Kaupunkiviljely

[Heikki Jokipii]

Hesari tänään (tätä alkua lukuunottamatta maksumuurin takana):

Puute perus­tarvikkeista syvenee Venezuelassa – inflaatio jopa 700 prosenttia

Säänneltyjä ruokatavaroita saa kaupasta kahdesti viikossa. Omat vuoropäivät määräytyvät henkilönumeron lopun mukaan. Tällainen on nykyään arkea Venezuelassa.

Hintasäänneltyihin tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi riisi, ruokaöljy, vessapaperi, kahvi, jauhot, liha, maito, sokeri ja kana.

Mitä siis tekee Venezuelan hallitus?

Se on perustanut kaupunkiviljelyministeriön! Jonka tarkoituksena on opettaa ihmisiä itse viljelemään ruokaa kaupungissa. *)

Vaikka esim. FAO:n mukaan maan runsaat viljelysmaat ja ilmasto tarjoaisivat ihanteelliset olosuhteet (varsinaiselle, "oikealle") maataloudelle. Mutta sen tuotanto on viimeiset 17 vuotta vain laskenut. Vaikkapa riisiä nyt tuodaan, aiemmin maa oli sen nettoviejä.

(Venezuelan haihattelusta Kuuban luomuviljelymallin seuraamisessa on kerrottu toisaalla.)

__________

*) nykyinen hallitus vai edellinen, se ei selviä HS:n tekstistä

[Heikki Jokipii]

Eräänlaista kaupunkiviljelyn ihannointia tämäkin IPS-artikkeli (tulossa suomeksi):

Mexico’s Chinampas – Wetlands Turned into Gardens – Fight Extinction

Vaikka tuossa ei ole kyse ihan yhtä vaatimattomasta puuhastelusta kuin Helsingissä, niin matematiikka on tässäkin aika armotonta:

The chinampas, which help feed the 21 million people who live in Greater Mexico City, are in the boroughs of Milpa Alta, Tláhuac and Xochimilco.

Worked by some 5,000 farmers, the chinampas cover a total of 750 hectares. The system is profitable, because they produce a combined total of around 80 tons a day of vegetables.

Yhtä Mexico Cityn asukasta kohti siis vihanneksia tulee 3,8 grammaa päivässä, n. 1,3 kiloa vuodessa.

***

Hiukan tuossakin vihjataan luomumenetelmistä (?):

Studies also show that the chinampas repel pests, are more productive than conventional agricultural systems, and produce biomass. The technique is completely sustainable, retaining moisture and regulating the microclimate in the area.

[Heikki Jokipii]

Tämän Vihervuoden teemat ja aktiot kaupunkien viherryttämiseksi ovat muutoin hyvin kannatettavia ...

Vihervuosi 2016 Gröna Året

Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, jonka tavoitteena on herättää yksittäiset ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta. Vuoden pääteemana on kestävä suomalainen maisema, ja alateemoja ovat mm. kaupunkiviljely ja lähiruoka.

Teemavuosi on kaikille avoin. Vuotta voi viettää monella eri tavalla, kuten järjestämällä talkoita, istutustapahtumia, pop-up -puistoja, kaupunkiviljelmiä tai puistokävelyitä. Teot voivat olla pieniä tai suuria, kaikilla on merkitystä!

... mutta mitä ihmettä tekee kaupunkiviljely niiden joukossa. Tai lähiruokakaan. Tulppaaneja ja ruusuja kaupunkeihin, ei kaalia tai porkkanaa!

[Heikki Jokipii]

Tässä Mexico-juttu suomeksi:

ATSTEEKKIEN KEHITELMÄ TUOTTAA RUOKAA MÉXICOLLE

Eipä muuta huomautettavaa, mutta otsikosta tavallaan näkyy, että minun tekemäni jakolasku on tekemättä. Tai voivatko suomalaiset toimittajat edes muuttaa tekstiä?

Luomu tulee selvästi esille:

Hän on yhteistyössä 22 viljelijän kanssa ja toimittaa vihanneksia muun muassa luomuruokaa myyviin ravintoloihin ja kauppoihin.

Vaikka olihan sekin jo alkuperäisessä:

The entrepreneur works with 22 “chinamperos” or chinampa farmers who grow broccoli, spinach, beets, radishes and other crops on approximately 15 hectares. He delivers some eight orders a day, weighing eight kg on average. His 450 registered customers include stores and restaurants that sell organic food.

[Heikki Jokipii]

Hesari kertoo ranskalaisohjaajasta ...

Ranskalaisohjaaja uhmaa ympäristötuhoa myönteisellä elokuvalla

... jonka uusi filmi näyttää olevan kooste "vihreässä kuplassa"  muodissa olevista asioista.

Niinpä siellä on tämäkin:

Tomorrow’ta kuvattiin kymmenessä maassa. Siinä käydään muun muassa kuihtuvassa Detroitissa katsomassa, kuinka asukkaat tuottavat ruokaa kaupunkiviljelmillä. Pienviljelmät ja luomumenetelmät voivat tuottaa paljon suuremman ja laadukkaamman sadon kuin tehoviljely.

Kun hän toisaalla haastattelussa sanoo, että ...

”Me taiteilijat vaikutamme tunteisiin. Siinä piilee suuri vastuu, koska tunteet ovat suuri voima."

... niin voimme sanoa, että niin tekee hänkin. Eikä kanna vastuutaan oikein.

Elokuvan keinoin esitetystä tulee helposti jotain sellaista, joka tulkitaan sitten ihan osoitetuksi faktaksi. Eikä asiassa varmaan filmissä vaivauduta esittämään mitään tilastoja tms. Niinpä saamme helposti vaivaksemme väitteen, että koska tuo onnistui hyvin ja tuolla tavalla Detroitissakin, niin meidän täytyy tehdä niin täällä Suomessakin (Helsingissä, Tampereella ...).

Lisäriesana voi keskusteluun taas tuosta tulla takaisin uskomus, että tällä puuhastelulla muka olisi jotain merkitystä "ympäristötuhon" vastustamisessa. "Myönteistä" merkitystä: tässä jotain, jota voit tehdä ihan itse maailman pelastamiseksi. Johon jo ollaan hyvin taipuvaisia uskomaankin, niissä piireissä kuin ollaan (ks. edellä).

Onhan tuolla kyllä jo esitetty argumentti - jonka voi hyvin kuvitella pätevän erityisesti yhteisönä romahtaneessa Detroitissa: ovatpahan sitten kuitenkin pois pahanteosta ...

[Heikki Jokipii]

Kummasti tämä osuuskunta saa julkisuutta. Sama juttu oli tänään Hesarissakin:

Ruuan alkuperä kiinnostaa – yhteiseltä pellolta ruoka päätyy pöytään ilman välikäsiä

Pari huomiota:

- kolme hehtaaria (tieto Hesarissa) on 300 aaria. Jaettuna 200:lla se tekee 1,5 aaria per mukana oleva kotitalous. Siis vähän yli sen, minkäkokoisia palstat ovat Helsingin siirtolapuutarhoissa, eli yhden aarin.
- kummassakin jutussa oli tällä kertaa jätetty kokonaan mainitsematta se biodynaamisuus (?)
- jos kuitenkin olettaa, ettei aatetta ole hylätty, voi (yhteensä) arvioida, ettei suuren suuresta määrästä ruokaa ole kyse per perhe. Tuon lisäksi on kyllä käytävä hyvin usein Herttoniemen marketeissa ostoksilla - vaikka siellä sitten niitä välikäsiä olisikin.

[Heikki Jokipii]

Missä määrin tässä tapauksessa harrastelu on haitaksi ammattimaiselle tuotannolle:

HARRASTESIIPIKARJAN MYKOPLASMATILANNE
22.6.2016
Kevään ja alkukesän aikana on todettu uusia mykoplasmatartuntoja harrastesiipikarjassa.

Ovatko nämä harrastekanat taudin levittäjiä? Pitäisikö harrastekanalalta periä asian aiheuttamat kustannukset, esim. tarkastusmaksun nimellä?

Kun nykyisin tuskin on enää niitä "mummoja", joiden vähäinen toimeentulo on siitä kiinni, että he voivat ajaa "pienet kanasensa niitylle"?

[Heikki Jokipii]

Oli miten oli, asiassa tehtiin tällainen päätös:

Siipikarjan mykoplasmatartuntojen vastustaminen rajoitetaan kaupallisiin toimijoihin

Tällaisella perusteella:

Taudin leviämisen estäminen harrastelinnuilla olisi edellyttänyt laajaa selvitystä sen levinneisyydestä sekä säännöllistä valvontaa tartunnan saaneissa pitopaikoissa. Selvitystä ja valvontaa ei olisi ollut mahdollista järjestää nykyisillä viranomaisresursseilla, koska harrastepitopaikkojen lukumäärä on suuri. Maatiaiskanoilla on myös usein luontaista vastustuskykyä tartuntaa vastaan, jolloin ne eivät mainittavasti kärsi siitä.

(lihav. HJ)

Tulee kyllä mieleen juoppo, joka etsii avaintaan lyhtypylvään alta. Oletteko varma, että kadotitte ne tähän, kysyy avulias poliisi, tuloksetta asiaan osallistuttuaan. En, vaan kadotin ne tuonne oveni lähelle, mutta siellä on liian pimeää etsiä, juoppo vastaa.

[Heikki Jokipii]

IPS näyttää olevan hulluna, paitsi luomuun, myös kaupunkiviljelyyn. Tässä kirjoituksessa - myös sen englanninkielisessä versiossa - yritetään todistella, että New Yorkin keskiluokkaisten vihreiden muotiharrastuksella jotenkin parannettaisiin kaupungin köyhien ravitsemusta:

http://maailma.net/artikkelit/kaupunkiviljely_tuottaa_jopa_viidenneksen_maailman_ruuasta

No way!

Enkä kyllä luota tuohon otsikon arvioonkaan. Kun en luota arvioijaankaan. Katsotaanpa mitä YK sanoo tuon järjestettävän kokouksen yhteydessä.

[Heikki Jokipii]

Tukeeko tämä kaupunkiviljelyä? Eli olisiko sitten melkein pakko sitä harjoittaa:

Kaupunkien alle jäämässä peltoala, jolla ruokkisi 300 miljoonaa ihmistä

Jos suunta ei muutu, kaupungit peittävät 14 vuodessa alleen neljä prosenttia maailman peltoalasta.

Vai peräti ihan päinvastoin? Jos nimittäin kaupunkialueilla yritetään vielä (tehottomasti) viljellä, niin niiden vaatima pinta-ala tietysti vain kasvaa? Nettona menetettäisiin sitäkin enemmän hyvää viljelysmaata? Jos ja luultavasti kun näin on, toimisi se, ja tuossa MT:n artikkelisssa (tai siinä kerrotussa tutkimuksessa) esille tulleet näkökohdat, hyvänä perusteena kansainväliselle sopimukselle kaupunkiviljelyn kieltämisestä.

Varmasti on näin ...

Lisäongelmia tuovat ilmastonmuutos sekä se, että kaupunkeihin muuttavien maalaisten on usein vaikea löytää työtä ja elämisen edellytyksiä.

... mutta muuttajille täytyisi sitten tehdä heti alkuun selväksi, että sitä viljelytoimintaa ei sitten ole tapana (täällä) kaupungissa harjoittaa. Vaikka mikä olisi.

[Heikki Jokipii]

Nyt näyttää Ylekin hurahtaneen tähän:

Kaupunkilaiset työntävät sormensa multaan – Jopa kauppakeskus sopii hyvin viljelypaikaksi

Eikä vain tuon yhden uutisen tai artikkelin verran vaan myös näin:

Tänään alkaa Ylen ja tuotantoyhtiö DocArtin toteuttama Syötävä kaupunki -haastekampanja, jonka tarkoituksena on haastaa suomalaiset viljelemään omaa ruokaansa kaupungissa.

Omalla nettisivulla:

http://yle.fi/aihe/luonto/syotava-kaupunki

PS. Olen nyt koko päivän kuunnellut radiota. Tästä kaupunkiviljelystä on nyt tullut juttua joka uutislähetyksessä. Mitähän järkeä tai perustetta Ylellä on tällaiseen kampanjaan ryhtyä? Miksi ihmeessä kaupunkilaiset pitäisi saada viljelemään omaa ruokaansa? Kyllä entisinä vuosisatoina niin tehtiin, kaupunkien porvareilla oli peltoa, lehmiä ja sikojakin jne. (Turussa 1600-luvulla piti raadin erikseen kieltää, ettei sikoja saa päästää kadulle!) Mutta nykyisin?

[Heikki Jokipii]

Tuli tuohon yllä olevaan vertailuksi mieleen, että mitä mieltä oltaisiin, jos YLE innostaisi kansaa:

TEE ITSE OMAT SÄHKÖTYÖSI. Sähkötyöt ovat mielenkiintoinen ja kehittävävä harrastus!

Luultavasti tuohon ei sähköalan asiantuntijoiden parissa kovin myönteisesti suhtauduttaisi.

Kuitenkin edut olisivat tuossa hyvin samanlaiset. Sähkömiesten laskutus on aika sietämätöntä, noin tehdessä varmasti säästää. (Ja itse tehdyssä sähkötyössä varmasti tietää, mitä on tehty!) Ja varmaan pystyisi - journalisti, niin halutessaan - osoittamaan, että tällaista tehdään maailmallakin hyvin yleisesti nykyisin, se voi olla nyt suorastaan trendi?

Eikä tuo ole vain hauska vertaus, vaan uskon, että amatööriviljelyyn, sen lisäksi, ettei siitä ole mitään hyötyä, sisältyy myös riskejä.

[Heikki Jokipii]

En nyt kommentoi tätä muuten, mutta siinä kerrotaan toiminnan volyymi:

Kaupunkilaisten oma pelto
Herttoniemen ruokaosuukunta
Noin 200 jäsentä
3,5 hehtaarin viljely
Biodynaaminen ja luomu
6 sadonjakelupistettä
4 palkattua viljelijää vuonna 2017
Sato-osuuden hinta 450 €
Liikevaihto noin 200.000 €
Kotitalouksien lisäksi jäseninä mm. päiväkoti Arabian Helmi, Perho Liiketalousopisto, kasvisravintola Verso, kahvila Carusel, Lilinkotisäätiö

[Heikki Jokipii]

Tästä yhdestä hehtaarista nyt kirjoitetaan oikein lehdessä, lähes koko aukeaman verran:

Helsinkiin perustetaan porukkapelto – "Myös muutamat ravintolat olleet kiinnostuneita"

Kun peltoa Suomessa on 2,5 miljoonaa hehtaaria, josta viljelyksessä 2,2 miljoonaa hehtaaria. Luomupeltoakin yli 260 000 hehtaaria.

Luomulla/biodynaamisella aiotaan tuossakin projektissa ilmeisesti edetä/pärjätä:

– Me tuomme tänne viljelyosaamisen, tämä vuosi menee maanparannusviljelyn merkeissä, ensi vuonna alkaa varsinainen viljely, ruokaosuuskunnan Olli Repo selostaa.

Kovasti jo suunnitellaan, miten sato käytetään, mutta luultavasti siitä ei isoa ongelmaa tule, sanoisin.

[Heikki Jokipii]

Nyt se on myös tutkittu. Amerikassa, josta tämä villitys suurelta osin on tullutkin:

Urban agriculture only provides small environmental benefits in northeastern US

Oletetuista ympäristöhyödyistä saavutettiin aivan mitätön osa. Luultavasti tuo USA:n itärannikko on verrattavissa Suomen pääkaupunkiseutuun.

Eikä tuossa edes otettu esille kaikkia asiaan liittyviä kielteisiä ja/tai epäilyttäviä seikkoja:

Mistä ihmeestä YLE tällaisia ideoita saa

Jotka varmaan muuten pätevät Bostonissakin.