Author Topic: Ruuan haaskaaminen vain legenda?  (Read 51446 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #165 on: 13.09.22 - klo:04:05 »
Taas siellä täällä halutaan huomiota kiinnitettävän tähän kysymykseen  Mutta ovatko nämä luvut ja prosentit ihan oikeita?

RUOKAA MENEE HUIKEAT MÄÄRÄT TÄYTTÖMAAKSI

Quote
Yhdysvalloissa hävikkiruoka on kunnallisten täyttömaiden suurin aineskategoria. USA:n ruoka- ja lääkevirasto FDA huomauttaa, että pois heitetyllä ruualla olisi voitu ravita puutteenalaisia perheitä. Lisäksi hävikkiin päätyneen ruuan tuottamiseen kuluneet työ, energia ja vesi olisi voitu käyttää johonkin hyödylliseen.

Pelkästään Yhdysvalloissa ruokaa kärrätäänkin täyttömaaksi vuosittain 161 miljardin dollarin arvosta, Yhdysvaltain maatalousministeriö arvioi. Maan ruokahävikiksi lasketaan 30–40 prosenttia ruokatuotannosta.


Jotenkin vaikea on uskoa, että Amerikassa heitettäisiin pois syömäkelpoista ruokaa, joka olisi maksanyt noin neljä kertaa sen, mitä maanosassa käytetään luomuruokaan. Kun siellä ihan varmasti on jääkaapit, pakastimet, mikroaaltouunit.

Vaikkei kiistäisi asiaa, niin hyväksymmekö liian helposti tuollaiset iskulauseet. Mikä on ihan tarkasti se tutkimus, jossa tuo on saatu selville? Miten se on tehty, miten se on laskettu? Linkki? IPS käyttää linkkejä, tuossakin uutisessa, mutta juuri tuohon tietoon ei ole käyttänyt.

Myös täällä annetaan muualta kuin Suomesta samanlaisia suuria lukuja:

Ruokahävikki Suomessa

Quote
Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta jää syömättä ja päätyy biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 % eli noin 360 miljoonaa kiloa.


Globaalissa luvussa mukana tietysti ovat myös alueet, joissa ei riittävästi ole jääkaappeja jne.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #166 on: 14.09.22 - klo:05:51 »
Kyse on oikeastaan siitä, käytetäänkö varmasti esim. tästä löytyvää jaottelua kansainvälisesti:

Quote
1Elintarvikejäte = Alun perin ei syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelvoton) ruoka (kuten luut ja hedelmien kuoret) ja alun perin syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelpoinen) ruoka, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena. (EU komission määritelmä)

2Ruokahävikki = Alun perin syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelpoinen) ruoka, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena. (Kansallinen määritelmä)


Kun arvioidaan, paljonko ruoasta menee kaatopaikalle, täyttömaaksi.

Tuo teksti jo antaa vihjeitä siitä, että ei käytetä. Vaan jaotteluja on useita, siinäkin jo pari. Siksi toive nähdä alkuperäiset tutkimukset.

***

Ehkä ihmettelin vähän, miksi asia yhtäkkiä taas oli jokapuolella esillä. Enpä ihmettele enää. Suomen julkisessa keskustelussa on nykyisin käytössä eräänlainen rivitanssimenettely. Kaikki samaa ja yhtä aikaa. Nyt on hävikkiruokaviikko.
« Last Edit: 14.09.22 - klo:05:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #167 on: 15.09.22 - klo:04:34 »
Yllätyksetön tulos:

Nuoret aikuiset hukkaavat eniten syömäkelpoista ruokaa – Kuluttajaliitto selvitti suhtautumista ruokahävikkiin

Quote
Suurin osa hävikistä syntyy keitetystä kahvista. Seuraavaksi eniten hävikkiin menee hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja leipää. Hävikin hallinta on vaikeinta nuorille aikuisille.

Sekä siinä, mistä hävikki muodostuu. Että siinä, että kansalaiset suhtautuvat myönteisesti hävikin vähentämispyrkimykseen.

***

Radio Suomessa oli eilisaamuna haastattelu, tästä seurakunnasta (lihav. HJ) ja tästä:

3 500 laatikollista hävikkiruokaa hyötykäyttöön kuukaudessa

Quote
Malmin ja Matteuksenkirkon Varustamoissa on tarjolla päivittäin klo 11-13 maittava ateria, joka on valmistettu pääosin kauppojen ylijäämäruuasta. Lounaan hinta on 6 euroa ja diakoniatuettuna 3 euroa.

Aterian erityisenä ansiona haastateltu mainitsi, että raaka-aineissa on hyvin paljon luomua.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #168 on: 15.09.22 - klo:08:08 »
Luke käyttää näitä luokkia:

Suomessa seurataan aktiivisesti elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrää – hävikkitiekartta tähtää ruokahävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä

Quote
Elintarvikejätettä syntyy Suomessa yhteensä noin 640 miljoonaa kiloa, josta ruokahävikin osuus on noin puolet. Lähes puolet (46 %) Suomen elintarvikejätteestä syntyy ketjun loppupäässä eli kotitalouksissa ja toiseksi eniten (25 %) teollisuudessa. Ravitsemispalveluiden, kaupan ja alkutuotannon osuus on yhteensä noin kolmasosa.

Lasketaanpa tuosta. Hävikkiä siis n. 320 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti noin 58 kiloa. N. kilo viikossa. Mutta jos siinäkin kotitalouksien osuus oli 46%, sitä olisi viikossa alle puoli kiloa.

Pysymme edelleen aika samoissa luvuissa kuin ennenkin:

"Pahan" tapamme mukaisesti taas suhteutus väkilukuun. Suuremmasta luvusta saamme henkeä kohti melko tarkkaan 25 kiloa. Noin 2 kiloa kuukaudessa. Puoli kiloa viikossa. Noin 70 grammaa päivässä.

Tältä kyllä yhä näyttää:

Ongelmalle ei ole siis mitään tehtävissä. Koska mitään (ylimääräistä) ei enää käytännössä kannata tehdä. Toistaen uutisesta: asiat ovat "meillä jo sangen hyvällä tolalla".

Varsinkaan se argumentti ei siis toimi, että voisimme jotenkin helpottaa maailman nälkää kiinnittämällä huomiota omaan ruokahävikkiimme.

Tehokkain ratkaisu voi olla tietty välinpitämättömyys koko kysymystä kohtaan. Se, että antaa hintamekanismin hoitaa. Kuten se on jo hoitanutkin: kalliimpia elintarvikkeita ei mene kotitalouksissakaan hukkaan. Aika harvoin puhutaan oikeastaan asian yhteydessä rahasta. Vaan yleensä kiloista.

Anteeksi pilkallisuus, mutta todetaan kuitenkin: voi siitä silti löytää harrastuksen. Välineitä siihen on nyt saatavissa:

Quote
Kansallinen ruokahävikkitiekartta auttaa tunnistamaan, levittämään ja soveltamaan tehokkaita ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa. Tiekartan uusi sivusto www.ruokahavikkitiekartta.fi (www.ruokahavikkitiekartta.fi) tarjoaa monipuolista sisältöä kaikille ruokahävikin vähentämisestä kiinnostuneille.
« Last Edit: 15.09.22 - klo:08:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #169 on: 18.09.22 - klo:05:26 »
Joku uskaltaa YLE:ssäkin sanoa sen ulos:

Tämän verran suomalainen heittää ruokaa roskiin vuosittain – ilmaston kannalta sillä ei ole juuri merkitystä, sanoo tietokirjailija

Quote
Kuluttajahävikin osuus ruokavalion ympäristövaikutuksista on kuitenkin oikeasti pieni.

Se on noin neljä prosenttia, kun lihan osuus on 45 ja maitotuotteiden 20 prosenttia, kertoo 2019 ilmestynyt Ruokaminimi-hankkeen loppuraportti. Kuluttajahävikkiin kohdistuvat toimet eivät raportin mukaan juuri karsi ruokavalion ilmastokuormaa.

Yhden liha-aterian vaihto kasvisperäiseen joka viikko pienentää ympäristövaikutuksia enemmän kuin hävikin puolittaminen. Näin kertoo tietokirjailija ja ruoka-asiantuntija Mari Koistinen YleX:n haastattelussa.

– Puhutaan ihan eri mittaluokan asioista. Käsitys ruokahävikin ympäristövaikutuksista on ollut aika vinksallaan. Nyt oikea tieto on alkanut levitä esimerkiksi sosiaalisen median kautta.


Mutta kuten edellä sanottu: hävikistä voi löytää harrastuksen.  8)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #170 on: 21.09.22 - klo:12:44 »
Tämän aavistimme jo aiemmin:

Samaisen yrityksen toiminnassa on tullut myös vastaan se tilanne, että asiakkaat ryhtyvät odottamaan, että sitä hävikkiruokaa, ja myös tietynlaista, on sitten jatkuvasti myös saatavilla:

Startup-yritys iski hävikkiruuan trendiin - myy reilusti alennettua ruokaa kuin kuumille kiville

Quote
”Säilykkeet, keitot, karkit ja sipsit menevät ihan kuumille kiville. Meiltä kysytään paljon myös luomu- ja gluteiinittomia tuotteita ja pyrimme vastaamaan kysyntään. Meillä ei kuitenkaan ole mitään perusvalikoimaa, vaan olemme riippuvaisia toimittajien jäännöseristä”, hän kertoo.

Ihan vastaavalla tavallahan odotimme, että koulujen ylijäämäruokaa nauttivat eläkeläiset ennemmin tai myöhemmin ryhtyvät siitä valittamaan. Määrästä tai laadusta.

Luomuruoan kysyntään tuo yritys luultavasti kykenee vastaamaan, edellä esitetystä syystä, että sen säilyvyys on tavanomaista huonompi, koska siinä ideologisista syistä vältetään tiettyjä turvallisia, tehokkaita säilöntäaineita. Ja "parasta ennen" -päivämäärä tulee nopeammin.

Ja näin se nyt ilmenee:

Huomattu:

Hävikkiruokalahjoitusten määrä pienenee huolestuttavasti

Quote
VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY:SSÄ on huomattu ruoan hinnan ja elinkustannusten nousu muun muassa lahjoitusruoan huomattavana vähenemisenä. Monen työssä käyvän talous ei kestä kohonneita sähkön, asumisen ja ruoan kustannuksia, ja kauppojen ilta-alennukset ja punalaputetut tuotteet päätyvät aiempaa useammin kaupoissa asioivien ostoskorin täytteeksi.

Vielä viime keväänä saimme kaupoista hävikkiruokalahjoituksia, joista pystyimme valmistamaan asiakkaillemme lämpimiä aterioita. Nyt suurin osa lahjoitusruoasta koostuu lähinnä valmiista lounassalaateista, jogurteista ja hedelmistä. Olemme äärettömän kiitollisia niistä, mutta haaste on monipuolisen lämpimän aterian tarjoaminen. Lämpimän aterian merkitys on asunnottomalle suuri: niin sanottujen leipäjonojen ruoka-avusta ei ole välttämättä hyötyä niille, joilla ei ole mahdollisuutta säilyttää ja kokata lahjoituselintarvikkeista ruokaa.


Selventäen (HJ): jotta hyväntekeväisyys tuota kautta toimisi, se edellyttää sitä, että osa ihmisistä jatkaisi tuhlaavaista elämäntapaansa.

Tai osa kaupoista. Kauppojen pitäisi ottaa valikoimiinsa lisää tavaraa, joka ei esim. hintansa puolesta mene kaupaksi?
« Last Edit: 21.09.22 - klo:12:51 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #171 on: 21.09.22 - klo:12:53 »
Vertaa tähän:

Radio Suomessa oli eilisaamuna haastattelu, tästä seurakunnasta (lihav. HJ) ja tästä:

3 500 laatikollista hävikkiruokaa hyötykäyttöön kuukaudessa

Quote
Malmin ja Matteuksenkirkon Varustamoissa on tarjolla päivittäin klo 11-13 maittava ateria, joka on valmistettu pääosin kauppojen ylijäämäruuasta. Lounaan hinta on 6 euroa ja diakoniatuettuna 3 euroa.

Aterian erityisenä ansiona haastateltu mainitsi, että raaka-aineissa on hyvin paljon luomua.

Luultavasti sielläkin ollaan huolissaan siitä, että hylätyn, ostamatta jätetyn ruoan laatutaso eri tavoin laskee.
« Last Edit: 24.09.22 - klo:03:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #172 on: 12.10.22 - klo:15:56 »
Yllättävä neuvo:

Otetaan vanha konsti käyttöön maailman pelastamiseksi

Quote
AIV-menetelmä soveltuu tutun nurmiviljelyyn perustuvan tuorerehun säilönnän lisäksi myös monien eläinperäisten jakeiden säilöntään ja jatkojalostukseen.

Tähän triidimme aiheen kannalta relevanttiinkin asiaan:

Quote
Ravintoketjussa pilaantuu tai muuten hävitetään arviolta jopa kolmasosa hyödyttämiskelpoisesta ravinnosta. Niilläkin alueilla, joissa kasvukausi on hyvin lyhyt, olisi AIV-menetelmällä mahdollista ei vain tehostaa karjataloutta, vaan myös hyödyntää arvokkaat kasvinosat ja osa eläintuotannon sivuvirroista ennen kuin ne kuivuvat tai mätänevät.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #173 on: 23.10.22 - klo:04:42 »
Vaikea sanoa, mitä tässä pitäisi, olisi oikein tehdä:

Alko kaataa 11 000 pulloa venäläistä viinaa viemäriin
Alko-myymälöissä on alettu hävittää varastoihin jääneitä venäläisiä tuotteita.


Mutta melkoista (ruoan) haaskausta tuo joka tapauksessa on.

Tehtiin toisessa yhteydessä tällainen laskelma. Tuossa siis tuhotaan lähes 10 tonnia viljaa. Raittiusihmisen näkökulmasta ne tietysti oli jo tuhottu. Toisaalta EU:ssa alkoholi on elintarvike. Ja viinaa tehdään — Suomessakin — viljasta jatkuvasti lisää.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #174 on: 01.11.22 - klo:05:17 »
Asian ratkaiseminen hävikkiruoalla on osoittautunut mahdottomaksi:

Ruokajono kasvaa, mutta tarjottavaa on entistä vähemmän: "Monesta keskituloisesta on tullut pienituloinen", sanoo auttaja

Quote
ViaDia on tehnyt Mikkelissä ruokajakelua vuodesta 2005 alkaen. Yhteisön perustaja ja nykyinen erikoisasiantunija Sami Järvinen on huolestunut.

– Tarvitsijoiden määrä on kasvanut keväästä kolmannekselle. Hävikkiruoan tarjonta on notkahtanut myös kolmannekselle.

Tulkitsen, että sitä on saatu vain 1/3 siitä, mitä ennen. Voi olla, että tarkoitettiin vähenemistä tuon verran. Sekin paljon. Jos tarvitsijoiden luku on vielä kasvanut, ja saman verran. Noin puolet jää ilman.

Ja tämäkin muuttuu:

Quote
Ruokajakelun tarjontaa on vähentänyt myös EU:n ruokakassien jakelun päättyminen keväällä. Niiden tilalle on kaavailtu maksukortteja.

EU:n ruokakasseja on jaettu kaksi miljoonaa kappaletta vuodessa.

– Se on ollut tärkeä lisä hävikkiruoan rinnalla. Säilyvää kuivatavaraa. Maksukortit on ilmeisesti tulossa vasta ensi vuoden puolella, Jenni Passoja harmittelee.

Avustusjärjestöt ovat laskeneet, että EU:n ruokakassien jakelun piirissä on ollut noin 300 000 suomalaista.

***

Helsingissä WeFood lopetti:

Quote
WeFood-myymälä on lopettanut toimintansa 31.7.2022. Kiitos kaikille vapaaehtoisille, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille.

Jonka kyllä totesimme jo kesällä. Lopettamispäätöstä selitettiin verottajan muuttuneella suhtautumisella. Mutta saattoi siinä olla muitakin syitä. Myös samoja kuin Mikkelissä. Jos kauppiaat toisaalta toimivat sillä tavalla vastuullisesti, että hävikkiin menee mahdollisimman vähän, syntyy toisessä kohtaa vaikeuksia.

Tulevat maksukortit normalisoivat toimintaa: maksukortin haltija voi tietysti ostaa halutessaan myös tuotteen, jossa on oranssinen tarra! Tai Turussa käydä kaupassa illalla.
« Last Edit: 01.11.22 - klo:09:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #175 on: 02.11.22 - klo:06:53 »
Varsinaisia uusia lukuja ei tarjota:

Kotitalouksien ruokahävikki vastaa 139000 henkilöauton kasvihuonekaasupäästöjä

Quote
Tutkimuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikkiä syntyy keskimäärin noin 25 kiloa ja elintarvikejätettä yhteensä 50–60 kiloa henkeä kohden vuodessa.

”Kotitalouksien ruokahävikki Suomessa vastaa kaikkiaan 139 000 henkilöauton vuosittaisia kasvihuonepäästöjä”, tiivistää hiilijalanjälkilaskennasta vastannut Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Eli ihan samasta puolesta kilosta viikossa, noin 70 grammasta päivässä puhutaan kuin ennenkin.

Mutta siitä on onnistuttu tekemään tuo iskulause. Mutta jos senkin suhteuttaa, Suomessa on lähes 3 miljoonaa henkilöautoa. Joiden kasvihuonepäästöistä tuo mainittu luku on todella mitätön murto-osa.

Entä se vähentämisen helppous? Henkilöautoa voi ajaa vähemmän. Mutta kotitalouksien hävikin vähentämisen helppous on lopulta näennäistä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #176 on: 21.11.22 - klo:05:03 »
Hän sanoo/he sanovat näin, ikään kuin viran puolesta:

Ruokahävikin ilmastovaikutus kotitalouksissa – Haaskaamisen lopettaminen on ilmastoteko helpoimmasta päästä

Quote
Olemme osana EU:ta sitoutuneet puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Mikäli saisimme kotitalouksien ruokahävikin puolitettua, koituisi siitä noin 1–3 prosentin päästösäästö koko ruokajärjestelmän ilmastovaikutuksiin. Jotta tämä päästövähennys saataisiin todella aikaan, pitäisi turhaan tuotettu ruoka jättää kokonaan tuottamatta.

1–3 prosentin vähennys kuulostaa vähäiseltä, mutta on kuitenkin ilmaston kannalta tärkeä: tarvitsemme aivan kaikkia päästövähennyksiä saavuttaaksemme hiilineutraaliustavoitteet. Hävikin vähentämisestä aiheutuva päästövähennys on sitä paitsi helpoimmasta päästä: riittäisi, että lopettaisimme haaskaamisen.

Myös kansainvälisessä ruokajärjestelmän tutkimuksessa elintarvikejätteen vähentäminen nähdään merkittävänä tekijänä; kestävässä ruokamallissa hävikkiä syntyy vain vähän. Kotitaloudet ja kuluttajat ovat tässä avainasemassa, koska yritykset kyllä yrittävät saada oman hävikkinsä alas kustannussyistä.

Mutta onko se tosiasiassa helppoa? Sitä olemme eri tavoin problematisoineet tässä triidissä. Siitä alkaen, että 'haaskaaminen' on aika raju ilmaisu hukkaan menneen ruoan (tutkittuihin) määriin nähden. Siitä syntyvä mielikuva ei vastaa todellisuutta.

Edellytetäänkö Suomen perheenemäntien (sukupuolesta riippumatta) osaavan jatkossa tehdä ruoan niin, ettei kukaan jää nälkäiseksi, eikä hiukkakaan jää yli? Avioliiton vaatimuksena (jomman kumman) käymä emäntäkoulu? Ja "Pekka! Se ruoka ei ole pahaa! Syö nyt!"?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #177 on: 02.12.22 - klo:05:19 »
Ei onnistunut näin:

Asian ratkaiseminen hävikkiruoalla on osoittautunut mahdottomaksi:

– klips –

Tulkitsen, että sitä on saatu vain 1/3 siitä, mitä ennen. Voi olla, että tarkoitettiin vähenemistä tuon verran. Sekin paljon. Jos tarvitsijoiden luku on vielä kasvanut, ja saman verran. Noin puolet jää ilman.

Ja tämäkin näyttää menneen pieleen:

Tärkeä ruoka-apu loppui, kun uusia järjestelmiä ei saatu ajoissa valmiiksi – järjestäjä: ”Mistä ihmeestä saadaan ruoka ihmisille?”

Quote
Vähävaraisille suunnattu EU:n ruoka-apu muuttuu kuivamuonapusseista ruokakauppojen maksukorteiksi. Valmistelu on venynyt, ja korttien jako alkaa näillä näkymin vasta ensi kesänä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21451
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #178 on: 13.12.22 - klo:05:21 »
Horjuntaa siinä, kumpaa halutaan vähentää. Elintarvikejätettä vai ruokahavikkiä:

Näin paljon suomalainen tuottaa ruokajätettä vuodessa ‒ määrä jää alle EU-keskiarvon

Quote
Eurooppalaisten tuottaman elintarvikejätteen määrästä on saatu tietoa. Suomessa luku jää alle EU-keskiarvon.

Näin se tavoite on kai sitten asetettu:

Quote
EU:n tavoitteena on saada puolitettua elintarvikejätteen määrä kaupassa ja kotitalouksissa vuoteen 2030 mennessä. Halutessaan EU-maat voivat raportoida myös ruokahävikin määrästään. Ruokahävikillä tarkoitetaan elintarvikkeiden syötäväksi tarkoitettuja osia, jotka päätyvät poisheitettäväksi, eivätkä päädy hyväntekeväisyyteen tai rehuksi.

Tuossa on – varmasti tarkoittamaton – loukkaus vähäosaisten ihmisarvoa kohtaan: heidän syömänsä ruoka on verrattavissa rehukäyttöön!

Mutta vaikka luut ja hedelmien kuoret, kahvinporot pitää saada kierrätykseen niiden sisältämien ravinteiden takia, kotitalouksia ei asiassa pidä syyllistää tai velvoittaa johonkin toimintaan.

Kyllä ruokahävikin määrä on juuri sellainen luku, jonka raportoimiseen pitäisi haluttomatkin EU-maat pakottaa.