Ilmaston muutoksen torjunnan kustannukset yksilölle

[Heikki Jokipii]

Lomborg:

Climate change fanatics want to bankrupt the entire world for little to no reward

Across the world, public finances are stretched dangerously thin. Per-person growth continues dropping while costs are climbing for pensions, education, health care and defense.

These urgent priorities could easily require an additional 3%-6% of GDP. Yet green campaigners are loudly calling for governments to spend up to 25% of our GDP, choking growth in the name of climate change.

If climate Armageddon were imminent, they would have a point. The truth is far more prosaic.

Two major new scientific estimates of the total global cost of climate change have been published recently.

These are not individual studies, which can vary greatly (with the costliest studies getting copious press coverage). Instead, they are meta-studies based on the entirety of the peer-reviewed literature.
[..]
The studies suggest that a 3 degree Celsius temperature increase by the end of the century �" slightly pessimistic based on current trends �" will have a global cost equivalent to between 1.9% and 3.1% of global GDP.

To put this into context, the United Nations estimates that by the end of the century, the average person will be 450% as rich as he or she is today. Because of climate change, they will feel “only” 435%-440% as rich as today.
[..]
The total costs would be enormous, $15 trillion to $37 trillion each year throughout the century, equivalent to 15%-37% of global GDP today.

Given wealthier OECD countries will foot most of this bill, the price-tag will be the equivalent to each person in the better off nations paying north of $10,000 every year.
[..]
The EU’s decision to increase its 2030 emission reduction targets was pure virtue signaling.

The cost is likely to top several trillion Euros, yet the entire effort will merely reduce temperatures by the end of the century by a trivial 0.008-degrees Fahrenheit.

[Heikki Jokipii]

Mukaan vaan kun kaikki muutkin:

Unicef: Sään ääri-ilmiöt haittasivat satojen miljoonien lasten koulunkäyntiä viime vuonna

Sään ääri-ilmiöt voivat muun muassa vaurioittaa kouluja, vaikeuttaa koulumatkoja, johtaa vaarallisiin oppimisolosuhteisiin ja vaikuttaa oppilaiden keskittymiskykyyn. Lisäksi epävakaissa tilanteissa koulujen pitkittynyt sulkeminen vähentää lasten todennäköisyyttä palata luokkahuoneeseen ja lisää lapsiavioliittojen sekä lapsityön riskiä.

Unicef kehottaa yritysmaailmaa ja maailman johtajia investoimaan koulutuspalvelujen ilmastokestävyyden vahvistamiseen.

Vai olivatko ne juuri ääri-ilmiöt? Ja olivatko syy-yhteydet asiassa lainkaan noin selviä?

Ja ennen kaikkea: edistettäisiinkö yrityksilla ehkäistä ilmastonmuutosta lasten koulunkäyntiä? Vrt. juuri edellä.

Johonkin tällaiseen (ks. kuva) olisi kyllä aika yksinkertaista lisätä "ilmastokestävyytta":

Four Organizations Providing Free Education in Africa

[Heikki Jokipii]

Tämä kirjoittaja sanoo asian oikein rumasti:

MPs to Consider Bill Likely to Cause Mass Starvation, Death, Disease and Societal Collapse in Near Future

This Friday, January 24th, the UK Parliament is due to vote on a Private Member’s Bill that could lead to mass starvation, widespread disease and fatalities and the almost certain collapse of civil liberties and society within a few years. The bill has the support of a third of voting MPs and there is a clear and present danger that it could pass. Many MPs depart for their constituencies on a Friday and 200 remaining zealots could have a chance to swing a vote their way. The bill is a thinly-disguised attempt using meaningless climate and nature crisis verbosity to ration and control almost everything that citizens consume. The obvious attack on civil liberties should serve as a warning to other countries to stand against the Net Zero hysterics that have infiltrated large sections of elite British society.

Tämä tulee kirjoittajalla mieleen omista maalailuistaan:

Starvation, death, disease and civil collapse �" an emotional exaggeration or a reasonable conclusion once the facts are examined? Let us consider those facts, something that this unholy dark green money alliance of zealots and boobies do not appear to have done. (Apologies of course to those of them who, in fact, know exactly what is being planned and an earnest request for them to absent themselves from future polite and civilised society.)

Tämä on hänen perustelunsa:

The bill has two lines of attack, namely the removal of almost all hydrocarbon use in the near future and a complete ban on the production, exploration, sale or importation of hydrocarbons, referred to in the bill as “fossil fuels”. It appears that a near 90% reduction in hydrocarbon use within a decade is sought and this would affect everything from the energy that heats homes and drives a modern economy to the medicines and food that sustains life. If such a plan was followed in the UK, almost immediate societal collapse would follow. People would freeze in winter, there would be no food in the shops or medicines in the hospitals and pharmacies. There would be no power to run sewage treatment plants or hydrocarbon-based chemicals to clean the water. A complete breakdown of law and order would be likely as citizens survive as best they can.

[Heikki Jokipii]

Tähän nyt todella tarvittaisiin sitä lukuoikeutta. MT:

Ilmasto- ja ympäristöasiat putosivat EU-komission vuoden 2025 suunnitelmista �" oikeisto kiittelee, vihreät ja vasemmisto pöyristyivät
Komission työohjelma sai Euroopan parlamentissa ristiriitaisen vastaanoton.
Tilaajalle
Maroš Šefčovič esitteli komission suunnitelman Euroopan parlamentille.
MT Metsä | Politiikka 12.2.202517:00
(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Hesarin uutinen ehkä vähän selvensi MT:n kyseistä uutista:

EU:n ilmastosääntelyä ollaan höllentämässä: Osa yrityksistä huolestui

EU | EK pelkää, että hallinnollisen taakan vähentäminen voi johtaa ilmastotavoitteista peruuttamiseen.
[..]
Osa yrityksistä pelkää, että jo sovittujen lakipakettien avaaminen voi käynnistää uuden taistelun unionin ilmastotavoitteista ja vastuullisuusvaatimuksista. Ne katsovat, että tämä lisäisi sääntelyn epävarmuutta ja kurittaisi yrityksiä, jotka ovat jo ryhtyneet varautumaan uusiin vastuullisuusvaatimuksiin.
[..]
Jos komissio antaa esityksen lakien muuttamisesta, esitys menee Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston käsiteltäväksi. Se voi johtaa komission esitystä laajempaan keskusteluun lakien sisällöstä.

Näin kävi syksyllä, kun komissio esitti metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäämistä. Euroopan parlamentissa keskustaoikeistolainen EPP yritti tämän jälkeen ajaa lakiin myös muita muutoksia. EPP on ilmoittanut haluavansa myös yritysvastuudirektiiviin merkittäviä muutoksia.

Trumpiinkin viitataan:

Eurooppalainen teollisuus onkin jakautunutta sen suhteen, mitä sääntelyn keventämisellä tarkoitetaan. Osa teollisuudesta toivoo esimerkiksi ilmastopolitiikan tavoitteiden laskemista. Pontta vaatimuksille antaa se, että Yhdysvalloissa uusi presidentti Donald Trump on luvannut radikaalia sääntelyn purkamista ja ilmastopolitiikan hylkäämistä.

”Eri puolilta Eurooppaa kuuluu myös sellaista viestiä, että tavoitteita voisi tinkiä ja viitataan Yhdysvaltoihin”, Kallio sanoo.

[Heikki Jokipii]

Hesarin yleisönosastossa muistutettiin, että taustalla väijyy aina tämä:

Kasvun ongelmaan on ratkaisu, josta eliitti ei juuri pidä

Lukijan mielipide | Suomen yhteiskunnan ongelma ei ole talouskasvun puute, vaan kansalaisiin ja ympäristöön kohdistuvat kohtuuttomat vaatimukset. Ongelma on syvällä arvoissa, käytännöissä ja rakenteissa.
[..]
Jorma Ollila puhuu Suomen kansalle vieraskynässään talouskasvun tärkeydestä (6.2.2025). Kirjoittaja ei ole huomannut, että kansalaiset, erityisesti nuoret, ovat kyllä nousseet barrikadeille vaatimaan muutosta. Muutos, jota peräänkuulutetaan, on tosin kohtuuden puolesta, ei talouskasvun.

Ympäristökriisiä ei ratkaista rahalla.

Mitä enemmän talous kasvaa, sitä enemmän resursseja käytetään ja sitä enemmän syntyy päästöjä. Kasvun ja ympäristövaikutusten absoluuttinen irtikytkentä ei ole onnistunut, kuten opiskelija Oskari Mehtätalokin kirjoittaa vastauksessaan Ollilalle (HS 8.2.).

Tieteellistä näyttöä ei siis ole väitteeseen, että talouskasvu mahdollistaa kestävän kehityksen. Myöskään sitä merkityskadon ongelmaa, joka liittyy yksiulotteiseen kasvua tavoittelevaan yhteiskuntaan, emme voi ratkaista lisääntyvällä vauraudella. Ihmisten jaksamisella on rajansa.

Mutta ei se ole yksin eliitti, joka ei tuosta pidä. Vaan myöskään ei pidä työtätekevä kansa, joka tuon kautta menettää työnsä.

Siksi asia pitää "myydä" toiveikkailla visioilla:

Tällaisia vihreän siirtymän hankkeita Suomeen valmistuu tänä vuonna �" tuulivoima jää datakeskusten jalkoihin

Vihreitä investointeja on valmistumassa tänä vuonna lähes 8,5 miljardin euron arvosta, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto.

Suomentaen: emme elä pesemällä toistemme paitoja. Elämme vähentämällä ilmastopäästöjä.

[Heikki Jokipii]

Ei taideta tähän pian päästä:

Tavoitteena päästötön lentoliikenne

Dubain ilmastokokouksen päätös irtautua fossiilisista polttoaineista nopeuttaa vety- ja sähkölentokoneiden kehittämistä. Nollapäästöjen saavuttaminen edellyttää myös massiivista kestävän polttoaineen tuotannon lisäämistä.
[..]
Thomsen sanoo, että tuotanto on lisättävä tuhatkertaiseksi, jotta ala voi päästä hiilidioksidipäästöissään nettonollaan vuoteen 2050 mennessä.

< klips >

Asia hidastui entisestään:

Waking Up to Harsh Reality: Airbus Abandon’s Hydrogen Powered Airplanes

Blackout News reports on the latest green wake-up call: European aviation giant Airbus has halted the development of hydrogen-powered aircraft, which originally had been slated to be introduced by 2035, has been canceled. The major reason for the halt is reported to be the lack of necessary hydrogen infrastructure. In short: planners realized that it isn’t financially feasible and it isn’t going to work.

[Heikki Jokipii]

"Poliittisesti korrektiksi" ehkä vielä katsotaan, että teeskennellään, että ilmastotoimenpiteistä on vain hyötyä kaikille.

Mutta kun asian kuitenkin tiedetään aiheuttavan omalle (potentiaaliselle) kannattajakunnalle myös kustannuksia, tämä oli odotettavissa:

Hallituksen sisälle repesi ilmastokuilu

Kommentti | Jo kaksi ministeriä on kyseenalaistanut Suomen ilmastopolitiikan kulmakiven järkevyyttä, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Petja Pelli.

Suomen ja EU:n ilmastopolitiikassa on tehty ”iso virhe”, kun tavoitteiden saavuttamisessa on nojattu liiaksi nieluihin.

Näin kirjoitti Suomen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) maanantaina Maaseudun Tulevaisuus -lehden kolumnissaan.

”Väärille oletuksille perustunutta ilmastopolitiikkaa on pystyttävä arvioimaan uudelleen myös EU-tasolla”, Essayah perusteli.

Paperiversiossa sitten kerrotaan, että hyvin varovaisia kannanotoissa joka puolella poliittista kenttää ollaan. "Trumpilaisesta" ilmastoskeptisismistä ei ole kyse.

***

Tämäkin oli Hesarissa:

Maailma ei tarvitse hidastamista

Lukijan mielipide | Maailma tarvitsee enemmän mahdollisuuksia, ratkaisuja ja hyvinvointia, jonka vain kasvu voi tarjota.

Vastauksena tuohon.

[Heikki Jokipii]

Kehitysmailla ei ole tähän ylellisyyteen varaa? Ja nyt se uskalletaan sanoa?

Trump Policy Will Embolden Developing World to Reject Climate Agenda

When the United States pivots sharply, other nations reassess their positions. Nowhere will a change in the dynamics of energy policy be more welcome than in developing nations whose imperative to increase access to energy conflicts with pressures to submit to Western climate lords’ anti-growth, anti-humanistic, and dystopian Paris climate agreement.

Many developing nations have long expressed frustration with the climate agenda’s constraints on their economic growth. India and China, for instance, have consistently maintained that they need flexibility to determine their own domestic energy mix, emphasizing that access toaffordable fossil fuels is crucial for lifting millions out of poverty.

Similarly, nations across Africa have argued that their development priorities must include utilizing their natural resources �" including coal, oil and natural gas �" to meet people’s basic needs.

[Heikki Jokipii]

Tälle firmalle ilmastomuutoksen vastustaminen (sen tavalla) on tullut kalliiksi:

BP Faces “Existential Crisis” After Ruinous Attempt to Go Green

BP’s green pivot has backfired spectacularly, hammering profits and leaving the company vulnerable to a hedge fund siege, writes Jonathan Leake in the Telegraph.

Otteita artikkelista löytyy linkistä ja jatkolinkki.

[Jarrumies]

Onko metsien hiilinielu-aiheella tämä sopiva triidi? Jos ei, Ylläpitäjä voisi luoda oman triidin.

Risto Isomäellä kerrankin hyvä kolumni aiheesta MT:ssä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/6ad58db6-ebc5-4e1d-9061-715c48d4176d

Isomäki: Luonnonvarakeskuksen hiilimallinnus on tyhjän päällä �" ”Saatamme pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan EU:lle”
”Suomen ei todellakaan kannattaisi esitellä tyhjän päällä olevia tietokoneajoja EU:lle empiirisinä tutkimustuloksina”, kirjoittaa Risto Isomäki Aarteen kolumnissaan.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin on taas syksymmällä tulossa:

Brasilialaiskaupunki Belém valmistautuu ilmastokokoukseen odotuksin ja epäilyin

Vasarat paukkuvat brasilialaiskaupunki Belémissä, kun se valmistautuu vuoden 2025 YK:n ilmastokokous COP30:n isännyyteen. Amazonian alueella sijaitseva kaupunki on valittu isännöimään noin 40 000 vieraan poliittista eliittiä, joka kokoontuu ratkaisemaan aikamme polttavimpia ilmastokysymyksiä.

Ja saa nähdä, selvitäänko tuolla vierasmäärällä. kun Bakussakin osallistujamäärä oli n. 55 000.

Jos olisin ilmastoaktivisti tai virkamies, olisi kyllä kiva tämä paikka nähdä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bel%C3%A9m

Jos sinne vielä voi jotenkin hyvällä omalla tunnolla ja ehkä valtion kustannuksella lentää.

[Heikki Jokipii]

Ilman ilmastotoimia elintaso kohoaisi näin:

Claim: Standard of Living to Soar by 176% by 2100 if No Climate Action

Hupaisaa on, ettei tuon väittäjä ole lainkaan skeptinen ilmastonmuutoksen suhteen:

Professor Dennis Wesselbaum thinks we should act on climate change �" but economic harm is not a good justification for doing so.
[..]
"The New Zealand economy grew at a compound annual rate of 1.4% between 1960 and 2000. Using this same average growth rate, New Zealanders will have a 184% higher standard of living in 2100. If nothing is done to address climate change, and given the best cost estimate, our standard of living would still be 176% higher than it is now.

…

Even if we accept our best estimates, economic costs are not the issue, but saving the environment is."

Kyllä. Ilmastotoimilla on siis jotain vaikutusta, hänen mielestään. Mutta hän ei katso, että asiaan välttämättä liittyisi elintason kasvun rajoittaminen. Ihan pikkiriikkisen loven ne tekevät elintasoon.

***

Mutta eivätkö tuollaiset teoreetikot tavallaan kiellä koko vihreän aatteen hengen? Eikö kieltäymysten pitänyt olla juuri Gaialle otollista?

[Heikki Jokipii]

Tuo keskustelu käy kuumemmaksi:

Ilmastotavoite repii syvää railoa hallituksen riveihin: iso joukko kansanedustajia heittäisi sen romukoppaan

Hallituspuolueet ovat hyvin erimielisiä siitä, pitäisikö Suomen luopua nykyisestä ilmastotavoitteesta, selviää Ylen kansanedustajakyselystä.

Tällä argumentilla alkaa olla painoa. Tai ainakin se voi löytää kaikupohjaa "rahvaan" sydämissä:

Perusteluiksi kerrotaan tavoitteen epärealistisuus sekä liian suuret kustannukset Suomelle ja kansalaisille. Vastaajat eivät ymmärrä, miksi Suomella pitäisi olla tiukempi tavoite kuin EU:lla, joka tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2050.

Tällainenkin koalitio on nyt syntynyt:

Joukko etujärjestöjä vaatii ilmastolain muuttamista

Ilmastolakia on muutettava ja Suomen hiilineutraaliuden tavoitevuotta siirrettävä eteenpäin, vaatii joukko suomalaisia etujärjestöjä.

[Heikki Jokipii]

Kyllä asiasta käydään keskustelua muuallakin:

Net Zero to Blame for UK’s Productivity Crisis and Making Families Poorer, Say Economists

The UK’s Net Zero agenda is making families poorer by driving the productivity crisis and squeezing living standards, economists have said.

This shocking revelation features in a story in the Mail. Investment bank Peel Hunt commissioned a report in order to find out if there was a link between decarbonisation and Britain’s collapsing productivity:

They found a “clear link” between falling energy capacity and weak productivity in the UK, which has “hurt economic performance and growth in living standards”.

A decline in UK electricity supply, which began in 2006, coincided with the start of structural weakness in productivity growth, the research added.

The economists said their analysis challenges the Government’s claim that there is no trade-off between Net Zero and economic growth.

The economists said their analysis challenges the Government’s claim that there is no trade-off between Net Zero and economic growth.

Prior to winning last year’s General Election, Labour pledged to decarbonise the UK’s electricity grid by 2030 as part of accelerating Net Zero efforts.

Since entering Downing Street, Sir Keir Starmer has lifted a de facto ban on onshore wind farms in England and given consent for a slew of solar projects.

The PM has hailed Net Zero as “one of the economic opportunities” of this century, while business chiefs recently pointed to an £83 billion boost from the sector last year.

But the Tories have said the UK’s Net Zero target “leaves us economically worse off” and admitted putting the 2050 deadline into law was among “mistakes” they made when in power.

The report’s damning verdict was:

The result of the UK’s decarbonisation efforts, so far, appears to be weak economic growth, high energy prices, de-industrialisation and no significant impact on the overall trajectory of global emissions.

If an economy throttles its production of energy, it impairs its capacity to produce all types of goods and services. Productivity is the major driver of per capita GDP.

Noin siis tuossa raportoitiin olevan Briteissä.

Ja keskusteluissa on erilaisia näkemyksiä:

Teknologiateollisuus tahtoo pitää kiinni tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 �" ”iso käyntikortti maailmalla”

Viimeksi tiistaina metsäalan toimijat vaativat hiilineutraalisuustavoitteen siirtämistä.
Tilaajalle

Ja voihan vielä kiinnittää huomiota erääseen yksityiskohtaan. Briteissä keskustellaan vuodesta 2050, meillä vuodesta 2035.