Äsken tuli telkkarista lause eräästä Amazonin alueen liljasta:
"Aika usein se kerran vuodessakin kukkii."
Tarkoitus oli varmaan sanoa, että aika usein se kukkii, jos se kukkii kerrankin vuodessa (verrattuna esim. joihinkin sitäkin harvemmin kukkiviin kasveihin tms.).
Aika tyypillinen vastalause, kun olen jostain kiistakysymyksesta keskustelussa itse epävarmana sanonut, että niin voi olla, on tämä:
"Niin ei voi olla, vaan niin on!"
Nythän looogisesti, jos niin ei voi olla, niin sitten niin ei voi olla! Eli ei ole.
Tarkoituksena (kiivaalla vastapuolellani) oli sanoa, että niin ei ainoastaan voi olla vaan niin myös on. (Kyllä, jos tuon "voi olla" molemmin puolin kuvittelee lainausmerkit, niin silloin ilmauksessa on järkeäkin. Puheesakin sen pystyy ilmaisemaan - mutta usein ei edes yritetä, vaan tuo lause sanotaan sellaisenaan.)
Tyypillinen joulunalustoivotus on:
"Hyvää Joulua, jos ei nähdä."
Lyhennyksenä pitemmästä ilmauksesta, että toivotan sinulle jo nyt hyvää Joulua, siltä varalta, jos ei tämän jälkeen, lähempänä Joulua toisiamme nähdä. Olen joskus käyttänyt - huumorintajuisille, tuntemilleni ihmisille - vastausta:
"Aivan niin! Jos sinua joutuisi vielä Joulunakin katsomaan, se ei silloin kyllä olisi hyvä Joulu!"
Ihan loogisestihan tuossa toivottaja toivoi toiselle hyvää Joulua vain siinä tapauksessa, etteivät he näe (koskaan?) toisiaan uudelleen! Syy vältellä samoja katujakin? Ei kaukana lännenfilmien klassisesta "toivotuksesta", että "tämä kaupunki on liian pieni, jotta me kaksi mahtuisimme tänne".
***
Onko teillä tästä muita esimerkkejä?
