Luomun vienti ja tuonti

[Heikki Jokipii]

Myös maaseutuverkostossa on Pro Luomun tapaan Suomen luomuviennin suhteen tällaista virallista optimismia:

Ilmastoviisaille premium-elintarvikkeille markkinamahdollisuuksia GCC-maissa

Laihosen yritys on tuonut pohjoismaisia elintarvikkeita GCC-maihin jo vuodesta 2016. GCC-maihin lukeutuu Arabiemiraattien lisäksi Saudi-Arabia, Qatar, Bahrain, Oman ja Kuwait.

Markkinoinnin mahdollisuuksista kertoo esimerkiksi korkeatasoisten hotellien ja ravintoloiden määrä: yksin Dubaissa on lähes 100 viiden tähden hotellia ja noin 300 fine dining -ravintolaa. Abu Dhabissa fine dining -ravintoloita on 25 ja muissa Emiraattien pohjoisosan kaupungeissa yli 20.

“Kiinnostusta löytyy varmasti premium-tason, puhtaille ja korkealaatuisille elintarvikkeille. Sellaisia ovat esimerkiksi juuri Pohjoismaissa tuotetut, metsästä ammentavat ilmastoviisaat elintarvikkeet ja luomutuotteet”, Laihonen sanoo.
[..]
“Niinpä suomalaistuotteillekin on tilaa GCC-maiden Ikeoissa. On tärkeä myös ymmärtää, että Ikeoiden ruokaosastot mielletään premium-tason myymälöiksi, ei miksikään bulkkitavaran jakelijoiksi. Niihin on tulossa myös erilliset luomu-osastot”, Laihonen sanoo.
[..]
“Merkillepantavaa on myös Carrefourien luomuosastot. Vielä 2015 luomutuotteita oli esillä kymmenisen hyllymetriä, nyt luomuhyllyjä on jo 200 metriä.”

Luomu kiinnostaa erityisesti nuorempia ja edistyksellisiä kuluttajia. He arvostavat nimenomaan Pohjoismaiden puhtaita ja korkeatasoisia tuotteita. Vaikka upporikkaita, joille hinnalla ei ole mitään merkitystä, asuukin Arabiemiraateissa paljon, keskiluokkakin katsoo nyt hintaa.

Ilman optimismia ei tietysti mitään yritetä. Mutta täältä yrittämättömältä laidalta vo jupista, että onhan noita luomuviennin huikeita näkymiä ollut. Jotka ovat päättyneet kuin... kuin... kananlento.

[Heikki Jokipii]

Uudet perusluvut:

Suomi vahvistaa asemaansa ruoan viennissä – kärjessä erityisesti maitotaloustuotteet

Ulkomaankaupan tuoreiden tilastojen mukaan elintarvikeviennin arvo pysyi vuonna 2023 korkealla 2,2 miljardin euron tasolla, Elintarviketeollisuusliitto (ETL) kertoo. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua oli 23 prosenttia eli 450 miljoonaa euroa.

Viennin määrä on viime vuosien aikana hieman vähentynyt, joten kasvu on tullut pääosin jalostusasteen ja hintojen noususta.

Vuoteen 2022 verrattuna viennin arvo laski hieman vuonna 2023, mutta määrä kasvoi. Viljan määrä kasvoi viime vuonna huomattavasti sekä arvolla että määrällä mitattuna. Vaihtelu selittyy ETL:n mukaan satotilanteella, sillä hyvän satokauden jälkeen viedään enemmän.

Luomun viennistä tämä lienee viimeisin tieto:

Luomun vienti

Suomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022. Arvio perustuu Pro Luomun luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tekemään kyselyyn.

Luomuviennin osuus siis n. 2,7 %. Sitä edellisestä kehityksestä Pro Luomu pystyi kertomaan näin:

Suomen luomuvienti tuplaantui kahdessa vuodessa (2021)

Mutta kun lähtökohta oli pieni, tuon enempää se ei näkynyt. Mikä sen pitäisi olla? No, eikö sen pitäisi olla jossain lähempänä luomuviljelyn osuutta peltoalasta? Siis jotain n. 12 – 13,7 %?

[Heikki Jokipii]

Tänä vuonna, tänä keväänä Pro Luomu ei ole julkaissut erillisartikkelia luomuviennistä. Mitä se sitten merkitseekään. Mutta olemme täysin riippuvaisia Pro Luomusta noiden tietojen suhteen. Lukella ei ole tietoja erikseen luomuviennistä.

Sama juttu luomutuonnin kanssa.

Tämän kyselyn varassa mekin:

Suomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022. Arvio perustuu Pro Luomun luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tekemään kyselyyn.

Jos se tänä vuonna tehdään.

[Heikki Jokipii]

MT nosti yksittäistapauksen esiin:

Luomuruuan valmistajista nousee ruokaviennin tekijöitä – jopa 80 prosenttia tuotannosta vientiin

Laadukkaat raaka-aineet ja pitkäjänteinen työ premium-tuotteiden eteen poikivat sekä uusia kontakteja että ulkomaisia asiakkaita.
Tilaajalle

Me haluaisimme nähdä kokonaisuuden tuoreet prosentit.

[Heikki Jokipii]

MTK luomusivullaan tyytyy (2023) tähän:

Katsaus luomutuotantoon ja -markkinoihin

Luomutuonti ja -vienti

Luomun tuonti EU:n sisämarkkinakaupasta ei ole dataa. Suomalaisesta elintarvikeviennistä 3 %. Suurin vientituoteryhmä oli 40 % osuudella myllytuotteet. 

Suomalaisia luomutuotteita vietiin vuonna 2022 lähes 60 miljoonalla eurolla. (pl. alkoholijuomat). Vuoteen 2020 verraten määrä on arvoltaan kasvanut kolmella miljoonalla. Suomalaisten luomutuotteiden vientimaiden kärkiviisikko koostui Saksasta, Ruotsista, Alankomaista, Yhdysvalloista ja Etelä-Koreasta. Luomutuotteita viedään Suomesta käytännössä kuitenkin yli 40 maahan. 

Luomuohjelma 2.0 tavoitteena on kasvattaa viennin arvoa 100 miljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen nykyisestä tasosta edellyttää merkittävää panostusta kasvuvauhtiin. 

(lihav. HJ)

Vaikka yleensä MTK "repii pelihousunsa" ruokatuonnin kohdalla. Ja epävirallisesti tiedämme, että osuus on luomussa hyvin korkea. MTK Pro Luomun jäsenenä voisi vaatia tuoreen tiedon julkistamista.

[Heikki Jokipii]

Mutta olisiko meidän jo aika "repiä pelihousumme" tästä:

Tästä huomauttaminen meinasi unohtua:

Sen voi välittömästi huomata, että luomun tuonnista ei tänäkään vuonna kerrota (vrt. juuri edellä). Vaikka kaikki tietävät, että sillä on luomussa Suomessa hyvin merkittävä asema. Ja Pro Luomulla — koska kaupan keskusliikkeet ovat sen jäseniä — varmasti mahdollisuus kerätä siitä tarvittava tieto. Se saattaa olla jo kerättynä. Mutta sitä ei julkisteta.

Mutta eipä unohtunut, siinä se nyt on. Pro Luomulla oli taas erinomainen mahdollsuus tarkastella luomutuontia. Jonka se taas jätti käyttämättä.

Kun se on jopa puolittain luvattu:

Jatkoehdotuksena tähän tein siis 11.07.22 myös erikseen ehdotuksen tuonnin osuudesta (luomumyynnissä) kertomisesta Pro Luomun raporteissa. Myös siihen saatiin sanoisinko myönteinen vastaus:

Kiitos palautteestasi, otamme palautteet huomioon toimintaa suunnitellessamme.

Siinä oli mukana ehdotus, ettei odotettaisi seuraavaa Luomu Suomessa -pakettia. Vaan julkaistaisiin asiasta erillisartikkeli jo nyt. Saa nähdä, toteutuuko. 

Jos muutosta ei tapahdu, niin esimerkiksi yleisökirjoituksena Maaseudun Tulevaisuuteen?

[Heikki Jokipii]

Kooste ilmestyi. Tuota edellämainittua ei tapahtunut. Yleisökirje MT:lle lähtee.

Katsotaan vaikka ensin, miten MT asian yleensä uutisoi.

Mutta sellainenkin yllätys uudessa koosteessa oli että luomuviennistäkään ei annettu tietoja. Koko dia oli poistettu.

[Heikki Jokipii]

Yleisökirje lähti. Mutta MT ei tässä pääkirjoituksessaan näytä mitenkään siihen reagoineen, ottaneen sitä huomion.

Ruuan hinta on eri asia kuin ruuan todellinen arvo

Luomua ei mainita lainkaan. Ollaan siis täysin tyytyväisiä siihen, ettei tuonnin osuudesta luomussa anneta tietoja. Ja jatketaan S-ryhmän Coop-tuoteratkaisun morkkaamista. — Lähetin kopion kirjeestä myös itse MTK:lle. Mukana oli ehdotus, että MTK Pro Luomun jäsenenä voisi vaatia ko. tiedon julkistamisen.

[Heikki Jokipii]

Jarrumies, löysitpä tuolla toisessa triidissä todella herkullisen. Mutta ko. saitilla oli tämäkin:

Luomukauran vienti parantaisi luomukauran tuottajahintaa

Suomesta ei käytännössä mene luomuviljaa vientiin. Kaikki luomuvilja jalostetaan Suomessa. Tärkein vilja luomussa on kaura, jota viljellään yli puolella luomuvilja-alasta. Puolet luomukaurasta menee elintarviketeollisuuteen lähinnä hiutaletuotantoon, josta suurin osa menee vientiin.

Nyt en kyllä pääse kirjoittaja ajatuskulkuun mukaan. Täysin jalostamattomalla tavaralla tuskin pystyy ansaitsemaan?

[Heikki Jokipii]

MT:

Pyörää ei pidä keksiä uudelleen ruokaviennissä, sanoo MTK – ”Meillä on suoraviivainen malli, joka toimii”

MTK:ssa ollaan tyytyväisiä siihen, että kaikkien leikkausten tuoksinassa maan hallitus on pitänyt päänsä kylmänä kasvutavoitteissaan. Yksi on elintarvikkeiden vienti, jonka hallitus aikoo tuplata vuoteen 2031 mennessä.

Toinen kysymys on, kuinka asia etenee.

Hallitus kyllä tavoittelee tätäkin:

Luomu 2.0 -ohjelman tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:
[..]
4. Suomesta merkittävä luomutuotteiden viejämaa. Vientiä varten on kehitettävä kullekin markkinalle soveltuvia tuotteita ja nostettava luomutuotteiden jalostusastetta*).

Niin toivottomaksi kuin se onkin osoittautunut. Viimeinen luomuvientiä koskeva juttu Pro Luomun sivuilla – sen voi jo katsoa olevan (puoli)virallinen tietolähde – on viime vuoden keväältä. Ja jopa näin:

Mutta sellainenkin yllätys uudessa koosteessa oli että luomuviennistäkään ei annettu tietoja. Koko dia oli poistettu.

PS. MT tai MTK ei sitten reagoinut kirjeeseemme luomun tuontipainoitteisuudesta. Vaikka yritin jopa sen lähettämistä kirjaamon kautta.

_______

*) jalostusasteen nostaminen kotimarkkinoitakin varten tuntuu tökkivän. Vrt. koko tuo triidi.

[Heikki Jokipii]

Tänä vuonna, tänä keväänä Pro Luomu ei ole julkaissut erillisartikkelia luomuviennistä. Mitä se sitten merkitseekään. Mutta olemme täysin riippuvaisia Pro Luomusta noiden tietojen suhteen. Lukella ei ole tietoja erikseen luomuviennistä.

Sama juttu luomutuonnin kanssa.

Tämän kyselyn varassa mekin:

Suomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022. Arvio perustuu Pro Luomun luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tekemään kyselyyn.

Jos se tänä vuonna tehdään.

Lukella ei sitä tietoa todellakaan ole. Tällaista tilastoa pidetään:

https://www.luke.fi/fi/tilastot/maataloustuotteiden-ja-elintarvikkeiden-ulkomaankauppa/maataloustuotteiden-ja-elintarvikkeiden-ulkomaankauppa-maaliskuu-2024-ennakko

Mutta siitä tilastosta ei pysty edes päättelemään tai valistuneesti arvaamaan luomun tilannetta.

Ja koska Pro Luomu ei tietoa anna (juuri edellinen puheenvuoro), mahdollistuu tällainen löysä spekulaatio poliitikkojen parissakin. – Sitä olen jälleen ihmetellyt, miksei eduskunnan kyselytuntia ole käytetty tosiasioiden esille saamiseksi näissä kysymyksissä.

[Heikki Jokipii]

Tässäkään tilastossa ei ole tietoja luomukalasta:

https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-ulkomaankauppa/kalan-ulkomaankauppa-maaliskuu-2024-ennakko

Nyt siitäkin syystä, että sellaista kauppaa ei tehdä. Ei meiltä eikä meille.

[Heikki Jokipii]

Täältä samasta myös tieto:

Kotimaiselle luomulle olisi tarvetta, koska tällä hetkellä tarjonta perustuu usein ulkomaisiin raaka-aineisiin jai valmistajiin.

Onko Lukella siis kuitenkin tietoa myös luomun ulkomaankaupasta?

[Heikki Jokipii]

MT oli löytänyt haastateltavakseen tässä kysymyksessä luomuihmisen:

”Hyvä tuote myy itse itsensä” on historiaa –ruokavienti hakee uusia täkyjä kasvuyrityksistä

Joka varmaan on ylpeä tästä saavutuksestaan:

Elintarvikeyritysten omaehtoisesta organisoinnista haetaan vientiin käytännön ratkaisuja. Luomutukkuun pääsy Berliinissä on ensimmäisiä saavutuksia.

Tuttu sanonta, että hyvä tuote myy itsensä, ei Vänskän mukaan päde maailmalla.

”Tuotteiden on lähdettävä markkinoilla nousevasta tarpeesta."

(lihav. HJ)

Eikä vaivaa päätään näillä luomuviennin masentavilla luvuilla.


PS. Vieläkään ei MTK (tai MT) ole reagoinut kirjeeseemme koskien tuonnin osuutta luomukaupassa, ja sen tiedon julkistamista.

[Heikki Jokipii]

Vuonna 2023 luomuhedelmien osuus myynnistä (arvosta) oli 6 % Pro Luomun koosteen mukaan.

Jos katsomme mitä S-kaupoissa on luomuhedelmiä myynnissä v. 2024...

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/hedelmat?label=ORGANIC (19 tuotetta)

... näemme, ettei siellä ole yhtään kotimaista tuotetta. No, jos kohtuuden vuoksi otamme vertailuun koko sortimentin, ei ole sielläkään montaa kotimaista hedelmää:

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/hedelmat

Yhden tavanomaisen kotimaisen omenan löysin.

Yhteensä luomuhedelmien suhteellinen suosio ei siis perustele millään tavalla luomuviljelyä Suomessa. Luomuvihanneksissa (osuus myynnin arvosta 2%) on hieman toisin, mutta aika suuri osuus niistäkin tuodaan:

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/vihannekset?label=ORGANIC (23 tuotetta)

Noista valkosipuli, suippopaprika, chili, fenkoli, miniluumutomaatti, esikypsytetty maissi, purjo ja tankoparsa olivat tuontia. Eli noin kolmasosa.