Kiinan gm-puuvillan viljelijöiden "persnetto"?

[Horizontal]

Suicide: The Harvest of GM Cotton

A study of 481 Chinese farmers in five major cotton-producing provinces found that after seven years of cultivation they had to spray up to 20 times in a growing season to deal with secondary insects such as mirids, which resulted in a net average income of 8 percent less than conventional cotton farmers because Bt seed is triple the cost of conventional seed. The researchers stressed that this could become a major threat in countries where Bt cotton has been widely planted.

Devastated by bollworm pest, Bt crops have been attacked by “Lalya” or “reddening” as well, a disease unseen before which affected Bt more than the non-Bt cotton crop, resulting in 60 percent of farmers in Maharashtra failing to recover costs from their first GM harvest. Some studies show that farmers are spending Rs. 6,813 ($136.26) per acre compared to Rs. 580 ($11.6) on non-Bt cotton since GE cotton requires more supplemental insecticide sprays.

Genetic engineering and Bt cotton will not revolutionize the countryside in the developing countries or improve food security, but a new farm economy based on the principle of food sovereignty and farmers rights as the centerpiece of the country's economic development model, will.

Lyhyesti: kiinalaiset puuvillanviljelijät ovat ottaneet rankasti persnettoa geenimuuntelusta.

[Heikki Jokipii]

Ollaanko siiis Kiinassa - jos näin olisi, kuin tämä Mittal väittää - nyttemmin luopumassa gm-puuvillasta?

Tuo artikkelihan on jo kaksi vuotta vanha, joten aikaa uusiin päätöksiin, "korjausliikkeisiin", olisi kyllä ollut. Eikö Kiinassa ole vielä vähän keskusjohtoinen järjestelmäkin, joka moisen liiikkeen olisi voinut helposti tehdä? Siellä ainakaan ei luulisi Monsanton sanan paljoa painavan?

[Horizontal]

Kiinan keskusjohto itse kai syökin luomua - ja kuten muuten tullee taasen käymään Suomessakin, Linnan juhlissa syötänee luomua. Jos ylin valtiomahti haluaisi oikeasti kannustaa ihmisiä hyväksymään geenimuuntelun, tarjottaisiin valtakunnan tärkeimmissä pippaloissa pelkästään geenimuunneltua ruokaa.

[Heikki Jokipii]

Luultavasti Kiinan huippueliitti käyttää myös Louis Vouttonin laukkuja, ainakin ko. mainossivulla asiaa tarjotaan myös kiinaksi (vaikka en ole ihan varma, mikä vaihtoehdoista se oli)

Mutta puuvillaa se eliitti ei syö, eikä kansakaan, ainakaan vielä.  Mutta kuka tietää, asiastahan saattaa tulla muoti, ja puuvillaöljyä myydään merkkituotteena, ehkä, joskus ….

Mutta joudun itse vastaamaan varsinaiseen kysymykseeni. Mitään innostuksen vähentymistä bt-puuvillan suhteen ei ole Kiinassa nähtävissä.

Erilaista tilastotietoa netissä on, enkä osaa sanoa, mihin nyt varmasti luottaa, mutta jossakin 70:n ja jopa 87 prosentin välillä se liikkuu, eli muuntogeenisen puuvillan osuus Kiinan koko puuvillan viljelystä.

[Horizontal]

Tuo artikkelihan on jo kaksi vuotta vanha ...

Toistaiseksi uudempia Kiinan tilanteesta kertovia artikkeleita/tutkimuksia ei osunut silmiiini, joten uudempia tutkimuksia odotellessa on tukeuduttava siihen tietoon, joka on saatavilla.

Mitä muuten tarkoitit "korjausliikkeillä"?

[Heikki Jokipii]

Tarkoitin ”korjausliikkeellä” tietysti  (!) sitä,  että Kiina, huomattuaan virheensä (tässä lauseessa siis olettaen, että sellainen ylipäänsä tapahtui!), olisi muuttanut ”kurssiaan” eli politiikkaansa gm-viljelyn suhteen. Eli hylännyt sen.

Mutta kuinka on käynyt? Tämä toinen linkkaamani raportti on valitettavasti maksullinen (raportti näyttää olevan kaupallisen toimijan ”China Chemicals Marketin"), mutta seuraavat tiedot saa julkisesta ja ilmaisesta  yhteenvedosta,

The Survey of Gene Modified Crops in China  , Executive Summary:

-   Kiinan hallitus on hyväksynyt käyttöön neljä tyyppiä gm-lajikkeita
-   ja näyttäisi olevan avoin asialle edelleen
-   Kiina viljelee gm-lajikkeita 3,8 miljoonalla hehtaarilla
-   käytössä on vasta bt-puuvilla, mutta tulossa on tomaatti, tupakka ja ”morning glory”, mikä se nyt sitten lieneekään
-   riisi on tutkimuksen alla
-   eräitä torjunta-aineita kestäviä lajikkeita on kehitetty, mutta ne eivät ole vielä tuotannossa

ja

-    bt-puuvillan osuus on tuo 87% ja kokemukset ovat hyviä, ja viljelijät ovat saaneet lisätuloja 220 dollaria hehtaaria ja vuotta kohti

(Tulevaisuudessa ei tuotanto ehkä kasva, mutta syy ei liity keskusteluumme)

Voinemme myös pitää tietoa riittävän tuoreena, jos artikkeli on päivätty tämän vuoden 2008 lokakuussa.

Tuossa toisessa uutisessa (syyskuulta 2008) luvut olivat vähän eri tavalla (?!), mutta kyllä senkin pohjalta voi ainoastaan päätellä, että innostus asiaan Kiinassa jatkuu vakaana. Jota olisi kyllä vaikea ymmärtää, jos viljelijät saisivat vain persnettoa.

[Horizontal]

Adoption of Bioengineered Crops
No ainakaan geenitekniikan alkutaival ei taida olla yhdellekään viljelijälle helppo, Kiinassakaan, sillä amerikkalaisten persnetto on päätynyt ihan virallisiin tutkimuksiin ja ainoa ihmeteltävä asia on

Perhaps the biggest issue raised by these results is how to explain the rapid adoption of GE crops when farm financial impacts appear to be mixed or even negative.

miksi ihmeessä gm on jopa tappioista huolimatta levinnyt niinkin nopeasti ... ettei vaan markkinamiesten metkuilla ... ?

[Heikki Jokipii]

Jos on ollut aikaa vähintään 6 vuotta reagoida? Menetkö itse joka puhelinmyyjän retkuun, ja jos menetkin, niin etkö osaa jälkeenpäin perua lehden (tms.) tilausta?

[Horizontal]

Jos on ollut aikaa vähintään 6 vuotta reagoida? Menetkö itse joka puhelinmyyjän retkuun, ja jos menetkin, niin etkö osaa jälkeenpäin perua lehden (tms.) tilausta?

Ostavatko viljelijät puhelinmyyjiltä siemenensä? Vai missä mielessä puhelinmyyntivertaus on relevantti?

Puhelinmyyntiin yleensä liittyykin oikeus perua tilaus, sen sijaan jos allekirjoitat ehtoja sisältävän paperin, sitoudut allekirjoittamiisi ehtoihin.
Jollei viljelijä puolestaa saa myyjää allekirjoittamaan paperia, jossa tämä sitoutuu takaamaan parantuvan tuloksen - mutta myyjäähän olisi pidettävä hulluna jos sellaisen paperin allekirjoittaisi ... tai kaupan omistaja varmaankin harkitsisi toisen kerran myyjän jatkopestiä ...

[Heikki Jokipii]

[Tuo vastauksesi oli jo siinä rajoilla, että olin jo heittämässä sen roskiin, syynä tämä "krooninen ymmärtämättömyys", josta on ollut jo puhetta.]

Sillä vertaukseni on aivan kirkkaan selvä, tarkoitin tietysti tätä:

jos kiinalaisilla olisi ollut vain (ko. länsimaisen artikkelin mainitsemia)  huonoja kokemuksia geenitekniikasta, heillä olisi ollut monta vuotta aikaa hylätä asia, palata vanhaan!

Eli ikäänkuin "perua lehden tilaus". Mutta näin ei ole tapahtunut.

Puhelinmyyntiin yleensä liittyykin oikeus perua tilaus, sen sijaan jos allekirjoitat ehtoja sisältävän paperin, sitoudut allekirjoittamiisi ehtoihin.

On erittäin epätodennäköistä, että missään, Kiinasta erikseen puhumatta, tehtäsiin sopimuksia, joissa lukisi, että asiasta sovitaan tästä pvm:stä ikuisuuteen, ja sopimusta ei saa koskaan purkaa. *)

Jos sanotaan vaikka jokin gm-lajike ei olekaan  hyvä, niin sopimuksesta pääsee eroon sillä, ettei sitä lajiketta enää viljele. Hankkii muualta uudet siemenet. Ei sopimuksessa muuta voi käytännössä lukea. Ja jos lukee (esim. vaikka useamman vuoden sitoumus asiaan tms.), niin kyllä kiinalaisessa raastuvanoikeudessa saa varmasti epäonnistuneesta siemenestä tehdyn huonon sopimuksen purettua.
_____________________

*) nim. liikesopimuksiin. Valtioiden välisiin sopimuksiin näin tai lähes näin usein kirjoitetaan. Näiden kahden sopimusmuodon välinen ero on se, että liikesopimuksia pääsääntöisesti myös noudatetaan ...

[Horizontal]

Tartuin tuohon lehdentilausesimerkkiin juuri siksi, että lehtitilauksen voi perua, haluamanaan päivänä. Sen sijaan maahan kylvetyn siemenen oston peruuttaminen ei onnistu suit sait, tai ainakaan on vaikea saada rahoja takaisin ja kuinka moni on valmis tai kuinka monella on varaa ostaa kahdet siemenet.

Muutenkaan siemenkaupassa asia ei ole lehtitilaukseen verrattavan yksinkertainen. Käytännössä valinnan kannattavuus selviää vasta kun olet saanut sadon myytyä, eikä ehkä vielä sittenkään, nimittäin jos (lajikkeesta riippuen) käy niin, ettei seuraavana vuonna voikaan enää vaihtaa siementä, jos maassa ei sattumalta enää muu siemen kasva - tai yksinkertaisesti, onko edes varaa valita, mikäli siemenkauppias myy vain sitä yhtä siementä. Kiinan maaseudulla ei välttämättä ole valinnanvaraa ja jos alueen ainoa siemenkauppias on kääntynyt ns 'gm-uskoon', milteipä alueen viljelijöidenkin on alettava gm-viljelijöiksi. Viljelijän valinnanvara riippuu siis myös siementukkureista, ei pelkästään viljelijästä itsestään.

Ja kuten Intian tapaukset, ei kiinalainen maanviljelys olosuhteineen taida olla juuri sen helpompaa vaan luultavasti aika samoja ongelmia on joka puolella Aasiaa. Kiinassa asiaan liittyy vielä paikallinen mentaliteetti, johon liittyy häpeän pelko. Jos tulikin valittua väärää siementä, ei välttämättä uskalleta myöntää sitä kenellekään.

Tilastointikaan ei aina näytä mikä oikeasti on trendi, sillä Kiina on iso maa, ja jos aluksi tuotetta menee kaupaksi x yksikköä ja seuraavana vuonna satakertaisesti, on vielä liian hätäistä vetää johtopäätös, että tuotteen suosio olisi kasvanut satakertaiseksi. Sillä samaan aikaan kun tuotetta vielä lanseerataan muualla, ensimmäiset ostajat ovat hyvinkin saattaneet vaihtaa takaisin, jos pystyvät, sillä jostain syystä esimerkiksi USAssa on FLAG (Farmer's Legal Action Group) katsonut tarpeelliseksi julkaista oppaan gm-sopimuksia harkitseville viljelijöille - Farmer's Guide to GMOs.

Joitakin kohtia:
- viljelijällä ei ole oikeutta neuvotella teknologiankäyttösopimuksen (TA - Techonology Agreement) ehdoista. TA on kuitenkin allekirjoitettava
- viljelijä hyväksyy ehdot ja vastuut allekirjoittamalla sopimuksen tai avaamalla siemenpaketin
- viljelijä ei saa säästää tai luovuttaa siemeniä muille
- viljelijän on päästettävä Monsanto pelloilleen tutkimaan ja tarkistamaan että sopimuksia/ehtoja on noudatettu
- viljelijän on annettava Monsantolle täysi pääsy kirjanpitoon mukaan lukien USDA, FSA, RMA (viranomaistahoja) ja laskuihin kaikkia siemeniä ja kemikaaleja koskien ja annettava Monsanton kopioida tarvitsemansa tiedot
- dokumenttien tarkistamisoikeus ei poistu vaikka viljelijä lakkaisi käyttämästä Monsanton siemeniä
- Monsanton kaikki takuut raukeavat jos viljelijä ei Monsanton siementen kanssa käytä myös Monsanton kemikaaleja
- vain Missourin lait (Monsanton pääkonttori) pätevät mikäli viljelijä päättää käydä oikeutta Monsantoa vastaan, ei viljelijän asuinpaikan/osavaltion lait
- jos viljelijä ostaa Monsanton puuvillan siemeniä, kaikki erimielisyydet käsitellään sitovasti välimiesmenettelyssä (tämä voi tarkoittaa oppaan mukaan sitä, että kustakin tapauksesta tulee salainen, eikä samasta asiasta erimielinen voi mitenkään käyttää hyödykseen toisen viljelijän asiassa tehtyjä päätöksiä)

Mainitut virastot ovat:
USDA = US Department of Agriculture (vastannee suomalaista maa- ja metstätalousministeriötä)
FDA = Food and Drug Administration (tälle lähin vastine olisi kai kauppa- ja teollisuusministeriön uuselintarvikelautakunta)
RMA = Risk Management Agency , joka toimii USDAn alla, mutta jolle ei lie suoraa vastinetta Suomessa

Muuta mielenkiintoista:

IN NO EVENT SHALL MONSANTO OR ANY SELLER BE LIABLE FOR ANY INCIDENTAL, CONSEQUENTIAL, SPECIAL, OR PUNITIVE DAMAGES.

Lainaus lyhyesti suomeksi: Monsanto ei vastaa mistään vahingoista.

Overall, Monsanto is giving other countries’ producers a price break on GMO technologies in order to overcome resistance to using GMOs

Monsanto edistää gmo:n menekkiä halvoin hinnoin. Halpa hinta houkuttaa ketä tahansa, niin Intiassa, Kiinassa kuin muuallakin.

However, recent research by the Northwest Science and Environmental Policy Center asserts that pesticide use has actually increased on herbicide tolerant crops

GMO:n käyttö ei vähennä myrkkyjen käyttöä vaan jopa lisää myrkytyksiä.

[Heikki Jokipii]

Jopa on monimutkaista. Mutta sellaiista elämä, ja maataloustuotanto eritoten näyttää olevan.

Muitta mikä siinä listassa olisi kohtuutonta? Ei ainakaan tämä:

viljelijä ei saa säästää tai luovuttaa siemeniä muille

Eikä oikeastaan mikään. Selvää kauraa. Ja jos olet tyytymätön, lopetat asian, kaikki raukeaa.

Sikäli kuin ymmärrän, niin länsimaissa yleensäkin maanviljelijästä on tullut virkamies, paperien (olkoon vaikka tietokoneella) täyttäjä ja käsittelijä. Listasi kalpenee varmasti siinä, mitä viljelijän pitää vaikka valtiolle/EU:lle toimittaa.

Käytännössä valinnan kannattavuus selviää vasta kun olet saanut sadon myytyä, eikä ehkä vielä sittenkään, nimittäin jos (lajikkeesta riippuen) käy niin, ettei seuraavana vuonna voikaan enää vaihtaa siementä, jos maassa ei sattumalta enää muu siemen kasva  […]

Huhhei. Miksei kasvaisi?

[…] tai yksinkertaisesti, onko edes varaa valita, mikäli siemenkauppias myy vain sitä yhtä siementä. Kiinan maaseudulla ei välttämättä ole valinnanvaraa ja jos alueen ainoa siemenkauppias on kääntynyt ns 'gm-uskoon', milteipä alueen viljelijöidenkin on alettava gm-viljelijöiksi. Viljelijän valinnanvara riippuu siis myös siementukkureista, ei pelkästään viljelijästä itsestään.

Nyt on kysyttävä lähdettä. Mistä tiedät, että Kiinan maaseudulla olisi tällainen tilanne?

Miten ylipäänsä tunnet tai oletat tuntevasi Kiinan ja jopa koko Aasian maaseudun olosuhteet niin hyvin, kuin edellinen puheenvuorosi edellyttää?

Missourin lait mm. eivät luultavasti päde Kiinassa. Jos asia on toisin, kerro.

Tämä linkaamasi farmarien eli viljelijöiden opas? Kenen tekemä se oli? Jonkun viljelijäjärjestön, esimerkiksi? Yliopiston maataloustiedekunnan? Minkä tahon?

Joku tällainen "Farmers’ Legal Action Group, Inc." ei kyllä kerro mitään.

***

Ei, nyt sinä taas trollaat ja minä "syötän trollia."

Nyt on siis kyseessä ihan ja eksaktisti:

Kiinan gm-puuvillan viljelijöiden "persnetto"?

Onko sitä? Minä sanon: ei ole. Sinä sanoit: on.

Missouriin ei enää mennä, eikä Intiaan, eikä yleisaaasiaan. Nyt tästä!!!

Ja dataa.

PS. 23.11.2008: Tällä välin on tietoome tullut sellaista infoa, joka tuotiin esiin uutisessammekin, että juuri kiinalaiset olisivat netonneet tästä gm-puuvillasta kaikkein eniten!?

[Horizontal]

Yksi syy kiinalaisten gm-puuvillaviljelijöiden persnetolle on tuhohyönteisten lisääntyminen ja sitä myöten myrkytysten voimakas lisääminen -
Cornell warns that Chinese GM cotton farmers are losing money due to 'secondary' pests

[tämä puheenvuoto on jaettu keskeltä poikki. Loppuosasta jatkuu keskustelu täällä. Moderaattori(na) HJ]

[Heikki Jokipii]

Tämä on helppo nakki. Samaan uutiseen SciDev-palstalla oli annettu tilaa myös vastaväitteelle:

China's GM cotton profits are short-lived, says study

Näin sanoi siis heti ko. tutkimuksesta Jikun Huang (lihav. HJ):

But Huang Jikun, director of the Centre for Chinese Agricultural Policy, which provided data for the study, says the findings could be based on a faulty analysis.

He says 2004's summer months were cooler and wetter than usual, which led to outbreaks of mirids not only on cotton but also on other crops nearby.

Research by Huang's centre in 2005 and 2006 revealed much smaller populations of mirid bugs on the same farms the Cornell team studied.

Asiasta on Jikun Huang tehnyt heti v. 2006 vielä tämän jutun:

Eight Years of Bt Cotton in Farmer Fields in China: Is the Reduction of Insecticide Use Sustainable?

Eli kyse on jo kauan sitten "alasammutusta" jutusta - joka ei estä sitä, että sen kopioita ja referaatteja on internet Greenpeacen ym. toimesta "tulvillaan" ...

Ja kun tuo Brookesin em. taloudellinen analyysi – joka sisältää myös vuodet 2005-2006 (no, tietysti myös vuoden 2004) – kertoo kiinalaisten taloudellisesta menestyksestä, niin uskallammepa hyvinkin olla Huangin kanssa samaa mieltä.

Kun lisäksi vielä juuri tuli tällainenkin uutinen …

GM crops protect neighbors from pests

…. eli että GM-puuvilla suojelee jopa muitakin, läheisiä kasveja tuholaisilta, niin eipä voi puhua muuta kuin menestystarinasta.

PS. 26.11.2008: Tuo mainittu Per Pinstrup-Andersen on muuten geenitekniikan vankkumaton kannattaja, eikä hän tästäkään tuloksestaan päätynyt siihen, että bt-puuvilla pitäisi hylätä, vaan (samasta uutisesta, lihav. HJ):

"These results should send a very strong signal to researchers and governments that they need to come up with remedial actions for the Bt-cotton farmers," says the study's co-author Per Pinstrup-Andersen.