Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa

[Heikki Jokipii]

Miten nykyisin? Heittäkää Googleen "Maailman tila" ja "tutkintovaatimukset" ...

Ja osumat tulevat useimmiten juuri tästä "Maailman tilasta", ei sen tilasta yleensä. Eli tästä "Maailman tilasta", josta on puhetta nyt myös, taas, täällä.

Asiasta ja sen vaikutuksista on nyt blogosfääristä esimerkki:

Maapallon uudet omistajat

Luin maantieteen pääsykoetta varten todella kiinnostavan Maailman Tila 2013 -raportin, jonka Worldwatch-instituutti julkaisee vuosittain. Kirjan eräässä luvussa sivuttiin Monsanto-nimistä suuryritystä, eikä missään hyvässä hengessä. Muutama päivä kirjan lukemisen jälkeen tuttu nimi pompsahti jälleen otsikoihin, eikä vieläkään siinä hyvässä hengessä.

... ja sen jälkeen melkoiset madonluvut GM-tekniikkaa vastaan yleisesti ja Monsantoa vastaan erikseen. Vaikka kirjoittaja on hiukan epävarma, niin tällaisen päätöksen hän jo uskaltaa tehdä:

Muhun tää soppa on kuitenkin vaikuttanut siten, että aion jatkossakin välttää turhaa lihansyöntiä, yrittää suosia luomua (jota vastaan Monsanto käytännössä taistelee) ja selvittää paremmin mihin sen safkani provikat oikein menee.

Vähän muualtakin tietoa (tai tiedokkeita) on haalittu, mutta Maailman Tila 2013 -kirja on ilmeisesti ollut peruslähde.

Niinpä Suomen maantieteen opetuskin haluaa jo pääsykoevaiheessa näin varmistaa, että opiskelijat suhtautuvat asiaan "oikein"?

[Jarrumies]

MTV:ssä tuli eilen 21.7.2013 ohjelma, josta sattumalta näin viimeiset kymmenen minuuttia. Se osa ohjelmasta ainakin oli pelkkää luomun ylistystä. Kokki, Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila rakensi kauhukuvan tavanomaisesta ruuasta. Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen selitti Luomuinstituutin tutkimusohjelmaa, jossa ei kuulemma lähdetä siitä mikä tutkijoita kiinnostaisi vaan mikä yrityksiä luomussa kiinnostaa.

Ohjelma ”MTV3.doc: Itämeri ja mustan kullan maa” on katseltavissa täällä:
http://www.katsomo.fi/?progId=214802

Ohjelman esittelystä:

Suomessa vettä riittää, mutta Itämerta kutsutaan maailman saastuneimmaksi mereksi. Dokumentissa katsotaan mitä maatalous- ja haja-asutuksilla voidaan tehdä vesistöjen hyväksi uudella tavalla. Muutoksesta kertovat Ympäristö- ja Maa- ja metsätalousministeriön korkein johto Ville Niinistöä myöten. Dokumentissa virtaavat innostavat uudet tavat kehittää mustasta kullasta, jätteestä, uutta elämää. Luomuruuan uusi tuleminen kattaa koko kiertokulun mullasta lähiruokaan ympäristöä huomioiden. Mehän haluamme molemmat; turvallista lähiruokaa ja puhtaat vesistöt. Se on hyvinvointia. Tuotanto: Ilotuotanto Oy.

Kokki Nuutilalta on ollut tulossa väitöskirja, jonka työnimenä on ollut "luomun ylivoimatekijät":
http://luomu.fi/materiaalit/Nuutila/luomun_laatutekijoista_ylivoimatekijoihin/
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/tutkimus/Hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=403513

[Heikki Jokipii]

Osaan kuvitella, että jos joku tohtoriksi aikova ehdottaisi uskontotieteessä tai jopa modernissa teologisessa tiedekunnassamme aiheekseen "kristinuskon ylivoimatekijät", professori kyllä sanoisi jotenkin tähän tapaan:

- Hyvä veli, ymmärrän kyllä intosi ja palosi, mutta ehkei nyt sentään, aivan noin, katsos ...

[Jarrumies]

Luomuinstituutin johtaja, sosiologi Pirjo Siiskonen on havainnut luomun suosion kasvaneen tänä vuonna. Näin Siiskonen eilisessä blogissaan:
http://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2013/09/10/luomu-myotatuulessa/

Tarkkaavainen autoilija on tänä kesänä havainnut puna-apilaviljelysten lisääntyneen teidenvarsipelloilla. Ne kertovat luomutuotannosta: viljelijät sitovat ilmakehän typpeä uuden kasvukauden tarpeisiin ja kasvattavat siementä uusien apila-alojen kylvämiseksi. Koko maassa luomuviljelyala on kasvussa, kuten kulutuskysyntäkin. Valtiovalta on ensimmäistä kertaa asettanut tuotantotavoitteet kotimaiselle luomulle ja hallitusohjelma suosii luomuruokaa. Myös kuntapäättäjien ajattelussa on havaittavissa kehitystä luomumyötämielisyyden suuntaan.

Jostain syystä Siiskonen ei esitä mitään lukuja asiasta. Numerot antas niinku paremman käsityksen tuosta kasvun voimasta...

Tilanne on Siiskosen mukaan niin hyvä, ettei vastarinnankaan kanssa enää kamppailla:

Me, jotka olemme tehneet työtä luomun eteen kaksi-kolmekymmentä vuotta, olemme nyt uuden tilanteen edessä: vastarinnan kanssa kamppailun sijaan otamme vastaan yhteistyötarjouksia. Pienestä edelläkävijöiden joukosta on kasvamassa varhainen enemmistö. Vaikka valtavirtaistumiseen on vielä matkaa, on suomalainen luomu nyt uudessa ja lupaavassa kehitysvaiheessa.

"Varhainen enemmistö"!? Siiskonen taitaa nähdä, että maabrändityöryhmän tavoite "vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet tuotannosta olisi luomua"´saavutetaan jo piakkoin. No, ei hän ehkä tuota tarkoita mutta voisi hän kyllä selkeämmin kirjoittaa, jos hän itse tietää mitä tarkoittaa.

[Heikki Jokipii]

Elinkeino voi vaikuttaa luomun tutkimusohjelmaan

Voivatko muut vaikuttaa? Voisimmeko me, eli yhdistys? 

Emmekö me - nyt 10 vuoden jälkeen - ole eräänlainen "luomutoimija"?

Vakavammin: onko siis ko. laitoksella ylipäänsä pula järkevistä tutkimusaiheista? Kun "sisäänrakennettuna" on vaatimus, että luomun kannalta negatiivisiin tuloksiin ei oikeastaan saa tulla?

(Teologisessa tiedekunnassa osataan nykyisin sietää hyvinkin kriittisiä ääniä, miten lienee Luomuinstituutissa ...)
 

[Heikki Jokipii]

Ja tällaista tämä tunnustuksellisuus sitten teettää. Kun Luomuinstiuutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen sitten artikkelissan "Mitä on luomu?" vetoaa tieteeseen, tapahtuu se tällä tavalla:

Ravitsemuksella ja terveydellä on yhteys. Tutkimuksen tehtävä on osoittaa, millainen yhteys syömillämme torjunta-ainejäämillä, lisäaineilla ja niiden yhdistelmillä on mm. allergioihin ja suolistosairauksiin. Tutkimustuloksia odotellessa kannattaa tehdä mahdollisimman turvallisia ruoan ostopäätöksiä ja valita lähellä tuotettua luomuruokaa.

Tuosta tulee kyllä etsimättä mieleen toinen tunnustuksellien tiedekunta, ja teologi vetoamassa "Pascalin vaakaan" ...

Suostuttelua / viekottelua luomun ostamiseen on tässäkin:

Tavanomaiseksi nimetty tuotantotapa taas käyttää kemiallisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita ja jalostetuissa elintarvikkeissa saa käyttää keinotekoisia lisä- ja väriaineita, geenimuuntelua ja säteilytystä.

Siinä vedotaan tiettyihin pelkoihin, ja johdetaan harhaan. Faktat (jotka varmasti Siiskosella on tiedossaan - tai ainakin pitäisi olla):

- Suomessa ei ole ensimmäistäkään muuntogeenistä elintarviketta myynnissä
- koko EU:ssa säteilytys on kielletty, mausteita lukuunottamatta

Myyntipuhetta, harhaanjohtamista ("hyvän asian puolesta"?) on tämäkin:

Luomu on myös ainoa valvottu ruoan tuotantotapa.

Siitä saa helposti käsityksen, että luomuun voisi sitten kaikissa suhteissa luottaa. Mutta kun tämä valvonta tarkoittaa vain ja ainoastaan, että varmistetaan tuotteen olevan luomua, ei mitään muuta. (Miten sekään onnistuu, on toinen juttu).

[Heikki Jokipii]

Tämä on kiitettävää avoimuutta:

Tutkittua tietoa luomusta – kaikille avoimet luennot

Lopussa on maininta:

Luentoja voi seurata myös verkon välityksellä, ks. ohjeet etäosallistumiseen: luomuinstituutti.fi/koulutus/tutkittua-tietoa-luomusta

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Pystyykö keskusteluun myös osallistumaan etäältä, se ei ihan selvinyt.

[Jarrumies]

Tämä on kiitettävää avoimuutta:

Tutkittua tietoa luomusta – kaikille avoimet luennot

Lopussa on maininta:

Luentoja voi seurata myös verkon välityksellä, ks. ohjeet etäosallistumiseen: luomuinstituutti.fi/koulutus/tutkittua-tietoa-luomusta

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Ensimmäisenä luennoitsijana onkin tuttu nimi:

Aika: joka toinen tiistai klo 9.00–9.30, jonka jälkeen mahdollisuus keskusteluun. Luomuiset aamukahvit tarjolla klo 8.30–9.00.

4.2.  Research needs for organics in Europe (Unica, auditorio)
 FiDiPro professori Carlo Leifert, University of Newcastle, UK

Carlo Leifert on ostettu Suomeen selvittelemään miten luomun pieniä satotasoja saataisiin nostettua.

Leifertin "track record" ei ole mairitteleva. Luomulakon sivuilla on valaiseva juttu Leifertin aiemista tekemisistä:
http://luomulakko.blogspot.fi/2013/11/luomuinstituutille-miljoonapotti.html

Tuottavan maan palstoilla Leifertiä on käsitelty useammankin kerran aiemmin:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg4706#msg4706

Tässä vielä Tekesin juttu asiasta:
http://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2013/tekes-rahoittaa-11-kansainvalista-fidipro-tutkimusprojektia/

FiDiPro Professori Carlo Leifert, Newcastlen yliopisto, Englanti
Suomalainen vastuutaho: Helsingin yliopisto, professori Juha Helenius ja MTT, erikoistutkija Helena Kahiluoto
Tutkimusprojekti: Luomutuotannon kestävä tehostaminen ja luomuarvoketjujen kehittäminen (GrowOrganic)

Hanke tunnistaa tekijöitä, jotka estävät tai edistävät koko luomuarvoketjun kestävää muutosta ja sopeutuvuutta kysyntään, markkinoiden vaihteluun ja ympäristömuutokseen. Samalla tutkimus valottaa ruokaturvan kannalta tärkeää yleistä kysymystä ruokaketjujen ”sitkeydestä” eli resilienssistä. Yhteistyössä yritys- ja yhteisökumppaneiden kanssa hanke määrittää luomutuoteketjut, joilla on kasvupotentiaalia. Näiden kestävän kasvun edistämiseksi hanke alkutuotannon tuotantoteknologiaan kohdistuvalla tutkimuksella ratkoo luomun tuottavuuden pullonkauloja. Hanke kehittää tuottajien verkostoyhteistyön malleja tuoteketjun toimitusvarmuuden hallintaan sekä hävikkikynnyksen ylittämiseen koti- ja vientimarkkinoilla. Kierrätyslannoitteet, uusiutuva energia ja rehuomavaraisuus ovat hankkeessa korostuvia teemoja. Hanke käyttää sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. LuomuKasvu-hanke on merkittävä panostus luomun osaamisen kehittämiseksi Suomessa.

Hankkeeseen osallistuu 17 yhteisöä ja yritystä. Yhdessä kumppaneidensa kanssa hanke tuottaa sellaista julkista tietoa, joka edistää luomutuotannon ja luomualan yritysten menestymisen edellytyksiä. Hankkeen verkkosivut ovat osoitteessa www.luomuinstituutti.fi➦.

[Heikki Jokipii]

Ainakin Pro Luomun Marja-Riitta Kottila uskoo, että Leifert tekee sen:

"Totta on, että luomun kestävyyshyötyä nakertavat pienemmät sadot. Onneksi niiden suuruutta ei määrätä luomusäädöksissä, vaan satotaso nousee nykyisestä uuden tiedon, teknologian ja oppimisen kautta. Niin uskon ja mikäs on uskoessa, kun juuri on pyörähtämässä käyntiin pääosin Tekesin rahoittama viisivuotinen LuomuKasvu-hanke."

Niinpä niin. Raamatun kirjeessä heprealaisille ja minun opettelemassani katekismuksessa kerrottiin, mitä usko on:

"Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy."

Nyt tässä luomuasiassa ollaan kuitenkin hyvin konkreettisesti maanpäällisissä kysymyksissä. Vaikka projekti on aika pitkäkestoinen (5 vuotta), niin kaiketi sen aikaa pysyy korvan takana, mitä nyt odotettiin ja tavallaan luvattiin.

Sitten 5 vuoden päästä voi esittää kysymyksen: kuinkas sitten kävikään? Nousivatko satotasot?

[Heikki Jokipii]

Luomulakkokin toi esille kysymyksen, että mitkä ne olivatkaan tämän Leifertin saavutukset.

Sitä lukiessa, ja asian uudelleen täältäkin ja myös muilta sivuilta läpikäytyäni, tällaiseksi tuli minun ennustukseni asiasta:

jonkun vuoden päästä Luomuinstituutti julkaisee lehdistötiedotteen, että nyt asiassa on projekti tehnyt todellisen läpimurron, luomusadot ovat Suomessa (helposti) nostettavissa kaksinkertaisiksi. Asiaa koskeva tutkimusraportti on vielä viimeisteltävänä, mutta ilmestyy kohta. (Tiedote julkaistaan myös englanniksi!)

Ainakin Turun Sanomat tekee asiasta ison jutun, haastatteluineen. Ja Länsi- ja Itä-Savon lehdet.

Sitten: raportti ei koskaan ilmesty. Asiaa koskeva yleispiirteinen nettisivu ilmestyy kyllä Luomuinstituutin palstalla. Leifert matkustaa kotiin.

Tike/Matildan tilastot jatkavat yhtä pitkästyttävän yllätyksettöminä kuin ennenkin. Luomututkimukseen vaaditaan lisää rahaa (vaikka sillä perusteella, että em. projekti oli lupaava, mutta vielä kesken). Netissä väitetään Leifertin (tai projektin) osoittaneen, että luomusadot Suomessa ovat yhtä hyviä kuin tavanomaiset. Suomeksi ja englanniksi.

[Heikki Jokipii]

Tuli vielä mieleen. Ja aika vahvana.

Jos nk. "luomuala" on noin varma tulevasta, tutkimuksen kautta saatavasta menestyksestä - miksei se itse kustanna tätä tutkimusta?

Nyt asian menee niin päin, että valtio tukee Pro Luomua jne. Raharikkaat, eri kirjaimiset "ryhmät" ovat kyllä mukana, ja laittavat jotain rahaa asiaan nekin, tiettävästi. Mutta kai lähinnä markkinointiin.

Mutta paljonko sijoittavat nämä firmat/koalitiot tutkimukseen? Jos ongelma on - kuten Kottila myöntää - tämä huonompi sato, niin eikö asiassa olisi helppo edetä myös rahalla?

Mikseivät ne - ja kansainväliset suuret luomuketjut ym. ym. - perusta yhdessä suurta "Luomusantoa", joka sitten kehittäisi ratkaisut mahdollisiin ongelmiin? Kuten tämä tuottavuus. Ilman veronmaksajien rahoja, omalla riskillä?

[Heikki Jokipii]

Mitähän tässä nyt sitten oli?

Luomuinstituutin FiDiPro-hanke siirtyy uuteen valmisteluun

"20.3.2014

Luomuinstituutin FiDiPro-hankkeessa on uusi vaihe. Hankkeeseen kutsuttu professori Carlo Leifert on perunut tulonsa tehtävään. Helsingin yliopisto ja MTT aloittavat Innovaatiorahoituskeskus Tekesiä kuultuaan uuden FiDiPro-hankehakemuksen valmistelun. "

***

Aika etsimättä tulee tietysti ajatus, että tässä uudessa tilanteessa olisi sellainenkin mahdollisuus, että, ottaen huomioon valtiontalouden ankarat säästöpaineet ...

[Jarrumies]

Merkillepantavaa on, ettei  Leifertin perumisen syitä mitenkään selvitelty tuossa.
Kiusallinen tilanne Luomuinstituutille.

LuomuKasvu-hankehan oli jo alkanut kuten seuraavasta selviää:

http://luomu.fi/kirjoitus/osa-aikainen-oliivinviljelija-tutkii-luomun-kasvunakymia/3/

Sivun sisältö on näköjään poistettu mutta teksti löytyy vielä google välimuistista. Ote:

13.3.2014 Pro Luomu

Osa-aikainen oliivinviljelijä tutkii luomun kasvunäkymiä

Luomuinstituutissa alkoi alkuvuodesta laaja LuomuKasvu-tutkimushanke, jota vetää alan eurooppalainen huippunimi, professori Carlo Leifert.  

FiDiPro-pestillä Suomeen saadun Leifertin varsinainen leipätyö on Newcastlen yliopistossa, jossa hän toimii luomumaatalouden professorina. Mies istuu myös puutarha-alan tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistuneen Stockbridge Technology Centren tieteellisessä johtoryhmässä.

Työsarkaa professorilla riittää. Luomuinstituutin mittavan hankkeen lisäksi Leifert vetää kahta suurta EU-projektia, joissa kehitetään kasvintuotannon ja karjatalouden resurssitehokkuutta ja kestävyyttä. Ehtiväinen herra on mukana myös tutkimuksessa, joka keskittyy vähemmistöviljojen kuten speltin, emmervehnän ja rukiin tuotantomenetelmien parantamiseen.

Tutkimus sparraa alan kasvua

Vuoteen 2018 asti kestävää LuomuKasvu-hanketta Carlo Leifert ohjaa ja koordinoi sekä paikan päällä Suomessa että etänä saarivaltakunnasta käsin.

Pääosin Tekesin rahoittaman, yhteensä 2,25 miljoonan euron budjetilla pyörivän tutkimuksen tavoitteena on kehittää luomutuotteiden saatavuutta, laatua ja tuotteistamista Suomessa. Lisäksi hankkeessa testataan ja kehitetään luomuun soveltuvia viljelymenetelmiä ja kierrätyslannoitteita.

Leifert odottaa LuomuKasvu-hankkeen teettävän kovaa työtä, mutta tarjoavan myös mukavia elämyksiä.

– Hauskaa on se, että hankkeessa on tarkoitus tehdä tiivistä yhteistyötä suomalaisten luomuviljelijöiden ja -kasvattajien kanssa. Odotan oppivani jotain maanviljelystä itselleni uusissa maaperä- ja ilmasto-olosuhteissa, hän kertoo.

Saa nähdä tuleeko Leifert näihin kahteen seminaareihin, joihin hänet on jo merkitty:

http://proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva/

Is organic food healthy? professor Carlo Leifert, Newcastle University (UK)
Building the organic range for Tesco, professor Carlo Leifert, Newcastle University (UK

Ja tähän "tieteelliseen seminaariin", jossa on myös Denis Lairon, joka teki Nuutilan arvostaman metatutkimuksen luomun ravintoarvoista:

http://luomu.fi/wp-content/uploads/2014/02/Scientific_Seminar_on_Organic_Food_2014_programme_preliminary.pdf

 

Current trends of organic food research – Chair: Professor, Director Pirjo Siiskonen
9:15–10:00 Professor Carlo Leifert, University of Newcastle: Effect of organic food production methods on food quality and safety
Discussion
10:15–11:00 Emeritus Research Director at INSERM, Dr Denis Lairon, INSERM/INRA, Marseille: Organic foods : quality, consumption patterns of French adults and health indexes

Ks. myös:
http://luomu.fi/tapahtuma/tulossa-scientific-seminar-on-organic-food-mikkelissa-marraskuussa-2014/

[Jarrumies]

Keskiviikkona 26.3.2014 eduskunnan Kansalaisinfossa Luomuinstituutin luomututkimusohjelman julkistamistilaisuus klo11.45-13.15.

Menkää käymään. Kansalaisinfo on eduskunnan uudessa lisärakennuksessa.

[Heikki Jokipii]

En päässyt kyseiseen tilaisuuteen. Tai oikeastaan, tunnustetaan, en halunnut mennä - koska arvioin, ettei tuohon puoleentoista tuntiin oikeastaan mahdu paljon muuta kuin "kalvosulkeiset", kahvit ja kiitospuheet, tuskinpa mitään keskustelua (saatoin erehtyä). Mutta nyt siis:

Kansallinen luomututkimusohjelma 2014–2018 julkistettu

Itse suunnitelma on kyllä suht. tiivis, mutta silti 39 sivua, eli tutustumiseen menee kyllä hiukan aikaa, eli ei vielä varsinaisia kommentteja.

Yhteen seikkaan jo kyllä heti selatessani kiinnitin huomiota. Marja-Riitta Kottilan toivoma ja esille ottama (ks. edellä 02.02.14) luomun satotason nosto kyllä vilahtaa siellä täällä, mutta jotenkiin ikäänkuin ohimennen. Se ei tunnu ko. ohjelmassa olevan mitenkään pääroolissa.

Siellä on kyllä tällainen kohta ...

Satotason kestävä kohottaminen: Satotason kohottaminen voi parhaimmillaan tuottaa ympäristö- ja taloustehokkuutta, kunhan se asetetaan tietoiseksi tavoitteeksi.

... mutta kun sitä ei tunnuta ohjelmassa tällaiseksi "tietoiseksi tavoitteeksi" astetettavan. Koska siinä se sitten oikeastaan olikin, tuon maininnan varassa.