Mutta kuinka ollakaan, siellähän taas tämä uutistoimisto antaa vanhan tuttavamme Stephen Leahyn kirjoittaa tämän juttunsa …
CLIMATE CHANGE: Farming Could Be Friend or Foe…. jossa esitetään kaikki
se roska uudelleen, joka jo Suomessa, eri teitä, monessa paikassa ja monesti on roskaksi todettu, ks. vaikka …
Jussi Tammisola: Aatepuuro ei nälkää karkoitaja viimeksi tänään meillä (tiiviisti ja tyylillä) …
Matti Pekkarinen: Maausko ja muu uskoAinoa asia, jossa Leahy esittää edes
jotenkin objektiivisen näkemyksen, on tämä:
And pay for what? There is major divide about the direction the next "green" revolution should take.
The technology-oriented view sees a future involving genetically engineered seeds, fertilisers and new technologies designed to cope with higher temperatures and drought conditions. The eco-agricultural view sees a knowledge-intensive future applying skilled on-farm management to create resilient, smaller-scale operations.
(Siis
"jotenkin", selvää myyntipuhettahan tuokin on, samalla)
Tästä "vedenjakajasta", jopa "sodasta" on todella kyse, niin kuin täällä on kerrottu:
Maailmanlaajuinen tiedotussota Afrikan maatalouden linjasta jatkuu ja
Luomuviljelyä ajetaan kehitysmaihin takaoven kauttaMutta lopputarinassaan hän sitten käytännössä
täysin asettuikin sen toisen osapuolen kannalle. Ja tässä asiassa Leahy on
ehdottomasti väärällä puolella. Ei, tämäkin kohta oli hänen artikkelissaan itse asiassa
melkein oikein sanottu:
Although there is strong European interest in this agro-ecosystem approach, the big global agricultural organisations like the Food and Agriculture Organisation (FAO), IFPRI, CGIAR and others aren't, asserts Herren. "They haven't yet realised we need big changes in agriculture."
*)
Eli nämä mainitut organisaatiot
eivät hyväksy Leahyn/Herrenin linjaa. Ja toivottavasti ne
pysyvätkin kovina ja kovakorvaisina sille! Nuo järjestöt ovat toki tietoisia
muutoksen tarpeesta, mutta – todellisina asiantuntijaorganisaatioina – tietävät hyvin, että muutos
ei voi olla palaamista menneeseen aikaan
- jota Leahy/Herren suosittelevat
- ja joka aika aivan varmasti oli vielä
surkeampi aika kuin nykyinen.
***
Nyt voisi ajatella, että nyt
toteutettaisiin se idea, jota olen täällä ja muuallakin esittänyt. Kirjoitetaan – kun tarvittava materiaali on jo käytännössä koossa – me, tietty ”kirjoittajarinki” –
valmiiksi kritiikki tuota Leahyn kirjoitusta vastaan,
ennen kuin se on edes ilmestynyt suomeksi. Ja suomeksihan se varmaan ilmestyy, päätellen siitä, että (ks. edellä) Suomen IPS ei edes vaivautunut vastaamaan asiaa koskevaan mailiini.
Ja lähetetään se päätoimittajille niille tahoille, jotka yleensä IPS:n uutisia julkaisevat, jotka ovat:
- KEPA, eli Kehitysyhteistyön palvelukeskus (nettisivut)
- Kansan Uutiset
- Uutispäivä Demari
ja tietysti lähetetään
- Suomen IPS:lle itselleen.
Päätoimittajilta siten kohteliaasti pyydetään, että vastineemme ilmestyisi
samaan aikaan, samassa lehden numerossa kuin Leahynkin kirjoitus!
Tähän operaatioon on nyt noin ehkä viikko aikaa, tai vähemmän, Tehdäänkö näin, ehditäänkö, jaksetaanko? Jos ja kun ”sodasta” on kyse, eikö kannata suunnata ja toteuttaa ”tykistökeskitys” jo
etukäteen, vasta hyökkäykseen lähdössä olevan vihollisen niskaan?
***
Sen sijaan – yllättävästi –
toinen tänään ilmestynyt IPS:n maatalousartikkeli olikin aika ansiokas. Käsittelen sitä erikseen kohtapuoleen keskusteluhaarassa
”Malawin ihme”, johon asiaan se olennaisesti kuuluu.
____________________
*) Ja siinä tuli muuten
Herrenin suulla todistettua, että Markku Rämö, kahteen otteeseen, KU:n nettikeskustelussa, jossa
korjasin häntä 25.3.2009 ja HS:ssa 31.3.2009 –
huom. tuon korjaukseni
jälkeen kirjoittamassaan jutussa - ”antoi väärän todistuksen” FAO:sta.