Tämä löytyi:
Observed Changes and Impacts
[..]
A.2.4 Climate change has reduced food security and affected water security, hindering efforts to meet43
Sustainable Development Goals (high confidence). Although overall agricultural productivity has increased,44 climate change has slowed this growth over the past 50 years globally (medium confidence), with related45 negative impacts mainly in mid- and low latitude regions but positive impacts in some high latitude regions46 (high confidence).
(s. 5, lihav. HJ)
Mutta sitten tulevaisuudesta pahat asiat saadaan oikeastaan vasta esille, kun käytetään skenaarioita, joissa lämpötila nousee 3 astetta ja yli. Vaikka alaviitteessä (s. 9) todetaan:
Very high emissions scenarios have become less likely but cannot be ruled out. Warming levels >4°C may result from very high emissions scenarios, but can also occur from lower emission scenarios if climate sensitivity or carbon cycle feedbacks are higher than the best estimate. {3.1.1}
Näitä korkeamman lämpötilan nousun skenaarioita tässäkin käytetään:
Näihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin varmoihin muutoksiin suomalaistenkin pitää jo sopeutuaIlmastonmuutokseen sopeutuminen on koko yhteiskunnan läpäisevää työtä. Helteiden ja rankkasateiden lisääntyminen tuottaa haasteita muun muassa ravinnontuotannolle.
– Maatalouden on valmistauduttava katovuosiin, joita pitkät kuivuusjaksot tai helteiden ja rankkasateiden vuorottelu voi aiheuttaa, Gregow sanoo.
Näiden haasteiden kampittamiseksi maatalous tarvitsee muun muassa kriisivalmiutta ja uusien teknologisten ratkaisujen kehittämistä.
Haluan itse lisätä seuraavan näkökohdan, jonka olen saanut Patrick Michaelsilta. Oikeastaan kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus edellyttäisi, että niiden pitoisuus kasvaisi eksponentiaalisesti. Tällöin lämpötila nousisi tasaisesti. Niinpä nämä jyrkän nousun skenaariot vaatisivat, että
lisäisimme jyrkästi nykyisestä kasvihuonekaasujen päästöjä.
Jos emme tee mitään, so. jatkamme niin kuin ennenkin, voidaan satelliittimittausten trendejä hyvin pitää parhaina ennusteina tilanteesta v. 2100. Ja niiden mukaan olemme 1 asteen radalla (IPCC:n tavalla sanottuna 2 asteen).
Eli uskallan sanoa, ettei meidän Suomessa mitenkään erityisesti tarvitse tai kannata valmistautua katovuosiin. Vaikkapa viljan varmuusvarastojen voimakas kasvattaminen tuon takia tuskin on tarpeen.
Tällaista kannattaa ehkä miettiä:
Rakennusalalla pitää miettiä, miten suomalainen rakennuskanta rakennetaan sellaiseksi, ettei se helteisinä kesinä varaa älytöntä määrää lämpöä sisätiloihin.
Mutta tuskinpa sekään ongelma on mitenkään erityisesti pahenemassa. Ainakaan hyvin pitkään aikaan. Jos keskilämpötila täällä nousisi vaikka muuta maailmaa enemmän, muutamakaan lisäaste ei vielä tekisi tilannetta sietämättömäksi. Ja rakennuskannan uusimisessakin paljon muita näkökohtia!
PS. Hupaisaa, että Radio Suomen juontajat sen jossain määrin äsken huomasivat. Nyt on
maailman vesipäivä. Ja Helsingissä tulee (makeaa) vettä alas taivaan täydeltä! — Hei, joko ne Gregowin rankkasateet alkoivat?!
