Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

[Heikki Jokipii]

Kysyntä ja tarjonta näyttävät kummallisilta luomuviljelyssä muutenkin, jopa tuotantopanoksien osalta:

Luomurehuja joudutaan tuomaan ulkomailta

Mitä tämä on? Suurellisia suunnitelmia tehdään MMM:n toimesta mm. härkäpavun lisäämisestä luomukäyttöön, mutta samaa aikaan on olemassa tällainen outo puute.

Miksi ihmeessä tätä luomurypsiä ei ole sitten kasvatettu, jos siitä on tarve? Mikä ihme sen olisi estänyt? Eikö asian olisi pitänyt olla vuosikausia etukäteen tiedossa, kun luomusopimuksetkin tehdään vuosia etukäteen?

Vai onko kyse siitä, että vain osasta luomumaitoa saadaan kustannukset (jotenkin) kattava hinta? Kun lähes puolet siitä menee kuitenkin tavanomaisen maidon joukkoon?

Jolloin tulevat esiin kustannukset.

Muutakin ruokaa lehmät syövät, mutta tämä valkuainen on hyvin olennaista. Niinpä edelleen vahvistuu teesimme, että luomu ei edes ole erityisen kotimaista *) tai ns. lähiruokaa, jollaisena sitä mainostetaan, ja lähiruokakin … no, tästä asiasta oli jo juuri Matti Pekkarisen puheenvuoro täällä.

________________     

*) tyypillisessä sellaisessa luomukaupassa Helsingissä, kuten vaikka Ruohonjuuri, jossa ei ole tuoretuotteita, valtaosa tarjonnasta tulee esim. Saksasta tai Hollannista, joka tapauksessa muualta kuin Suomesta. Voin väittää näin, kun olen niissä useissa piipahtanut ja tehnyt asiasta ”tukkimiehen kirjanpidon”. En – jos jollekulle tulisi mieleen kysyä – ostanut mitään.

[Heikki Jokipii]

Kirjoittaa näin:

Kuluttajaliitto: Ruuan ostaminen tarkoittaa tuotantotavan hyväksymistä

Eli siis Kuluttajaliitto, jonka tulisi olla kuluttajien asialla. Siis ihan nimestä päätellen.

Eikö tuosta ko. liitto voi tehdä yksinkertaista johtopäätöstä, että 99% kuluttajista hyväksyy tavanomaisen tuotannon, koska he sitä näin, tällä prosentilla ostavat? Ja tätä linjaa siis täytyisi seurata myös heidän ”etujärjestönsä”?

Mitä ihmettä varten se yrittää tyrkyttää luomua, josta sen ”väki” eli kuluttajat eivät siis kerta kaikkiaan ole kiinnostuneita?

Kuluttajaliitto haluaakin vedota niihin kuluttajiin, joille hinta ei ole ensisijainen valintakriteeri.

Niitä lienee vähän, tai riippuu tietysti sanan ”ensisijainen” tulkinnasta. Nyt en Itäkeskuksen S-marketista löytänyt luomulihaa (josta ko. artikkelista oli oli puhe) mutta tämä hintasuhde pätee kyllä senkin osalta, eli pieni otos tänään (kilohinta, euroa):

Sitruuna, luomu 7,28, tavallinen 1,79
Appelsiini, luomu 2,50, tavallinen 1,49
Omena, luomu 4,15, tavallinen 1,59
Kukkakaali, luomu 8,29, tavallinen 3,19
Tomaatti, luomu 9,97, tavallinen 2,79
Maito, luomu 1,35, tavallinen 0,73

Eli Kuluttajaliitto – tämän otoksen pohjalta – vetoaa kuluttajiin, jotka sietävät kaksin- tai kolminkertaiset hinnat. Ihan äkkisiltään kuvittelisi, että tämä joukko ei tarvitsisi mitään etujärjestöä?

*** 

Artikkelissa ollaan vähintään alitajuisesti tietoisia tuosta paradoksista, ja niinpä  (kun oletuksena on, että eläinten kohtelu on luomussa parempaa) yritetään (vähän epätoivoisesti) vielä tätä:

Liitto kysyy, ostaisivatko kuluttajat esimerkiksi siipikarjaa, joka kasvaisi vapaasti, mutta jolle ei syötettäisi luomurehua? Tällaisen tuotteen hinta voisi olla luomukanaa alempi.

Luultavasti ei, koska se mm. edellyttäisi varmaankin koko EU:n puitteissa jonkinnäköisen uuden sertifiointi- eli kontrollijärjestelmän luomista. Ajatus lienee yhtä toivoton kuin sillä pienellä porukalla, joka haluaisi yhdistää geenimuuntelun ja luomun. Näiden molempien tuotteiden kuluttajia löytyisi todennäköisesti prosentti tuosta luomun prosentista.

[Heikki Jokipii]

Jos vertaa Ruokatiedon uutista ”kansallisesta ruokastrategiasta” Hesarin uutiseen, saa ihan toisen käsityksen samasta asiasta.

Ruokatiedon mukaan tämä strategia (tai luonnos, se pitää vielä hyväksyä) korostaa kuluttajalähtöisyyttä, näin:

Huomisen ruoka -strategia kääntää suomalaisen ruuan perinteisen menekinedistämisajatuksen päälaelleen ja lähtee siitä, että meillä kasvatetaan ja jalostetaan kotimaisten ja ulkomaisten kuluttajien himoitsemia ruokatuotteita. Ruokastrategiaehdotuksen perjantaina vastaanottanut maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ilmensi tuoretta asennetta sanomalla, että sitä tuotetaan, mitä kuluttaja haluaa ostaa.

[…]

Työryhmän jäsen, toimitusjohtaja ja brändiasiantuntija Marko Parkkinen Seedi Oy:stä ei näe, että kuluttaja maksaisi ideologiasta, kuten ruuan suomalaisesta alkuperästä.

- Ihminen maksaa mausta ja hänen tarpeitaan palvelevasta, sopivan hintaisesta ruokatuotteesta. Ideologia voi olla mukana, mutta lähtökohta ei ole brändätä suomalaista, vaan tehdä kuluttajaa houkuttelevia ruokia, Parkkinen korostaa.

Jos tuossa kotimaisuuden ideologian vaihtaa luomuideologiaan, niin edelleen pätee, että kuluttaja ei ole tosiasiassa valmis maksamaan ideologiasta.

Ja aivan oikein, ko. strategia ei lähde enää sellaisista tavoitteista luomunkaan kohdalla, johon olemme tottuneet, kuten että luomualaa pitäisi kasvattaa johonkin prosenttimäärään jne. Luomu on mukana vain, jotta sitäkin on, että tarjonta olisi monipuolista (mitä kuluttajat luonnollisesti yleisellä tasolla haluavat). Eli nyt valtion puolelta – tämän strategian mukaisesti – lakattaisiin väkisin tyrkyttämästä luomua, jos ja kun kuluttajat eivät ole siitä järin kiinnostuneita?

Näin näyttäisi olevan ainakin tässä vaiheessa. Mutta saa nyt nähdä, putkahtavatko vanhat tutut luomutavoitteet (15-20% peltoalasta, koulu- ja muu laitosruokailu jne.) mukaan, kun hallitus käsittelee asiaa, ja kun eduskunta antaa vastauksen, silloin kun tämä strategia-asiakirja esitellään sille selontekona syksyllä 2010.

PS. klo 12:30

Pitäisikö ajaa ja ehdottaa parlamentaarista luomukomiteaa, jonka tehtävänä olisi koota ja analysoida kaikki aineisto *) siitä, mitä tiede ja talous sanoo luomun hyödyistä ja haitoista? Yleisesti ja Suomessa erikseen. Jonka kokoonpano ei todellakaan olisi se, mitä tässä erään MMM:n asettaman työryhmän oli.

Ks. myös

http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=116
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=502.0

Vapaaehtoispohjalla kun ollaan, ja leipätyö häiritsee, niin vastuullani ollut kommentti tuohon luomumuistioon jäi sitten kuitenkin ajoissa tekemättä. Muta sillä ei välttämättä vielä olisi ollut merkitystäkään, se olisi vain arkistoitu.

Julkisuudessa täytyy nyt kiinnittää huomiota siihen, miten maatalouden yleinen strategia ja tämä Luomuliiton valmistelema erillisstrategia ovat ristiriidassa keskenään! 

(Tästä "parlamentaarisesta luomukomiteasta" ja asiaan liittyvästä voisi varmaan avata uuden triidin, jos tähän kommentteja tulee ...
_________

*) EU:n jonkun vuoden takainen selvitysryhmä tukeutui käytännössä yhteen raporttiin. Joka ei ollut suoranaisesti Luomuliiton tapaisen ryhmän tekemä, mutta ....

[Heikki Jokipii]

Iltalehden pääkirjoituksessa 27.8.2010

Luomu on megatrendi

ei sitten näy jälkeäkään tuosta edellä mainitusta uudesta ajattelusta, vaan se toistaa täysin vanhaa luomuväen teoriaa, että kyllä luomua ostettaisiin, jos sitä olisi tarjolla, eli vika on kaupan ”rakenteissa”.

Suomi on luomun kehitysmaa, eikä syy ole pelkästään kysynnän vähäisyydessä. Pääsyyllinen on keskittynyt, keskusjohtoinen ja kauaksi kuluttajasta ajautunut vähittäiskauppa, jonka logistiikkajärjestelmät sanelevat, mitä Suomi syö.

Ja mukana ovat muutkin vanhat luomukliseet, alkaen tuosta ”megatrendi”-uskottelusta (tämä juttu voisi olla myös triidissämme: ”Luomun piilomanonta – a Collection”) ja tästä ”luomun kehitysmaa”-filosofiasta.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa, muissa Pohjoismaissa ja Saksassa luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on megatrendi.”

Joka kuitenkin on vuosia junnannut aivan samoissa pikku prosenteissa, noissa maissakin. Ja välillä pudoten. Saksassakin kysyntä äskettäin laski. Iso-Britanniaa ei listassa mainita, koska siellä kysyntä lienee nyt suorastaan romahtanut.

Mutta tuttuun tapaan meille kerrotaan, että on hienoa toimia niin kuin muualla. Ja että ”muutos” väistämättä on tulossa:
 

Suomi ei kuitenkaan enää ole takavuosien kaltainen eristyksissä oleva saareke, jonne muutos ei yltäisi. Yhä useampi lähimarketin tarjontaan pettynyt kuluttaja ostaa ruokansa lähiviljelijältä, ruokapiirin kautta tai vaihtoehtokaupasta.

Muualla olemme täällä jo laskeneet, miten äärimmäisen vähäinen joukko tuo "yhä useampi" käytännössä on.

"Jongölööririmäinen" on tämä kohta, jossa tyytymättömyys ruoan yleensä korkeaan hintaan Suomessa kuitenkin yritetään kääntää asiaksi, joka jotenkin puoltaisi luomua, tai olisi luomulla jopa ratkaistavissa:

Kauppa sysii vastuuta luomun vähäisyydestä kuluttajan harteille. Kun ei ole kysyntää, ei ole tarjontaa. Väite ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Tarjontakin luo kysyntää. Suomalaiskuluttaja maksaa muutenkin ruoastaan huippuhintaa, joten haluttomuus ruokalaskun kasvattamiseen on pelkästään ymmärrettävää.

Minun on kyllä vaikea päästä tähän mukaan. Olettaako pääkirjoituksen tekijä ehkä, että luomuhinnat putoaisivat tavanomaisen tasolle tai jopa alle, jos kauppa vain hoitaisi osansa, ja lisäisi tarjontaa?

Ja kuten toisaalla on todettu, luomua ei voi oikeastaan mainostaa ”likaamatta omaa pesää” eli lietsomatta epäluuloja ja negatiivisia asenteita tavanomaista suomalaista ruokaa kohtaan (lihav. HJ):

Suomalaiset on ohjelmoitu uskomaan propagandaa kotimaisen ruoan ylivertaisesta puhtaudesta, terveellisyydestä ja turvallisuudesta.

Suomi syö yhdenmukaista, pitkälle jalostettua ja kallista moskaa, jonka yhteys pellolle tai navettaan on enää vaivoin havaittavissa.

*** 

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Iltalehdessä on vielä kesälomakausi menossa, ja pääkirjoitustoimittaja oli saanut lomittajan Luomulehdestä.

***

Kello onkin kohta yhdeksän. Täytyypä tässä mennä syömään saastainen, epäterveellinen ja hengenvaarallinen aamupalani ... 

[Heikki Jokipii]

Aina on kuulemma vika jossain muussa kuin kysynnässä:

Satakunnan Kansa: Luomuviljan hinta juuttui pohjalukemiin

PS. Jos ...

Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljan ostaja ja sen tuotteista 90 prosenttia menee vientiin.

... Helsingin Mylly lopulta saisi tämän 90 prosenttiansa kaupaksi - minne saisikaan - niin siellä heidän tuotteensa eivät sitten myöskään olisi lähiruokaa!

[Heikki Jokipii]

Tämän UD:n artikkelin ...

Skinnari: Maaseutubisnestä tuettava kuten muutakin yritystoimintaa

... paperiversiossa oli jatko, että

"[Sirpa] Pietikäinen [jota myös oli lehdessä haastateltu. HJ] esitti, että isompi osa tuista pitäisi suunnata luomulle. Skinnarin mielestä MMM ei osaa suhtautua luomuun menestyvänä elinkeinona"

Skinnari ehdotti myös luomulain säätämistä, kuten Japanissa.

Olen pyytänyt sähköpostitse kansanedustaja Skinnarilta selvennystä asiaan:

Uutispäivä Demarin mukaan kannatatte MMM:n yhdistämistä toiseen ministeriöön, ja myös maatalouden kehittämistä markkinalähtöisempään suuntaan.

Saman uutisen mukaan kannatatte kuitenkin luomun suosimista Suomessa (ja mm. luomulakia).

Olisin tiedustellut, miten nämä asiat ovat mielestänne yhteen sovitettavissa, jos luomun kysyntä Suomessa on n. 1 prosentin luokkaa ja luomun osuus maatalousviennistä vielä pienempi? Ja luomun jo nyt saama maataloustuki on tavanomaisen saamaa tukea suurempaa.

Kunnioittavasti [...]

[Heikki Jokipii]

Uutispäivä Demarissa oli 23.9.2010 haastattelu otsikolla ”Pärjääkö suomalainen elintarvike maailmalla?”. Jutussa viitattiin alussa Elintarviketieteiden seuran järjestämään ”Uudet tuulet” –seminaariin, jossa puhuttiin mm. kilpailukyvystä ja tuotekehityksestä.

Lyhyeen juttuun mahtui luomu kolme kertaa:

”Tuoreen leivän valinnassa luomu ja lisäaineettomuus tulevat voimistumaan”

Minkälaisia ovat uudet tuulet?

”- Tulee uusia raaka-aineita ja valmistusmenetelmiä, jotka pohjautuvat lisäaineettomuuteen ja luonnonmukaisuuteen. […]

Missä uudistukset näkyvät? Kuulemma n. 3-6 vuoden päästä, osa ehkä vasta kymmenen vuoden kuluttua. Kuitenkin:

”[…] Esim. jo 20 vuotta junnannut luomu on lyömässä meillä lopullisesti läpi seuraavien parin vuoden aikana.”

(HJ: kuten on ollut ”kohta lyömässä läpi” koko 20 vuoden ajan! Sehän oli m. 10 vuotta sitten se "nopeimmin kasvava" jne. - siitä iskulauseesta oli sitten pakko luopua.)

Näistäkö seminaareista ja ”asiantuntijanäkemyksistä” poliitikot sitten poimivat omansa, jonka esittävät eduskunnan puhujapöntöstä?

[Heikki Jokipii]

Tässä Vihreä Langan jutussa …

Maatalousministeri patistaa kansaa vaatimaan luomua

… on kyllä kaksi erittäin kyseenalaista asiaa:

a)   millä mandaatilla ministerin, kansan palvelijan,  ylipäänsä sopii ”patistaa” kansaa ostamaan kalliita hypetuotteita (joista ei ole etua heille, kansalaiseille eikä luonnolle. Tästä löytyy sivustoltamme perustelut)
b)   millä perusteella ministerin sopii ennustaa tällaista:

Ministeri lupailee luomutuotannon määrän kasvavan nykyisestä parista prosentista jopa 30-40 prosenttiin.

Jos se on ennustus, nykykehityksen pohjalta, se menee ihan varmasti pieleen. Tätä "tiedoketta" hän ei varmasti ole saanut ministeriönsä asiantuntijoilta!

Jos se on MMM:n toimenpideohjelma – se menee varmasti pieleen! Anttila ei jatka vuottakaan ministerinä, sinä aikana kehitys 1 --> 30 – 40%?

Ja sitäkään se ei ole, Suomella ei ole tuollaista luomutavoitetta, tämän hallituksen aikana ainakaan.

Entä Suomen Keskustalla? Silläkään tuollaista tavoitetta ei ole.

Jos tämä ajatus perustuu taas siihen, että Anttilan nyt peräänkuuluttama luomualan yhteistyö tämän saisi nopeasti aikaan … jaa-a!

Soisi olevan jotain ”rotia” poliitikkojenkin lausunnoissa, vaikka täydellinen sanavapaus luonnollisesti on heidänkin kohdallaan itsestäänselvyys.

Eikä Anttilan mieleen missään vaiheessa ole tullut, että samasta ruoasta – muilla kuin ministerinpalkoilla – ihmiset eivät keskimäärin ole halukkaita maksamaan kaksinkertaista hintaa.

***

Vähän surullistakin, että poliitikon ura loppuu näin, täydelliseen haihattelun vaiheeseen.

[Heikki Jokipii]

Sanaan aikaan kun Sirkka-Liisa Anttila ja kumppanit visioivat huikeita tulevaisuuden näkymiä luomulle, Luomuliiton täytyy repiä ilonsa siitä ja laskea se voitokseen, ettei myynti ole kuitenkaan laskenut:

Luomu selvisi lamasta – kasvua eläintuotteissa

(Kun meillä ei ole nykyisin reaaliaikaista tietoa luomun hintakehityksestä, emme tosiasiassa voi edes tietää, kuinka on oikeasti käynyt, vrt. uutisemme vuoden takaa)

Pitää varmasti paikkansa, mitä Ruokatieto meille kertoo:
 
Asiakkailla on voima pyytää lisää luomua kauppansa valikoimiin
 
Mutta se yksityiskohta tuosta uutisesta vielä puuttui, että asiakkaalla pitää olla tämä mukanaan, ja sitä pitää käyttää.

Mutta näin ei siis ole ainakaan v. 2009 juurikaan käynyt.

[Heikki Jokipii]

Niin sitä vaan tässä asiassa paikallaan nökötetään,  Joensuussakin:

YLE, Pohjois-Karjala: Luomu on yhä harvinaista ruokapöydässä

Ja se hinta, se hinta. Kun sille ei oikein löydy syyllistäkään, kukaan ei myönnä:

Johtaja Olli Kurpan mukaan kauppa hinnoittelee luomutuotteet jopa alakanttiin, jotta ne kävisivät kaupaksi.

- Kauppias ei saa luomutuotteesta yhtään sen enempää katetta kuin perustuotteistakaan. Jopa päinvastoin. Luomutuotteissa on aika iso hävikkiriskikin ja mielummin kauppias yrittää saada ne pois kassan kautta kuin roskiin heittämällä, sanoo Kurppa.

Kyllä kai sen siiten täytyy olla se ”nykyisen luomukentän hajanaisuus”.  Jos sen asian hoitaminen auttaisi? (Ja haastateltu Tuija Mononen varmaan tietää, miten se tehdään - kun on Suomessa sen surullisen historian paras asiantuntija, miten sitä on ankarasti yritetty.)

Jonka historian YLE:n uutinen tiivistää ihan hyvin:

Luomun puolesta on rummutettu jo kaksikymmentä vuotta, mutta laihoin tuloksin.

Edes Sirkka-Liisa Anttilan radikaali ehdotus (jolla hän ”nokitti” vihreitä):

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on esittänyt, että luomu- ja lähiruoka *) pitäisi jopa saada verottomaksi.

… ei ainakaan auta yhtään mitään, jos hinnat ovat kaksin- tai kolminkertaisia. Vihreiden ehdotus (ALV 9%) tietysti ei sitäkään vertaa.

Eipä taida luomuväellä - epätoivossaan - siten olla muuta hyvää vaihtoehtoa kuin tämä, tai ainakin sen yrittäminen: asian tekeminen pakolliseksi.

____________________

*) Kun "lähiruoka" sitten taas on kutakuinkin sana asia kuin kotimainen ruoka, niin tältä osin ehdotus on sitten = kaikkien verojen poistaminen asialta? Vai mitä? Tämä, jos mikä, haiskahtaa kyllä pahasti siltä paljon parjatulta "populismilta". (lisäys 22:09)

***

Edelleen korostaen, että sivustomme välttää puoluepoliittista sitoutumista ja/tai suosimista. Omassa "missiossamme" eli tavoitteemme edistämisessä sekä annamme tunnustuksemme että haljuilemme täysin tasapuolisesti. Näin on yhdistyksessä sovittu, ja näin yritetään tehdä.

Vihreiden osalta se on kyllä aika vaikeaa, kuten lukija varmaan on saattanut havaita. 

[Heikki Jokipii]

Hesarin mielipidepalstalla tänään 16.12.2010 MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila  puheenvuorossaan "Luomun ja lähiruoan tuottajat huomioitava aidosti" esittää jotain järjestelyjä asiassa. Ottamatta ehdotukseen kantaa, kiinnittäisin huomiota tähän taustaväitteeseen (lihav. HJ:

Luomu- ja lähiruoka ovat nyt vahvassa myötätuulessa. Kysyntä kasvaa sekä vähittäiskaupassa että julkisissa hankinnoissa. Helsinki, Vantaa sekä useat pienemmät paikkakunnat ovat päättäneet lisätä lähiruoan ja luomun osuutta julkisissa ruokapalveluissaan.

Mistä ihmeestä Marttila on moisen tiedon kysynnän kasvamisesta vähittäiskaupassa poiminut? Vrt. vaikka kaikki uutisemme edellä.

Mitä luomun julkiseen kysyntään tulee, niin Marttila myös sopivasti ”unohti” listastaan Espoon kaupungin - jolle luomu oli kuitenkin liian kallista.

[Heikki Jokipii]

Mielenkiintoisesti samainen Sirkka-Liisa Anttila – joka Suomessa (ks. edellä) ”maalailee” luomulle huikeita tulevaisuudennäkymiä, sitten Brysselissä, puolustaessaan ehdotustaan tuottajien yhteenliittymistä, toteaa näin (HS:n pikku-uutinen tänään, lihav. HJ):

Anttilan mukaan etenkin luomutuotanto Suomessa on vaarassa, jos tuottaja- ja toimialaorganisaatioita ei uudisteta.

"Tuotanto loppuu, jos ketjun heikoin lenkki ei saa ääntään kuuluviin", Anttila sanoi Brysselissä, jossa kokoontuivat EU:n maatalousministerit.

Miten se nyt sitten näin, tämän nk. ”megatrendin” kohdalla?

[Matti Pekkarinen]

Markkinavoimat ovat ainakin tilapäisesti palauttamassa järkeä touhuun: Tavanomaisen viljan hinta on nousussa, ja ylittää ilmeisesti piakkoin mielikuvaviljan hinnan. Näihin asioihin vaikuttamaan ministerimme on (onneksi) voimaton.
Maailman nälkäisten kannaltahan tämä kyllä on valitettavaa.

Matti

[Heikki Jokipii]

Pieni tieto HS:ta 31.1.2011 (Artikkeli ”Ranskan syvä ydin", toim. Jenni Virtanen), lihavointi HJ:

Ranska on vastustanut geenimuuntelua, muttei ole saanut luomutuotantoakaan vauhtiin. Tänä vuonna luomutukea supistettiin, kun luomun osuus jäi vajaaseen kolmeen prosenttiin kokonaistuotannosta.

[Heikki Jokipii]

Kerromme tuolla edellä 25.01.11  Sirkka-Liisa Anttilan ehdotuksesta tuottajien yhteenliittymistä. Ja esiin tuotiin, että luomuun se liittyi.

Aika yllättävästi nyt vihreiden Anni Sinnemäki pistää tässä asiassa Sirkka-Liisa Anttilalle hanttiin:

Luomusta tuli kartellin keppihevonen

Vaatii ehkä vähän "pölyn laskeutumista", ennen kuin tähän enempää osaa sanoa.