Author Topic: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle  (Read 6883 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20823
    • View Profile
    • Email
Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« on: 12.01.14 - klo:13:55 »
Lähetimme tähän Yhteshyvän artikkeliin kommentin, ja sitten perään päätoimittajalle oikaisuvaatimuksen kolmesta kohdasta.

Saimme vastauksen mediapäällikkö Kristiina Lindhiltä (SOK Media, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet), tällaisen (oma tekstimme lainauksina eroteltuna).

***

From: Kristiina.Lindh@sok.fi
To: jokiheik@hotmail.com
Subject: RE: oikaisuvaatimuksemme artikkeliin "Luomu – onko se parempaa?"
Date: Fri, 10 Jan 2014 12:01:24 +0000

Hei Heikki,

Kiitos aktiivisuudestasi ja palautteestasi liittyen Yhteishyvässä olleeseen luomu-juttuun. Juttuun ei ole tulossa oikaisuja, sillä asiantuntijalta tarkistamisen jälkeen siihen ei ole tarvetta.

Ohessa vielä vastaukset palautteeseenne:


Heikki Jokipii  05.01.2014, 14:06:53
Quote
Hyvän lehtiemiestavan mukaan toimituksen on syytä korjata ainakin seuraavat virheelliset väitteet kyseisessä artikkelissa:

1. Hallitus ei ole asettaanut luomun kysynnän kasvulle mitään tavoitetta, vaikka onkin asettanut tavoitteen luomuviljelyalalle. Tuo 5% tavoite on haettu jostakin aivan muualta kuin virallisista asiakirjoista.

Yhteishyvän artikkelissa on johdettu tuo 5% ruoasta siitä, että nykyisin 10% peltoalasta ja 2,5% ruoasta, joten jos peltoala kaksinkertaistuu 20% osuuteen, niin voidaan odottaa, että ruoasta 5% olisi sitten vastaava kaksinkertaistuminen.

Ohjelmasta ao sitaatit alla: vain julkisten ruokapalveluiden luomuosuudelle on annettu tavoite, 10%, joka on siis suurempi kuin juttuun laitettu luku 5%.

Ohjelma (http://www.mmm.fi/attachments/luomu/6GeZ5BZPA/Luomualan_kehittamisohjelmaFI.pdf) toteaa tavoitteina:

sivulla 9: "Ohjelman tavoite: Luomutuotteiden valikoimaa monipuolistetaan. Pelkkä pinta-alan kasvattaminen ei riitä vaan markkinoille on saatava uusia luomutuotteita kuluttajien kysyntää vastaavasti."

sivulla 11: "Ohjelman tavoite: Parannetaan luomuruoan saatavuutta kaupan ja ammattikeittiöiden kautta. Valtion ja valtioneuvoston hankintayksiköiden keittiöissä ja ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta 10 % on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen 2020 mennessä."
 
Quote
2. Luomusadot ovat Suomessa ja Ruotsissa - joissa maissa asiasta pidetään virallista tiltastoa - systemaattisesti vain noin 50-60% tavanomiasen viljelyn sadoista. Niinpä väite siitä, että ne olisivat vain neljänneksen (25%) pienempiä on virheelilinen.

Yhteishyvän kommenttien lähteet ovat tieteellisiä artikkeleita, joissa hyvällä luomuviljelykäytännöllä (nykyluomun tekniikoilla) tuotettuja satoja on verrattu hyvällä tavanomaisella käytännöllä saatuihin satoihin. Yhteishyvässä oleva luku sisältää ajatuksen siitä, että luomun tuotantoteknologiaan ei ole kunnolla alettu kehittämään (tutkimusresurssi on noin sadasosa siitä mitä ns. tavanomaiseen laitetaan), ja varovaisenkin arvion mukaan 25% saavutetaan helposti keskimäärinkin, kun se nyt on saavutettavissa hyvin usein. Kysymys sadoista on myös kovin kontekstisidonnainen. Maailman arvovaltaisin tiedelehti (eli jossa julkaistut tutkimukset nauttivat suurinta mahdollista luottamusta tiedeyhteisössä) julkaisi seuraavan:

"Here we use a comprehensive meta-analysis to examine the relative yield performance of organic and conventional farming systems globally.Our analysis of available data shows that, overall, organic yields are typically lower than conventional yields. But these yield differences are highly contextual, depending on system and site characteristics, and range from 5% lower organic yields (rain-fed legumes and perennials on weakacidic to weak-alkaline soils), 13% lower yields (when best organic practices are used), to 34% lower yields (when the conventional and organic systems are most comparable)."
Lähde: Seufert, V., N. Ramankutty & J.A. Foley 2012. Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature 485:229–232.

Quote
2.1. Silloin myös väite siitä, että luomuviljelyn päästöt vesistöihin tuotettua kiloa kohti olisivat yhtä suuret, ei enää pidä paikkaansa, vaan luomuviljelyn päästöt olisivat reippaasti suuremmat.

Sekä kotimainen että kansainvälinen vertaileva tutkimus on vahvistanut pienemmät päästöt per hehtaari, tämä on luomulle selkeä ja osoitettu etu. Päästöt per tuotekilo riippuvat täysin satotasosta. Tarkin käytettävissä oleva tuloskooste, joka on julkaistu tieteellisistä tutkimuksista, toteaa:

"The results show that organic farming practices generally have positive impacts on the environment per unit of area, but not necessarily per product unit." Lähde: Tuomisto, H.L., I.D. Hodge, P. Riordan & D.W. Macdonald 2012. Does organic farming reduce environmental impacts? - A meta-analysis of European research. Journal of Environmental Management 112: 309-320.

MTT:n monivuotisissa kokeissa 2000-luvun alussa (rahoittaja MMM, laajin ja tarkin suomalainen koesarja) päästöt myös per satokilo olivat samaa luokkaa (useimmin pienemmät kuin suuremmat!) kuin tavanomaisessa, kun päästöt per ha olivat selvästi pienemmät. Ratkaisevaa on satotaso: jos saadaan hyvä luomusato, päästöt vesistöihin per tuotekilo eivät ole suuremmat kuin tavanomaisessa. Lisäksi on tärkeää huomata, että luonto ei mittaa satoa, vaan vain kokonaispäästöjä per hehtaari. Jos sama hehtaari viljellään tavanomaisen sijasta luomuna, sen päästö on selvästi pienempi, ja viereinen vesistö selvästi puhtaampi, mitä tulee maatalouden päästöihin.

Lähde: Lemola, R., M. Esala & E. Turtola 2010. Luomuviljelyn mahdollisuudet vesistökuormituksen vähentäjänä. Maataloustieteen päivät 2010. Esitelmät. (verkossa: www.smts.fi/jul2010/esite2010/054.pdf)
 

Quote
3. Luomuruoka ei, vertaisarvioidun nykytieteen yhteenvetotutkimusten valossa, ole käytännössä mitenkään terveellisempää tai ravitsevampaa kuin tavanomainen ruoka

Tästä on nimenomaan yhteenvetotutkimuksen tietoa, esimerkiksi että luomuruoan syöminen vähentää altistusta torjunta-ainejäämille sekä antibioottiresistenteille bakteereille:

"The risk for contamination with detectable pesticide residues was lower among organic than conventional produce (risk difference, 30% [CI, 37% to 23%]), but differences in risk for exceeding maximum allowed limits were small."
"risk for isolating bacteria resistant to 3 or more antibiotics was higher in conventional than in organic chicken and pork (risk difference, 33% [CI, 21% to 45%])."

"Conclusion: The published literature lacks strong evidence that organic foods are significantly more nutritious than conventional foods. Consumption of organic foods may reduce exposure to pesticide residues and antibiotic-resistant bacteria."

Lähde: Spring-Spangler, C. et al. 2012. Are Organic Foods Safer or Healthier Than Conventional Alternatives?
A Systematic Review. Annals of Internal Medicine 157:348-366.

Lisäksi on esim. aivan uusi tulos, jonka mukaan luomumaidossa on terveellisempi rasvahappokoostumus:

http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0082429

Lähde: Benbrook, C.M. ym. 2013. Organic Production Enhances Milk Nutritional Quality by Shifting Fatty Acid Composition: A United States–Wide, 18-Month Study. PLOS One, doi: 10.1371/journal.pone.0082429

 
Quote
Harhaanjohtavia ovat

1. väitteet siitä, luomuviljelyllä voitaisiin parantaa maailman ruokaturvaa, kehitysmaissakaan.

Yhtään sellaista maata, jossa nälkä oliisi luomukeinoin voitettu, ei ole olemassa. Eräässä vaiheessa Kuuba mainitiiin esimerkkinä tällaisesta - kunnes paljastui, että se tuo tuo n. 60-70% ruoastaan ulkomailta, vieläpä valtaosin muutoin "vihaamastaan" USA:sta!


Kansainvälinen tiedeyhteisö on sillä kannalla, että ns. agroekologiset menetelmät (sertifioimaton "luomutuotantotapa") on se kehitysvaatimus, joka kehitysmaiden ruokapula-alueilla tulee asettaa. Kts. esim.
UNCTAD-raportti: http://unctad.org/en/docs/ditcted200715_en.pdf
IAASTD-raportti:http://www.unep.org/dewa/agassessment/reports/IAASTD/EN/Agriculture%20at%20a%20Crossroads_Synthesis%20Report%20(English).pdf
FAO-raportti: http://www.fao.org/docrep/014/i2215e/i2215e.pdf
UNCTAD-raportti: http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/ditcted2012d3_en.pdf

Quote
Jos aivan primitiivisiiin menetelmiin verrattuna voidaan jossain Afrikassa satoja luomuviljelyllä nostaa nelinkertaisiksi, so what? Modernilla tehoviljelyllä sadot voidaan tuossa vertailussa helposti nostaa kymmenkertaiseksi tai yli!

Tämä ei ole primitiivistä, vaan eko-high-tehc-kehitystä tiensä päähän tulleen torjunta- ja lannoitekemikaalien käytön ja maaperää kuluttavan viljelytavan sijasta.

Quote
2. väiteet siitä, että luomun hehtaarituottojen parantaminen olisi helppo juttu, vaatisi vain vähän satsausta (suomalaiseen) tutkimukseen

Koko maailmassa on tätä yritetty, kohta jo 100 vuotta, eikä asiassa ole juuri edistytty.

Luomutuotantotapa on kehittyvä, uusi tuotantotapa. Suomessa sitä on aloiteltu vasta 70-luvulta alkaen. Luomu ei ole paluuta alkeelliseen, vanhanaikaiseen viljelyyn.

Quote
3. väitteet siitä, että luomuviljely olisi menetelmä vähentää ihmisen nk. "ekologista jalanjälkeä"

Jos tuo perustuotto on tehoviljelyyn verrattuna n. jpuolet, maan tarve on jo melkein kaksinkertainen. Jos otetaan huomioon nk. välivuodet, maan tarve - joka on se "ekologinen jalanjälkii"! - on jo kolminkertainen.

Luomuviljely on sopeutuvaa, sietävää tuotantoa, joka sopeutuu luonnonvarojen kestävän käytön rajoihin ja pysäyttää ympäristön pilaantumisen. Ekologinen jalanjälki on luonnonvarojen käytön arviointimenetelmä, johon  ei sisälly pelkästään peltoala, vaan koko tuotannon ja kulutuksen ketjun kaikkien vaiheiden luonnonvarojen tarve. Nykyinen tuotantopa ei ole kestävää, ja luomun kehittäminen on tapa ottaa uusi startti ja koettaa löytää se kestävä tuotantotapa. Ihmiskunnan dieettien vaihtaminen epäterveellisestä lihapainotteisesta terveelliseen kasvipainotteiseen vähentää peltoalan tarvetta rajusti, samoin nykisellään jopa 30% yltävän ruokahävikin pienentäminen, jo raivatun peltoalan järkevä käyttö (suuri osa peltoalasta vuosittain on kesannolla ilman kunnon syytä). Mikä on paitsi kestävä tuotantotapa, myös kestävä dieetti ja kulutustapa?

***

Kirje (sähköposti) tuli meille, eli jospa kommentoidaan eli keskustelllaan asia täällä, ja sitten lähetään, tarvittaessa (ja luulenpa että tälläinen tarve on) vastineen vastineen vastine. Siitä voi myös esittää mielipiteensä, miten tässä nyt olisi paras tapa reagoida.

Ensimmänen asia voisi olla hyvä tietää: kuka on tuo "asiantuntija", jolta "tarkistamisen jälkeen siihen [oikaisuun] ei ole tarvetta"? Oliko se samainen Helenius, jota alunperinkin Yhteishyvän jutussa haasteltiin? Tai siinä myös haastateltu Kottila? Tämän tarkistan sähköpostise erikseen.

« Last Edit: 17.01.14 - klo:09:21 by Heikki Jokipii »

Ville Aarnikko

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 144
    • View Profile
    • Email
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #1 on: 12.01.14 - klo:14:38 »
Quote
Sekä kotimainen että kansainvälinen vertaileva tutkimus on vahvistanut pienemmät päästöt per hehtaari, tämä on luomulle selkeä ja osoitettu etu. Päästöt per tuotekilo riippuvat täysin satotasosta. Tarkin käytettävissä oleva tuloskooste, joka on julkaistu tieteellisistä tutkimuksista, toteaa:

"The results show that organic farming practices generally have positive impacts on the environment per unit of area, but not necessarily per product unit." Lähde: Tuomisto, H.L., I.D. Hodge, P. Riordan & D.W. Macdonald 2012. Does organic farming reduce environmental impacts? - A meta-analysis of European research. Journal of Environmental Management 112: 309-320.

Hehtaari-vertailu on älyllisesti todella epärehellistä, on vaikea uskoa että joku ruokaturvasta ja ympäristöstä välittävä asiantuntija yrittäisi tätä puolustella. Pakko se kai on uskoa. Tuotettua ruokakiloa kohden luomutilojen vesistöpäästöt olivat merkittävästi suuremmat kuin tavanomaisten juurikin tuossa heidän tarjoamassaan meta-analyysissa. Tästä linkistä (3min 54sek) voi poimia tarkat luvut suhteutettuna tuotettuun ruokakiloon:

http://youtu.be/f0NCURUWJ6Y?t=3m54s

Tuotettuun ruokamäärään suhteutetut vesistöpäästöt Euroopan maatiloilla, tarkemmin avattuna, ja Yhteishyvän asiantuntijan mainitsemasta "tarkimmasta käytettävissä olevasta tutkimuskoosteesta":


Rehevöitymispotentiaali luomutiloilla n. 20% suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla.

Happamoitumispotentiaali luomutiloilla n. 15% suurempi.

Typpipäästöt luomutiloilla n. 49% suuremmat.

Typpioksiduulipäästöt luomutiloilla n. 8% suuremmat.

Ammoniakkipäästöt luomutiloilla n. 11% suuremmat.

Myös fosforipäästöt olivat luomutiloilla reippaasti suuremmat, sillä hehtaaria kohden eroa ei käytännössä löytynyt.


Quote
Lisäksi on tärkeää huomata, että luonto ei mittaa satoa, vaan vain kokonaispäästöjä per hehtaari. Jos sama hehtaari viljellään tavanomaisen sijasta luomuna, sen päästö on selvästi pienempi, ja viereinen vesistö selvästi puhtaampi, mitä tulee maatalouden päästöihin.

Ainoa edes jotenkin looginen perustelu tämän tyylisille hehtaari-vertailuille on se, että tavoitteeksi otetaan tuottaa vähemmän ruokaa, ja että se vähäisempi ruokamäärä halutaan jostain kumman syystä viljellä suuremmalla peltopinta-alalla, koska senhän luomuviljely vaatii. Yleensä taustalla on pelko torjunta-ainejäämien määrästä, mikä tietääkseni on (tai kuten tuossa toisessa tarjotussa linkissä luki "saattaa olla") luomutiloilla vähäisempää, mutta tavanomaisillakin tiloilla määrät ovat terveyden kannalta turvarajojen alapuolella, joten tätä pelkoa on vaikea perustella terveyssyistä.
« Last Edit: 12.01.14 - klo:15:15 by Ville Aarnikko »

Ville Aarnikko

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 144
    • View Profile
    • Email
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #2 on: 12.01.14 - klo:14:57 »
Kirje (sähköposti) tuli meille, eli jospa kommentoidaan eli keskustelllaan asia täällä, ja sitten lähetään, tarvittaessa (ja luulenpa että tälläinen tarve on) vastineen vastineen vastine. Siitä voi myös esittää mielipiteensä, miten tässä nyt olisi paras tapa reagoida.


Ehdottomasti kannattaa panostaa ja viedä loppuun asti. Itse ilmoittaisin kiinnostukseni käsitellä kaikki pointit tarkemmin, mutta etenisin yksi kohta kerrallaan, koska yhdenkin kohdan perinpohjainen selvittäminen vie aikaa kaikilta osapuolilta, ja monen kohdan samanaikainen käsittely on helposti hyvin sekavaa. Valitsisin siis räikeimmän epäkohdan, ja lähtisin siitä liikkeelle.

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 698
    • View Profile
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #3 on: 12.01.14 - klo:19:27 »
Lindhin mailissa on kohta, joka ilmeisesti on peräisin ko. asiantuntijalta:
Quote
Yhteishyvän artikkelissa on johdettu tuo 5% ruoasta siitä, että nykyisin 10% peltoalasta ja 2,5% ruoasta, joten jos peltoala kaksinkertaistuu 20% osuuteen, niin voidaan odottaa, että ruoasta 5% olisi sitten vastaava kaksinkertaistuminen.”

Tuohan nyt sisältää tunnustuksen, että tavoitetta ”5 % ruoasta” tai "markkinaosuudesta" ei ole hallituksen luomuohjelmassa vaan se  on ”johdettu” noista luvuista (10% peltoalasta ja 2,5% ruoasta”), joita niitäkään hallituksen luomuohjelmassa ei ole mainittu.
Se, että ohjelmassa on esimerkiksi ammattikeittiöille tavoiteita ei relevanttia kyseisen asian kannannalta.

Mielenkiintoista olisikin, jos hallitus tunnustaisi, että 20 %:n luomuala pystyisi tuottamaan vain 5 % "ruoasta" eli yhtä ruokayksikköä kohden luomussa vaadittaisiin nelinkertainen määrä peltoa tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Tuskin hallitus haluaa kirjata oikein virallisesti, että luomun tuottavuus olisi vain 25 prosenttia tavanomaisesta. Alkuperäisessä Yhteishyvän artikkelissahan muuten väitetään, että "luomupelto tuottaa noin neljäsosan vähemmän viljaa kuin tavallinen" eli luomun tuottavuus olisi 75 prosenttia tavanomaisesta. Tämä väite on myös räikeässä ristiriidassa tuossa "johtamisessa" käytettyjen lukujen kanssa.

Mistähän mahtavat nuo mailin luvut (2,5 % ja 10 %) olla peräisin? Eivät ainakaan Eviran, Tiken tai Pro Luomuntilastoista eivätkä hallituksen luomuohjelmastakaan.

Yhteishyvän artikkelissa  puhutaan ”markkinaosuudesta”, eikä ”ruoasta” kuten tuossa mailissa.

Vuonna 2012 luomun osuus peltoalasta (ilman siirtymävaiheen peltoja, joiden tuotteita ei saa myydä luomuna) oli 7.1 %. Luomun osuus tuotetusta viljasta oli 2,2 %. Ks. tarkemmin ja lähteet: http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg4901#msg4901

Luomun osuus elintarvikkeiden myynnin arvosta euroina vuonna 2012 oli 1,6 %. Lähde: Hallituksen luomuohjelma (s. 4) ja Pro Luomu: http://proluomu.fi/luomun-myynti-nousi-yli-200-miljoonaan-euroon/

Luomun osuus myynnin volyymista eli määrän (kappaleet, kilot, litrat) mukaisesta myynnistä ei ole tarkkaa tietoa mutta joka tapauksessa se on paljon pienempi kuin osuus euromääräisestä myynnistä, koska luomu on kalliimpaa kuin tavanomainen ruoka. Voidaan kuitenkin arvioida, että luomun volyymin osuus oli vuonna 2012 noin 0,8 %, jos lähdetään siitä, että luomu on keskimäärin kaksi kertaa kalliimpaa kuin tavanomainen.

Hallituksen luomuohjelmassa sanotaan, että luomutuotteita pitää saada markkinoille ”kuluttajien kysyntää vastaavasti”. Kuluttajat syövät ruokaa määrinä (volyyminä), eivät euroina. Näin ollen laskuissa käyttää nimenomaan kulutuskysynnän volyymiosuutta, jonka hyvä estimaatti on tuo 0,8 %.

Lasketaan ko. asiantuntijan johtamistavalla tavoite ruoan volyymille: Lasketaan ensin kysynnän volyymin ja luomupeltoalan suhde: 0.8/7.1 =  0.113.

Jos tavoite on luomua pelloista 20 %, niin ruoan kysynnän volyymin tavoite olisi sitä vastaavasti 0.113*20 % =  2.3 %. Ja jos halutaan nostaa luomuala 50 prosenttiin kuten maabrändiryhmän raportissa esitettiin, niin sitä vastaava ruoan määrän tavoite olisi  0.113*50 =  5.7 %.

Paljon suuremmaksi nuo tavoiteet eivät muuttuisi vaikka luomun volyymin arviona käytettäisiin 0,8 prosentin sijaan suurempaakin lukua kuten 1,0 %. Joka tapauksessa luomun volyymiosuus kulutuksesta on paljon pienempi kuin euromääräinen osuus myynnistä. Luomun kotimaisuuden eli viennin ja tuonnin huomioiminen tekisi tilanteen luomun kannalta vielä huonommaksi, koska Suomeen tuodaan luomua paljon enemmän kuin viedään. Viennin arvo on alle 10 miljoonaan euroa ja tuonti noin 60 milj. euroa (ks. http://proluomu.fi/suomalaisluomua-kannattaisi-puskea-venajan-markkinoille/).
« Last Edit: 13.01.14 - klo:13:42 by Jarrumies »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20823
    • View Profile
    • Email
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #4 on: 13.01.14 - klo:05:58 »
Älyllisesti epärehellistä on hehtaarituotoissa vedota nyt ulkomaisiin (sopiviin) tutkimuksiin, kun artikkeli selvästi puhui koko ajan Suomesta, ja myös puhua nyt futuurissa, tulevasta, kun artikkelin faktaväitteet olivat preesensissä, eli nykyisyydestä.

Sitä paitsi tästä Seufertin ym. artikkelistakin selviää, että

- Suomessakin viljeltävissä viljalajeissa (vehnä, ohra) satoerot olivat selvästi 25% suuremmat
- "parhaiten vertailukelpoisissa" tapauksissa satoero oli 34%
- ko. tutkimus ei ottanut huomioon välivuosia tai muita "piilohehtaareja" (Lynas)

Ja näinhän Yhteishyvässä kirjoitettiin (lihav. HJ):

Quote
Jos taas lasketaan päästöjä viljakiloa kohden, ero häviää, sillä luomupelto tuottaa noin neljäsosan vähemmän viljaa kuin tavallinen.

Niinpä esitetty 25% luku (tai sanallisesti: "neljännes") on jo tuostakin tutkimuksesta "rusinoiden poimimista pullasta".

Sinänsä muuten riittäisi perusteeksi luomun hylkäämiselle jo sekin, että sillä on, korkeintaan, saavutettavissa 75% tavanomaisen keskimääräisistä sadoista! Ja jos siihen vielä lisää "piilohehtaarit", niin ...

Mutta todellakin: nuo tuottavuusväitteet ja "johdetut" markkinaosuudet ovat komeassa ristiriidassa. Ja lopputuloskin juuri noin absurdi, jollaisena Jarrumies sen yllä kuvaa.

***

Voitaisin ajatella, että nyt pysyttäisiin noissa kahdessa oikaisua vaativassa asiassa, eli

b) hallitus ei ole asettanut kulutustavoitteita
b) luomusadot eivät ole vain neljänneksen pienempiä, tässä ja nyt

Vähän laajemmin perustellen.

Ja sen lisäksi ehdottaen, että kirjoittaisimme laajemman jutun Yhterishyvään?




***

Yksi selkeä väärinkäsityskin tuossa oli: en väittänyt luomun olevan primitiivistä. Minusta esitin ko. vertailun selkeästi, en oikeastaan ymmärrä, miten se voitiin ymmärtää väärin. Eikö asiaan haluttu vastata, ja ohitettiin se noin. Tahallaan?
« Last Edit: 13.01.14 - klo:08:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20823
    • View Profile
    • Email
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #5 on: 13.01.14 - klo:18:38 »
Tämä vastaväite ...

Quote
Harhaanjohtavia ovat

1. väitteet siitä, luomuviljelyllä voitaisiin parantaa maailman ruokaturvaa, kehitysmaissakaan.

Yhtään sellaista maata, jossa nälkä olisi luomukeinoin voitettu, ei ole olemassa. Eräässä vaiheessa Kuuba mainitiiin esimerkkinä tällaisesta - kunnes paljastui, että se tuo tuo n. 60-70% ruoastaan ulkomailta, vieläpä valtaosin muutoin "vihaamastaan" USA:sta!

Quote
Kansainvälinen tiedeyhteisö on sillä kannalla, että ns. agroekologiset menetelmät (sertifioimaton "luomutuotantotapa") on se kehitysvaatimus, joka kehitysmaiden ruokapula-alueilla tulee asettaa. Kts. esim.
UNCTAD-raportti: http://unctad.org/en/docs/ditcted200715_en.pdf
IAASTD-raportti: http://www.unep.org/dewa/agassessment/reports/IAASTD/EN/Agriculture%20at%20a%20Crossroads_Synthesis%20Report%20(English).pdf
FAO-raportti: http://www.fao.org/docrep/014/i2215e/i2215e.pdf
UNCTAD-raportti: http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/ditcted2012d3_en.pdf

... on usealla tavalla virheellinen. Ensinnäkään tiedeyhteisö ei ole noita raportteja tuottanut vaan kansainväliset poliittiset yhteisöt.

Lähinnä "tiedeyhteisöä" olisi ollut IAASTD-projekti - ellei siihen olisi otettu vihreitä järjestöjä, jotka onnistuivat kaappaamaan ja pilaamaan täysin koko projektin. Ja suurin osa oikeista tiedemiehistä "veti nukkensa pois". Asia on täällä ja muuallakin jo kuvattu.

Vastaaja - kuka onkin - on onnistunut löytämään UNCTAD:in raportit - joissa vielä viime vuonna on kannatettu luomulinjaa.

Olemme kertoneet tästä luomuväen "takaoven" politiikasta.

Mutta tuorein ilmiö on, että YK:n järjestöistä sekö UNDP että UNEP (!) ovat nyt irrottautuneet asiasta eli tuosta linjasta. Josta vähän hämmästykseksemme luimme KEPA:n palstalta, ks. keskustelumme täällä. Eli näillä näkymin UNCTAD olisi viimeinen "takaoven kolkuttelija".

Entä FAO sitten - senkin raportti mainitaan? Siellähän varmasti on asiantuntemus?

Niin onkin, mutta tämä Yhteishyvän "asiantuntija" ei nyt näytä ollenkaan lukeneen FAO:n "Save and grow" -raporttia. Se kyllä saattaa suosittaa älykästä, järkevää tai jopa varovaista lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä - mutta ei aivan varmasti suosittele niistä luopumista, eli luomuviljelyä. Millään sen salanimelläkään.

***

Tämä siis jo näistä kansainvälisistä järjestöistä. Kansainvälinen tiedeyhteisö on käsittääkseni aika yksiseliteisesti tehoviljelyn ja vieläpä geeniteknologian hyväksikäytön kannalla.

Jotensakin hupaisaa on, että kun Nature-lehti kuvaa (aiemmassa yhteydessä Yhteishyvän vastineen kirjoittajan/käytetyn asiantuntijan esille tuoman) Seufertin ym. tuloksia luomuviljelyn suhteen, se otsikoi ja kertoo sen näin:

Organic farming is rarely enough

Eli: luomuviljely on harvoin riittävä [ratkaisu]

Lainaus siitä:

Quote
But yields are lower than in conventional farming, so producing the bulk of the globe’s diet will require agricultural techniques including the use of fertilizers, the study concludes.


Käännökseni: "Mutta satotasot ovat alempia kuin tavanomaisessa viljelyssä, joten maailman ruoan pääsosan tuottamien edellyttää viljelytekniikkoita, joihin kuuluu [keino]lannoitteiden käyttö, toteaa tutkimus johtopäätöksenään."
« Last Edit: 13.01.14 - klo:19:26 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 698
    • View Profile
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #6 on: 14.01.14 - klo:18:22 »
Älyllisesti epärehellistä on hehtaarituotoissa vedota nyt ulkomaisiin (sopiviin) tutkimuksiin, kun artikkeli selvästi puhui koko ajan Suomesta, ja myös puhua nyt futuurissa, tulevasta, kun artikkelin faktaväitteet olivat preesensissä, eli nykyisyydestä.

Sitä paitsi tästä Seufertin ym. artikkelistakin selviää, että

- Suomessakin viljeltävissä viljalajeissa (vehnä, ohra) satoerot olivat selvästi 25% suuremmat
- "parhaiten vertailukelpoisissa" tapauksissa satoero oli 34%
- ko. tutkimus ei ottanut huomioon välivuosia tai muita "piilohehtaareja" (Lynas)

Ja näinhän Yhteishyvässä kirjoitettiin (lihav. HJ):

Quote
Jos taas lasketaan päästöjä viljakiloa kohden, ero häviää, sillä luomupelto tuottaa noin neljäsosan vähemmän viljaa kuin tavallinen.

Niinpä esitetty 25% luku (tai sanallisesti: "neljännes") on jo tuostakin tutkimuksesta "rusinoiden poimimista pullasta".


Rehellisintä on tarkastella toteutuneita satotasoja viljelymenetelmiltään kehittyneissä maissa. Valitettavasti luotettavia koko maan tilastoja ei ole saatavissa kuin Suomessa ja Ruosissa.

Ruotsissa on luomuviljelyä harjoitettu vuosikymmeniä, maanviljelijöiden tiedot ja taidot ovat hyviä ja parasta mahdollista luomuneuvontaa on saatavilla runsaasti.

Ruotsin Jordbruksverket ja Statistiska centralbyrån  (SCB) julkaisevat vuosittain tilastot myös luomusadoista ja ilmoittavat luomun satotaso-osuudet verrattuna tavanomaisen viljelyn satoihin.

Julkaisussa Skörd för ekologisk och konventionell odling 2012
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Vegetabilieproduktion/JO14/JO14SM1301/JO14SM1301.pdf

on vertailtu sivulta 22 alkavissa tauluissa luomusatoja tavanomaiseen. Viljoissa hehtaarisadot eri vuosina 2007-2012 ovat eri viljalajeilla  yleensä välillä 45 % - 65 % verrattuna tavanomaiseen (ks. taulukkojen oikeanpuoleisin sarake). Luomun välivuosia ei ole huomioitu hehtaarisatoja laskettaessa. Ainakaan mitään luomusatojen kasvutrendiä ei ole havaittavissa vuosina 2007-2012, pikemminkin ehkä hieman laskutrendiä. Kokosin seuraavaan taulukkoon tietoja sivuilta 22-36.


Ruotsin luomuviljojen satotasojen (kg/ha) osuuksia (%) tavanomaisen sadoista vuonna 2012
(luomun välivuosia ei ole huomioitu laskelmissa)


Laji                             %

Syysvehnä (Höstvete)     51
Kevätvehnä (Vårvete)     54
Syysruis (Höstråg)          53
Kevätruis (Vårkorn)         48
Kaura (Havre)                55
Ruisvehnä (Rågvete)       61
Seosvilja  (Blandsäd)       62

Mikäli luomun kaksi välivuotta (jolloin luomupellot eivät ole viljan viljelyssä) viiden vuoden jaksolla otettaisiin huomioon niin noista prosenttiosuuksista pitäisi vielä vähentää 40 %.

Suomen luomusatotasojen osuudet verrattuna tavanomaisiin pitää laskea itse, koska mikään "virallinen" taho ei jostain syystä halua tätä yksinkertaista prosenttilaskua tehdä  - tai ehkä laskut on tehty mutta niitä ei haluta julkaista. Täällä kuitenkin joitakin tietoja asiasta:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg4815#msg4815
« Last Edit: 14.01.14 - klo:18:48 by Jarrumies »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 698
    • View Profile
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #7 on: 14.01.14 - klo:23:07 »
Satovertailut2013

Laskin seuraavat  Tiken tilastoihin sisältyvistä vuoden 2013 excel-taulukoista:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4

Tiken tilastoista laskettu luomusatotason (kg/ha) osuus (%)  koko viljelykasvien satotasosta v. 2013 Suomessa
(huom. Tiken viljelykasvien satotilastossa ei ole luomusadosta puhdistettua tavanomaisesti viljeltyjen kasvien satotasoa vaan luomusadot ovat siinä mukana. Näin ollen luomun prosenttiosuudet ovat tässä jonkin verran suurempia kuin olisi saatu vertaamalla luomusta puhdistettuun satoon. )

  %     Viljelykasvi   
      
55,15   Vehnä - Vete - Wheat         
52,88      Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1)      
55,73      Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat      
61,64   Ruis - Råg - Rye         
49,34   Leipävilja yhteensä -           
60,36   Ohra - Korn- Barley         
59,89   Kaura - Havre - Oats         
78,83   Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops         
58,87   Rehuvilja yhteensä -           
56,68   Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total         
65,28   Rypsi - Rybs - Turnip rape         
54,63   Peruna - Potatis - Potatoes         
69,03   Herne - Ärter - Peas         
87,30   Härkäpapu - Bondböna - Broad bean   

      
Mikäli luomun kaksi välivuotta (jolloin luomupellot eivät ole viljan viljelyssä) viiden vuoden jaksolla otettaisiin huomioon niin noistakin prosenttiosuuksista pitäisi vielä vähentää 40 %.

Tavanomaisen viljelyn oikea, luomusta puhdistettu, satotaso olisi oikea vertailukohta luomusatotasoihin. Nyt nuo prosenttiluvut siis kaunistevat luomun tilannetta. Koska Tiken taulukoissa on sekä viljelyalat että sadot kiloina olisi sekin helposti tehtävissä mutta en ehtinyt sitä tähän hätään tekemään. Ehkä myöhemmin. Ja vieläkin ihmettelen miksi hallitus tekee kalliita luomuohjelmia, mutta ei halua niiden pohjaksi todellisia vertailuja luomun ja tavanomaisen välillä vaikka jo nyt kerätyt tiedot mahdollistaisivat paljon valaisevamman tilastoinnin.

« Last Edit: 15.01.14 - klo:00:38 by Jarrumies »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 698
    • View Profile
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #8 on: 15.01.14 - klo:12:10 »
Nyt laskettu luomusta puhdistetuista kokonaissadoista luomun osuudet.

Tavanomaisen satotasot on saatu  ensin vähentämällä kokonaissadoista (kg) luomusadot (kg) ja vähentämällä kokonaisalasta (ha) luomualat (ha) ja sitten laskettu näistä tavanomaisen satotaso (kg/ha).

Luomun satotason osuus (%) tavanomaisesti viljeltyjen viljojen satotasosta viljakasveittain Suomessa 2013 (luomun välivuosia ei huomioitu laskelmissa)

  %     Viljelykasvi

54,54   Vehnä - Vete - Wheat
51,69       Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
55,15       Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
54,69   Ruis - Råg - Rye
48,37   Leipävilja yhteensä - 
60,08   Ohra - Korn- Barley
58,27   Kaura - Havre - Oats
72,50   Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
57,89   Rehuvilja yhteensä - 
55,77   Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total
64,08   Rypsi - Rybs - Turnip rape
54,13   Peruna - Potatis - Potatoes
63,28   Herne - Ärter - Peas
83,78   Härkäpapu - Bondböna - Broad bean

Lähteet: Tiken satotilastot 2013. Laskettu alla olevissa verkkosivuilla olevista vuoden 2013 excel-taulukoista:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4

HUOM 1. Yllä olevissa laskemissa tavanomaisesti viljellyn viljan satolukuja rasittavat siirtymävaiheessa olevien luomupeltojen sato, koska niitä ei voi markkinoida luomuna vaan tavanomaisena viljana.

HUOM 2. Mikäli luomun kaksi välivuotta (jolloin luomupellot eivät ole viljan viljelyssä) viiden vuoden jaksolla otettaisiin huomioon niin noistakin prosenttiosuuksista pitäisi vielä vähentää 40 %.

Luomun osuudet laskevat puhdistuksen jälkeen eniten niissä kasveissa, joissa luomuala on suurin kuten rukiissa. Verratkaa edelliseen taulukkoon.

(Prosenttilukusarake on tuossa taulukkokäytännöistä poikkeavasti ennen nimisaraketta. Tämä siitä käytännön syystä, että tässä huonossa softassa toisena oleva numerosarake alkaisi kiemurtelemaan spagettina.)

Olen tarkistanut lähtökohtaluvut ja laskelmat. Mikäli epäilette virheitä, niin tarkistakaa itse ko. Tiken taulukoista laskien.
« Last Edit: 19.02.14 - klo:18:48 by Jarrumies »

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #9 on: 16.01.14 - klo:09:35 »
Yksi pieni, periaatteellinen havainto, joka tekee luomuilun entistä hullummaksi (luvut tekaistuja)

Karkeasti ottaen siis tilanne on suunnilleen se, että viljoilla, keskimäärin, satotaso on:
-tavanomaisessa 3000 kg/ha
-luomussa noin 1000 kg/ha, siis 33%
MUTTA se ei kokonaisuudessaan koidu yhteiskunnan syötäväksi, vaan seuraavan sadon siemeneksi tarvitaan noin 200 kg/ha.
NIINPÄ todellista nettosatoa tulee:
-tavanomaisessa 2800
-luomussa 800, siis 28%

äärimmäisyyksistä:
eräs case täällä: http://mattipekkarinen.net/repussa/biodivli/biodiv9.htm )
... ja toinen täällä: http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm

Matti
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20823
    • View Profile
    • Email
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #10 on: 17.01.14 - klo:07:08 »
Sieltä ei vastausta (kysymykseemme kuka oli tämä "asiantuntija) näytä tulevan. Eiköhän toisteta oikaisuvaatimuksemme. Näin on nyt käynyt, tämä lähti.
______________________________

Yhteishyvä-lehti
Mediapäällikkö Kristiina Lindh
Kristiina.Lindh@sok.fi

Toistamme oikaisuvaatimuksemme.

1. Tosiasiaksi jää, ettei maamme hallitus ole asettanut prosenttitavoitetta luomun kulutukselle.

Mitenkään loogisesti ei tuota lehdessänne maintttua 5% tavoitetta myöskään voida johtaa. Jos luomun tuottavuus olisi - kuten artikelissa toisaaalla väitetään - vain neljänneksen pienempi kuin tavanomaisen, merkitsisi 20% pinta-alatavoite (luomun hinnasta riippuen) 15-30% kulutusosuutta.  5% kulutus taas - luomun n. kaksinkertainen hinta huomioonotaaen - tarkoittaisi 2,5% osuutta volyymistä, joka ei ole järkevässä suhteessa 20% osuuteen tuotantoalasta.

Mutta toistaen: väite hallituksen prosenttitavoitteesta luomun kulutukselle on yksinkeraisesti väärä.

2.  Yhtä lailla tosiasiaksi jää, että luomun viljasadot ovat vain noin 50-60% tavanomaisen sadoista. Väite, että ne ovat vain neljänneksen pienempiä. on väärä.

Lehtenne väitti näin olevan  tässä ja nyt, eikä kertonut, että näin olisi joskus tulevaisuudessa, vaikka väitittekin, että se "sisältää" tämän ajatuksen.   (Vaikka suomen kielessä ei ole varsinaista futuurimuotoa, tulevaisuudessa tapahtuvan pystyy silti eksakstisti ilmaisemaan.)

***

Nämä ovat siis edelleen varsinaiset ilmoituksemme artikkelin virheistä.

Olemme edelleen valmiita kirjoittamaan lehteenn laajemman analyysin artikkelin harhaanjohtavista väitteistä.  Vastaustanne ensimmäiseen kirjeeseemme on jo yksityiskohtaisemmin kritisoitu yhdistyksemme nettikeskustelussa:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=759.0

Ystävällisin terveisin [...]

« Last Edit: 17.01.14 - klo:08:04 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 698
    • View Profile
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #11 on: 20.01.14 - klo:19:09 »
Yhteishyvän "asiantuntija" nosti esiin myös Benbrookin maitotutkimuksen:


Lisäksi on esim. aivan uusi tulos, jonka mukaan luomumaidossa on terveellisempi rasvahappokoostumus:

http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0082429

Lähde: Benbrook, C.M. ym. 2013. Organic Production Enhances Milk Nutritional Quality by Shifting Fatty Acid Composition: A United States–Wide, 18-Month Study. PLOS One, doi: 10.1371/journal.pone.0082429


Tuotakin tutkimusta on käsitelty palstallamme jo aiemmin:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=738.msg4848#msg4848





Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20823
    • View Profile
    • Email
Myös K-ryhmä antaa tilaa luomun ylistämiselle
« Reply #12 on: 29.01.19 - klo:05:51 »
Jatkoksi tähän. Kottilan takuuvarmaa tekstiä:

Marja-Riitta Kottila: Luomu on fiksu valinta

Kaikki hänen väitteensä on jo täällä, eri keskusteluosioissa, käsitelty.

Tuonne voi kommentoida. Pitäisikö se tehdä?
« Last Edit: 29.01.19 - klo:05:58 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 698
    • View Profile
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #13 on: 29.01.19 - klo:16:35 »
Tuo Kottilan kirjoitus ei ollut S-ryhmän sivuilla vaan K-ryhmän!

Mutta vastaa kommenttiosastossa Kottilalle.

Myös omaa kirjoitusta voi tarjota tuolle samalle Näkökulma-foorumille, missä tuo Kottilan kirjoitus nyt on:
https://www.kesko.fi/media/blogit/nakokulma/2019/marja-riitta-kottila-luomu-on-fiksu-valinta/
Quote
Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Sitten nähdään, ottaako lehti vastaan kirjoitustasi.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20823
    • View Profile
    • Email
Vs: Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle
« Reply #14 on: 30.01.19 - klo:04:30 »
Tuo Kottilan kirjoitus ei ollut S-ryhmän sivuilla vaan K-ryhmän!

Huomasin kyllä sen, mutta kerroin sen puheenvuoroni otsikossa.

Paras strategia todellakin voisi olla yrittää omaa kirjoitusta.

Silloin voisi painottaa asioita haluamallamme tavalla. Kottilan väitteisiin on jo useasti vastattu, esim. Turun Sanomissa. Tulisi turhaa, pitkästyttävääkin toistoa.

Niinpä yritämme. Eli minä, pallo lienee minulla.

Yhtälailla pitäisi yrittää löytää omalle kirjoitukselle sopiva kanava S-ryhmän vaihtoehdoista. Lidliäkään unohtamatta: se on nykyisin pyrkinyt myös puhumaan luomun puolesta, aika innokkaasti.
« Last Edit: 30.01.19 - klo:06:30 by Heikki Jokipii »