Author Topic: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä  (Read 12013 times)

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 496
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« on: 31.03.11 - klo:11:57 »
Heikki on esittänyt hyvän huomion, liittyen luomu"tutkimusten" raportointiin:
""Luonnonmukaiset viljelymenetelmät voivat tuottaa 30 prosenttia enemmän ruokaa hehtaaria kohden."
Tuo lausehan on tietysti jatkunut "kuin ...[jotakin]". Tai sen täytyisi, ihan kieliopillisesti, jatkua niin. Eihän komparatiivia voi käyttää noin
.

Miten lause jatkuu ooikeasti? Arvaukseni on: ... kuin sen kylvöön on tarvittu siementä.

Naapurikylän luomuviljelijä pyysi eräänä syksynä minua kuivaamaan ruissatonsa. ”Luoja kahto hyväks antoo kakskymmentä hehtoo (hehtolitraa) ruista seihtemältä hehtaarilta”. (sanoi Luojasta leikillään... kyseessä ei ole kovin uskonnollinen henkilö) Hänen saamansa Sato, 20 hl, painaa kuivattuna noin tuhat kiloa. Se ei ihan riittäisi seitsemän hehtaarin kylvöön, eli SATOA TULI VÄHEMMÄN KUIN SEN TUOTTAMISEEN KULUI RUKIIN SIEMENTÄ … Monimuotoisuutta oli pellolla ollut paljon, mutta entä jos kaikilla luomuviljelijöillä onnistuu näin monimuotoisesti?
Pitäisikö luomuviljelyn jatkuvuuden turvaamiseksi sallia luomuviljan kylvössä käytettäväksi osittain tavanomaistakin siementä? Muutenhan tuollaisella satotasolla käy niin, että vuosi vuodelta kylvettävä ala pienenee. (ja syödä ei kärsi yhtään!)

http://mattipekkarinen.net/repussa/biodivli/biodiv9.htm

« Last Edit: 31.03.11 - klo:12:08 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #1 on: 01.04.11 - klo:21:16 »
Lähetin asiasta mailin Greenpeacen tiedotuspäällikölle Juha Aromaalle ja hän myönsi, että virhe on tapahtunut.

Hän vetosi eräisiin teknisiin muutoksiin ym. Ja lupasi tarkistaa, mitä alkuperäisessä lauseessa luki. *)

Rehdisti hän ilmoitti väliaikaisesti poistaneensa tämän lauseen …

Quote
"Luonnonmukaiset viljelymenetelmät voivat tuottaa 30 prosenttia enemmän ruokaa hehtaaria kohden."

… (kunnes tarkistetaan alkuperäinen lähde) ja näin näyttää myös tapahtuneen.

Annoin satiirisen uutislinkkimme ja huomautin myös siinä mainitusta toisesta lauseesta:

Quote
”Luonnonmukainen viljely on tutkimusten mukaan tuottavampaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa.”

Pyysin myös siihen korjausta. Väliaikainen poisto toki käy – väliaikaisesti.

Kielioppivirheestä huomauttamisen ei pitäisi kaiketi – vaikka olisi joskus kiusallistakin – olla epäystävällistä? 

***

Me olemme varmasti reiluja, ja teemme asianmukaiset selvennykset mainittuun uutiseemme. Kunhan saamme palautteen myös tähän toiseen lauseeseen. Eikö ole OK?

Errare humanum est.

_____________

*) pikkuisen pelkään, että myös alkuperäisissä lauseissa oli käytetty tätä "absoluuttista komparatiivia", joka on englanniksi "null comparative" ja joka ei myöskään englanninkielessä ole oikeastaan kieliopillisesti ihan oikein tai ainakaan tässä yhteydessä hyväksyttävissä.

Jos taas tämä sivusto on ollut lähtökohtana, niin sitten se on vähän pahempi ( :)) juttu: Suomen Greenpeace on silloin keksinyt tuottavuutta koskevat väitteensä ihan itse.  [lisäys 2.4.2011]
« Last Edit: 09.04.11 - klo:08:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #2 on: 06.04.11 - klo:18:03 »
Yhteisymmärrys kielioppikysymyksistä Greenpeacen kanssa loppui kyllä siihen, ensimmäiseen kirjeeseemme.

Edelleen (6.4.2011 klo 19) siellä törröttää tämä toinen kritisoimamme lause, muuttamattomana eikä sitä ole myöskään (edes väliaikaisesti) poistettu:

Quote
    * Luonnonmukainen viljely on tutkimusten mukaan tuottavampaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa.                                       

En hyväksy, mutta tavallaan ymmärrän asiaa. Koska kaikkien näiden muiden Greenpeacen lauseiden …

Quote
# Maanviljely tuottaa 14 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Luonnonmukainen viljely auttaa vähentämään näitä päästöjä ja helpottaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

# Geenimuuntelu tekee viljelijät riippuvaisiksi myrkyllisistä torjunta-aineista ja suuryritysten sopimuksista. Sen tuottamia riskejä ympäristölle ja ihmisille ei tunneta tarpeeksi.

# Pohjavesien saastuminen, kalastusalueiden pilaantuminen, torjunta-aineita kestävät tuhohyönteiset ovat vain osa kemikaaliriippuvaisen teollisen maanviljelyn vaikutuksista.

ja

Quote
    * Luonnonmukainen viljely pitää ruoantuotannon viljelijöiden käsissä ja poissa suuryritysten hallinnasta

    * Luonnonmukainen viljely auttaa ilmasto-ongelmassa

    * 2,6 miljardia pienviljelijää tuottaa jo nyt suurimman osan mailman ruoasta.

… järkevyys ja mielekkyys on luonnollisesti kiinni siitä, onko luomumenetelmä yhtä tuottavaa kuin teho- tai GM-viljely. Jos se on, silloinhan on itsestään selvää, että luomua vaan. Mutta jos se ei ole, jokainen noista Greenpeacen teeseistä joutuu aivan uuteen ”syyniin”. Se ei ehkä ole oikein hyvä lähtökohta ”kampanjalle”?

Koska ei sentään uskalleta väittää ihan ilmiselvää totuutta vastaan - eli väittää, että luomu olisi teho- eli tavanomaista viljelyä tuottavampaa - on pakko yrittää tuollaisilla keskeneräisillä lauseilla.
« Last Edit: 06.04.11 - klo:18:10 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #3 on: 07.04.11 - klo:18:18 »
Ei tässä Greenpeacen jutussa kyllä muutenkaan ole ”kaikki ihan kotona”. Siinä kun etsitään perusteita …

Quote
Luonnonmukaisen viljelyn puolesta:

[…]

•   2,6 miljardia pienviljelijää tuottaa jo nyt suurimman osan mailman ruoasta. […]

Miten tuollainen tosiasia puhuisi jotenkin luomun puolesta?

Sehän itsessään kertoo, että myös maatalouden työn tuottavuus *) on globaalisti vielä surkean alhaalla.

Kun otetaan huomioon, että maailmassa aikuisväestöä on noin 5 miljardia ja jos noin puolet heistä, eli 2,6 miljardia viljelijää pystyy tuottamaan ruokaa vain ”suurimman osan”, so. jonkin verran yli puolet ruoasta – niin hehän siis hädin tuskin pystyvät ruokkimaan itsensä ja perheensä.

Erityisesti merkillinen on tuo ”jo nyt”. Onko siis tavoitteena lisätä maataloudessa työskentelevien määrää ja osuutta väestöstä?

Siis: miksi, miksi ihmeessä tämä edellä mainittu ”jo nyt” vallitseva surkea tilanne jotenkin puhuisi luomun puolesta? Sitä on todella vaikea tajuta.

*** 

Vertailukohdaksi:

USA:ssa noin 2 miljoonaa farmaria ruokkii 300 miljoonaa ihmistä.

EU:ssa nyt laajentumisen jälkeen luvut ovat niin, että noin 16 miljoonaa maataloudessa työskentelevää ruokkii 500 miljoonaa ihmistä.



______________

*) On eri asia kuin maan tuottavuus: jos 10 viljelijää yhteisvoimin ottaa 10 tonnia (vaikka) maissia hehtaarilta, maan tuotossa ei ole moittimista, mutta työn tuotto on edelleen yhtä kehno kuin silloin, jos jokainen heistä saisi omalta 1 hehtaarin tilaltaan 1 tonnin (maissi)sadon.

Tästä problematiikasta on muuten täällä jo aloitettu oma keskustelunsa.

[selvennys 8.4.2011]

« Last Edit: 09.04.11 - klo:08:33 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #4 on: 08.04.11 - klo:14:26 »

Minä puolestani (vrt. Matti edellä) ehdotan tähän …
 
Quote
   * Luonnonmukainen viljely on tutkimusten mukaan tuottavampaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa.

… jatkoa: ”kuin Australiassa”. Se sen täytyy olla. Tai en ole ihan varma, vielä jäi se mahdollisuus, että tarkoitus siinä oli kertoa, että luomuviljely on noissa mainituissa maanosissa tuottavampaa kuin Etelämantereella.

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 496
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #5 on: 11.04.11 - klo:08:34 »
Luonnonmukainen viljely on tutkimusten mukaan tuottavampaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa....

.... (tukiaisten ansiosta) kuin rehellinen työnteko

tai: .... kuin liito-oravan nahkojen julkinen myynti Suomessa?

Matti

« Last Edit: 11.04.11 - klo:19:30 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Tarkkailija

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 160
    • View Profile
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #6 on: 06.05.11 - klo:12:49 »
Miksiköhän satokaudelta 2010 ei ole luomusatotilastoja julkaistu ollenkaan?

http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto

Löytyy kesä 2009 ja seuraava ilmestyy syksyllä 2011 vuoden 2011 sadosta ja tilasto julkaistaan loppuvuodesta 2011/alkuvuodesta 2012.

Mikä meni pieleen luomusadossa 2010, että yhtään riviä siitä ei pystytä julkaisemaan julkisesti?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #7 on: 06.05.11 - klo:21:13 »
Tämän lauseen …

Quote
Seuraava luomusatotiedonkeruu tehdään syksyllä 2011 vuoden 2011 sadosta ja tilasto julkaistaan loppuvuodesta 2011/alkuvuodesta 2012.

… voi todellakin tulkita niin, että vuoden 2010 tilasto jäisi ihan väliin.

Toinen, myönteisempi tulkinta olisi se, että lopulta seuraava v. 2011 tilasto tulisi jatkossa järjellisessä *) ajassa, eikä vasta seuraavan vuoden kesäkuussa, kuten tähän asti. Jolloin ensi kesäkuussa ilmestyisivät (perinteisessä aikataulussa) vielä v. 2010 tilastot, mutta tämän vuoden tilastot jo tänä vuonna.

Siinä tapauksessa, että v. 2010 luomutilastot jäisivät julkaisematta … me lupaamme, että asia ei jää siihen.

Miten asiassa ikinä on laita, kyseisen sivun tilaston vastuuhenkilöksi ilmoitettu Sirpa Kauppinen? Lähetänpä hänelle mailin. **)

Erittäin harhaanjohtavasta ilmaisusta oli joka tapauksessa kyse  - ellei pahemmasta.
__________

*) joka ikisellä asian kanssa tekemisissä olevalla on tietokone netissä!

**) PS. vähän myöhemmin: enpä taidakaan vielä sitä tehdä. Odotetaan kuitenkini kesäkuun loppuun
« Last Edit: 06.05.11 - klo:21:47 by Heikki Jokipii »

Ufomaster

  • Jäsen
  • **
  • Posts: 64
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #8 on: 12.06.11 - klo:10:21 »
Mikäs onkaan sivuston kanta tähän tuoreehkoon väitöskirjaan:

http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/6-2010/7-15-02-25

Quote
Luomuviljely voi luoda perustan tuottavalle ja kestävälle maataloudelle

Luomuviljely antaa tilastojen valossa vähemmän satoa peltohehtaaria kohden kuin tavanomainen viljely. Oikeilla viljelytekniikoilla luomuviljelyn satoja voidaan kuitenkin kasvattaa, selviää Paul Riesingerin tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Tässä linkki itse paperiin:

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/61610/agronomi.pdf?sequence=1


Ufomaster

  • Jäsen
  • **
  • Posts: 64
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #9 on: 12.06.11 - klo:10:29 »
Tuohon edelliseen törmäsin siis tämän artikkelin kautta:

http://www.skepsis.fi/lehti/2011/2011-1-heinonen.html

Quote
Luomuviljely – myyttejä ja tiedettä

Luennon toinen osa käsitteli luomuviljelyä, jota kohtaan Tammisola esitti hyvinkin kriittisiä mielipiteitä. Hän esitteli Tiken vuoden 2008 tilastoista laskettuja lukuja, joiden mukaan eri viljelykasvien hehtaarisato luomuviljelyssä on noin 50–60 % verrattuna tavalliseen viljelyyn Suomessa. Tammisolan mukaan luomuviljelyyn siirtyminen vähentäisi ruoan tuotantoa, ja peltohehtaarit eivät riittäisi väestön ravinnontarpeen tyydyttämiseen.

Tilastoja ei voi kuitenkaan käyttää eri viljelytapojen vertailuun, sillä satoisuuteen vaikuttaa monta eri tekijää, joiden vaikutuksia ei voida eritellä ja kontrolloida tilastoissa. Tämän vuoksi eri puolilla maailmaa on jo pitkään tehty laajamittaisia ja systemaatisia tutkimuksia, joissa eri viljelymuotoja ja niiden satoisuuksia vertaillaan tieteellisin menetelmin. Tammisola jätti nämä mainitsematta tyystin. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston liki 30 vuotta jatkunut tutkimus on osoittanut, että kahden tärkeän viljelykasvin, maissin ja soijan, satoisuus on luomuviljelyssä aivan yhtä hyvä kuin tavanomaisessa viljelyssä. Itse asiassa maissisato oli luomuviljelyssä kymmenen kuivan satokauden aikana keskimäärin 22 % parempi kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Luomutuotannossa ei käytetä synteettisiä lannoitteita, joiden valmistaminen on kallista ja kuluttaa paljon energiaa. Cornellin yliopiston tutkimuksessa luomutuotanto kulutti 30 % vähemmän energiaa kuin tavanomainen viljely. Näin luomuviljelyssä saadaan myös minimoitua lannoitteiden aiheuttamat laajamittaiset ympäristöhaitat, kuten pohjavesien ja vesistöjen saastuminen ja rehevöityminen.

Luomuviljelyn ehkä tärkein hyötypuoli on kuitenkin maaperän säilyminen viljelykelpoisena, joka mahdollistaa kestävän maatalouden. Cornellin yliopiston tutkimus osoitti maaperän eroosion olevan vähäisempää luomuviljelyssä kuin tavanomaisessa viljelyssä. Maaperän laatua seurattiin mittaamalla kahdeksaa eri parametria, jotka osoittivat luomuviljellyn maan parantuvan ja rikastuvan (esimerkiksi kasveille tärkeän typen pitoisuus kasvoi 8–15 %), kun taas perinteisesti viljelty maa menetti ravinteita eroosion ja huuhtoutumisen seurauksena. Maaperän köyhtyminen on yksi perinteisen tehoviljelyn ongelma, jonka takia moni asiantuntija ei pidä tätä viljelymuotoa kestävänä.

Maaperän köyhtyminen vaikuttaa myös satoisuuteen perinteisesti viljeltyä peltoa muutettaessa luomutuotantoon. Vie jonkin aikaa, että ravinteet saadaan rikastettua takaisin maaperään ja satoisuus saavuttaa optimitason. Cornellin yliopiston tutkimuksessa tämä viive oli neljä vuotta. Tällainen viive on yksi tekijä, joka vääristää Tammisolan esittämiä yksinkertaisia vertailutilastoja.

Luomuviljelyn tulevaisuus Suomessa

Myös Suomessa on tutkittu luomuviljelyä tieteellisesti ja pyritty erittelemään tekijöitä, jotka vaikuttavat sen satoisuuteen. Tammisola jätti mainitsematta Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneen tuoreen (v. 2010) väitöskirjan juuri tästä aiheesta. Paul Reisinger totesi väitöskirjassaan, että satoisuutta heikentää usein luomuviljelyn menetelmien heikko ymmärrys ja käyttö, mutta asiantunteva luomuviljely voi olla aivan yhtä tehokasta kuin perinteinen lannoitteita käyttävä maanviljely Suomessa. Syy luomuviljelyn näennäiseen tehottomuuteen satotilastoissa ei siis johdu luomumenetelmistä itsestään, vaan siitä että mukana on aloittelevia ja taitamattomia viljelijöitä.

Suomessa voisi olettaa olevan erityisen hyvät olosuhteet luomuviljelylle, sillä täkäläisessä ilmastossa erilaiset kasvitaudit ja tuholaiset menestyvät huonommin kuin lämpimämmissä maissa. Täten yksi luomuviljelyn haaste, tuholaisten torjunta ilman kemiallisia torjunta-aineita, on täällä helpompaa kuin monessa muussa maassa.

Tammisola otti myös kantaa luomutuotteiden hintoihin Suomessa. Hän totesi, että Suomi on kalliin ravinnon maa, ja täällä vallitsee ruoka-asioissa varakkaiden ja vähävaraisten perheiden välillä suurempi epätasa-arvo kuin muissa maissa. Pienituloiset syövät vähemmän hedelmiä ja vihanneksia, joiden hintojen nousu vähentäisi kulutusta entisestään ja siten heikentäisi ihmisten terveyttä. Täten esimerkiksi syöpäriski voisi kasvaa, sillä hedelmillä ja kasviksilla näyttäisi olevan merkitystä ainakin joidenkin syöpätyyppien ehkäisyssä.

Tammisola oli itse selvittänyt eri kasvisten hintoja yhdessä myyntipisteessä (Stockmann Herkku) Helsingissä maaliskuussa 2009 ja todennut, että luomuviljeltyjen kasvisten hinnat olivat paljon korkeampia (peruna 175 %, banaani 185 %, bataatti 490 %, lanttu 580 %) kuin tavallisten. Tammisola totesi, että ”luomu nostaa kasvisten kuluttajahinnat 2–6 -kertaisiksi Suomessa”.

On selvää, että tällä hetkellä luomutuotteet ovat tuskallisen kalliita Suomessa. Tässä yhteydessä voisi kuitenkin pohtia hintojen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa viljelymenetelmien kehittymisen ja luomutuotannon yleistymisen myötä. Mahdollista hintakehitystä voi arvioida tarkastelemalla maita, joissa luomutuotanto on nyt laajempaa ja kehittyneempää kuin Suomessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa luomukasvisten vähittäismyyntihinnat ovat tällä hetkellä tyypillisesti noin 20–30 % korkeammat kuin tavallisten kasvisten, ja joidenkin tuotteiden kohdalla hintaerot ovat jo mitättömän pieniä.

Tammisolan yli kaksi tuntia kestänyt luento otettiin vastaan mielenkiinnolla ja se herätti paljon kysymyksiä ja vilkasta keskustelua yleisön keskuudessa. Hänen esittämänsä näkemykset olivat kuitenkin sen verran kiistanalaisia, että jotkut yleisön jäsenet olivat selvästi eri mieltä luennoitsijan kanssa. Nämä näkemyserot ulottuvat varmasti laajemmallekin, sillä Tammisola näyttää olevan eri linjoilla kuin geenimuunneltujen lajikkeiden ja luomuviljelyn tulevaisuuden suuntaa ohjaavat tahot, kuten maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Myös ulkoministeri Alexander Stubbin asettama ja Jorma Ollilan johtama maabrändivaltuuskunta näki luomutuotannon tärkeänä osana Suomen maatalouden kehitystä ja tulevaisuutta.

Kirjoittaja on FT, joka on työskennellyt tutkijana molekyylibiologian alalla 30 vuoden ajan.


Skepsis on mielestäni varsin kunnioitettava järjestö, joten olisi kiva kuulla tämän sivuston kommentit tähän tekstiin, mahdollisimman yksityiskohtaisesti tietenkin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #10 on: 12.06.11 - klo:14:54 »
Ensimmäinen kommenttini tähän:

Quote
Tilastoja ei voi kuitenkaan käyttää eri viljelytapojen vertailuun, sillä satoisuuteen vaikuttaa monta eri tekijää, joiden vaikutuksia ei voida eritellä ja kontrolloida tilastoissa.

Ruotsissa ja Suomessa on otettu edustava otos kaikista luomutiloista, kyse ei ole yksittäisistä tiloista.

Perinteisesti "vaihtelevat olosuhteet" on aina tilastollisessa analyysissä pyritty ja kyetty "hanskaamaan" satunnaisotannalla.

Jos tällaisia tilastoja ei voi käyttää tälläkään tavalla viljelytapojen vertailuun, mitä sitten voi?

Näin voi olla, ehkä

Quote
Syy luomuviljelyn näennäiseen tehottomuuteen satotilastoissa ei siis johdu luomumenetelmistä itsestään, vaan siitä että mukana on aloittelevia ja taitamattomia viljelijöitä.

... mutta tämä väite vaatii dokumentointia, pelkkä väite ei riitä.

Olenpa jopa juuri äskettäin kysynyt TIKEstä, onko heidän aineistossaan tietoa siitä, kuinka kauan luomuviljelijä on alalla ollut. Valitettava vastaus: ei ole.

Toisaalta on myös kyse siitä, mihin verrataan: tuskin halutaan vertailukohdaksi yhä vielä käytävien satotasokilpailujen voittajia. Jonkun koetilan (Cornell) tulokset voivat olla kyllä mielenkiintoisia, mutta missä sovellukset? Yli 20 vuotta tutkittu, saatu parempia satoja - eikä näy missään "kentällä".

Skepsis on omalla alallaan ihan hieno uskottava järjestö, mutta tässä asiassa se ei anna mitään arvovaltaa ko. kirjoitukselle. 
« Last Edit: 12.06.11 - klo:15:18 by Heikki Jokipii »

Ufomaster

  • Jäsen
  • **
  • Posts: 64
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #11 on: 12.06.11 - klo:15:18 »



Näin voi olla, ehkä

Quote
Syy luomuviljelyn näennäiseen tehottomuuteen satotilastoissa ei siis johdu luomumenetelmistä itsestään, vaan siitä että mukana on aloittelevia ja taitamattomia viljelijöitä.

... mutta tämä väite vaatii dokumentointia, pelkkä väite ei riitä.


Dokumentointi löytynee linkkamastani väitöskirjasta, tai sitten Helsingin yliopiston seulasta pääsee läpi liian heppoisin perustein. En ole vielä ehtinyt katsella sitä tarkemmin, mutta tuossa Skepsiksen artikkelissa viitataan nimenomaan siihen, samoin yliopiston kotisivuilla. Tästäkään hommasta mulla ei ole tarkempaa tietoa vielä, joten olisin kiitollinen jos jaksat käydä tätä pikkuhiljaa läpi. Tuossa artikkelissa oli muitakin mielenkiintoisia pointteja.

Ufomaster

  • Jäsen
  • **
  • Posts: 64
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #12 on: 12.06.11 - klo:15:22 »
Hyvä vaihtoehto olisi myös kutsua tuon Skepsis-artikkelin kirjoittaja tänne vaihtamaan ajatuksia? Sähköposti löytyy ainakin täältä:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2711940/

Ufomaster

  • Jäsen
  • **
  • Posts: 64
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #13 on: 12.06.11 - klo:15:24 »
Skepsis on omalla alallaan ihan hieno uskottava järjestö, mutta tässä asiassa se ei anna mitään arvovaltaa ko. kirjoitukselle. 

Pointtina ennemminkin se, että järjestö olisi tod.näk. kiinnostunut tarkemmasta tiedosta, jos jollain on sellaista tarjota.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomugrammatiikka ja mahdollisen sadon määrä
« Reply #14 on: 12.06.11 - klo:15:53 »
Heinonen:

Quote
[...]Maaperän köyhtyminen on yksi perinteisen tehoviljelyn ongelma, jonka takia moni asiantuntija ei pidä tätä viljelymuotoa kestävänä.

Maaperän köyhtyminen vaikuttaa myös satoisuuteen perinteisesti viljeltyä peltoa muutettaessa luomutuotantoon. *) Vie jonkin aikaa, että ravinteet saadaan rikastettua takaisin maaperään ja satoisuus saavuttaa optimitason.[...]

Eli: jos maaperään lisätään (tehoviljely, lannoitteet) ravinteita, ne vähenevät maaperästä?

Tämän asian selittämisellä tämä Skepsis-artikkelin kirjoittaja voisi täällä aloittaa. Tervetuloa.

_________

*) Toinen selitettävä asia: miksi tämä oletettu "köyhtyminen" aina tulee esille juuri siinä kohtaa, kun siirrytään luomutuotantoon ... ei koskaan ennen?
« Last Edit: 12.06.11 - klo:16:06 by Heikki Jokipii »