Author Topic: Sake ja puikoilla syönti (Japaniassa)  (Read 1539 times)

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 496
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Sake ja puikoilla syönti (Japaniassa)
« on: 13.09.11 - klo:11:28 »
 blogi"keskustelusta":

 Matti P kirjoitti...
Joo niinpä käynnistyy viikonlopun vietto täälläkin (Iisalmi), kuutisen tuntia teitä (Japani) myöhemmin. Epäreilua. Siellä kuppilat tietysti jo sakkia (japseja ja jokunen suomalaislikkakin?) sakeana latkimassa sakea.
Syödäänköhän Japaniassa tikuilla niinkuin kai Kiinassa ainakin riisiä? Hoikan vartalon salaisuus? Jossain kuvassa kyllä söitte sormin (varmaan loppuillasta). Jos juomatkin nautittaisiin tikuilla, niin harvempi ehkä kovin mietoa tilaisi...

Harakirin "tekniikka" onkin todennäköisesti syntynyt puikoillajuontitilanteessa, jossa ravintolassa, valomerkin lähestyessä, asiakas tunsi olleensa liian hidas (puuttui vielä paria promillea verestä), ja lisäsi tempoa liikaa. Jonkilainen ergonomiajuttu, tekniikkavirhe juomatikkujen kanssa koitui kohtaloksi.... Tais olla Wikipediassa.

Ylläolevan kertomuksen todenperäisyyttä vahvistaa kyseisen ravintolan erään silloisen kanta-asiakkaan lausunto, jossa hän oli kuullut uhrin vaimon (hieman ennen tapaturmaa) tokaisseen miehelleen: "No onko tänne tultu juomaan vai tanssimaan?". Tilanne oli siis ollut todella hektinen.

12. syyskuuta 2011 7.01 
 Matti P kirjoitti...
Mieliä jäi varmaan vaivaamaan, mistä tikuilla juominen ammoisina aikoina sai alkunsa Japanissa? No Suomesta tietenkin. Täällähän on kautta aikojen ollut tapana maistella muun muassa muurahaispesien kirpeitä nesteitä työntämällä pitkä tikku pesään ja sitten nuolemalla maut tikusta suuhun. Tämän pääsi näkemään eräs muinoin ikivanhaa Silkkitietä käyttänyt kulkukauppias (Kumotako Sakemuki).

Liiketoiminta tuolloin oli vaihtokauppaa. Sakemuki vaihtoi riisiä ja silkkiä skandinaavisiin silloisiin brändituotteisiin (Koskenkorva ym). Huomattuaan tikulla juomisen edut (liikunnallisuus ja muutkin terveysvaikutukset sekä luonnonmukaisuus) hän laajensi valikoimaansa ja alkoi viedä kotimaahansa myös aitoja suomalaisia näreen, pihlajan ja pajun oksia. Kaupankäynti juomatikkujen osalta tyrehtyi tosin pian, kun Suomen viranomaiset puuttuivat kaikenlaiseen metsänhaaskaukseen (mm kaskenpolttokin kiellettiin, v 1783). Tikkujen käyttö lienee Japanissa jäänyt kuitenkin hienostokulttuuripiireihin pysyvästi.
( http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskiviljely )

Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net