Kuka ylläpitää myyttiä vihreän vallankumouksen epäonnistumisesta?

[Heikki Jokipii]

Tämä lyhyt kiistakirjoitus sopii luontevasti tähän triidiin:

Viewpoint: Anti-biotechnology activists claim Western corporations ‘colonize’ the developing world. Here’s why they are wrong

Some crop-improvement projects, Golden Rice being the most prominent example, required the cooperation of Western biotech companies. African farmers also grow “local” varieties of corn that originated elsewhere in the world, but so what? This isn’t “colonialism” in any meaningful sense. The better term to use is “trade,” which has a long track record of making the world wealthier.

None of this negates the historic evils of colonialism or excuses the misdeeds of powerful corporations and nations. But the narrative that paternalistic Westerners have foisted unwanted technologies on the developing world is nonsense. It doesn’t square with the facts and, more importantly, offers no serious solutions to the genuine problem of food insecurity, which still affects more than 700 million people worldwide. Instead of calling Western corporations “colonizers,” let’s feed more people however we can.

Alimpana pylväikkö nälkäkuolemien historiallisesta kehityksestä.

[Heikki Jokipii]

Melkeinpä hän muistaa vielä, miten se oikein tapahtui:

JAYARAJ: Climate Change Transformed India into an Agricultural Superpower — Just Ask My Grandparents

My grandparents survived a nationwide famine in the 1960s that pushed many Indians into abject poverty. Little did they know then that they would go on to become farmers producing some of the best rice and coconuts on the planet.

Starting with purchases of small paddies, my grandparents supplemented income from professional occupations and other businesses with profits from rice and eventually invested in coconut farms. Their story is part of India’s agricultural revolution — a transformation partly made possible by the warmer temperatures and higher concentrations of atmospheric carbon dioxide of today’s climate.

According to researchers, poverty and a scarcity of food grains caused the famine of 1960-65, which had been preceded by many similar calamities that killed tens of millions over the centuries.

However, much changed in the 1970s when India’s government invited American agronomist Norman Borlaug to work alongside Indian scientists to introduce genetically modified crop varieties that were more resistant to diseases and produced higher yields.

Tai hän ehkä isovanhempiensa kertomuksista. Mutta minä muistan — tietysti seurasin asiaa täältä kaukaa — miten Intian nälänhätä tuolloin oli yleisen kauhistelun kohteena.

Mutta on ihmisiä — intialaisiakin! — jotka haluavat aktiivisesti unohtaa tuon vaiheen.

[Heikki Jokipii]

Tämä kirjoittaja näkee, aavistaa uuden Vihreän vallankumouksen:

A ‘New Green Revolution’ is brewing — just in time, as the world population breaks past the 8 billion mark

Ylistää vanhaakin:

Back in the 1960’s, the global population topped 3 billion—and many experts worried about the ability of farmers to improve their production and keep up. Enter Norman Borlaug, the agronomist who made it his mission to find a solution. In India, he worked with M.S. Swaminathan and M.S. Randhawa to develop new seed varieties, which gave a big boost to the yield and total production of cereals, especially wheat in India.

At a time when pessimists were ready to surrender in the war on hunger, Borlaug showed the power of human ingenuity to solve problems with science and technology. He went on to win the Nobel Peace Prize for his achievements as an agronomist.

[Heikki Jokipii]

Voi olla, että tällainen yhteys löytyy:

Viewpoint: Biotechnology rejectionists claim the Green Revolution caused more harm than good. Here are the facts.

Mutta otsikko lupaa faktoja. Ja kyllä, tässä asiassa yhä kiistellään historian tulkinnasta.

[Heikki Jokipii]

Hyvin tyypillistä tai tavallista on, että näissäkin piireissä annetaan osin periksi ajatukselle, että Vihreä vallankumous ei kunnolla onnistunut, meni osin pieleen. GLP:

The good and problematic elements of the ‘Green Revolution’ — and prospects for genetics-driven version 2.0

[Heikki Jokipii]

Tämä MT:n pääkirjoitus tunnustaa tuottavuuden merkityksen:

Yliö: Pientuottajat ovat avainasemassa globaalin ruokakriisin ratkaisuissa

Ruokakriisit eivät kuitenkaan ole ihmiskunnan väistämätön kohtalo. Päinvastoin - maailma pystyy hyvin ruokkimaan kasvavankin väkimäärän, mutta se vaatii viisaita poliittisia valintoja ja investointeja. Nykyistä paljon useammat kehittyvät maat pystyisivät tuottamaan riittävästi ja monipuolisesti ruokaa oman väestönsä tarpeisiin ja ylikin. Liian pitkään olemme investoineet liian vähän kehittyvien maiden ruokajärjestelmiin.

Ruoan tuotannon tehostaminen alkoi 50-luvun vihreästä vallankumouksesta, mikä panosti jalostettuihin viljalajikkeisiin, kemiallisiin lannoitteisiin sekä torjunta-aineisiin sekä kasteluun. Tämä nosti hehtaarisadot ennennäkemättömille tasoille, mistä hyötyivät erityisesti Aasian maat kuten Intia ja Kiina, joiden ei aiemmin voitu edes kuvitella ruokkivan koko väestöään.

Vihreän vallankumouksen kyydissä eivät kuitenkaan pysyneet kaikki. Monet pientuottajat erityisesti Afrikassa käyttävät vielä hyvin perinteisiä viljelymenetelmiä.

Tällainen tehomaatalouden tölväisy on kuitenkin tuntunut pääkirjoitustoimittajalle pakolliselta:

Toisaalta nyt tiedämme, että tehomaatalouden päästöt ja ympäristövaikutukset ovat kestämättömiä. Meidän on pyrittävä kestävämpään, mutta toisaalta tehokkaaseen ruoantuotantoon, jotta ruoantuotanto ei edistä metsäkatoa.

[Heikki Jokipii]

Tämä tarina meille Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kurssikirjoissa, opetuksessa ja keskusteluissa 1970-luvulla myös kerrottiin:

HS 50 vuotta sitten 4.6.1974 | Kulttuurikesä päästettiin irti Kuopiossa

Pysähtynyt vihreä vallankumous

Lewis Simons, Washington Post

VIHREÄ vallankumous, tieteellisesti kehitettyjen viljalajikkeiden käyttöönotto useissa kehitysmaissa ei ole vastannut siihen alunperin kiinnitettyjä suuria toiveita. Aluksi se johti tosin satotulosten voimakkaaseen kasvuun, mutta sittemmin ovat paljastuneet myös vihreän vallankumouksen haittapuolet. Ennen kaikkea se suosii rikkaita viljelijöitä köyhien kustannuksella.

Washington Postin kirjeenvaihtaja kuvailee tilannetta Intian vilja-aitassa, Punjabin osavaltiossa, öljyn hintojen roima kohoaminen ja lannoitteiden saannin vaikeutuminen ovat pysäyttäneet lupaavan kehityksen.

(kuvateksti:)

Nykyaikaisimmat viljelijät luopuivat härkävoimalla toimivista persialaisista pyöräkastelujärjestelmistään, täyttivät vanhat kastelukaivot ja päästivät vetojuhdat laitumille omaksuen vihreän vallankumouksen myötä uuden mekanisoidun maanviljelyksen. Nyt ei Intialla ole varaa ostaa tarpeeksi raakaöljyä viljelijöiden tarpeisiin. – Härillä kynnetään jälleen Patnassa, Biharin osavaltiossa. KUVA: UPI

Nazir Singh Intian Punjabista: ”On ilman muuta selvää, että ns. vihreä vallankumous on antanut meille sellaisia satoja, ja elämän mukavuuksia, joista emme ole ennen osanneet uneksiakaan. Mutta se näyttää nyt olevan ohitse. Sadot ovat alkaneet pienentyä. Emme kykene saamaan riittävästi väkilannoitteita ja dieselöljyä vesipumppuihin ja traktoreihin. Kustannukset ovat nousseet aivan pelottavasti. Pahinta on kuitenkin, että valtio tekee tulevaisuutemme epävarmaksi. Se verottaa meidät hengiltä.”

(lihav. HJ)

Ennen kaikkea tuo lihavoimani väite muistettiin aina esittää.

[Heikki Jokipii]

Tällainen puolustuspuhe täytyy yhä vielä silloin tällöin kirjoittaa:

Viewpoint: Biotechnology rejectionists claim the Green Revolution caused more harm than good. Here are the facts.

[Heikki Jokipii]

Äskettäin edesmennyt Jimmy Carter ei kuulunut otsikkomme joukkoon:

Tribute to Dr. Norman Borlaug

July 12, 2010

By President Jimmy Carter

This speech was presented by President Carter during Sasakawa Africa Association's 2010 Borlaug Symposium, "Taking it to the Farmer." The Symposium was held in honor of the life and achievements of Carter Center Agriculture Program Senior Consultant Dr. Norman Borlaug and discussed the current realities and challenges facing African agriculture, particularly those affecting small-scale farmers and agricultural extensionists.

Molemmat siis saivat Nobelin rauhanpalkinnon.

[Heikki Jokipii]

Yhä näitä yrityksiä tulee. Tässä sellaisen torjuvat Mario Caccamo ja Jack Bobo:

Viewpoint: Activists claiming that the global food system under produces and undermines global food security are wrong, and here’s why

Our food system is not broken! Faced with claims that we should shift our agricultural systems to embrace more agroecological farming practices, NIAB chief executive Professor Mario Caccamo cautions against reverting to low-input, low-yielding agriculture. Our food system is not broken, he argues, pointing to the success of agricultural innovation not only in minimising the amount of extra land required to feed a rapidly growing world population, but also in reducing farming’s direct impact on the environment. We don’t need to change course, he says. We need greater access to more innovative farming technologies. We need more of the same, only faster.

At the NFU conference in February, a presentation by Jack Bobo, director of the University of Nottingham’s Food Systems Institute, was a much-needed breath of fresh air. His praise for the achievements of modern agriculture was welcomed by the audience as much as they were evidenced by hard data. He observed that agricultural innovation since the 1960s has successfully sustained a fast-growing world population and saved a billion acres from deforestation.

Jack Bobo’s analysis contrasts sharply with repeated assertions from Henry Dimbleby, lead author of the National Food Strategy document The Plan, that our food system is broken, and that Norman Borlaug’s Green Revolution was at the same time a miracle and a disaster. This has been echoed by others over the past few months, declaring that agriculture today is by far the biggest cause of biodiversity loss, deforestation, water pollution and water scarcity, and the collapse of aquatic life.

But this one-dimensional portrayal of modern agriculture fails to recognise the continued rate of progress since Norman Borlaug pioneered the introduction of high-yielding wheat varieties which are estimated to have saved a billion lives from starvation. A billion lives! He was awarded the 1970 Nobel Peace Prize in recognition of his contributions to world peace through increasing food supply.

The success of our food system has also helped to mitigate mankind’s impact on the planet, given the rate at which access to improved healthcare, medicines and food – driven by science – has supported rapid and exponential growth in the human population.

(lihav. HJ)