudet mot lättlösliga mineralgödselmedel en förutsättning. Det finns ingen  vetenskaplig  grund  för  detta  förbud  men  ändå  styr  denna  grundtanke även idag den ekologiska forskningen. Naturfilosofier går före naturvetenskap. Vår mening är att vi snabbare utvecklar ett hållbart jordbruk om forskningen inte begränsas av svårmotiverade ramverk. Det moderna jordbrukets miljöproblem är kända se-dan länge. Den ekologiska forskningen ger inte en kompass för det konventionella lantbrukets miljöanpassning, vilket ofta påstås som försvar för ekolantbrukets fortlevnad. Satsningarna på ekoodling i forskning och praktik kan snarare vara hämmande än pådrivande för utvecklingen av ett mer hållbart jordbruk.

Eli vaikka useastikin hyvin epämääräinen filosofinen tausta ei sinänsä riitä luomuaatteen hylkäämiseen, nämä luonnonfilosofiset enemmän tai vähemmän tuulesta temmatut asettamukset vaikuttavat siihen yhä vielä.

Mekin olemme täällä puhuneet "kiveen hakatuista" säännöistä, ja tuoneet esille pessimismimme siitä, että luomuviljely voisi muuttua: "Luomu 3.0":aa ei ole eikä tule. Siinä samassa menevät hyväntahtoisen sovinnolliset ideat siitä, että luomun ja tavanomaisen viljelyn hyvät puolet voisi jotenkin yhdistää.

Historiallinen ongelma on siinä, miten tämä pääsi tapahtumaan:

Quote
Ekologisk odling kritiseras sällan offentligt. Varför?

Att vara positiv till ekologisk odling är ”politiskt korrekt”. Det finns en djup övertygelse hos många människor att matproduktion på naturens villkor är överlägsen och att ekologisk odling därför är bättre än konventionell odling. Däremot finns inga klara vetenskapligt underbyggda studier som visar att så är fallet. För en sund utveckling av ett demokratiskt samhälle måste vi bygga politiska beslut på tillgänglig och sakligt framtagen kunskap, vilket självfallet även gäller jordbruket. Det är därför viktigt att kritik mot ekologisk odling kommer fram och diskuteras på ett sakligt sätt.

Luulen, että juuri siinä, miten luomuviljelystä tuli poliitikoille "poliittisesti korrektia", ratkaiseva oli illuusio, että se rasittaisi luontoa vähemmän. Kuka sen toi mukaan tähän soppaan? Rachel Carson se ei ollut, kuten on jo tullut esille. Ehkäpä on selvitettävissä, miten ja missä se ajatus ensi kertaa esitettiin. Ja miten *) se sitten pääsi tuohon asemaan, että sitä on jo vaikea kritisoidakin. Vaan monelle poliitikolle tai puolueelle se on "luomua ilman muuta", tällä hetkellä jopa kaikille. Suomessa, Ruotsissa on jokunen poliitikko uskaltanut tulla ulos kaapista, täällä usein mainittu Staffan Danielsson (c) kärjessä.

Tässäkin on puhutaan siitä, miten traditio painaa (lihav. HJ):

Quote
Politiker har ju faktiskt bestämt att 20 procent av Sveriges åkerareal ska odlas ekologiskt, vilket ni är kritiska till. Är sådan kritik befogad?

Många politiker tror att man har fattat ett bra beslut till fördel för miljön och människors hälsa och att detta bidrar till ett mer uthålligt jordbruk. Besluten fattades för många år sedan när man var övertygad om att ekoodling hade de påstådda fördelarna. Det vetenskapliga underlaget var dock mycket begränsat. Först efter millenniumskiftet, när resultaten från långtidsstudier och officiell svensk statistik om ekoodling visat att skördarna halverades, började  kritiken  komma  fram.  Miljöbelastningen  visade  sig  också  vara betydligt större per producerad mängd livsmedel än i konventionell odling. Skillnader i livsmedelskvaliteten har inte heller kunnat fastställas trots att ett flertal studier har gjorts inom området. Med andra ord, när bilden nu klarnar måste beslutet ifrågasättas och revideras.

Niin Ruotsissa, Suomessa kuin EU:ssakin näyttää olevan vaikeaa ellei mahdotonta myöntää, että on tullut tehtyä vääriä päätöksiä ja linjauksia. Vaikka evidenssi siitä alkaa kasautua. Tämä olettamus painaa yhä päättäjien aivoja:

Quote
En förbättring av miljön anses vara en självklar följd.


Ja nimenomaan siinä muodossa, että se on itsestäänselvää. Eikä siis kaipaa näyttöä tai asian kriittistä uudelleen tarkastelua.

____

*) ehkä arvoitusta saisi kerittyä auki sitä kautta, että ensin selvittäisi, mikä eurooppalainen puolue ensimmäisenä otti luomuviljelyn suosimisen ohjelmaansa? Ja siinä yhteydessä esitetyistä perusteluista? Kuka tai mikä oli tämän kysymyksen "Lysenko"?
« Last Edit: 20.07.20 - klo:05:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #38 on: 21.07.20 - klo:04:32 »
Nyt olisi siis tavoitteena löytää "ensimmäiset laintaulut". Vaikka mooseksia*) olisi ollut vaikka kaksi. Sitten tietysti tärkeä on "ensimmäinen kirkolliskokous" eli IFOAM:in perustaminen v. 1972 ja sen (mahdollisesti, luultavasti) määrittelemät säännöt.

Sitä tietoa on sitten vaikeampi löytää, kuin luulisi. IFOAM itse on tarjoavinaan tietoa historiastaan tällä:

https://archive.ifoam.bio/en/about-us/history

https://orgprints.org/34243/

https://orgprints.org/34243/1/ifoam40thanniv_extract_olc_web_0.pdf

Mutta varsinaista tietoa doktriinin kehityksestä siitä ei löydy. On vain mukavia muistoja hauskoista kokouksista ympäri maailmaa yms. Eikä löydy myöskään lähdeviitteitä alkuperäisempään tietoon.

Mutta jatketaan kaivamista.
« Last Edit: 21.07.20 - klo:05:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #39 on: 02.08.20 - klo:09:27 »
Lysenkolaisuus ei itsessään liity luomun historiaan:

https://mobile.twitter.com/sizov_andre/status/1289209818025095169/photo/1

Mutta voisiko siinä olla jonkinlainen syy-yhteys, että osa vasemmistosta adoptoi luomun ja sen vihamielisen suhtautumisen geenitekniikkaan? Lysenkon asenteesta voisi olla aika lyhyt hyppäys "edistykselliseen" suuryhtiöiden "riiston" vastustamiseen? Nykyisinkin "aktivistikritiikissä" on usein epäselvää, väitetäänkö "Monsanton" siemenistä että ne ovat viljelijälle liian kalliita (ja/tai niitä pakotetaan ostamaan) vai että ovat tarpeettomia ja huonoja, ja (alkuperäis)kansan kehittämät siemenet ovat parempia.

Tähän asetelmaan kiinnitimme huomiota jo aika kauan sitten:

"Vihreä vallankumous” ja ”kylmä sota”
« Last Edit: 02.08.20 - klo:11:40 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #40 on: 14.08.20 - klo:05:30 »
Tästä kirjasta voisi ehkä löytää tilastollista tietoa 1980-luvun tilanteesta:

http://www.terveydenmaailma.fi/kirjat.html#tm2

Quote
Terveyden Maailma 2
- Raportti biodynaamisesta viljelystä Suomessa
Suomalaisten viljelijöiden kokemuksia ja neuvoja paremmasta ravinnon laadusta kiinnostuneille.

kirja Biodynaaminen viljely Suomessa toim. Timo Elo  
hinta 4 euroa
pehmeäkantinen
mustavalkoinen kuvitus
70 sivua
© Terveyden Maailma Oy 1982
ISSN 0781-1845


« Last Edit: 14.08.20 - klo:05:33 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #41 on: 18.08.20 - klo:16:24 »
Tämän kirjan tekijä ei välttämättä Armanin tavoin ole vaikuttanut Suomessa:

O.E. Rasmussen: Biodynaamisen viljelyn opas

En ainakaan netistä hänestä mitään muita tietoja löytänyt. Biodynaaminen yhdistys on kuitenkin tuota kirjaa myynyt, ja oli sen kustantajakin. Ohimennen voi huomata painovuoden 1989. — Outo tosiasia, tällä hetkellä: ko. yhdistyksellä ei ole myynnissä yhtään asiansa perusoppikirjaa (??).

Jostain nappasin tiedon, että alkuperäisteos olisi ilmestynyt jo 1950. Mutta siis vasta tuolloin suomeksi.

***

Lisäys 25.08.20: Mutta Armanin vaikutus yhä jatkuu. Tätä kirjaa Biodynaamisen yhdistyksen kauppa yhä netissä tarjoaa ostettavaksi:

Quote
Biodynaaminen viljely, vaihtoehtoinen viljelymuoto

Tekijä: Arman Kjell, Petterson Bo

Kustantaja:Biodynaaminen yhdistys

Painovuosi: 1983
Sivumäärä: 111
Sidonta: Nidottu


Eli vedän samalla takaisin väärän väitteen edellä. Oppikirjoja oli muitakin, kun asian tarkistin.
« Last Edit: 25.08.20 - klo:06:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #42 on: 03.09.20 - klo:05:15 »
Tästä kirjasta voisi ehkä löytää tilastollista tietoa 1980-luvun tilanteesta:

http://www.terveydenmaailma.fi/kirjat.html#tm2

Quote
Terveyden Maailma 2
- Raportti biodynaamisesta viljelystä Suomessa
Suomalaisten viljelijöiden kokemuksia ja neuvoja paremmasta ravinnon laadusta kiinnostuneille.

kirja Biodynaaminen viljely Suomessa toim. Timo Elo  
hinta 4 euroa
pehmeäkantinen
mustavalkoinen kuvitus
70 sivua
© Terveyden Maailma Oy 1982
ISSN 0781-1845

Nyt sain tuon kirjasen käteeni. Se on oikeastaan pamfletinomainen julkaisu biodynaamisen viljelyn puolesta, yritys sitä edistää. Mutta kyllä siinä silti on paljon mielenkiintoista asian historiastakin. Hyvinkin paljon, pieneen sivumäärään nähden.

Julkaisuhetken tilanteesta väitetään siinä näin (lainaus Michael Paxilta, s. 11):

Quote
- Tällä hetkellä maassamme on tiedossa lähes 100 tilaa, jotka haluavat viljellä biodynaamisesti. 40 niistä on uusia ja 60 vuoden sisällä tulleita. Ja luku kasvaa jatkuvasti. Nämä ovat tuollaisia 5-30 hehtaarin tiloja, joilla sitten konsulenttimme käy neuvomassa viljelijöitä. [...]

Tuo ei kyllä ihan stemmaa näiden aiemmin löytämiemme tietojen kanssa:

Demeter 3/79, s. 3:

Biodynaamiset kontrolliviljelmät vuodelta 1979

Demeter-laatuoikeudet 3
Biodyn-hyväksytyt biodynaamiset viljelijät 10

***

Demeter 3/82 s. 25 (Toimintakertomus vuodelta 1981)

Quote
Yhdistys myönsi Demeter-merkinnän 3 viljelijän tuotteille ja Biodyn-merkinnän 9 viljelijälle, jotka ovat siirtymävaiheessa bd-viljelyyn.

***

Demeter 3-4/83

"Laadun tarkkailutoimikunnan hyväksymät viljelijät 1983"

Takuumerkki 6
Biodyn-takuumerkki 12

***

Välittömästi mieleen tuleva selitys tuolle ristiriidalle on, että osattiinko tuolloin vielä kunnolla erottaa luonnonmukainen ja biodynaaminen viljely. Kyllä jotenkin osattiin, pamfletti puhuu erikseen luomuviljelystä, useimmiten "biologisena" viljelynä. Mutta tiettyä horjuvuutta ja niiden koplaamistakin siinä on. Aika välittömästi tuon jälkeen esim. Pax sanoo:

Quote
Ruotsinkielisillä seuduilla onkin voimakas innostus biodynaamista viljelyä kohtaan, mm. Ahvenanmaan maakuntahallitus on asettanut komitean tutkimaan luonnonmukaista viljelyä ja siihen siirtymistä.
(lihav. HJ)

Toinen mahdollisuus selittää ristiriitaa, on kiinnittää huomio Paxin käyttämään verbiin: "haluavat". Noin moni ehkä oli ilmoittanut kiinnostuksestaan, aikomuksestaan. Ja lainataanpa uudestaan tämä pätkä Demeter-lehdestä:

Quote
Voidaankin sanoa Armanin herättäneen Pohjanmaalla kiinnostuksen uuteen viljelytapaan. Tätä ei himmennä se, että suurin osa viljelijöistä aloitti biodynaamisen viljelyn sijaan luomuviljelyn. Aika ei ollut vielä kypsä biodynaamisen maatalouden laajamittaiselle leviämiselle Pohjanmaalla, mutta kyllä luomuviljelyn.


PS. Saman kirjan toisessa artikkelissa mainitaan s. 27 silloisen Biodynaamisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Ahonalan suulla:

Quote
— Merkinkäyttöoikeudet saa yhdistykseltä hakemuksesta. Konsulentti käy tilalla ja antaa pyydettäessä lausunnon. [...] Tällä hetkellä tämän tarkkailun piirissä on vain kourallinen tiloja, maatiloista ehkä 2—3 kappaletta.

Tuo lausunto alkaisi olla sopusoinnussa Demeter-lehden tietojen kanssa, jos Ahonala on tuohon laskenut vain varsinaiset Demeter-oikeuden saaneet mukaan. Ahonala kuitenkin sitten jatkoi jopa näin (s. 28 ):

Quote
Kaikki eivät haluakaan anoa näitä merkinkäyttöoikeuksia. Syynä voi olla sekin, että ko. tuotteet tunnetaan muutenkin paikkakunnalla. Tämä ei tarkoita sitä, että vain yhdistyksen merkejä käyttävät olisivat ainoat kunnolliset biodynaamiset viljelijät maassamme. Sanoisinkin, että kuluttajan kannattaisi aina ottaa selvää tuotteista, käydä jopa tilalla katsomassa, mistä tuotteet tulevat.

Eli hänkin arvioi, että kiinnostusta ja harrastustta olisi tuolloin ollut virallista laajemmin, eli siinä mielessä se on linjassa Paxin näkemyksen kanssa. — Muun ohella tuosta voi huomata, että markkinointi nk. kumppanuusmaatalouden tapaisilla keinoilla aloitettiin siis jo tuolloin.
« Last Edit: 04.09.20 - klo:08:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #43 on: 03.09.20 - klo:11:11 »
Eräs luottohenkilöni teki puolestani tietohaun yliopiston kirjaston sanomalehtitietokannassa. Lähetti muutaman löytönsä ja tämän:

Quote
[...] tein tuon haun yksinkertaisesti sanoilla "biodynaaminen viljely" - siitä voitaneen siis päätellä, että se sanapari esiintyi Suomen sanomalehdissä ensimmäisen kerran vuonna 1957 (tai sitten teksti ei tunnistu digitoidusta aineistosta kunnolla). Onko menetelmälle ollut joku toinen nimitys aikaisemmin?

Tuohon voinen sanoa, että muuta nimitystä tuskin on Suomessa ollut, koska Biodynaaminen yhdistys perustettiin jo 1946. Ja myös kansainvälisesti tuo nimitys oli käytössä jo 1930-luvulla. Vaikkei Steiner itse sitä käyttänytkään. Ks. edellä 27.06.20.

Tuo vuosiluku 1957 sopii hyvin yhteen sen kanssa mitä Karin Dieckmann kertoi biodynaamisesta viljelystä Suomessa 1940- ja 1950-luvuilla. Se oli liian mitätöntä kiinnittääkseen tuon enempää tai tuota ennen lehdistön huomiota. Demeter-lehti tietysti pois lukien.

***

Sellainen lisätieto mm. noissa lehtileikkeissä tuli, että Biodynaamisen Yhdistyksen lisäksi Helsingissä perustettiin v. 1958 Demeter-yhdistys ry. Mukana perustamassa oli näistä yhteyksistä tuttuja nimiä, mm. Heikki Ahonala, Helmer Knutar ja Michael Pax. Onkohan sitä vielä olemassa? Netista en sitä pysty löytämään. Mikä tuon yhdistyksen tarkoitus oli? Ks. alempana — pyrittiinkö nuorison, noin 30-vuotiaiden kapinaan?   ;D

***

Michael Pax antoi haastattelussaan tuossa kirjassa (s. 8 ) tämän tämän todistuksen 1950-luvusta (hän tuli Suomeen 1954):

Quote
Michael Pax muistelee alkuaikojaan Suomessa lähes 30 vuotta sitten. Tuohon aikaan Paxin lisäksi ainoastaan yksi viljelijä jossain Sisä-Suomessa oli kiinnostunut biodynaamisesta viljelystä ja harrasti sitä.
— Biodynaamiseen yhdistykseen kuului tuolloin tusinan verran väkeä ja keski-ikä oli korkea, yli 60 vuotta. Enkä minä ulkomaalaisena voinut olla edes yhdistyksen jäsen.
« Last Edit: 03.09.20 - klo:16:41 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #44 on: 03.09.20 - klo:16:26 »
Sain tuohon heti pienen korjauksen. Uudessa Suomessa oli ollut selostus tilaisuudesta v. 1949, jossa "kansa kysyi ja viisaat vastasivat". Oli kysytty biodynaamisesta lannoituksesta (toimittaja ihmetteli kysyjän asiantuntemusta, että osasi tuollaista kysyä!):

Quote
Tässä itse asiassa vielä hieman vanhempi maininta. Ei tullut eilisessä haussa esiin, sillä artikkelissa ei mainita viljely-sanaa.

Artikkelissa professori kertoo kuinka asiat ovat: "mainittu lannoitustapa muodostaa tavallaan 'uskonnollisen lahkon' muiden lannoitustapojen joukossa, eikä siitä Tanskassa tehtyjen kokeilujen perusteella ole ollut positiivisia tuloksia"


Mutta tuo ei sitä todista, etteikö viljelytavan käyttö olisi Suomessa silti ollut tuolloin käytännössä olematonta. Ei Suomi tuolloinkaan, vaikkei internetiä ollut, missään tiedotuksellisessa umpiossa ollut. Kyseinen kysyjä oli lukenut asiasta jostain ulkomaisesta, esim. saksalaisesta, lähteestä ja siksi osasi kysyä. Ei hän sitä naapurin puutarhassa ollut nähnyt. Tai sitten kysyjä oli yksi noista "noin tusinasta" Biodynaamisen yhdistyksen jäsenestä, joka halusi tuoda asiaansa esille tuossa julkisessa tilaisuudessa. Vaikkei ehkä saanutkaan toivomaansa vastausta.
« Last Edit: 04.09.20 - klo:03:34 by Heikki Jokipii »