YLE:n tämä uutinen ei lisää paljon tietoamme:
Analyysi: Kumpi on pahempi, ydinvoima vai kaasu? EU-maiden nokkapokka energiasta kärjistyy, Suomi taistelee Ranskan rinnalla Saksaa vastaanMutta tekee kyllä entistäkin selvemmäksi, mitkä maat ovat asiassa suurimmat pelurit.
"Joukkuiden" odotetaan muodostuvan sen mukaan, mikä niiden
nykyinen tilanne on:
Suurin EU-maa Saksa taas luopuu kokonaan ydinvoimasta ensi vuoteen mennessä. Samalla sen riippuvuus – lähinnä venäläisestä – kaasusta kasvaa. Kaikesta EU:n käyttämästä kaasusta selvä valtaosa on tuontitavaraa.
Saksan mielestä juuri kaasua pitäisi kuitenkin tukea siirtymäajan energiamuotona, koska se on hiiltä ja öljyä parempi vaihtoehto ilmastolle. Tukea se saa muun muassa Puolalta.
Saksa myös vastustaa ydinvoiman nostamista tulevaisuuden energiamuotojen listalle. Sen rinnalla ydinvoimasta haluaisivat luopua kokonaan esimerkiksi vesivoimamaa Itävalta, tuulivoimamaa Tanska ja tuontisähköstä elävä Luxemburg.
Kaksi outoa juttua tuossa kuitenkin on. Ensinnäkin tuontisähkö: eihän Luxemburgille kuvittelisi olevan mitään väliä tai erityistä etua siitä, kuinka se on tuotettu? Toiseksi Puola: peräti kaksi ministeriä sieltä, Tadeusz Kościński, valtiovarainministeri ja aluekehitysministeri ja Michał Kurtyka, ilmasto- ja ympäristöministeri , oli mukana em. ydinvoimaa tukevassa yhteiskirjoituksessa.
Mutta nyt tästä on vääntö päällä:
Komissiossa noin 50 virkamiehen ryhmä valmistelee parhaillaan esitystä siitä, miten investoijien ja rahoittajien kannattaa suhtautua ydinvoimaan ja kaasuun tulevaisuudessa.
Esimerkiksi Financial Times -lehden mukaan sen piti tulla julki jo keskiviikkona. Vaikean poliittisen tilanteen vuoksi esitystä lykättiin jälleen.
– Tuleva esityksemme pohjautuu eri asiantuntijaryhmien tuottamalle tieteelliselle tiedolle, ympäristökomissaari Kadri Simson kuittasi keskiviikkona. Hän ei arvioinut aikataulua.
Jäsenmaat odottavat vastauksia muun muassa siihen, millaisen kestävyysluokituksen ydinvoima saa, millaisia teknisiä ominaisuuksia voimaloilta edellytetään tai tehdäänkö ydinvoimasta vain ylimenokauden energiamuoto.
Mitähän tuo 'ylimenokausi' tarkoittaa? Sehän vilahti tuossa uutisessa jo aiemminkin, 'siirtymäaikana' maakaasulle.
Olisiko niin, että moista sanaa tarvitaan mahdollisen kompromissin sanalliseen muotoiluun? Muutoinhan on niin, että ko. ylimenokausi voisi kestää noin
satoja tai tuhansia vuosia tai 800 000 vuotta. Tai
miljoonia vuosia.
Jos tuon esityksen luvataan perustuvan tieteelliselle tiedolle, ei siinä voitane ohittaa myöskään tietoa ydinpolttoaineen varmasta riittävyydestä hyvin kaukaiseen tulevaisuuteen. Eikä silloin tietysti ohittaa myöskään näitä kahta perusfaktaa:
1. Ydinvoiman co2-päästöt tuotettua energiamäärää kohti ovat yhtäsuuret tai
pienemmät verrattuna tuuli- ja aurinkovoimaan
2. Maakaasuvoiman co2-päästöt ovat noin
puolet siitä, mitä kivihiilellä tuotetulla energialla