GM:n ja luomun saatavuus ja kuluttajan mahdollisuus valita

[Heikki Jokipii]

Haukivuoren Seutu-paikallislehdestä *) saamme tällaisen hämmentävän tiedon, Snellmanin kannalta ja muutenkin:

Luomunaudanlihaa tuottavan Harjun Luomu Oy:n tuotanto on mennyt jo vuosia Snellmanin Lihanjalostus Oy:lle. Luomuna lihaa ei kuitenkaan pääosin jalosteta. Syynä tähän on tuottajan saama parempi hinta tavanomaista väylää pitkin.

– Se on myytävä sinne, mistä parhaan hinnan saa, kertoo Harjun Luomun Kalle Mattila.

Jalostaako Snellman siis kuitenkin jotain luomuna? (Vaikka toisin edellä, ks. 26.03.16, väitti.) Saako siis lihasta tavanomaisena yleisesti paremman hinnan? Vai johtuuko tuo kysynnästä, so. tavanomaisena saa edes jonkun hinnan? Juuri tuossa Harjun Luomu Oy:n tapauksessa? **)

Tuossa voisi olla avain siihen, että luomulihaa tuotetaan (viralllisesti) niin hämmästyttävän vähän (meitäkin on se täällä hämmästyttänyt, vaikka emme luomuviljelyn mahdollsuuksiin juuri usko). Mistä tuo ilmiö sitten johtuukin, ja ketä kaikkia se sitten koskeekin.

___________

*) linkata voi vain etussivulle. Uutinen sieltä siis ajan mittaan häviää. Se oli päivätty 31.3.16 ja otsikoitu "Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen".

**) jos on noin, kuin kerrotaan, onpa firmalla eli tilalla (tai useamman tilan yhtiöllä?) nimi! Jos firma kuitenkin tuottaa luomulihaa - vaikkei siitä mitään luomulisää maksettaisikaan - ko. tila varmaankin kuittaa luomutuet. Vaikka koko asia ei sitten realisoidukaan "kuluttajan mahdollisuudeksi valita" (keskustelumme otsikko, hyvä aasinsilta, eikö olekin? ).

[Heikki Jokipii]

Tämä email lähti:

***

Toimitusjohtaja Kalle Mattila
Harjun Luomu Oy

Nyt suuresti ihmetelemme tätä lausuntoanne - varsinkin yhtiönne nimen pohjalta - Haukivuoren Seutu -paikallislehdessä:

"Luomunaudanlihaa tuottavan Harjun Luomu Oy:n tuotanto on mennyt jo vuosia Snellmanin Lihanjalostus Oy:lle. Luomuna lihaa ei kuitenkaan pääosin jalosteta. Syynä tähän on tuottajan saama parempi hinta tavanomaista väylää pitkin.

– Se on myytävä sinne, mistä parhaan hinnan saa, kertoo Harjun Luomun Kalle Mattila."

Saako siis tavanomaisesta lihasta paremman hinnan aina? Vai vain juuri teidän tapauksessanne? Ja miksi yhä silti haluatte (tai voitte?) yhä profiloitua "luomunaudanlihaa tuottavana" yhtiönä?

Myös lausuntonne sanasssa "pääosin" on ongelma: Snellman väittää itse, ettei se jalosta luomulihaa lainkaan.

Pyytäisin vastausta tähän viestiini, koska kysymys on yleisemminkin kiinnostava.

Kunnioittavasti, uteliaana [ja osoitetiedot ...]

[Heikki Jokipii]

Kalle Mattila vastasi:

Sehän tässä systeemissä on mätää. Luomunaudan hinnan käytännössä määrää vanha lypsylehmä ja meidän naudat ei ole vanhoja lypsylehmiä vaan pihvirotuista limousin karjaa. Jos olisi itsellä ylimääräistä rahaa niin myisin luomuna hieman halvemmalla mutta rahat loppu niin on pakko myydä snellmannille joka maksaa huomattavasti paremman hinnan limousin naudasta kuin muut teurastamot luomuna.

Snellaman ei valitettavasti jalosta luomulihaa syytä olen heiltä jaksanut jo monta kertaa kysellä, mutta vastaus aina sama ei ole tarpeeksi määrää…

Kaikki tuotantomme on luomusertifioitua

Tilan (yhtiön) liikevaihdosta suuri osa tulee muustakin luomutuotannosta. Tila/yhtiö ponnistelee myydäkseen lihaa myös luomuna, ja myykin jo hiukan, muualle (so. toimittaja ei kirjoittanut ihan tarkasti). Jos kaikki tuotanto on sertifioitua, kaikesta varmaan myös saadaan luomutuet.

Snellmanin kannalta luomuisuus siis ainoastaan varmistaa, että liha on "GMO-vapaata". (Joka nyt kyllä suomalaisten lehmien kohdalla on käytännöllisesti katsoen varmaa muutenkin.)

Tästä yksittäistapauksesta taitaa kuitenkin olla mahdotonta päätellä, miten yleistä tällainen menettely on. Eli paljonko luomulihasta tällä tavalla "katoaa". (Vaikka sen tuottamista "me" olemmekin jo tukeneet.)

[Heikki Jokipii]

Pikkuhiljaa valitettavasti GMO-vapaus on hiipinyt kaupalliseen puheeseen. Esimerkki Valiolta:

Valion johtaja lihapullakohusta: Ulkomaisen lihan käyttö on maidontuottajan etu

Valion maito on peräisin lehmistä, joita ei ole ruokittu muuntogeenisiä (gmo) ainesosia sisältävällä gmo-rehuilla. Yhtiö takaa purkittamansa maidon ja valmistamiensa maitotuotteiden olevan gmo-vapaata.

"Muiden osalta emme pysty sataprosenttista gmo-vapautta todentamaan", Nupponen sanoo.

Vaikka tuossa on pääosin kyse kotimaisuudesta, tuota myyntiargumenttia käytetään siinä sivulla.

Samoin tekee tämä lihafirma, samoin GMO-vapauden ja kotimaisuuden sotkien:

Oletko varma että ruokapöydässäsi on puhdasta suomalaista GMO-vapaata lihaa, jonka alkuperän voi jäljittää aina karsinaan asti?

Nämä pari esimerkkiä riittänevät, Googlella löytyy lisää. Tietysti luomutuotteita mainostavat muistavat asian useimmiten mainita. Mutta nyt siis myös tavanomanomaistenkin tuotteiden valmistajat. Snellman ei siis jäänyt ainoaksi (vaikka aikanaan sai kohdata kritiikin, mm. Esko Valtaojalta).

Tavallaan tuossa on kyse lehmien valinnanvapudesta, mutta ihmisasiakkaisiin tuo puhe on tietysti kohdistettu. Vaikka firmoilla on tietysti oikeus vetää siitä narusta, jonka näkevät itselleen kannattavaksi, samalla ne tuossa kertovat piilosanomaa, että GMO-rehuissa olisi jotain vikaa. Mutta ne ovat kaupallisina toimijoina sitten tavallaan tieteellisten vastaväitteiden ulottumattomissa.

Lehmienkin osalta asetelma on kyllä vastaavanlainen kuin meillä ihmisilläkin. Koska ensimmäistäkään GMO-rehulajiketta ei Suomessa viljellä, ei lehmäkään saisi täällä Suomessa GMO-ruokaa, vaikka "haluaisikin" (so. isäntäväki haluaisi). Käytännössä lienee edelleen niin, että ainoa GMO-rehu on tuontisoija, joka menee (kaikki?) sioille ja kanoille.

[Heikki Jokipii]

Pikkuhiljaa valitettavasti GMO-vapaus on hiipinyt kaupalliseen puheeseen. Esimerkki Valiolta:

Valion johtaja lihapullakohusta: Ulkomaisen lihan käyttö on maidontuottajan etu

Valion maito on peräisin lehmistä, joita ei ole ruokittu muuntogeenisiä (gmo) ainesosia sisältävällä gmo-rehuilla. Yhtiö takaa purkittamansa maidon ja valmistamiensa maitotuotteiden olevan gmo-vapaata.

"Muiden osalta emme pysty sataprosenttista gmo-vapautta todentamaan", Nupponen sanoo.

Ja hiipii Valiolla vaikka minne. Nyt myös sen appelsiinimehu on GMO-vapaata:

Valio Kidius® appelsiinimehujuoma

Tuotetiedoista, lisäominaisuuksista löytyy teksti:

    GMO-vapaa - Eläinten ruokinnassa ei käytetä GMO-rehuja
    homogenoimaton
    kasvisruokavalioon (laktovegetaarinen)
    ei sisällä keinotekoisia makeutusaineita
    laktoositon
    pehmeään ruokavalioon
    pastöroitu
    rasvaton
    sisältää luontaisesti sokereita
    suolaton
    gluteeniton (alle 20mg/kg)

Saapi nähdä, kauanko Valio pystyy pitämään lupauksestaan kiinni, jos tämä vihertymistauti maailmalla leviää, ja tämä keino on ainoa sitä vastaan:

CRISPR could immunize citrus trees against devastating greening disease

Jaa, niin, siitähän ei jää kiinni:

Pian geenimuuntelusta ei jää enää kiinni – Crispr on geenitekniikan hae-korvaa-toiminto

Ei, tuossa on mitä ilmeisemmin kyse vain mainososaston tai nettitoimituksen huolimattomuudesta. Tämä lause on laitettu automaattisesti kaikkien juomien sivuille ...

GMO-vapaa - Eläinten ruokinnassa ei käytetä GMO-rehuja

... vaikka appelsiinimehun kohdalla se tietysti on täysin irrelevantti.

Kun aivan varmasti ei ole kehitetty sellaista lehmää, josta voisi lypsää appelsiinimehua. Se lienee ylivoimainen haaste jopa geenitekniikalle, saati sitten tavanomaiselle jalostukselle. 

[Heikki Jokipii]

Tämän mukaan Saksassakin se on enemmän kauppa kuin kuluttajat, joka on maan GMO-vastaisuuden takana.

German food policy expert says supermarkets, not consumers, drive demand for GMO-free food

Mitenköhän asia on meillä? Meilläkin kauppa hyvin yleisesti mainonnassaan ratsastaa "GMO-vapaudella". Onko olemassa riippumatonta tietoa siitä, onko tuo asia suomalaisille kuluttajille kovinkaan tärkeä? Onko tuolla mainonnalla vaikustusta,  eli lisääkö se jotenkin kysyntää?

Onko suomalaisten GMO-asenteita pitkään aikaan mitattu? Vai syntyykö käsitys, että suomalaiset ovat asian suhteen epäluuloisia, pikemminkin tuosta kaupan toiminnasta? Ja toisaalta myös maatalouden edunvalvojien toiminnasta, GMO-vapauttahan käytetään yleisesti suomalaisen tuotannon, "lähiruoan" perusteluna, sen kerrotaan olevan etu. Mutta uskovatko kuluttajat siihen, ihan todella, ihan kaikki?

[Heikki Jokipii]

Mitenköhän asia on meillä? Meilläkin kauppa hyvin yleisesti mainonnassaan ratsastaa "GMO-vapaudella". Onko olemassa riippumatonta tietoa siitä, onko tuo asia suomalaisille kuluttajille kovinkaan tärkeä? Onko tuolla mainonnalla vaikustusta,  eli lisääkö se jotenkin kysyntää?

Onko suomalaisten GMO-asenteita pitkään aikaan mitattu? Vai syntyykö käsitys, että suomalaiset ovat asian suhteen epäluuloisia, pikemminkin tuosta kaupan toiminnasta? Ja toisaalta myös maatalouden edunvalvojien toiminnasta, GMO-vapauttahan käytetään yleisesti suomalaisen tuotannon, "lähiruoan" perusteluna, sen kerrotaan olevan etu. Mutta uskovatko kuluttajat siihen, ihan todella, ihan kaikki?

Eivät amerikkalaisetkaan ole tällaiseen mainontaan tyytyväisiä:

Fear-based food labels do far more harm than good

Sillä on vaikutuksia. Mutta myös sivuvaikutuksia. Jotka eivät ole hyviä. Yhteensä siis huonompia enemmän kuin hyviä.

This trend toward fear-based labeling may help prop up profits for food manufacturers, but it comes at a much greater cost for consumers who are trying to make informed choices for their families. Labels like these make consumers question their understanding of what’s really in their food and how safe it is to eat.  Many of us have been raised by the saying my mother told me as a kid, “You are what you eat.”  Thus, consumers naturally want to know what is in (and not in) their foods.  However, these labeling practices just cloud the conversation around food ingredients at a time when rhetoric often wins the day over science.

EU:ssa on tiettyä yritystä säädellä ruoan terveellisyysväitteitä. Mutta tuollaisilla pelotteluväitteillä, jotka sitten vielä ilmaistaan yhdellä sanalla ja tarralla, merkillä tai leimalla, taitaa olla aika vapaa kenttä mellastaa.

***

Mutta silti haluaisin nähdä käyttämieni kauppojen hyllyllä sen ensimmäisen tuotteen, jossa olisi tarra tms. Merkintä, että se sisältää GMO-ainesosia!

Tai sitten teetän itse tuollaisen tarran, jota ryhdyn luvattomasti liimailemaan kaupoissa ranskanpulliin. Vai olisiko tuo enää oikein ikäiselleni sopivaa aktivismia? 

[Heikki Jokipii]

Näiden otsikossa mainittujen tuotetyyppien rinnastus voisi olla seuraavallakin tavalla valaisevaa.

Olemme seuranneet kotimaisen luomubroilerin tuloa kauppoihin. Ainakin teoreettisesti aloite oli kuluttajilla, eli halu ostaa ilmoitettiin kaupassa (ja lehtien yleisönosastoissa!). Sitten tuotantoketjua ryhdyttiin rakentamaan, Ilkka Alarotun todistuksen mukaan tiiviissä tiiviissä yhteistyössä kaupan kanssa.

Jonkin verran byrokratiaa tietysti on edellyttänyt mm. tilojen luomustatuksen saavuttaminen ym.

Mutta kuvitellaanpa nyt, että haluaisin ostaa jotain jännittävää muuntogeenistä tuotetta, vaikkapa esimerkiksi Kultaista riisiä. Ei varmasti riittäisi, että mainitsisin halustani kaupan tiskillä tai kassalla. Tai netissäkään.

Kauppaliike joutuisi kertomaan mm. että se ei voi tuotetta tilata, koska sitä ei ole EU:ssa hyväksytty. Kuka tekee aloitteen hyväksymisprosessin käynnistämisestä? Tuo liike, asiakas vai valtionhallinto? Suomenko vai EU-komissio? Vai poliitikot?

Jos tuo aloite lähtisikin liikkeelle,  voi sitten kuvitella seuraavat vaiheet monine hyväksymisineen, ennen kuin paketti tuollaista riisiä ilmestyisi sinne kaupan hyllylle minun poimittavakseni. Niitä on monta. (Varmasti yksi niistä olisi myös tässä tapauksessa laaja yleisökeskustelu!  )

[Heikki Jokipii]

Tämän luennon sisällöstä minulla ei tietystikään ole vielä mitään tietoa ...

Ikääntyvien yliopiston Terveys, hyvinvointi ja ympäristö -luentosarjassa: Tavallista, luomu- vai geenimuunneltua ruokaa? professori Raija Tahvonen, Luonnonvarakeskus

...mutta jos nyt tekisimme villin oletuksen, että Tahvonen päätyisi noista suosittamaan geenimuunneltua ruokaa, mitä ohjeita hänellä voisi olla yleisölleen siitä, mistä sitä saisi?

***

Ikääntyvä? Olin muutama vuosi sitten tuossa samassa yliopistossa väitöstilaisuudessa, jossa väitöskirjan aiheena ja otsikossa oli ikääntyvä kuvataiteilija. Vastaväittäjä aloitti otsikosta, ja kysyi (retorisesti):

- Miltä kuulostaisi, jos Hemingway olisi antanut kirjalleen nimen: "Ikääntyvä ja meri"?

[Heikki Jokipii]

Keskolta löytyy tällainen reipas

KANNANOTTO GEENITEKNIIKKAAN

Keskon valikoimapäätökset perustuvat kuluttajan tarpeisiin ja toiveisiin. Myymälöiden elintarvikevalikoiman tulee olla laaja ja kattava antaen kuluttajalle runsaasti valinnanmahdollisuuksia. Todellinen valinnanmahdollisuus toteutuu vasta silloin, kun tarjolla on myös muuntogeenisiä vaihtoehtoja. Kesko voi hyväksyä valikoimiinsa sellaisen muuntogeenisen tuotteen, jonka turvallisuus on varmistettu asianmukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla.

Löytyykö muilta kaupparyhmiltä vastaavaa kannanottoa?

Patarummusta eli S-ryhmältä löytyy kyllä tällainen ...

Tietoa gm-rehun käytöstä elintarvikkeissa

... mutta tuo ei ole sama asia. Vaikka tällainen kannanotto siitä löytyykin:

Nämä ovat vaihtoehtoja, joita teollisuus ja tuottajat voivat tarjota asiakkaillemme. EU-lainsäädännön ja tutkimustiedon mukaan gm-rehulla tuotettu liha on yhtä perusteltu ja turvallinen vaihtoehto kuin gm-vapaa liha.

Sillä ihmisten syötäväksi tarkoitettuja GM-tuotteita ei tuossa artikkelissa lainkaan mainita.

PS. 31.8.17: Lidliltä en yrityksistäni huolimatta löytänyt mitään.

[Heikki Jokipii]

Tämän luennon sisällöstä minulla ei tietystikään ole vielä mitään tietoa ...

Ikääntyvien yliopiston Terveys, hyvinvointi ja ympäristö -luentosarjassa: Tavallista, luomu- vai geenimuunneltua ruokaa? professori Raija Tahvonen, Luonnonvarakeskus

...mutta jos nyt tekisimme villin oletuksen, että Tahvonen päätyisi noista suosittamaan geenimuunneltua ruokaa, mitä ohjeita hänellä voisi olla yleisölleen siitä, mistä sitä saisi?

Tuo Tahvosen esitelmä on nyt täällä saatavissa:

https://kesayo.jyu.fi/ikaantyvienyliopisto/etusivu/teksti/TavallistaluomuvaigeenimuunneltuaruokaaRaijaTahvonen.pptx/view

Katsotaan, onko siinä kommentoitavaa.

PS. Laitoin ylläpidolle tämän kommentin:

Laittakaa Raija Tahvosen esitelmä verkkoon pdf:nä.

Siten se aukeaa helpommin - ja ettehän kuitenkaan salli sitä kenenkään muuttaa!

[Heikki Jokipii]

Sain vastauksen:

°°°°

Hei,
Raijan materiaali löytyy nyt verkosta.
https://kesayo.jyu.fi/ikaantyvienyliopisto
-sivun alareunasta. ....ja pdf muodossa.
Parhain terveisin Leena

Leena Meriläinen
Rehtori

***

Kiitos!

Nyt tutustumaan.

[Matti Pekkarinen]

"Kadmiumia vähemmän" luomussa? Mistähän tuo tieto on. Järjellä ajatellen luulisi asian olevan päinvastoin, sillä suomalaisissa väkilannoitteissa Cd on vähemmän kuin karjanlannassa, suhteutettuna käyttömääriin/ha.
http://mattipekkarinen.net/kiinassa.htm

Matti

[Heikki Jokipii]

Tuo kadmiumin vähyys luomussa on luomun puolustamisessa hyvin yleinen argumentti - maailmalla. Siihenhän viitattiiin äskettäin eräässä EU-raportissakin, ks. täällä.

Johtuisiko siitä, että suuren tuottajamaan, Marokon, fosfaatissa on paljon kadmiumia? Tiedot kadmiumin tilanteesta on ilmeisesti syytä päivittää. Erityisesti siitä, mikä on teknologian status tuon kadmiumin poistamisessa lannoitteista. Vaatia voisi myös, että Suomen tilanteesta olisi omat mittaukset, tilanne kun täällä ei ole välttämättä siis sama kuin muualla.

Yleisesti Tahvonen on tuossa - kuten muuallakin - hyvin varovainen väitteissään luomun eduista ja tavanomaisen ruoan haitoista. Dioista löytyy lause:

Luomun terveellisyydestä ei ole
toistaiseksi riittävästi tieteellistä
näyttöä

Mutta sitten jo seuraavassa diassa onkin kysymys:

Miksi luomu saattaisi olla
terveellisempää?

Sitten seuraakin lista ehdotuksia syistä, miksi näin saattaisi olla. Niiden joukossa tuo kadmium-kysymys. Mutta esille ei tule mitään ratkaisevaa. Mutta esille tulee kyllä selkeä halu tällaisia syitä löytää: kyllä sen neulan täytyy siellä heinäsuovassa olla!

Samoin on GMO-ruoan kohdalla, mitään merkittäviä seikkoja, puolesta tai vastaan ei tule esille. Niinpä Tahvonen päätyy hyvin yllätyksettömään lopputulokseen ...

Yhteenveto
• Terveellinen suositusten mukainen ruokavalio!
• Riskiryhmät saattavat hyötyä luomusta
• Geenimuokkaukseen kohdistuu suuria
odotuksia – turvallisuus varmistettava
• Ravinto, elintavat ja ympäristö pitää
tasapainottaa
• Oman ruokavalion tarkistaminen [..]

... jossa ei oikeastaan tule mitään selvää vastausta hänen luentonsa otsikossa esitettyyn kysymykseen.

Ihan erikseen: siihen peräänkuuluttamaani asiaan, mistä sitä geenimuunneltua ruokaa Suomessa saisi, jos sitä haluaisi kokeilla, ei Tahvosella odotetusti ole mitään kerrottavaa. 

Hiukan voi ihmetellä sitä, että yhteenvetoon on nostettu vaatimus turvallisuuden varmistamisesta juuri geenimuokatun ruoan kohdalla, vaikka mitään riskejä ei tullut esityksessä esille. Miksei yhtä hyvin luomuruoan kohdalla, jonka riskeistä Tahvosella oli tarjota kalvollinen?

[Heikki Jokipii]

Firmat ovat vedonneet siihen, että he toimittavat ja tarjoavat vain tavaraa, jota kuluttajat haluavat.
Tämä(kin) kirjoittaja tuo terävästi esille, miten kuitenkin bisnes samalla luo ja ylläpitää pelkoja ja epäluuloja:

Viewpoint: Consumers fear GMOs because 'Big Food' companies bombard them with misinformation

Suomessa tätä voisi ehkä kutsua Snellman-ilmiöksi, vaikka asiaan syyllistyneitä ruokafirmoja on toki muitakin. Satunnainen esimerkki (Lihatrio):

Oletko varma että ruokapöydässäsi on puhdasta suomalaista GMO-vapaata lihaa, jonka alkuperän voi jäljittää aina karsinaan asti?

***

GMO-vapautta on siis yleisesti mainostettu tavalla, joka on harhaanjohtava, ja joka tulee koko ajan vanhentuneemmaksi kehityksen myötä.

Kun muuntogeenisiä elintarvikkeita ei ole ollut tarjolla, tällä GMO-vapaudella on alettu tarkoittaa rehuja, joilla eläimet on ruokittu.  Se on tietysti itsessään aika lailla mieltä vailla, mutta mitä sanotaan jatkossa, kun alkaa olla olemassa muuntogeenisiä eläimiä?

USA:ssa on jo hyväksytty myyntiin muuntogeeninen kasvatuslohi. Myös kehitetään muuntogeenistä kalanruokaa. Mitä siis jatkossa tarkoitetaan, jos tarjotaan GMO-vapaata lohta?

Kaukana ei välttämättä ole aika, jolloin myynnissä on muuntogeenisiä sikojakin. Onko silloin enää osuvaa sanoa kinkkuja GMO-vapaiksi, jos ruokinnassa ei ole käytetty GMO-soijaa?

Siitä nyt tässä yhteydessä puhumatta, miten nuo GMO-eläimet voivat olla monin tavoin parempia ja suositeltavampia vaihtoehtoja. Ja/tai ne tai GMO::llä ruokitut jopa "puhtaampia".

***

Eviralla edelleen viimeinen ohje on tämä löysä ja salliva:

”Gmo-vapaa”-markkinointiväittämä

Elintarvikkeiden pakkauksissa ei ole kiellettyä käyttää vapaaehtoisia markkinointiväittämiä, jossa esitetään, että elintarvikkeen tai rehun valmistuksessa ei ole käytetty geenitekniikkaa tai ettei tuote sisällä geeniteknisesti muunnettuja ainesosia. Merkinnän tulee kuitenkin aina olla selkeä ja yksiselitteinen eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan.

(lihav. HJ)

Mutta voidaan siis yhä perustellummin kysyä, eikö tuo toisessa lauseessa esiin tuleva kriteeri asiassa täyty.