Author Topic: Esa Härmälä ja muitakin rohkaistuneita  (Read 5203 times)

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Esa Härmälä ja muitakin rohkaistuneita
« on: 02.11.09 - klo:18:57 »
Esa Härmälä sanoo meitä (yhdistystämme) huolestuttaneen asian myös aika selvästi (MT 2.11.2009) vierasyliö http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2009-11-02/articles/article_2_9.htm :




Vaarantavatko ideologiset riidat nälänhädän voittamisen?

Miljardööri Bill Gates, joka on säätiönsä kautta maailman suurin yksityinen kehitysavun antaja, sanoi äskettäin, että ympäristönsuojelijat vaarantavat pyrkimykset nälän
lopettamiseksi maailmasta vastustaessaan geenimuunneltujen siementen käyttöä Afrikassa. Hänen mukaansa geenimuunnellut kasvit, kuten myös lannoitteet ja kemikaalit, ovat tärkeitä, joskaan eivät ainoita, välineitä auttaa Afrikan pienviljelijöitä nostamaan tuotantoa. Maailmanlaajuinen yritys auttaa Afrikkaa vaarantuu ideologisen kiilan takia, joka on jakamassa voimat kahteen.

Tarvitaan vielä vihreämpi vallankumous.
Gates ei vaikuta yksisilmäiseltä teknologian puolustajalta.Samassa puheessaan hän totesi, että seuraavan vihreän vallankumouksen on oltava ensimmäistä vihreämpi.
Seuraavaa vihreää vallankumousta täytyy ohjata pienviljelijöiden etu, se täytyy sovittaa paikallisiin olosuhteisiin ja sen täytyy olla talouden ja ympäristön kannalta kestävä. Ensimmäistä vihreää vallankumousta, jolla nostettiin nimenomaan riisin tuotantoa Aasiassa ja siten turvattiin suurten kansakuntien kuten intialaisten ja kiinalaisten ravinnon saanti, on kritisoitu juuri näistä puutteista.

Nykyisistä pelloista saatava irti enemmän
Maailma on todella mittavan haasteen edessä, kun sen täytyy liki kaksinkertaistaa ruuantuotantonsa vuoteen 2050 mennessä ja lisäksi tuottaa huomattavat määrät bionergiaa ja biopohjaisia raaka-aineita.
Maasta pitää saada enemmän irti. On korvaamaton vahinko, jos nämä pyrkimykset hidastuvat tai kokonaan pysähtyvät ideologisiin erimielisyyksiin; siihen että yksi sammuttaa toisen mielestä tulipaloa väärin. Ideologiset erot tulevat kuitenkin sitä useammin esiin luonnonvarojen käyttöön liittyvissä kysymyksissä mitä kauempana luonnosta väestön enemmistö ja ”ideologit” asuvat.
Yhdelle turkistuotanto edustaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, toiselle se on täysin tuomittavaa toimintaa.

Lähivuosien suuri kysymys, jota ei pitäisi ideologisoida, on se, että pyritäänkö tuotannon nostamiseen ensisijaisesti nostamalla nykyisin käytössä olevan viljelymaan tuottavuutta vai raivaamalla lisää peltoa. Oma valintani on selvä. Metsien raivaaminen ympäri maailmaa pelloiksi vähentäisi luonnon monimuotoisuutta, vapauttaisi suuret määrät hiilidioksidia ilmakehään ja vaarantaisi maailman vesitalouden. Nykyisistä pelloista pitää saada enemmän tuotantoa.
Huonosti viljeltyjä peltoja on ympäri maailmaa, mutta erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella ja Afrikassa.

Täyttääkö ohraetanoli kestävyysvaatimukset?
Keskeistä on perinteisten agronomisten menetelmien parempi käyttö ympäri maailmaa, mutta kehittyvällä teknologialla on omaa roolinsa, niin kuin sillä on Suomessakin ollut.
Maatalouden tuottavuuden nostaminen on välttämätöntä myös sen tähden, että tehoton maatalous ei pysty antamaan panostaan ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan tuottamalla esimerkiksi biopolttoaineita riittävän tehokkaasti.

Olen aloittamassa selvitystyötä maan hallitukselle ohrapohjaisen etanolin tuotannon mahdollisuuksista Suomessa. Ennakkoarvioni mukaan vaikein asia saattaa olla se, täyttääkö ohraetanoli biopolttoaineelle asetettavat ”kestävyysvaatimukset” (EU:n sustainability criteria). Niiden mukaan biopolttoaineesta saatavan hyödyn tulee olla riittävän suuri suhteessa tuotannossa käytettäviin panoksiin. Mitä korkeampi ohran satotaso on sitä helpommin tämä kriteeri ylitetään.


Sekä uudet että perinteiset tuotantotavat tärkeitä
Turkistarhausta ja ajoittaisia metsäkiistoja lukuunottamatta Suomessa on viime vuosina ollut suhteellisen hyvä yksimielisyys siitä, miten luonnon tuottokykyä hyödynnetään kestävästi. Meillä on niin maataloudessa kuin lisääntyvästi metsätaloudessakin annettu ”kaikkien kukkien kukkia” sallimalla ja kannustamalla niin perinteisempiä kuin uudempiakin tuotantomenetelmiä.
Tätä yksimielisyyttä on syytä varjella maailman ideologisten kiistojen kiihtyessä.
Tunnetulla vihreällä ajattelijalla Osmo Soininvaaralla oli myönteinen ja ennakkoluuloton kirjoitus äskettäisessä Suomen Kuvalehdessä teknologian mahdollisuuksista maataloudessa. Suomessa on pystyttävä yhdistämään kansalaisten hyväksyntää ja tukea saava luonnonvarojen kestävä käyttö ja oman panoksemme antaminen maailman lisääntyvään biomassan tarpeeseen.Tehoton maatalous ei pysty antamaan panostaan ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Ristiriitoja esiintyy sitä useammin mitä kauempana luonnosta väestön enemmistö ja ”ideologit” asuvat.


ESA HÄRMÄLÄ

Meille, kuten Esa Härmälällekään, asia ei ole enää yllätys. Tiedetty ja ymmärretty on: http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=412755

« Last Edit: 02.11.09 - klo:19:30 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Seppo Kononen ja muitakin rohkaistuneita
« Reply #1 on: 02.11.09 - klo:19:07 »
SS-lehdessä Seppo Kononen, 2.11.2009: http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/vihre%C3%A4-vallankumous-vie-n%C3%A4l%C3%A4n/498538

Teksti on kovaa, ja se menee näin:


Suomi rahtaa viljaansa Viroon, kun omat laarit ja siilot ovat tupaten täynnä. Keski-Euroopassa lehmätalolliset kaatavat mieluummin miljoonia litroja maitoa maahan kuin myyvät sitä polkuhintaan meijereille. Uutisten ja uutiskuvien mukaan näyttää siltä, kuin maailma olisi suorastaan hukkumassa ruokaan juuri nyt. Kun katsotaan kaupan hintojen sijasta tuottajahintoja, niin ruoka ei myöskään maksa enää juuri mitään. Jos viljelijä saa peruna- tai viljakilosta alle kymmenen senttiä, niin käytännössä hän työskentelee nälkäpalkalla.
Suomessa ja läntisessä Euroopassa voi täydellä syyllä puhua elintarviketuotannon alennustilasta. Aikoina, jolloin ruokaa oli vielä niukasti, ihmiset siunasivat sen pöytään istuessaan. Nyt ei siunata, vaan siunaillaan, miten kallista ruoka on kaupassa. Yltäkylläisyyden ongelma koskettaa kuitenkin vain pientä osaa ihmiskunnasta. Jos miljardi länsimaalaista ravitsee itseään yli, niin kaksi miljardia ihmistä muissa maanosissa näkee nälkää.
Kylläinen ja nälkäinen eivät katso maailmaa samoin silmin. Niin kauan kuin maailmassa on nälkää, on nälkäisen maailmankuva todellisempi kuin kylläisen. Maailmanlaajuiseen tasa-arvon toteutumiseen on vielä huikaisevan pitkä matka.
Vaikka Suomi hukkuisi viljaan, maitoon ja lihaan, niin kaikkinensa ihmiskunnan on lisättävä elintarvikkeiden tuotantoa. Toisen maailmansodan jälkeen alkanutta "vihreää vallankumousta" on jatkettava, vaikka sen alkuunpanija Norman Borlaug onkin nyt kuollut 95 vuoden korkeassa iässä.
Amerikkalainen kasvitieteilijä tuli tunnetuksi Suomessakin vuonna 1970, kun hänet palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Miksi nimenomaan rauhanpalkinnolla? Siksi, että se joka poistaa maailmasta nälkää, edistää samalla rauhaa ja inhimillisyyttä.
Yhdysvaltain Keski-Lännessä Iowassa syntyneellä Borlaugilla oli pohjoismaiset, norjalaiset sukujuuret. Viljavalla preerialla ei ollut puutetta ruuasta, mutta kasvitieteilijänä Borlaug otti elämäntehtäväkseen nälkäisten ruokkimisen. Ensimmäisenä haasteena oli USA:n eteläinen naapuri Meksiko. Kasvulle pantiin vauhtia keinolannoituksella ja vehnän vitsauksena ollut ruostetauti pysäytettiin torjunta-ainein. Varsin lyhyessä ajassa Meksikon pellot alkoivat tuottaa kaksinkertaista satoa ja maasta tuli omavaraiseksi viljasta. Meksikosta Borlaugin aloittama vihreä vallankumous lähti leviämään myös muihin maanosiin - erityisesti Aasiaan ja Afrikkaan. On arvioitu, että Norman Borlaugin opeilla on miljardi ihmistä säästynyt nälkäkuolemalta.
Tiedemiehenä vuoden 1970 rauhannobelisti vertautuu ihmiskunnan toiseen suureen hyväntekijään ja pelastajaan - englantilaiseen Sir Alexander Flemingiin, joka kehitti penisilliinin.
Vihreällä vallankumouksella on myös arvostelijansa, ja niin kummallista kuin se onkin, niin myös he sanovat usein olevansa vihreitä.
Borlaugin vahvasti edistämän keinolannoituksen ja tuholaistorjunnan nämä vastustajat katsovat tuhoavan kehitysmaiden luontoa ja sen monimuotoisuutta.

Juupas eipäs -väittelyksi jumiutunutta keskustelua käydään kiivaimmin kehittyneissä, yltäkylläisissä teollisuusmaissa. Norman Borlaug otti itsekin lujasti kantaa vihreän vallankumouksensa puolesta. Hän sanoi, että vastustajat ovat hyväosaisia elitistejä, jotka eivät ole itse kokeneet koskaan, mitä nälkä on ja jotka katsovat, että maapallon pelastamiseksi köyhien on tultava toimeen ilman hyvää ruokaa.
Metsien riittävyyden puolesta huolestuneille Borlaug sanoi, että mitä paremman sadon pelto antaa, sitä vähemmän tarvitaan viljelypinta-alaa. Hän kannatti myös viljakasvien geenimuuntelua, koska sillä lisätään satoa, parannetaan laatua ja lisätään terveysvaikutuksia.

Norman Borlaug osallistui aktiivisesti tutkimustyöhön ja julkiseen keskusteluun vielä yli 90-vuotiaana. Hän muistutti muun muassa, että vuonna 2050 kasvava ihmiskunta tarvitsee elääkseen kaksi kertaa enemmän viljaa kuin tänään...
« Last Edit: 02.11.09 - klo:19:27 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27490
    • View Profile
    • Email
Vs: Esa Härmälä ja muitakin rohkaistuneita
« Reply #2 on: 06.09.10 - klo:06:07 »
Näistä rohkaistuneista tämä Jason Clay, josta kerroimme uutisissamme ...

Nyt myös WWF-johtaja toteaa: maailma tarvitsee tehoviljelyä!

... on mielenkiintoinen tapaus.

Nyt myös Dennis Avery on "löytänyt" hänet (ovat ilmeisesti olleet samassa tilaisuudessa):

Higher Yields: The Only Farming Answer

Avery uumoilee, että vihreässä liikkeessä olisi asiassa tapahtumassa kannanmuutos - "eikä hetkeäkään liian aikaisin".


PS. 7.9.2010 klo 20: Tämä brittiläisten vihreiden parissa suuri ”guru” George Monbiot ei suoranaisesti ole tässä muuttanut kantaansa luomuun, mutta on muuttanut kantansa liharuokaan – ja antaa siinä jossain määrin rationaalisten näkökohtien vaikuttaa – ja on siten kyllä myös eräs esimerkki siitä, että tiettyä ”kuohuntaa kannen alla” voisi olla vihreiden parissa tapahtumassa:

I was wrong about veganism. Let them eat meat – but farm it properly

Oli tuossa asiassa sitten miten vain, niin täytyy kyllä kiittää Vihreän Langan avointa julkaisupolitiikkaa. Sain tästä Clayn tapauksestakin siellä kertoa (vaikka tuossa olisi äidinkielenopettajani saattanut kyllä syyttää minua nk. "aasinsillasta"!)
« Last Edit: 07.09.10 - klo:19:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27490
    • View Profile
    • Email
Vs: Esa Härmälä ja muitakin rohkaistuneita
« Reply #3 on: 11.09.10 - klo:13:59 »
Tämä samainen Jason Clay oli Suomessa juuri äskettäin eli elokuun lopulla:

Kuinka WWF tavoittelee vastuullista kulutusta ja tuotantoa?

Tuossa jutussa ei kyllä tämä em. uusi ajattelutapa pahemmin näkynyt. Sivulauseessa (videolla olevassa puheessaan) hän viittasi ohimennen luomutuotantoon, totesi, ettei se ole yrityksistä huolimatta juuri kasvanut, mutta siitä tuli se vaikutelma, että hän oli siitä pahoillaan? Ja toisessa yhteydessä hän mainitsi sitten torjunta-aineiden kirot (mutta ei niin yhtään mitään niiden hyödyistä).

Pelkäänpä pahoin, että optimismini (ja siten myös Averyn) oli ennenaikaista, ja tosielämässä vihreät eivät koskaan "käänny" yhdessäkään "opinkappaleessaan".   

(Vai ... hei, kysynpa asiaa!)
« Last Edit: 11.09.10 - klo:14:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27490
    • View Profile
    • Email
Vs: Esa Härmälä ja muitakin rohkaistuneita
« Reply #4 on: 15.09.10 - klo:18:00 »
WWF:ltä tuli ilmoitus, että viestini on välitetty tri Jason Claylle – mutta huomaan jo nyt olleeni väärässä edellisessä viestissäni. Hän on tosissaan.

Tällä (joskus vähän hitaasti aukeavalla?) sivulla …

Jason Clay and measuring the environmental impact of agriculture

… selostetaan, mitä Clay oli toisaalla asiasta jo v. 2009 esittänyt näkemyksenään.. Ja vaikka hän ei suoranaisesti tuomitse luomua, niin yleislinja on juuri tehokkaan viljelyn puolesta.

(Taitaa olla, että tuossa edellä esitetty hänen myönteinen viittauksensa luomuun … oli, no, hiukan ”taktista pehmennystä”, yleisö huomioon ottaen …?)

Hän on kuin onkin ”mielenkiintoinen tapaus” – ei, hän on todella ”hyvä tapaus”! 

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27490
    • View Profile
    • Email
Vs: Esa Härmälä ja muitakin rohkaistuneita
« Reply #5 on: 23.06.16 - klo:08:24 »
Tässä nimitysriidassa ...

Hallitus nimitti Hyttisen Metsähallituksen pääjohtajaksi

... ei ainakaan julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ole ollut kyse siitä, mitä mieltä Esa Härmälä on luomusta ja GMO-tekniikasta. Vaikka Tiilikainenen luomuviljelijä ja -aktivistikin kieltämättä onkin.

PS. vähän myöhemmin: Härmälä ei liene vastustanut - ainakaan julkisesti - sitä ideaakaan, että kaikista Suomen metsistä tehtäisiin luomusertifioituja?
« Last Edit: 23.06.16 - klo:12:57 by Heikki Jokipii »