Lähetimme tähän
Yhteshyvän artikkeliin kommentin, ja sitten perään päätoimittajalle oikaisuvaatimuksen kolmesta kohdasta.
Saimme vastauksen mediapäällikkö Kristiina Lindhiltä (SOK Media, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet), tällaisen (oma tekstimme lainauksina eroteltuna).
***
From: Kristiina.Lindh@sok.fi
To: jokiheik@hotmail.com
Subject: RE: oikaisuvaatimuksemme artikkeliin "Luomu – onko se parempaa?"
Date: Fri, 10 Jan 2014 12:01:24 +0000
Hei Heikki,
Kiitos aktiivisuudestasi ja palautteestasi liittyen Yhteishyvässä olleeseen luomu-juttuun. Juttuun ei ole tulossa oikaisuja, sillä asiantuntijalta tarkistamisen jälkeen siihen ei ole tarvetta.
Ohessa vielä vastaukset palautteeseenne:
Heikki Jokipii 05.01.2014, 14:06:53
Hyvän lehtiemiestavan mukaan toimituksen on syytä korjata ainakin seuraavat virheelliset väitteet kyseisessä artikkelissa:
1. Hallitus ei ole asettaanut luomun kysynnän kasvulle mitään tavoitetta, vaikka onkin asettanut tavoitteen luomuviljelyalalle. Tuo 5% tavoite on haettu jostakin aivan muualta kuin virallisista asiakirjoista.
Yhteishyvän artikkelissa on johdettu tuo 5% ruoasta siitä, että nykyisin 10% peltoalasta ja 2,5% ruoasta, joten jos peltoala kaksinkertaistuu 20% osuuteen, niin voidaan odottaa, että ruoasta 5% olisi sitten vastaava kaksinkertaistuminen.
Ohjelmasta ao sitaatit alla: vain julkisten ruokapalveluiden luomuosuudelle on annettu tavoite, 10%, joka on siis suurempi kuin juttuun laitettu luku 5%.
Ohjelma (
http://www.mmm.fi/attachments/luomu/6GeZ5BZPA/Luomualan_kehittamisohjelmaFI.pdf) toteaa tavoitteina:
sivulla 9: "Ohjelman tavoite: Luomutuotteiden valikoimaa monipuolistetaan. Pelkkä pinta-alan kasvattaminen ei riitä vaan markkinoille on saatava uusia luomutuotteita kuluttajien kysyntää vastaavasti."
sivulla 11: "Ohjelman tavoite: Parannetaan luomuruoan saatavuutta kaupan ja ammattikeittiöiden kautta. Valtion ja valtioneuvoston hankintayksiköiden keittiöissä ja ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta 10 % on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen 2020 mennessä."
2. Luomusadot ovat Suomessa ja Ruotsissa - joissa maissa asiasta pidetään virallista tiltastoa - systemaattisesti vain noin 50-60% tavanomiasen viljelyn sadoista. Niinpä väite siitä, että ne olisivat vain neljänneksen (25%) pienempiä on virheelilinen.
Yhteishyvän kommenttien lähteet ovat tieteellisiä artikkeleita, joissa hyvällä luomuviljelykäytännöllä (nykyluomun tekniikoilla) tuotettuja satoja on verrattu hyvällä tavanomaisella käytännöllä saatuihin satoihin. Yhteishyvässä oleva luku sisältää ajatuksen siitä, että luomun tuotantoteknologiaan ei ole kunnolla alettu kehittämään (tutkimusresurssi on noin sadasosa siitä mitä ns. tavanomaiseen laitetaan), ja varovaisenkin arvion mukaan 25% saavutetaan helposti keskimäärinkin, kun se nyt on saavutettavissa hyvin usein. Kysymys sadoista on myös kovin kontekstisidonnainen. Maailman arvovaltaisin tiedelehti (eli jossa julkaistut tutkimukset nauttivat suurinta mahdollista luottamusta tiedeyhteisössä) julkaisi seuraavan:
"Here we use a comprehensive meta-analysis to examine the relative yield performance of organic and conventional farming systems globally.Our analysis of available data shows that, overall, organic yields are typically lower than conventional yields. But these yield differences are highly contextual, depending on system and site characteristics, and range from 5% lower organic yields (rain-fed legumes and perennials on weakacidic to weak-alkaline soils), 13% lower yields (when best organic practices are used), to 34% lower yields (when the conventional and organic systems are most comparable)."
Lähde: Seufert, V., N. Ramankutty & J.A. Foley 2012. Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature 485:229–232.
2.1. Silloin myös väite siitä, että luomuviljelyn päästöt vesistöihin tuotettua kiloa kohti olisivat yhtä suuret, ei enää pidä paikkaansa, vaan luomuviljelyn päästöt olisivat reippaasti suuremmat.
Sekä kotimainen että kansainvälinen vertaileva tutkimus on vahvistanut pienemmät päästöt per hehtaari, tämä on luomulle selkeä ja osoitettu etu. Päästöt per tuotekilo riippuvat täysin satotasosta. Tarkin käytettävissä oleva tuloskooste, joka on julkaistu tieteellisistä tutkimuksista, toteaa:
"The results show that organic farming practices generally have positive impacts on the environment per unit of area, but not necessarily per product unit." Lähde: Tuomisto, H.L., I.D. Hodge, P. Riordan & D.W. Macdonald 2012. Does organic farming reduce environmental impacts? - A meta-analysis of European research. Journal of Environmental Management 112: 309-320.
MTT:n monivuotisissa kokeissa 2000-luvun alussa (rahoittaja MMM, laajin ja tarkin suomalainen koesarja) päästöt myös per satokilo olivat samaa luokkaa (useimmin pienemmät kuin suuremmat!) kuin tavanomaisessa, kun päästöt per ha olivat selvästi pienemmät. Ratkaisevaa on satotaso: jos saadaan hyvä luomusato, päästöt vesistöihin per tuotekilo eivät ole suuremmat kuin tavanomaisessa. Lisäksi on tärkeää huomata, että luonto ei mittaa satoa, vaan vain kokonaispäästöjä per hehtaari. Jos sama hehtaari viljellään tavanomaisen sijasta luomuna, sen päästö on selvästi pienempi, ja viereinen vesistö selvästi puhtaampi, mitä tulee maatalouden päästöihin.
Lähde: Lemola, R., M. Esala & E. Turtola 2010. Luomuviljelyn mahdollisuudet vesistökuormituksen vähentäjänä. Maataloustieteen päivät 2010. Esitelmät. (verkossa:
www.smts.fi/jul2010/esite2010/054.pdf)
3. Luomuruoka ei, vertaisarvioidun nykytieteen yhteenvetotutkimusten valossa, ole käytännössä mitenkään terveellisempää tai ravitsevampaa kuin tavanomainen ruoka
Tästä on nimenomaan yhteenvetotutkimuksen tietoa, esimerkiksi että luomuruoan syöminen vähentää altistusta torjunta-ainejäämille sekä antibioottiresistenteille bakteereille:
"The risk for contamination with detectable pesticide residues was lower among organic than conventional produce (risk difference, 30% [CI, 37% to 23%]), but differences in risk for exceeding maximum allowed limits were small."
"risk for isolating bacteria resistant to 3 or more antibiotics was higher in conventional than in organic chicken and pork (risk difference, 33% [CI, 21% to 45%])."
"Conclusion: The published literature lacks strong evidence that organic foods are significantly more nutritious than conventional foods. Consumption of organic foods may reduce exposure to pesticide residues and antibiotic-resistant bacteria."
Lähde: Spring-Spangler, C. et al. 2012. Are Organic Foods Safer or Healthier Than Conventional Alternatives?
A Systematic Review. Annals of Internal Medicine 157:348-366.
Lisäksi on esim. aivan uusi tulos, jonka mukaan luomumaidossa on terveellisempi rasvahappokoostumus:
http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0082429Lähde: Benbrook, C.M. ym. 2013. Organic Production Enhances Milk Nutritional Quality by Shifting Fatty Acid Composition: A United States–Wide, 18-Month Study. PLOS One, doi: 10.1371/journal.pone.0082429
Harhaanjohtavia ovat
1. väitteet siitä, luomuviljelyllä voitaisiin parantaa maailman ruokaturvaa, kehitysmaissakaan.
Yhtään sellaista maata, jossa nälkä oliisi luomukeinoin voitettu, ei ole olemassa. Eräässä vaiheessa Kuuba mainitiiin esimerkkinä tällaisesta - kunnes paljastui, että se tuo tuo n. 60-70% ruoastaan ulkomailta, vieläpä valtaosin muutoin "vihaamastaan" USA:sta!
Kansainvälinen tiedeyhteisö on sillä kannalla, että ns. agroekologiset menetelmät (sertifioimaton "luomutuotantotapa") on se kehitysvaatimus, joka kehitysmaiden ruokapula-alueilla tulee asettaa. Kts. esim.
UNCTAD-raportti:
http://unctad.org/en/docs/ditcted200715_en.pdfIAASTD-raportti:http://www.unep.org/dewa/agassessment/reports/IAASTD/EN/Agriculture%20at%20a%20Crossroads_Synthesis%20Report%20(English).pdf
FAO-raportti:
http://www.fao.org/docrep/014/i2215e/i2215e.pdfUNCTAD-raportti:
http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/ditcted2012d3_en.pdf Jos aivan primitiivisiiin menetelmiin verrattuna voidaan jossain Afrikassa satoja luomuviljelyllä nostaa nelinkertaisiksi, so what? Modernilla tehoviljelyllä sadot voidaan tuossa vertailussa helposti nostaa kymmenkertaiseksi tai yli!
Tämä ei ole primitiivistä, vaan eko-high-tehc-kehitystä tiensä päähän tulleen torjunta- ja lannoitekemikaalien käytön ja maaperää kuluttavan viljelytavan sijasta.
2. väiteet siitä, että luomun hehtaarituottojen parantaminen olisi helppo juttu, vaatisi vain vähän satsausta (suomalaiseen) tutkimukseen
Koko maailmassa on tätä yritetty, kohta jo 100 vuotta, eikä asiassa ole juuri edistytty.
Luomutuotantotapa on kehittyvä, uusi tuotantotapa. Suomessa sitä on aloiteltu vasta 70-luvulta alkaen. Luomu ei ole paluuta alkeelliseen, vanhanaikaiseen viljelyyn.
3. väitteet siitä, että luomuviljely olisi menetelmä vähentää ihmisen nk. "ekologista jalanjälkeä"
Jos tuo perustuotto on tehoviljelyyn verrattuna n. jpuolet, maan tarve on jo melkein kaksinkertainen. Jos otetaan huomioon nk. välivuodet, maan tarve - joka on se "ekologinen jalanjälkii"! - on jo kolminkertainen.
Luomuviljely on sopeutuvaa, sietävää tuotantoa, joka sopeutuu luonnonvarojen kestävän käytön rajoihin ja pysäyttää ympäristön pilaantumisen. Ekologinen jalanjälki on luonnonvarojen käytön arviointimenetelmä, johon ei sisälly pelkästään peltoala, vaan koko tuotannon ja kulutuksen ketjun kaikkien vaiheiden luonnonvarojen tarve. Nykyinen tuotantopa ei ole kestävää, ja luomun kehittäminen on tapa ottaa uusi startti ja koettaa löytää se kestävä tuotantotapa. Ihmiskunnan dieettien vaihtaminen epäterveellisestä lihapainotteisesta terveelliseen kasvipainotteiseen vähentää peltoalan tarvetta rajusti, samoin nykisellään jopa 30% yltävän ruokahävikin pienentäminen, jo raivatun peltoalan järkevä käyttö (suuri osa peltoalasta vuosittain on kesannolla ilman kunnon syytä). Mikä on paitsi kestävä tuotantotapa, myös kestävä dieetti ja kulutustapa?
***
Kirje (sähköposti) tuli meille, eli jospa kommentoidaan eli keskustelllaan asia täällä, ja sitten lähetään, tarvittaessa (ja luulenpa että tälläinen tarve on) vastineen vastineen vastine. Siitä voi myös esittää mielipiteensä, miten tässä nyt olisi paras tapa reagoida.
Ensimmänen asia voisi olla hyvä tietää: kuka on tuo "asiantuntija", jolta "tarkistamisen jälkeen siihen [oikaisuun] ei ole tarvetta"? Oliko se samainen Helenius, jota alunperinkin Yhteishyvän jutussa haasteltiin? Tai siinä myös haastateltu Kottila? Tämän tarkistan sähköpostise erikseen.