Luomuviljely tavanomaisen maatalouden loisena

[Heikki Jokipii]

Tähän luonnonsuojelutoimenpiteeseen ei sinänsä ole huomauttamista:

Luon­non­mu­kaista kiertokulkua kosteikolla

Mutta onko oikeastaan näin:

LUOMU­TAR­KAS­TAJA Ritva Pesonen on vuotuisella tarkas­tuk­sella Akionlahden laitumella varmistamassa, että kuluttajille tarjottava luomu­lam­paan­liha on kasvanut luomu­e­del­ly­tysten mukaan. Yleensä luomu­tar­kas­taja tarkastaa isoja tiloja, joissa kasvatetaan lampaille rehuainesta. Akionlahden luon­non­lai­tu­mella luomu­e­del­ly­tykset täyttyvät: luonnossa kasvanut lampaanruoka on luomua, koska maaperää ei ole lannoitettu.

Kun juuri edellä oli kerrottu:

KOSTEIKKOON valuu Kaivosojan kautta vettä noin 500 hehtaarin valuma-alueelta, joista peltoa on noin kolmasosa. Maatalouden ravinteet sitoutuvat kosteikon kiin­to­ai­nee­seen, ja saavat sen kasvuston rehottamaan.

Eli kosteikko saa ravinteensa mm. n. 150 peltohehtaarilta. Viljelläänkö niillä kaikilla luomukäytännöin? Luultavasti ei. Taitaapa vain olla niin, että tuo tarkoittamaton valunta, yhtälailla kuin lehmän ruoansulatusjärjestelmä, jotenkin pyhittää (alkuperäiset) keinolannoitteet luomun käyttöön sopiviksi.

(Huomautinpa asiasta myös kommentilla Oulu-lehdelle.)

[Heikki Jokipii]

Tässä toiminnassa luomutilat eivät ehkä ole tavanomaisten tilojen loisina, mutta kansantalouden loisina sitten ylipäänsä:

WWOOF-toiminta tuo työvoimaa luomutiloille (Luomua. Ilman muuta -svustolla)

WWOOF ei peri tiloilta maksua, eikä tilallisten ja vapaaehtoisten välillä liiku rahaa.

Ruokapalkalla työtätekevät eivät oikeastaan paljon eroa orjatyövoimasta. Hyväksikäyttö vain motivoidaan eri tavalla, pakon ja väkivallan sijasta harhaanjohtamisella, ideologisella sumutuksella. Hyväksikäytetyt nuoret luulevat tekevänsä jotain arvokasta.

[Heikki Jokipii]

Tässä MT:n jutussa on loisimisnäkökulma täysin häivytetty:

Mikä ihmeen vinassi? Mystinen lannoite siivitti luomupellavat huippusatoon

Niin, mikä ihmeen vinassi? Katsotaanpa:

http://www.pargasgard.fi/fi/vinassi

Vinassi on nestemäisessä muodossa oleva luomuun soveltuva kierrätyslannoite, joka on peräisin Sokerijuurikkaasta. Hiivateollisuus käyttää sokerijuurkasmelassia tuotannossa ja sivutuote on Vinassi jota voidaan käyttää luomulannoitteena. Ruotsissa vinassia on käytetty jo yli 15 vuotta ja tänä päivänä kaikki tuotettu vinassi käytetään luomuviljelyksissä.

Ruotsista en tiedä, mutta Suomessa ei sokerijuurikasta ei luomuna viljellä.  Mutta kun Ruotsissakin kaikki vinassi menee luomulannoitteeksi, voimme olla aika varmoja siitä, että valtaosin se tulee tavanomaisilta tiloilta.

Tuo tila tuo tuon lannoitteensa Virosta - joka on jo loisimista, ja kaukana luomun omavaraisuusihanteesta ja -myytistä. Mutta eipä se sieltäkään luultavasti tule pelkästään luomupelloilta:

Weckström tuo vinassia Virosta. Siinä on typpeä, kaliumia ja rikkiä – muttei lainkaan fosforia. Puuttuva fosfori tulee kuivalannasta.

Niin, mistä se fosfori on siihen kuivalantaan tullut? Tämäkin vielä, samasta artikkelista:

Toisin on kaliumin laita. ”Kaliumin puute voi olla ongelma luomussa, varsinkin jos apilanurmea korjataan rehuksi.” Kaliumia saadaan esimerkiksi bioapatiitista, kivijauheista ja lihaluujauhosta.

Johon lihaluujauhoon se kalium on hyvin suurella todennäköisyydellä tullut tavanomaisten lehmien luista.

[Heikki Jokipii]

Tässä on tieto kyllä 3 vuoden takaa, mutta jos se yhä pitää paikkansa ei Ruotsissakaan ole sokerijuurikkaan luomuviljelyä:

Sökes: ekologiska sockerbetsodlare

Niinpä ne Ruotsin luomuviljelijät, jotka tuota vinassia ovat lannoitteena yli 15 vuotta käyttäneet, ovat reippaasti ja täysin olleet tavanomaisen viljelyn loisina ainakin vuodet 2006-2013. Ovat luultavasti vieläkin. Ja hyvin luultavasti valtaosin sitä ennenkin.

Viron sokerijuurikkaan viljelystä en löytänyt oikein tietoa ylipäänsä, saati sen luomuviljelystä. Maassa ei ole omaa sokerintuotantoa, ja näyttää siltä, että juurikkaan viljely on myös hyvin vähäistä. Korjatkaa, jos löydätte muuta tietoa.

[Heikki Jokipii]

Paljonko tässä ongelmassa ...

Fusarium-sienet mädättävät suuren osan sipulisadosta jo pellolle

... luomuviljely on tavanomaisen viljelyn loisena?  Tai harmina?

Näin kerrotaan ...

Sienitartunta on sekä luomu- että tavanomaisten sipuliviljelmien vitsaus. Varsinkin luomussa taudin torjunta on hyvin konstikasta, koska esim. istukkaita ei voida peitata.

(lihav. HJ)

... vaikka tarkoitetaan, että luomuviljelyssä ei tehokasta torjuntaa ole.

Jos tuo sieni osaa (?) levitä pellolta pellolle, järkeilen,  että luomupelto helposti saastuttaa naapurinkin maat. Paljonko luomuun myös lainataan terveitä istukkaita tavanomaiselta puolelta? Kysyn ja arvailen, nyt en tiedä.

[Heikki Jokipii]

Selatessani tätä keskustelua tuli mieleeni pirullinen idea.

Kun "GMO-vapaa" -porukka on laajentanut vaatimuksensa myös eläinten rehuihin, entä jos laajennettaisiin luomun vaatimuksia myös tuotantopanoksiin?

Tehoviljelyvapaa luomu? Vain se on oikeata luomua! Kyllä tähän ajatukseen varmasti saisi jonkun fanaatikon innostumaan.

[Heikki Jokipii]

Sen sijaan, että kärsisivät "GMO-saastumisesta", luomutilat saavat usein suojaa läheisistä GMO-viljelyksistä, niiden "halo-efektistä":

Myth busting on ‘contamination’: GMO farms’ halo effect often protects organic farms

Artikkelissa kerrotaan kolme konkreettista tapausesimerkkiä.

[Heikki Jokipii]

Tässä Palopuron hankkeessakin on vihjeitä sitä, että siinäkin merkittävässä määrin loisitaan tavanomaisen viljelyn varassa. Vaikka väitetään näin olevan (lihav. HJ):

Tavoitteena on synnyttää energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli, joka on valtakunnallisesti monistettavissa.

Jo sivulla olevassa kuvassa näytetään, miten ulkopuolelta tulee "hevosenlantaa, satotähteitä jne." Mukana kompuksessa olevien tilojen kyllä kerrotaan olevan myös luomutiloja, mutta vain niiltäkö näitä tuotantopanoksia tulee? Luultavasti ei, koska sitten tämän (hankkeeseen kuuluvan) biokaasulaitoksen yhteydessä annetaan tämä tieto:

Kohti energiaa tuottavaa maatilaa – maatalouden sivuvirroista biokaasua

(artikkelissa 09.11.2016 "Nurmesta ja lannasta energiaa")

Biokaasu tuotetaan luomutilojen viljelykierrossa viljeltävistä viherlannoitusnurmista ja lähialueelta saatavasta hevosenlannasta.

Ainakin hevosenlantaa saadaan siis laajemmalta alueelta. Eivätkä ne hevostilat välttämättä ole luomutiloja. Luomussa tämä kuitenkin hyödynnetään:

Mitään ei heitetä hukkaan, sillä biokaasun tuotannon jälkeen runsasravinteinen mädätysjäännös levitetään alueen luomupelloille tehostamaan tuotantoa.

***

Tuosta hankkeesta on kaivattu tietoja ennenkin - ja pyritty saamaankin, vähän huonolla menestyksellä - mutta ehkäpä pitäisi vielä uudestaan yrittää.

[Heikki Jokipii]

Tämä uutinen herättää parikin kysymystä:

Lihaluujauhosta potkua luomuviljelyyn

Ensiksi tietysti sen vanhan, että mistä saadaan raaka-aine tuohon lihaluujauhoon.

Mutta myös tämä ihmetyttää:

Honkajoki Oy toimittaa Ecolanille hygienisoitua lihaluujauhoa, johon lisätään muun muassa kalia ja fostoria.

Mitä tuo on? Onko luomulannoitteille nyt annettu jokin poikkeuslupa? Jokin pieni määrä sopii mukana olla tavanomaisessakin viljelyssä käytettyjä lannoitteita? Mitä kalia ja fosforia tuo lisätty määrä on?

Minkälainen tämä "tapauskohtainen" menettely asiassa oikein onkaan:

Markkinoille tulee lähinnä satunnaisia eriä, joiden luomukelpoisuus tarkistutetaan aina tapauskohtaisesti", Tukiainen sanoo.

Vertaa edellä kuinka luomussa on näitä "tapauskohtaisia" menettelyjä, hyvin monessakin asiassa.

[Heikki Jokipii]

Tämä on kylläkin mainos mutta näin näppärästi lakaistaan maton alle täällä käsitelty luomulle ikävä tosiseikka:

Lannoituksessa käytetään pääasiassa karjan jätöksiä ja palkokasveja. Lannasta kasvit saavat muun muassa fosforia ja palkokasveista tarvitsemaansa typen.

Ja fosforiahan syntyy ihan luontaisesti, luonnonmukaisesti lehmän ruoansulatuselimissä, eikö?

[Heikki Jokipii]

Tämä vain todetaan:

Luomusiemenestä huutava pula, tuotanto pitäisi kaksinkertaistaa

Sertifioidun luomusiemenen käyttö ja tuotanto on vähäistä.

Viime satokautena sertifioitua luomusiementä käytettiin vain 10 prosentille kylvetystä luomualasta.

Mutta yhtään ei artikkelissa pohdita, mistä tuo johtuu.

Loput on siis tavanomaista siementä. Jos on vaikka näin ...

Tilan omaa siementä luomutiloilla käytetään Eviran arvion mukaan 60–70 prosenttia kylvöalasta.

... mutta tuo tilanne (luomusiementä keskimäärin 17 prosenttia) on jatkunut jo vuosikausia, voi olettaa, että tuo luomutilan "omakin" siemen on todennäköisesti tavanomaista?

Jos on näin ...

Kylvösiementä myös tuodaan EU:n sisämarkkinoilta sekä EU:n ulkopuolelta.

"Määrät lienevät marginaalisia perusviljojen osalta", Heinonen arvioi tuontia.

... niin miksi määrät ovat marginaalisia juuri luomusiementen kohdalla? Jos *) niistä Suomessa on "huutava pula"? Vai onko niistä huutava pula muuallakin?

_____________

*) kyllä, tulee mieleen äskettäinen ihmettelymme erään toisen luomutuotteen kohdalla.

[Heikki Jokipii]

Tässä sitten pohditaan sitäkin,  mitkä syyt ovat tuohon tilanteeseen johtaneet:

Siemenkauppiaat: Luomusiementuottajia tarvittaisiin lisää

Otetaan sieltä esille tämä:

Viljelijäkentällä puhutaan, että osa luomuviljelijöistä odottaa tarkoituksella luomusiemenen loppumista ja hankkii sen jälkeen tavanomaisesti tuotettua siementä, joka on halvempaa.

[Heikki Jokipii]

Tuolla tavanomaisen siemenen käytön kautta tapahtuvalla loisimisella on ehkä vähemmän merkitystä kuin sillä, miten ravinteita lainataan. Mutta osaltaan se osoittaa, miten "suurpiirteisesti" luomusääntöjä voidaan tulkita. Tuossahan niillä ei ole mitään painoa. Tavanomaisen siemenen käytöstähän ei seuraa mitään taloudellisia sanktioita luomuviljelijälle. Vaan siis pikemminkin päinvastoin, jos ja kun tavanomainen siemen on halvempaa (ja laatueroa niillä tuskin on, siis luomusiemenen hyväksi).

Mikä oikeastaan selittää senkin, miksei luomusiementä tuoda. Jos tavanomaisen siemenen käytöstä menettäisi vaikkapa 10% luomutuesta*),  meillä olisi luomussa toimivat tuontisiemenen markkinat. Luulen. Ja/tai kotimarkkinatkin. (Vaikkei se luomusiemenen tuotanto kovin helppoa olekaan.)

___________

*) saman tietysti ajaisi tuntuva maksu jokaisesta poikkeuslupapäätöksestä, jos siihen vielä liitetään se, ettei koko valtakuntaa tai sen jotain osaa koskevia päätöksiä enää tehtäisi, eli yleislupia ei annettaisi.

[Heikki Jokipii]

Tässä on aika hauska kuvaus (englanniksi) tästä loisimisesta ja erityisesti typen osalta:

WHY LARGE SCALE ORGANIC REQUIRES LARGE SCALE NON-ORGANIC

Tarina alkaa siitä, miten joku päättää muuttaa tilansa luomutilaksi yksinkertaisesti siten,  että päättää jatkossa lannoittaa sitä vain kananlannalla. Mutta mistä ne ravinteet siihen kananlantaan ovat tulleet? Muitakin esimerkkejä käydään läpi, ja aina se viimeinen vastaus ketjun päässä pakkaa olemaan: Haber-Bosch.

Kuten otsikko kertoo, kirjoittajan mielestä laajamittainen (ja kasvava) luomuviljely edellyttää laajamittaista tavanomaista viljelyä.

Now, one could avoid all this by requiring organic producers to use only manures from organic animals fed organic feed.  However, I seriously doubt there is enough available nitrogen from this "natural" system to support the present size of the organic market.  As the organic market grows, this likelihood becomes even more remote.  Indeed, if one wants large scale organic, it almost certainly implies (given the current population) the need for large scale non-organic.  All that life-supporting nitrogen has to come from somewhere.  Until we find a better way, right now it is coming from Haber and Bosch and is smuggled into organic agriculture via animal manure. 

Lihavoitu kohta ja siitä eteenpäin: ennenkuin keksimme paremman keinon, typpi saadaan nyt Haber-Boschista ja se salakuljetetaan luomuviljelyyn eläinten lannan kautta.

(Vinkki tähän artikkeliin: GMO Pundit)

Potentiaalisista "paremmista keinoista" täällä:

Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus

[Heikki Jokipii]

Tässä Palopuron hankkeessakin on vihjeitä sitä, että siinäkin merkittävässä määrin loisitaan tavanomaisen viljelyn varassa. Vaikka väitetään näin olevan (lihav. HJ):

Tavoitteena on synnyttää energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli, joka on valtakunnallisesti monistettavissa.

Jo sivulla olevassa kuvassa näytetään, miten ulkopuolelta tulee "hevosenlantaa, satotähteitä jne."

[... ks. yllä ...]

***

Tuosta hankkeesta on kaivattu tietoja ennenkin - ja pyritty saamaankin, vähän huonolla menestyksellä - mutta ehkäpä pitäisi vielä uudestaan yrittää.

Mutta ehkä se nyt onnistuu, jos he tässä Helsingin ylipiston uutisessa oikein erikseen korostavat "läpinäkyvyyttään":

LÄ­PI­NÄ­KY­VÄÄ LÄ­HI­RUO­KAA HY­VIN­KÄÄL­TÄ

Haluatko tietää paremmin ketkä tuottavat ruokasi ja millä tavalla? Hyvinkään Palopurossa, 57 kilometriä Helsingin Rautatientorilta pohjoiseen, ruokaa tuotetaan toisin kuin on totuttu.

Suositko lähiruokaa? Entä tiedätkö mistä lautasellasi oleva ruoka on peräisin? Palopurossa halutaan näyttää mahdollisimman ymmärrettävästi ja läpinäkyvästi miten ruokaa tuotetaan, jalostetaan ja miten siitä syntyvät jätteet kierrätetään luontoa hyödyttävästi ja säästävästi. Hyvinkäällä luonnostellaan ruoantuotannon tulevaisuutta.

Kyllä, haluamme tietää! Ja tarkasti haluammekin.

(Vähän on jo aineistoa asiasta kerätty. Sitten on kysymysten aika.)


PS. Myös Juha Heleniuksen 7.3.2017 luento näyttää ilmestyneen Luomuinstituutin materiaalipankkiin (pdf):

Palopuron Agroekologinen symbioosi

Hyvin teoreettinen näyttää kyllä olevan, itse Palopurosta kertoo vain yhdellä kuvalla, joka jo on nähty muuallakin. Eli se on se sama, johon täälläkin on jo viitattu.