Tämä kohta tuosta koosteesta (s. 5) mahdollistaa kaksi tulkintaa ...
Asiantuntijat arvioivat, että luomuviljasta yli 70 % meni vientiin jalostettuina tuotteina kuten hiutaleina ja leipänä.
... mutta tulkitaan se nyt niin, että luomuviljasta yli 70 % meni vientiin. Samalla sivulla kerrotaan, että luomuviljaa tuotettiin 103 miljoonaa kiloa eli 103 000 tonnia. 70% siitä on n. 70 000 tonnia (käytetään sitä).
Oletetaan nyt, että se 10-20 miljoonaa euroa saatiin kaikki luomuviljasta. Näin tonnihinnaksi tulee tuon arvion alarajalla 143 euroa, ylärajalla 286 euroa.
Jos katsomme tätä Vilja-alan yhteistyöryhmän taulukkoa ...
Viljojen ja öljykasvien hintoja kotimaassa... niin jo niissä liikutaan tonnihinnoissa, jotka kertoisivat, että sille jalostukselle ei juuri jäisi marginaalia. Tai toisin päin, ulkomailta saataisiin huomattavasti
huonompi hinta luomutuotteista kuin kotimaassa.
Entäpä hehtaaria kohti?
Mennään samoilla oletuksilla. Samalla sivulla kerrotaan, että luomuviljan korjuuala oli 48 300 hehtaaria. Unohdetaan tässä nyt piilohehtaarit, ja otetaan tuosta se n. 70%, joka on n. 34 000 hehtaaria.
Hehtaaria kohti
bruttotulo viennistä on siis joko 294 euroa tai 588 euroa. Ja bruttotulo tarkoittaa tietysti sitä, että siinä ovat mukana kuljetus, jalostus ja markkinointi ym., jotka kulut pitää myös saada sillä peitetyiksi.
Niinpä edelleen, päivitetyilläkin luvuilla, näyttää kutakuinkin siltä, että tämä osa luomuviljelijelijöistä tekee lähinnä valtion (so. veronmaksajien) kustantamana töitä sen eteen, että "Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska" saavat halvalla luomuviljaa (-tuotteita) Suomesta. Jonkun täytyisi nyt kyllä edes
yrittää selittää, mitä ihmeen hyötyä tästä toimeliaisuudesta Suomelle on.