Uutinen: Euroopan kuluttajat ja geenimuuntelu

[Horizontal]

Uutinen kuluttajien suhtautumisesta geenimuunteluun ansaitsee tulla tarkistelluksi tarkemmin.

Uutisointi perustuu Tammisolan yhteenvetoon, jossa on käytetty eri lähteitä, esimerkiksi:
Europeans and Biotechnology in 2005: Patterns and Trends, jossa gm-ruoka määritellään näin:

Genetically modified food (GM food): made from plants or micro-organisms that have had one or more characteristics changed by altering their genes. For example, a plant might have its genes modified to make it resistant to a particular plant disease, to improve its food quality, or to help it grow faster.

Ensimmäinen virke lie ihan paikallaan, mutta toisessa annetaan esimerkki, jollaisesta toistaiseksi vain unelmoidaan. Tunnetut kaksi sovellusta ovat Kuusipalonkin mainitsemat: RR lajikkeet eli Roundup-Ready ja lajikkeet, jotka itsessään sisältävät myrkkyä erästä tuhohyönteistä vastaan. Esimerkkejä sovelluksista kasvitauteja vastaan tai nopeasti-kasvavista lajikkeista kaivattaisiin ...
Kysymyksenasettelu on hivenen harhaanjohtava, mutta katsotaan silti pitemmälle.

The European public is most positive about nanotechnology, followed by pharmacogenetics, and then gene therapy, though on balance it regards the latter as risky. By contrast, GM food is predominantly perceived negatively.

Geenimuunneltuun ruokaan suhtaudutaan pääosin kielteisesti.

... it seems that the risk attached to gene therapy is tolerable, whereas for GM food it is unacceptable.

Muiden teknologioiden riskejä siedetään, mutta geenimuuntelun riskit ruoan suhteen eivät ole hyväksyttävissä. Tämä siis on kyselyn tulos, jossa jokaisesta EU-maasta on haastateltu noin 1000 henkilöä heidän äidinkielellään. Kaaviokuva numero 4 sivulla 17 puhuu karua kieltään asenteista geenimuunneltua ruokaa kohtaan, varsinkin verrattuna muihin teknologioihin, nanoteknologiaan, farmakogenetiikkaan ja geeniterapiaan.

... with the familiar being slightly more likely to say that it is risky.

Mielenkiintoista on, että geenimuuntelusta enemmän tietävät suhtautuvat siihen negatiivisemmin kuin vähemmän tietävät, toisin kuin noiden muiden teknologioiden kohdalla.

The striking feature of the chart is the low level of support for GM food, relative to the other applications.

Muihin teknologioihin verrattuna, geenimuunneltuun ruokaan suhtaudutaan erittäin negatiivisesti.

Taulukko 3 sivulla 21 kertoo, että geenimuuntelua varauksettomasti tai riskin hyväksyen kannattavien määrä Suomessa on vuodesta 1996 vuoteen 2005 pudonnut 77 prosentista 46 prosenttiin (laskettuna niiden osuudesta, jotka ovat vastanneet päätöksen tehneinä, eli jos neljään kysymykseen on vastattu jollakin esitellyistä kolmesta vastausyhdistelmästä).

Overall, Europeans think GM food should not be encouraged.

Yleisesti, eurooppalaisten mielestä geenimuunneltua ruokaa ei pitäisi tukea/kannattaa.

What is also clear, however, is that views about GM food have not coloured people’s opinions about other developments in biotechnology or nanotechnology.

Mitä tulee yleiseen teknologiavastaisuuteen, niin geeniruokaa vastustavia ei voi moittia sellaisesta.

Sivulla 57 on mielenkiintoinen kysymys-vastaus -taulukko ja siellä kysymys:

By eating a genetically modified fruit, a person's genes could also become modified

Syömällä geenimuunneltua hedelmää henkilön geenit voivat muuttua. Oikeaksi vastaukseksi on annettu epätosi.
Minusta tuota kysymystä pitäisi tarkentaa, nimenomaan horisontaalin geenisiirtymän osalta. Horisontaali geenisiisrtymä on kaiketi tieteellinen fakta, vaikkei vielä ehkä ole havaittu sellaista tapahtuneen ihmiselle, jossa mielessä vastaus on oikein. Kuitenkin, jos suolistossa elävien bakteerien geenit muuttuvat ja ne epäsuorasti vaikuttavat ihmisen omiin geeneihin, niin mikä silloin olisi oikea vastaus ... ? Tutkimusta geenimuuntelun suhteen edelleen kaivataan.

[Heikki Jokipii]

Varmasti tutkimusta kaivataan, mutta se, että gm-ruokaa syömällä itse muuntuisi, on kyllä selkeää huuhaata, Mikä ei estä sitä, että siitä asiasta, sen väittämisestä on tullut jo eräänlainen uudempi jouluperinne.

Nyt en millään muotoa kiistä, ettivätkö EU-kansalaiset - kaiken sen "rummutuksen" jälkeen - olisi ihan todella epäluuloisia muuntogeenisten elintarvikkeiden suhteen. Näin on ihan varmasti laita. (Ainakin vielä ...)

Mutta mielenkintoinen on tuo paradoksi, että se menee kuitenkin kaupaksi. Ja juuri se, että luomulla näyttää olevan päinvastoin, kysyttynä kannatus hipoo 100%:ia (ehkei sentään, mutta korkea on) ja ostetuna yhtä.

[Horizontal]

Mutta mielenkintoinen on tuo paradoksi, että se menee kuitenkin kaupaksi.

Kuluttajien käyttäytymistä kaupassa tutkittiin Do European Consumers Buy GM Food

Kuten oletettavaa ehkä olikin ... (raportin sivulta 5-5)

Looking at labels was done mainly by participants having a special interest in doing so, e.g. to avoid allergic reactions or the like. In the Dutch focus group sessions, where real-life purchasing activities were simulated, it was obvious that the participants did not read the product labels or the declaration of contents for information. Instead, they looked for well-known brands, low price and attractive packaging.

ihmisillä ei ole tapana tutkia etikettejä, jollei siihen ole jotain erityistä syytä, kuten ruoka-aineallergia, jolloin valinta vaikuttaa siihen pitääkö ruokailun jälkeen lähteä lääkärin vastaanotolle vai ei. Luultavasti niin kauan kuin ostetulla/nautitulla ruoalla ei tunnu olevan mitään selviä negatiivisia vaikutuksia, ei helpostikaan ole tarvetta etikettien tarkkaan tutkimiseen.

Kuten sivuilla 6-15 ja 6-16 todetaan:

This suggests that, for the latter, buying GM-free-products is more of a conscious choice: the products are bought because of the label.

this supports the idea that buying GM-free is a more conscious decision.

gm-tuotteita ostetaan enemmän vahingossa kuin gm-vapaiksi merkittyjä tuotteita, perehtymättä ostokseen.

Asiaan ei voine olla vaikuttamatta sekin, että GM-Free merkintä on usein isolla tuotteen etuosassa (markkinointiargumentti) kun sen sijaan tieto gm-sisällöstä on löytyy vain tutkimalla pienellä painettu tavaraseloste tuotteen paketin takaosasta.

Mitä raportin yleisilmeeseen tulee, niin toisinaan viitataan potentiaalisiin markkinoihin

This suggests that there is in these countries a sizeable potential market for GM products at present unsatisfied.

jolla perusteella voi kysyä mikä on raportin tarkoitus. Onko ollut tarkoitus etsiä gm-markkinointiin parhaiten soveltuvia maita ja alueita?

Seuraava lainaus sivulta 6-18 hämmentää:

We conclude that one must be very careful in drawing conclusions about behaviour from surveys which focus on opinions and intentions. Our findings should serve as a warning against using the Eurobarometer and similar polling data as justifications for policy making in the retail food market.

Jos kyselytutkimuksen perusteella ei voi päätellä mitään ihmisten mielipiteistä ja käyttäytymistä eikä sen vuoksi pidä tehdä muutoksia ruokien vähittäismyyntiin ja siihen liittyviin päätöksiin .... niin miksi ihmeessä tämäkään kysely alunperin on tehty? En kuitenkaan usko, että tieto kyselytutkimusten luotettavuusasteesta tiedon lähteenä olisi mitenkään uusi asia ja olisi tullut esiin vain tässä kyselyssä.

Maakohtaisiin raportteihin täytynee tutustua tarkemmin erikseen.

[Heikki Jokipii]

Tämä ei varsinaisesti kuulu aiheen alle *) - vaikka sen halutaan kuuluvan - mutta taitaa taas käydä niin, että tämä joulukampanja saavuttaa tavoitteensa yhtä huonosti kuin ennenkin tai jopa huonommin. Saksasta tai Tanskasta tuodut joulukinkinkut ovat gm-soijalla ruokittuja (melko varmasti) ja niiden markkinaosuus on jotain 5-10 prosenttia ja joidenkin arvioden mukaan osuus on kasvussa. Tilalle tarjotun luomukinkun osuus on aina vain se noin yksi prosentti.

Jokavuotista jouluperinnettä on sekin, että luomukinkuista kuulemma on pulaa, mutta sillä on se yksinkertainen syy, sekä meillä että Ruotsissa, jossa valitetaan samaa, että

a) sika ei ole oikein kannattava (helppo) luomueläin ylipäänsä ja
b) vuoden mittaan ei muu luomusian liha mene kaupaksi, jolloin ei kertakaikkiaan kannata pitää luomusikoja vain joulua varten

Suomessa luomusikoja on muuten äärimmäisen vähän, suuri osa luomukinkuistakin on tuontitavaraa.

PS. 9.12.2008: Huomasin vasta tämän YLEn uutisen, jossa vielä vähän paisutellaan tätä pähkähullua "joulukampanjaa":

Joulukinkut tuotetaan geenimuunnellulla rehulla

Mutta jos tuo uutinen pitää paikkansa edes sian ruokinnassa käytetyn gm-soijan osuuden osalta,  luomukinkun tappio on vielä rökälemäisempi! (Ko. jutun viimeinen kappalehan on sitten "sitä ihtiänsä". "Totta" se tietysti on siinä teknisessä mielessä, että Vihreässä Langassa on todellakin näin kirjoitettu.)

______________

*) koska myytävää sikaa ei ole geenimunneltu, se ei siis ole muuntogeenistä ruokaa

[Heikki Jokipii]

Hesarin "Hinta & Laatu" -palstalla 17.12.08 nyt sitten kumottiin se, että lähes kaikki possut olisi ruokittu myös Suomessa GM-rehulla:

Julkisuudessa kiistelty siitä, ovatko kotimaiset kinkut peräisin gm-rehulla kasvatetuista sioista vai ei. GMO-vapaa Suomi -yhdistys väitti marraskuussa, että kaikki ovat. Suuret kotimaiset rehuntuottajat taas kertoivat Maaseudun Tulevaisuus -lehdelle, ettei niiden rehuissa ole gm-raaka-aineita, koska tavanomaisen soijan varastot riittävät vielä kevääseen.

*)

Luomukinkkuvaihtoehtoa ei siis tällä kertaa piilomainostettu. Johtuiko se osoittain siitä, että juttuun liittyi hintavertailu, ja kun kinkut siinä yleensä maksoivat siinä 5 euroa kilo, kallein n. 10 euroa, ei olisi ollutkaan oikein hyvää mainosta laittaa viereen tietoa, että luomukinkusta joutuisi pulittamaan siinä 15 euroa kilolta?
_______________________

*) Onko ihan varma kanssa? Minulla on pikkuisen selllainen etiäinen, että tässä on nyt - varmmuden vuoksi, markkinoinnin turvaamiseksi, ehkä? - saatettu vähän juksatakin ... tässä tilanteessa, jossa maatalousministeriä myöten on hysteroitu tässä GM-sianruoasta. Tai sitten ei. Eli jostain syystä juuri suomalaiset olsivat onnistuneet ostamaan sitä "tavanomaista" soijaa, jota ei kyllä koko Euroopalle enää riittäisi.

[Horizontal]

The European public is most positive about nanotechnology, followed by pharmacogenetics, and then gene therapy, though on balance it regards the latter as risky. By contrast, GM food is predominantly perceived negatively.

Geenimuunneltuun ruokaan suhtaudutaan pääosin kielteisesti.

... it seems that the risk attached to gene therapy is tolerable, whereas for GM food it is unacceptable.

Muiden teknologioiden riskejä siedetään, mutta geenimuuntelun riskit ruoan suhteen eivät ole hyväksyttävissä. Tämä siis on kyselyn tulos, jossa jokaisesta EU-maasta on haastateltu noin 1000 henkilöä heidän äidinkielellään. Kaaviokuva numero 4 sivulla 17 puhuu karua kieltään asenteista geenimuunneltua ruokaa kohtaan, varsinkin verrattuna muihin teknologioihin, nanoteknologiaan, farmakogenetiikkaan ja geeniterapiaan.

... with the familiar being slightly more likely to say that it is risky.

Mielenkiintoista on, että geenimuuntelusta enemmän tietävät suhtautuvat siihen negatiivisemmin kuin vähemmän tietävät, toisin kuin noiden muiden teknologioiden kohdalla.

The striking feature of the chart is the low level of support for GM food, relative to the other applications.

Muihin teknologioihin verrattuna, geenimuunneltuun ruokaan suhtaudutaan erittäin negatiivisesti.

Taulukko 3 sivulla 21 kertoo, että geenimuuntelua varauksettomasti tai riskin hyväksyen kannattavien määrä Suomessa on vuodesta 1996 vuoteen 2005 pudonnut 77 prosentista 46 prosenttiin (laskettuna niiden osuudesta, jotka ovat vastanneet päätöksen tehneinä, eli jos neljään kysymykseen on vastattu jollakin esitellyistä kolmesta vastausyhdistelmästä).

Overall, Europeans think GM food should not be encouraged.

Yleisesti, eurooppalaisten mielestä geenimuunneltua ruokaa ei pitäisi tukea/kannattaa.

What is also clear, however, is that views about GM food have not coloured people’s opinions about other developments in biotechnology or nanotechnology.

Mitä tulee yleiseen teknologiavastaisuuteen, niin geeniruokaa vastustavia ei voi moittia sellaisesta.

Jos demokratia EU:ssa toimisi, geenimuuntelua tulisi rankasti rajoittaa.