Nettiartikkeli...
Hyvinkäällä on luomutila, joka on siirtynyt energian kuluttajasta sen tuottajaksi – se on avuksi nyt, kun maataloutta uhkaa uusi kriisi... jolla YLE osallistuu Ukrainan kriisin varjolla käytyyn luomukampanjaan, josta
oli täällä puhetta.
Tähän triidiin, kun tuosta on täällä ollut jo puhetta. Kyseessähän on järjestely, joka monin tavoin ratsastaa ulkopuolisten panosten varassa. Jopa sillä tavalla konkreettisesti, että toiminta perustuu pitkälle varakkaan Uudenmaan varakkaiden ratsastusharrastukseen.
Tilan biokaasulaitos on yksi suomalaisista kiertotalouden pioneereista. Se hyödyntää luomutilan pelloilta leikattavaa apilanurmea sekä lähitilojen hevosen- ja kananlantaa.
(lihav. HJ)
Niiden hevostilojen luomuisuudesta
emme ole lainkaan vakuuttuneita.
Vielä tämä:
Myös prosessissa bakteerien hyödyntämä perkolaationeste voidaan laimentaa ja käyttää lisälannoitteena pelloilla. Kokonaan ilman muualta ostettua luomukelpoista lannoitetta ei tilalla vielä selvitä, mutta hyöty on merkittävä.
Siis ehkä vielä muutakin "lainaa" muualta?
Tämä olisi mahdollista vain...
Maatilalla nähdään, että vastaava toiminta olisi mahdollista muuallakin maassa useamman tilan yhteistoimintana turvaamassa Suomen lannoite- ja biokaasun omavaraisuutta.
... jos kaikilla Suomen luomutiloilla olisi mahdollisuus vastaavaan loisimiseen. Sitten hehkutetaan vähän nobelistilla:
– Tässä toteutuu vuoroviljely, ja samalla typensitojanurmien avulla saadaan ravinteita. Oikeastaan palataan siihen, että tämä on A. I. Virtasen tyyppinen, periaatteellinen nykyaikainen laitos, Eerola sanoo.
Artturi Ilmari Virtanen oli suomalainen kemisti ja professori. Hänen tunnetuin keksintönsä on AIV-rehu, josta hänet palkittiin Nobelin kemianpalkinnolla vuonna 1945. Hän myös ehdotti typpiomavaraisen peltoviljelyn mallia jo 1951.
Sopivasti unohtaen, että Virtanen
myöhemmin hylkäsi mallinsa. Todeten sen (Suomessa) toivottomaksi. Ja sen, ettei Virtasen malli edes tarkkaan ottaen ollut luomua.
***
Keinolannoitteiden kustannuksista lyödään mynttiä:
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös Suomen maatalouteen ja maanviljelijöiden tuotantokustannuksiin, sillä noin kolmannes Suomen lannoitteista on tuotu viime vuosina Venäjältä.
Mutta otetaan tuore arvio siitä, mitä ne maksavat:
Belor Agro ja Cemagro avaavat myös lannoitekaupan viikon tauon jälkeen – hinnat liikkuvat pääosin 900 euron molemmin puolinTonnia ei hehtaarille käytetä. Sanotaan n. 200 kiloa, n. samaa euroissa. Saadaan viljaa hehtaarilta n. 2 tonnia enemmän kuin luomussa. Vehnätonnin hinta VYR:illä äsken 365 euroa tonnilta. Lannoitteilla aikaansaadun viljan hinta siis yli 700 euroa hehtaaria kohti.
Rassaa varmasti tuollainen lannoitteen hinta. Mutta ei tee asetelmaa taloudellisesti toivottomaksi. Mitä käsitystä nyt yritetään mediassa ajaa läpi, luomuväen myötävaikutuksella.
Juuri nyt on
kuulemma vielä näin.

Mutta tuossa YLE:n artikkelissakin joudutaan myöntämään, että Hyvinkään järjestely tarvitsee taloudellista tukea!
***
Kun tuosta kaikesta oli eilen juttua Radio Suomessa, yritimme taas turhaan lähettää tekstiä "lähetysikkunaan", jossa tekstissä oli tiivistetty tieto luomun tuottavuudesta ja hinnoista. Ja siten sen mahdollisuuksista olla avuksi tässä kriisissä. Ei mahtunut luettuihin.