Luomuviljely tavanomaisen maatalouden loisena

[Heikki Jokipii]

Muutos on tulossa:

Luomusiementuotanto murroksessa

Ja luomuväkikin ottaa sen tosissaan ja huolestuneesti.

Varsin monimutkainen säännöstö siitä näemmä on syntymässä. Entisten monimutkaisten sääntöjen päälle. Vielä ei ole varmaa tietoa kuinka tässä käy:

Poistuuko yleinen lupa vai ei?

Toinen merkittävä muutos on niin sanotun yleisen luvan poistuminen, mutta toimeenpanolainsäädäntö voi vielä muuttaa tilannetta. Nykyisen EU:n luomulainsäädännön mukaan yleinen lupa tarkoittaa käytännössä sitä, että jos jostakin kasvilajista tai -lajikkeesta ei ole lainkaan saatavissa luomusiemenrekisteriin merkittyjä eriä, voi Ruokavirasto päättää yleisestä luvasta käyttää tavanomaista siementä siihen asti, kunnes luomusiemeneriä on jälleen saatavissa.

Mahdollista siis on, että se poistuu.

Luulen, että tuon tiukemman systeemin taustalla väikkyy myös geenieditoitujen siementen uhka: koska (ainakaan vielä) ei ole tapaa erottaa niitä tavanomaisista siemenistä, luomuisuus täytyy varmistaa tuolla tavalla.

Uusi systeemi on siinä mielessä reilu, että loisiminen vähenee. Mutta samalla se tietysti sulkee luomuviljelyn entistä enemmän omaan erikoiseen maailmaansa.

Toiveikkaasti artikkeli kuitenkin suhtautuu erityisen luomukasvinjalostuksen mahdollisuuksiin.

[Heikki Jokipii]

Olemmeko lähteissämme menneet koko ajan "merta edemmäs kalaan", tässä aiheessa? Meillä on nimittäin koko ajan*) periaatteessa ollut käytettavissämme tämä ilmeisen huolellisesti tehty työ (pdf):

LUONNONMUKAISEN MAATALOUDEN FOSFORIVIRRAT

Maria Kämäri
Maisterintutkielma
Helsingin yliopisto
Maataloustieteiden laitos
Agroekologia
2014

Lainaus sen loppupuolelta esimerkiksi:

7 JOHTOPÄÄTÖKSET

Eteläsuomalainen luomumaatalous ei nykymuotoisena hyödynnä peltomaan fosforivarantoja, vaikka peltotaseet  aiemmissa  tutkimuksissa  ovat toisin osoittaneet.  Tilat turvautuvat ostolannoitteisiin,   koska nykyisillä eläintiheyksillä   (ey/ha), karja   ei   tuota riittävästi lantaa sadon tarpeisiin. Vaikkakin ostetut lannoitteet sisältävät kierrätysravinteita, kuten lihajauhoja,  luujauhoja  ja  lantaa, on  merkittävä  osa  näiden  sisältämistä  ravinteista peräisin  tavanomaisesta  maataloudesta.  Näin  ollen  luomumaatalous  merkittävissä  määrin, vaikkakin epäsuorasti, turvautuu tavanomaisen maatalouden mineraalilannoitteisiin.

Sietänee nyt, kun se on tänne löydetty, tarkemmankin läpikäynnin. Työssä on myös lähteitä aiempaan tutkimuskirjallisuuteen.

______________

*) tai ei ihan koko aikaa: tämä keskusteluosiomme alkoi jo v. 2013.

[Heikki Jokipii]

Ei ole se "yleinen lupa" poistunut. Tässä päätöksessä (12.2.2020) nämä poikkeukset on taas listattu (pdf):

PÄÄTÖS LUVASTA KÄYTTÄÄ TAVANOMAISESTI TUOTETTUA LISÄYSAINEISTOA
LUONNONMUKAISESSA TUOTANNOSSA.

Yhtä pitkä se on kuin ennenkin. Niin pitkä ja kattava, että en osaa tältä istumalta sanoa yhtään luomuna viljeltyä lajia, joka olisi jäänyt siitä pois.

Mutta niinhän se olikin, että EU:n uusi luomuasetus on tähdätty tulemaan voimaan 1.1.2021 (edellä 14.12.19, sen linkki). Siihen asti voimassa on tämä, Suomessa:

Voimaantulo- ja voimassaoloaika / Tidpunkt för ikraft-
trädande och giltighetstid:
12.2.2020 – 31.12.2020, kuitenkin enintään siihen saakka, kun lu-
vassa mainittua lajia tulee markkinoille luomutuotettuna ja se merki-
tään luomulisäysaineistorekisteriin / dock högst fram till dess att det i
tillståndet nämnda växtslaget utkommer på marknaden som ekolo-
giskt producerat och införs i registret över ekoförökningsmaterial.

[Heikki Jokipii]

Tätä loisimisen tapaa eli porsaanreikää ollaan nyt tukkimassa:

Luomusiementä tarvitaan lisää

Ensi vuoden alusta voimaan astuvan uuden luomuasetuksen tavoitteena on, että luomupeltoihin kylvetään jatkossa vain luomusiementä. Nykyisin suomalaisten luomutilojen kylvösiemenestä luomua on noin 60-70 %. Uuteen asetukseen varautumista pohtinut fokusryhmä ehdottaa luomusiemenen tuotannon tuplaamista vuoteen 2030 mennessä.

Tuo Pro Luomun palstalla ilmestynyt kirjoitus näkee asian pelkästään luomuviljelyn etuna. Mutta yllätyksiä voi tulla, ainakin jossakin kasveissa. Mutta aikaa muutokseen annetaan rutkasti:

Asetuksen myötä tavanomaisesti tuotetun siemenen poikkeusluvat loppuvat vuonna 2035, jonka jälkeen luomutiloilla tulisi kylvää vain luomusiementä. 

Voi olla, että tämä onnistuu:

Luomusiemenviljelijä ja monimuotoviljojen jalostaja Magnus Selenius uskoo, että maatiaisviljoja jalostamalla ja risteyttämällä esimerkiksi modernien lajikkeiden kanssa voi löytyä luomuviljelyyn sopivia lajikkeita.

– Maatiaiset ja muut vanhat viljat voivat olla avainasemassa luomun erikoistumisessa, Selenius sanoo.

Ja sitten voi löytyä se jossain Perun ylängöllä muinoin  jalostettu vanha maatiaislaji. Jonka ominaisuudet vain sattuvat olemaan samat kuin parhaimman uuden geenieditoidun lajikkeen! 


PS. Tuossa tiedotteessa taisi tulla suuri osa luomufoorumin annista.

[Heikki Jokipii]

Opinnäytetyö:

https://www.theseus.fi/handle/10024/335412

Tavanomaisen siemenen käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa nyt ja tulevaisuudessa : Kyselytutkimus luomuviljelijöille
Rajala, Ville (2020)
[...]
Kyselytutkimuksesta saatujen vastausten mukaan voidaan todeta, että tavanomainen siemen valitaan luomun sijasta korkean hinnan, saatavuuden sekä lajikevalintojen vuoksi. Ruokaviraston yleisen luvan menetelmä koetaan toimivaksi ja se on ollut käytössä suurimmalla osalla vastaajista. Luomusiementuotannon ei koeta kasvavan tarpeeksi kysyntään nähden tulevaisuudessa.

Mutta on se nyt niin, että asiaa ei enää oikeasti kysellä. Vaan tuo EU-päätös tulee väkisin voimaan.

Eli ainoa, mitä jää sen jälkeen selvitettäväksi, on se, mitä siitä Suomen luomuviljelylle seurasi. Koska tuohon vuoteen 2021 on hyvin lyhyt aika, meidänkin on syytä malttaa, eikä spekuloida asialla vielä.

[Heikki Jokipii]

Otetaanpa välillä taas mainos, joka hämää huomion toisaalle, ihan epäolennaiseen asiaan (lihav. HJ):

Kekkilä 20l Kanankakka luomu

Kekkilä Kanankakka on vahvan kasvun ja runsaan kukinnan antava aito luonnontuote kaikille kotipihan kasveille. Kekkilä Kanankakka on valmistettu GMO-vapaalla rehulla ruokittujen kotimaisten kanojen lannasta. Kanankakka on huolellisesti kompostoitu, kuivattu, hygienisoitu ja rakeistettu. NPK 4-1-2

Sillä eivät ravinteet mistään GMO-ainesosista tule. Mistä ne tulevat, siitä vaietaan. Mutta selvää on, ettei tuo ole ainoastaan luomukanojen kakkaa. Jos olisi, se olisi kyllä tuossa sanottu. Noin sanomalla ehkä yritettiin saada sama vaikutelma.

[Heikki Jokipii]

Koska tämä on väjäämättä tulossa, on myös tässä hankkeessa jo aloitettu asiaan valmistautuminen:

Luomusiementä tarvitaan lisää – luomusiementuotannon fokusryhmän raportti julkaistu

Ensi vuoden alusta voimaan astuvan uuden luomuasetuksen tavoitteena on, että luomupeltoihin kylvetään jatkossa vain luomusiementä. Nykyisin suomalaisten luomutilojen kylvösiemenestä luomua on noin 60-70 %. Uuteen asetukseen varautumista pohtinut fokusryhmä ehdottaa luomusiemenen tuotannon tuplaamista vuoteen 2030 mennessä. Fokusryhmän raportti on nyt julkaistu.

Aikaahan tuohon muutokseen kyllä on. Raportin tilastoista saa kuvan siitä, kuinka riippuvainen suomalainen luomuviljely tuossa asiassa on tällä hetkellä tavanomaisesta vviljelystä. Sertifioidun luomusiemenen osuus on paljon tuota 60-70 %:ia pienempi. Se oli v. 2020 vain 22%. Lähes sama osuus 21% oli tavanomainella siemenellä ELY-keskuksen luvalla. Hyvin suuren osan käytetystä luomusiemenestä muodostaa TOS, tilan oma siemen, jonka alkuperäinen luomuisuus on epävarmaa. Joten paljon on tekemistä vuoteen 2035 mennessä, hyvä on jo aloittaa.

Se ei tietysti kuulunut ryhmän tehtäväänkään, mutta katsoinpa läpi raportin, ja se ei ottanut kantaa siihen, mitä tulevaisuudessa seuraa geenieditoiduista siemenistä.

[Heikki Jokipii]

Kaikki eivät ole tyytyväisiä tuohon uuteen vaatimukseen. Ilmari Schepel puheenvuorossaan MT:ssa:

Itse toimin alan pioneerina aina 1970-luvun alusta lähtien, niin käytännön viljelijänä (ilman luomu­tukea) kuin neuvojana. Myös minua harmittavavat laaja valvonta sekä yhä paisuvat säännöt.

Oma havaintoni oli, että luomusiemenen ja monet muut vaatimukset syntyivät samaan tahtiin luomutukien kanssa. Viranomaiset ”kaappasivat” luomualan, niin meillä kuin muissa EU-maissa, ja sääntötahti paheni 1990-luvun kuluessa.

(Lainattu tänne toista kertaa.)

Edellä on esitelty perusteluja, miksi luomusiemenet katsotaan välttämättömiksi. Mutta kieltämättä on myös ajateltavissa, että siemenkysymykseen ei kiinnitettäisi huomiota. Tai oli: jos ja kun muuntogeenisen lajikkeet pysyvät luomussa kiellettynä (ja myös geenieditoidut lasketaan sellaisiksi), sertifioidun luomusiemenen pakollisuus tulee käytännössä välttämättömäksi.

Eri asia on sitten, jos asiassa ryhdytään löysäilemään. Erityisesti USA:ssa on väläytetty muuntogeenisten siementen hyväksymistä, on jopa puhuttu keinolannoitteiden varovaisen, tietyin ehdoin tapahtuvan käytön sallimisesta (Suomesssa 2017 pidetysta esitelmästä). — Ja silti tuotteita kutsuttaisiin luomuksi!

[Heikki Jokipii]

Sen sijaan, että kärsisivät "GMO-saastumisesta", luomutilat saavat usein suojaa läheisistä GMO-viljelyksistä, niiden "halo-efektistä":

Myth busting on ‘contamination’: GMO farms’ halo effect often protects organic farms

Artikkelissa kerrotaan kolme konkreettista tapausesimerkkiä.

ISAAA toi uudelleen esille papaijan:

GM Crops' Impact Creates a Halo Effect, Expert Explains

Brookes emphasized the impact of GM crops which starts in the planting of GM crops in a specific area, and its widespread adoption helps not just the farmers who plant GM crops but those who plant the conventional counterparts as well, causing a "halo effect". He cited the case of the virus-resistant papaya in Hawaii as an example, saying that its widespread adoption significantly reduced the effect of the virus in the islands. This, in turn, enabled the non-GM papaya growers to also continue to grow their crops having benefited from the area-wide suspension of the virus, thereby helping save Hawaii's papaya industry.

Tuosta tulee väistämättä mieleen ihmistä vaivaava COVID-19-virus. Jos riittävän monet ovat joko sairastaneet taudin tai (jatkossa) saaneet rokotteen, syntyy laumasuoja. Vaikkei ihan syntyisikään, niin virus leviää sen jälkeen huonommin. Rokotevastaiset fanaatikotkin saavat tämän suojan! 

PS. Papaijasta on ollut 5 vuotta sitten täällä, toisessa triidissäkin, puhetta:

Kehotus kansalaistottelemattomuuteen: syökää tätä papaijaa!

[Heikki Jokipii]

Joskus sitten voi käydä näin kuin Ruotsissa:

https://www.atl.nu/lantbruk/rester-av-vaxtskyddsmedel-i-kravmarkt-vaxtnaring/

Tuohan ei ollut ihan selvää huijausta. Vaan seurausta siitä, että luomussa tarvittavia ravinteita haalitaan tavanomaisen viljelyn puolelta.

Halterna är låga och utan risk för människor eller djur. Och i Kravs (och även EU:s) regler är det tillåtet att använda växtrester och biprodukter från den konventionella odlingen i växtnäring avsedd för ekologisk odling. De används som ett substrat för att höja näringsnivåerna, eftersom det saknas tillräckligt med ekologisk råvara.

– Men det skapar en förvirring och besvikelse bland konsumenterna, och vi är jätteledsna att det har hänt, säger Anita Falkenek, vd för Krav.

Vai ollaanko surullisia siitä, että asia tuota kautta tulee selväksi pikkuhiljaa myös kuluttajille?

[Heikki Jokipii]

Kun luomuasetuksen voimaantuloa siirretään, näitäkin loisimisoikeuksia jatketaan:

Kaksi luomueläintuotannon poikkeuslupaa jatkuu 31.12.2021 asti

Toisaalta kyllä sitten tuo asetus, kun se aikanaan voimaan tulee, rajoittaa jossain määrin juuri loisimista. Monissa asioissa. Siinä mielessä sitä voi pitää jopa reiluna.

[Heikki Jokipii]

Tässä on tieto kyllä 3 vuoden takaa, mutta jos se yhä pitää paikkansa ei Ruotsissakaan ole sokerijuurikkaan luomuviljelyä:

Sökes: ekologiska sockerbetsodlare

Niinpä ne Ruotsin luomuviljelijät, jotka tuota vinassia ovat lannoitteena yli 15 vuotta käyttäneet, ovat reippaasti ja täysin olleet tavanomaisen viljelyn loisina ainakin vuodet 2006-2013. Ovat luultavasti vieläkin. Ja hyvin luultavasti valtaosin sitä ennenkin.

Käytännön Maamiehen tästä uutisesta:

HAMKilla suurin osa lannoituksesta hoitui oman tilan lietelannalla, mutta vinassin avulla tavoiteltiin suurempaa satoa.

Tähän kysymykseemme saimme ainakin osavastauksen:

Sitten näemme tarkemmin, kuinka HAMK viljeli peltojaan. Kilokisassahan sillä ei kunnon tulosta tullut. Samassa yhteydessä tulee ehkä tietoja siitäkin, miten HAMK hoiti ravinnekysymyksen (tietoa esim. niistä piilohehtaareista).

[Heikki Jokipii]

Tässä MT:n jutussa on loisimisnäkökulma täysin häivytetty:

Mikä ihmeen vinassi? Mystinen lannoite siivitti luomupellavat huippusatoon

Niin, mikä ihmeen vinassi? Katsotaanpa:

http://www.pargasgard.fi/fi/vinassi

Vinassi on nestemäisessä muodossa oleva luomuun soveltuva kierrätyslannoite, joka on peräisin Sokerijuurikkaasta. Hiivateollisuus käyttää sokerijuurkasmelassia tuotannossa ja sivutuote on Vinassi jota voidaan käyttää luomulannoitteena. Ruotsissa vinassia on käytetty jo yli 15 vuotta ja tänä päivänä kaikki tuotettu vinassi käytetään luomuviljelyksissä.

Ruotsista en tiedä, mutta Suomessa ei sokerijuurikasta ei luomuna viljellä.  Mutta kun Ruotsissakin kaikki vinassi menee luomulannoitteeksi, voimme olla aika varmoja siitä, että valtaosin se tulee tavanomaisilta tiloilta.

Niin on häivytetty tässäkin:

KASVIT TARVITSEVAT TASAPAINOISESTI KAIKKIA RAVINTEITA MYÖS LUOMUVILJELYSSÄ

Bio on Yaran uusi Suomessa valmistettu orgaaninen kierrätyslannoite

Yara on tuonut markkinoille uuden luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvan orgaanisen kierrätyslannoitteen. Yara Bio on 800 kilon suursäkkiin pakattu rakeinen, pelletöity tuote, jonka raekoko on 2– 6 mm ja NPK-suhde 8-4-2. Tuote on valmistettu Suomessa ja sillä on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-tunnus.

Tutkittua tietoa

Bion takana on Yaran oma tuotekehitys sekä tutkimus Yara Kotkaniemessä ja suomalaisilla maatiloilla. Bio tuotteissa on laaja raaka-ainepohja, se sisältää sekä eläin- että kasviperäisiä sivutuotteita.

Raaka-aineena käytetään myös Vinassia. Se on erinomainen luomulannoitteen raaka-aine, joka parantaa myös lannoiterakeen mekaanista laatua. Bion rae on luja ja se toimii hyvin erilaisissa kylvökoneissa.

(lihav. HJ)

Avainlippu on varmasti kyllä ansaittu. Mutta sen ovat ansainneet tavanomaisen sokerijuurikkaan viljelijät.

Tuo ja muu loisiminen tuntuu olevan sellainen yleisesti hyväksytty tai läpi sormien katsottu synti, etteivät edes tuollaiset varmasti asiantuntijat sitä mitenkään hätkähdä. Miksi eivät? Kun muutoin kovasti kunnioittavat luomun sääntöjä ja  periaatteita. Tuo on vähän niinkuin se muslimien ramadan-sääntö, joista heitä näin pilkataan: yöllä saa syödä, ja muutakin syntiä tehdä, kun Allah ei näe. Tuota ei taas luomua ostava yleisö näe tai siitä tiedä, niin mitäpä siitä.

[Heikki Jokipii]

Tämä uutinen on levinnyt koko maan ilmaisjakelulehtiin:

Helsinkiläinen Matti hämmästyi luomu-merkittyä kevytsoraa: "Mikä tekee tuotteesta luomua?"

Varmaan siksi, että se herättää tiettyä hilpeyttä. Mutta meitä ei naurata, koska tiedämme, että samainen firma kyllä hyvin estottomasti tienaa muillakin "luomuviljelyyn soveltuvilla" tuotteilla. Joiden alkuperä kuitenkin on tehoviljelyssä. Erityisesti näillä:

Ruokaviraston nettisivuilta löytyy lista lannoitevalmisteista ja maanparannusaineista joita voi käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa.

Mutta tuota ei sitten artikkeli enempää avaa. Kaikkiaan se vaikuttaa luomun piilomainokselta: vakuutetaan, että luomumerkintään voi luottaa, ostakaa turvallisin mielin.

[Heikki Jokipii]

Otetaanpa taas esimerkki, ettei asia pääse unohtumaan:

KASVIMAALANNOITE LUONNONMUKAINEN (Kekkilä]

Kekkilä Kasvimaalannoite on luontoa säästävä kierrätyslannoite. Sen raaka-aineet ovat ruokatuotannon sivutuotteita, ja niiden sisältämät ravinteet saadaan näin palaamaan maahan luonnollisella ja ympäristöystävällisellä tavalla. Kekkilä Kasvimaalannoite on hyväksytty EU-alueella luonnonmukaiseen viljelyyn (EU 834/2007, 889/2008).

Koska ei kerrota, että kyseessä olisi luomutuotannon sivutuote, melko lailla satavarmasti on kyse otsikkomme asiasta.