Kun lannoittamattomuuden, so. luomuviljelyn historiaa Suomessa, harrastetaan hyvinkin innokkaasti, on hyvä, että tällaistakin historiaa kerätään:
Lannoituksen historiaa kerätään maatalousmuseon kokoelmiin – viljelijöiltä toivotaan kirjoituksia ja valokuviaMarkka maahan lannoitteina, kolme takaisin jyvinä, todettiin Pellervon lannoitusvihossa vuodelta 1948. Kului vuosikymmeniä ja alettiin keskustella liikalannoituksesta ja vesistöjen kuormittumisesta. Nyt viljelijöiden muistoja lannoitteista ja lannoittamisesta kerätään maatalousmuseon kokoelmiin.
[..]
Lehti-ilmoituksessa vuosikymmenten takaa puhutaan vielä apulannasta.
Erityiskysymyksenä voisi selvittää, miten luomuväki onnistui istuttamaan tämän suuren yleisön tajuntaan:
apulanta, keinolannoitus = liikalannoitus. Toki sillä oli se objektiivinen syynsä, että liikalannoitus oli oikeastaan
mahdollista vain keinolannoituksella. Ja maatalouspolitiikka, joka ei kiinnittänyt aikanaan huomiota moiseen.