Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet

[Heikki Jokipii]

Sattuipa niin, että YLE:llä oli juuri ollut (1.12.2014 Kainuu) uutinen, josta selvisi tämän luomukalkkunatuotannon laajuus Suomessa:

"Mietittiin 30 vuoden jälkeen, mitä alkaisi tehdä isona" – luomutila vaihtoi lehmät kalkkunoiksi

Laitalan tilan navetta remontoitiin lehmien jäljiltä sopivaksi 2000 luomukalkkunan kasvattamiseen. Syötäväksi linnuille on annettu tilan luomuviljaa, ja nyt Suomen ainoat luomukalkkunat ovat lähdössä joulupöytiin.

(lihav. HJ)

Yrittäjä itsekin hiukan tätä asiaa ihmettelee tai miettii:

Kilposten mallissa kalkkunoiden elämällä on merkitystä.

– Luomukalkkunan elontaival kestää noin 100 päivää. Eihän se pitkä elo ole, mutta luomussa sille yritetään järjestää tilaa, valoa ja mahdollisuus ulkoiluun.

Jos kalkkunan elämä saattuu osumaan keskitalveen, se ei siis tada paljon ehtiä (Kuhmon korkeudella) aurinkoa tai ulkoilmaa näkemään. En löytänyt tietoa, paljonko kalkkunan ikä olisi luonnostaan, mutta eiköhän se ole jotain samaa kuin kanalla, eli 5-15 vuotta? Eli tässä tulee kyllä sama kysymys mieleen kuin broilerien kohdalla, että paljonko se lisää asian "eettisyyttä", jos lintu saa elää hiukan pidempään, ja ehkä hiukan tai jossain suhteessa "paremmissa" olosuhteissa, mutta se kuitenkin teurastetaan "lapsena"?

Plus sitten ne edellisessä puheenvuorossa esitetyt, lääkintää koskevat kysymykset. Jotka ainakin jossain määrin saattavat "tasata" asiaa, so. vähentää luomun "paremmuutta" eläinten kohtelussakin, niiden lyhyen elämän aikana.

Ruokatiedon kalkkunauutisessa ollaan ihan varmasti tietävinään tämä:

Toisaalta eläinten hyvinvointia huonontaa se, että tavanomaisessa tuotannossa kalkkunat eivät pääse ulkoilemaan, vaan elävät ilmastoidussa ja lämmitetyissä halleissa koko elämänsä.

Mutta tiedetäänkö tämä? Onko kalkkunoilta kysytty? Voisiko järjestää kokeilun, jossa kalkkuna saisi itse valita ulkoilman ja ilmastoidun ja lämmitetyn hallin välillä? Katsottaisin, kummassa tilassa se mieluummin oleskelisi 100 elinpäivänsä aikana?

Toisaalta Ruokatiedon uutinen tuo myös esiin tämän tutun näkökulman:

Kuluttajien kiinnostusta luomukalkkunaan saattaa vähentää sen korkea hinta. Luomukalkkunan hinnan tulee olla miltei 2,5-kertainen tavanomaiseen verrattuna kulujen kattamiseksi.

Hankkeessa on kokeiltu myös laidunkalkkunan tuotantoa närpiöläisellä tilalla. Kesällä kasvatettavat laidunkalkkunat elävät ulkoaitauksessa, jossa niillä on katos ja viljarehua. Laidunkasvatus on haasteellista, sillä lintujen tautiriski kasvaa, kun ne laiduntavat ulkona.

Onnistuessaan laidunkalkkunan tuotanto voi edistää eläinten hyvinvointia, mutta ilman luomurehun saantiongelmia. Tuotantomuoto vastaa monissa maissa tuttua ja perinteistä free range –kasvatusta. 

Eli jos tuo ulkoilma todella on kalkkunalle tärkeä asia, ja asian hyödyt ylittävät tautiriskistä johtuvat haitat, asia voidaan toteuttaa myös ilman luomurehua. Joka luomurehu ei lisää kalkkunan hyvinvointia, mutta aivan varmasti lisää hintaa.

[Heikki Jokipii]

Vaikka Suomen Luonto -lehti on saanutkin tietoa siitä, ettei luomu- ja tavanomaisten sikojen kohtelu lopulta niin kauhean erilaista olekaan ...

www.suomenluonto.fi/blogit/kinkku-ja-miten-se-tuotetaan/

... niin tiukasti se kuitenkin pysyy traditionaalisella kannallaan, ja suosittaa luomukinkkua.

(Eikä kysy itseltään myöskään, mitä hyötyä tai iloa tehottomasti tuotetusta luomurehusta on eläimille tai luonnolle. Tämän asian aktiivinen unohtaminen tuli muuten esille silmiinpistävästi myös eläinsuojelu- ja luontojärjestöjen joululahjassa presidentille. Kasviskorin voi siinä yhteydessä ymmärtää, ikäänkuin muistutuksena siitä, että ruokavaliomme tulisi olla kasvispainoitteisempi, jonka asian voisi ehkä katsoa hyödyttävän sekä eläimiä että luontoa - ihan ongelmaton asia ei ole kyllä sekään. Mutta miksi se oli luomukasviskori? Luultavasti vain, koska tähänhän on aina uskottu, näissä piireissä. Olen jo tuolla toisaalla verranut asiaa polvirefleksiin ...)

[Heikki Jokipii]

Eivät nämä Anni Sinnemäen jäähyväiset: Vetoaa nautojen puolesta ...

Sinnemäki kieltäisi nautojen pitämisen kytkettynä parsinavetoissa siirtymäajalla vuoteen 2030 mennessä. Pihatossa naudat pääsevät liikkumaan ja päättämään oman rytminsä. Aloitteessa vaaditaan myös pihattonaudoille mahdollisuutta ulkoiluun kesäisin. Tällä hetkellä pihattonautojen ei tarvitse lain mukaan päästä ulos.

*)

... oikeastaan niin mahdottomilta vaatimuksilta tunnu. Rahaa voi asiaan tietysti palaa,  ja kustannuksista ja niiden maksajasta tulisi tietysti keskustelua. Siirtymäajoista ja mahdollisista (perustelluista) poikkeusluvista niinikään. Kun asia ei ihan niin mustavalkoinen ole:

Puheenjohtaja [MTK:sta] Juha Marttila sanoi Politiikan toimittajien tilaisuudessa maanantaina, että parsinavettojen arvostelu loukkaa maatilojen emäntiä, jotka ovat tehneet elämäntyönsä parsinavetoissa elävien nautojen hyväksi.

Eli varmaankin on tilanteita, jossa nautojen hyvinvointia voi tarkoituksenmukaisemmin ja kustannustehokkaammin lisätä muilla keinoin kuin kokonaan uuden (kaikkine tekniikkoineen kalliin) navetan rakentamalla **) vanhaa korvaamaan (ihan uudethan jo käytännössä rakennetaan pihattomallilla, kuten tuo VL:nkin uutinen toteaa).   

____________

*) ei tuo ainakaan siinä pihattonavetassa, jossa olen Savossa jo kaksi kertaa vieraillut, ollut mikään ongelma, vaan järjestetty juuri noin, ja vieläpä niin, että lehmät itse voivat päättää myös ulkoilustaan (so. ei tarvita erillistä työvoimaa niiden viemiseen ulos ja takaisin sisään). Ulkoilumahdollisuus on näillä lehmillä jopa talvella!

**) varsinkin tulee tämä mieleen, kun tiedän, minkälaisen "pitkän pennin" tuo - meille ihmisvieraille ja lehmilleen - sympaattinen isäntämme Savossa oli navettaansa juuri investoinut - ja sitten tulivat nämä Venäjän "vastapakotteet" ... se navetta täyttää nyt varmasti helsinkiläisen Sinnemäen kaikki vaatimukset, nautojen osalta, mutta isäntäväkeä ei ehkä tässä kokonaisuudessa maailma enää kohtele oikeudenmukaisesti ... (toivottavasti Tatu perheineen kuitenkin selviää tästä kaikesta ...)

[Heikki Jokipii]

Näin eläinsuojeluasiamies Sari Salminen - Elina Lappalaisen tavoin - katsoo olevansa pakotettu mainostamaan luomua:

Sianlihatuotannosta

Hänkin siinä selvästi ymmärtää, ettei luomurehu mitenkään lisää sikojen hyvinvointia. Mutta kun nuo ovat Suomessa ne vaihtoehdot, hänenkin mukaansa.

***

Vähän "off-topic" ... hänkin oli kiinnittänyt huomiota tähän:

Jo monena vuonna on uutisoitu joulun alla, kuinka luomukinkkuja on vaikea saada. Silloin ihmiset haluavat panostaa myös eläinten hyvinvointiin.

Viime jouluna se ei ollut niin vaikeata kuin ennen, kun tarjontaa massiivisesti lisättiin. Tekivätkö ihmiset siis niin, eli myös ostivat luomukinkkuja massiivisesti enemmän? Joulusta on jo kuukausi, mutta netissä ainakaan ei kerrota, kuinka siinä kävi (tarkistin äsken).

Toisaalta tuon voi sitoa aiheeseenkin: onko sellainen eläinsuojelu oikein tehokasta, joka edellyttää yleisöltä isohkoja taloudellisia uhrauksia? Jotka voivat vielä johtua suojelun näkökulmasta aivan epäolennaisesta asiasta (luomurehu)?

[Heikki Jokipii]

Mistä tässä on kyse (MMM):

Eläinten hyvinvointikorvaus uudistuu ja laajenee

Ollaanko tässä nyt etenemässä siihen suuntaan, jota mm. Elina Lappalainen on (ks. vaikka edellä 05.04.11) suositellut (ja miksemmepä mekin - ks. edellä "passim")? Luomusäännöistä riippumattomaan järjestelmään eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi?

Näinhän tässä kerrotaan olevan:

Eläinlajikohtaisen toimenpiteiden ehdot ylittävät peruslainsäädännön vaatimukset. Tilalla on noudatettava myös täydentäviä ehtoja.

(lihav. HJ)

Luomu ko. uutisessa mainitaan, mutta vain näin:

Luomukotieläintila ei voi valita niitä toimia, joita luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa kyseisen eläinlajin osalta on muutoinkin noudatettava.

 

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa esitellään sitten radikaalein näkemys asiaan ...

Eläinten suojelu vai eläinten oikeudet?

... näin:

Yksi eläinoikeusliikkeen päätavoitteista on lopettaa eläintuotanto.

Tämä vertaus kyllä sitten siinä skenaariossa ontuu pahasti:

Eläinten oikeuksien ei suotta katsota kuuluvan samaan jatkumoon ihmisoikeuksien kanssa. Jokainen voi miettiä, miltä maailma näyttäisi, jos orjuuden lakkauttamisen sijaan olisi tyydytty vaatimaan orjille parempia oloja.

Jokainen voi miettiä, miltä maailma näyttäisi, jos orjuuden lakkauttamisen jälkeen orjat olisi teloitettu tai ainakin steriloitu tai muutoin estetty heidän lisääntymisensä.

On nimittäin aika lailla itsestään selvää, että jos maailma siirtyisi täydelliseen veganismiin, nykyisiä tuotantoeläimiä ei säilytettäisi. Erittäin harva haluaisi lemmikkieläimekseen vaikkapa lehmän tai sian. Eivätkä vaikka Suomen luontoon vapaaksi päästetyt sonnitkaan vaikuta todennäköiseltä (tai toivottavalta) tulevaisuudenkuvalta. Ihan täysin vapaat kanat Suomen metsissä eläisivät hyvin lyhyen elämän (vaikka varmaan kettupopulaatio ilahduttavasti kasvaisi ... hetkeksi).

[Tarkkailija]

Valio on aiheuttanut luomulle pienehkön imagokohun, kun se ei tunnut tietävän sitä, että miten sen luomutuotannossa olevat maitotilansa toimivat.

Valio on vastailllut twitterissä mm. Oikeutta eläimille -järjestölle, että luomuvasikka saa olla emänsä kanssa kokonaista 3 kk (kuukautta) syntymästään, mutta todellisuudessa vasikat ovat vain n. 3-5 vrk (vuorokautta), jonka jälkeen niitä ruokitaan täysmaidolla tuo Valion mainitsema 3 kk. Ajatteluun kykeneväinen ymmärtää aika nopeasti, että kyseessä ei ole sama asia, vaan että mainonta perustuu valheellisuuteen ja mielikuviin, joka on ruusuinen, vastoin todellisuutta. Valiohan käyttää luomun mainoksissa ja myyntipakkauksissa kauniita kuvia lehmistä ja vasikoista kiehnäämässä pellolla yms yhdessä.

Kävin pikaisesti läpi muutamia blogisteja ja vastaavia tahoja, jotka tekisivät tästä kissan kokoiset otsikot välittömästi jos kyseessä olisi tavanomainen tuotanto, mutta luomutuotannon onneksi heidän intonsa kirjoittaa tällaisesta on äärettömän vähäinen, kun arvostelu kohdistuu heidän pyhänä pitämäänsä luomutuotantoa kohtaan.

Mutta joka tapauksessa Valio käyttää kyseisen maitonsa purkeissa ja mainoksissa valheellisia mielikuvia, eikä tämä tunnu yhtään elintarviketeollisuuden ja eläintuotannon kriitikkoa kiinnostavan, kun se tapahtuu luomutuotannossa.

[Heikki Jokipii]

Tässä saksankielisessä jutussa ...

Freilandhühner verweigern den Freigang

... kerrotaan, että vapaat kanat kieltäytyvät ulkoilusta, eivät juuri käytä niille järjestettyä ulkoliikuntatilaa, tai (erään tutkimuksen mukaan) vain 5,4% käytti:

„Nur 5,4 Prozent der Legehennen in Großställen nutzen den Auslauf“, fand man heraus.

Onko kanoistakin tullut "sohvaperunoita"? Onko tästä ilmiöstä tietoa muilla kielillä, esimerkiksi suomeksi?


PS. 22.6.15: Minähän esitin tästä asiasta edellä 17.12.14 kysymyksen, kalkkunoiden osalta.

[Heikki Jokipii]

MMM:n maksama kampanja alkaa heti valehtelulla. Tässä linkissä radiomainos, jossa väitetään, että:

Luomueläimet voivat hoitaa jälkeläisiään luontaisten vaistojensa mukaan.

Mutta - nyt uskomme Animaliaan - todellisuus on tämä:

Yli viikon ikäisiä vasikoita ei luomutuotannossa saa kasvattaa yksittäiskarsinassa ja luomuvasikat saavat oman lajinsa maitoa 3 kuukauden ikään asti. Oman emänsä utareista ne saavat usein imeä maitoa 3-5 päivän ternimaitovaiheen ajan.

Voisimme oikeastaan antaa Animalialle oikeuden protestoida ensimmäisenä sitä, että valtion varoilla tällaista valehtelua tuetaan.

[Heikki Jokipii]

Elina Lappalainen kirjoittaa suorastaan vihaisesti Valion luomumaitokampanjasta:

Luomulehmä "tekee mitä tykkää" - Valio, älä viitsi!

Valion maitopurkin kyljessä oleva kuva emolehmästä ja vasikasta on romantisoitua mielikuvamainontaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Hänen silmiinsä eli korviinsa ei näytä sattuneen yllä mainittu samanlainen MMM:n mielikuvamainonta. (Ainakaan vielä.)

Vaikka nyttemmin kaikkea mainontaa koskemaan on tehty eettiset ohjeet, jotka myös korostavat totuudessa pysymistä, minusta se vaatimus koskee erityisen paljon MMM:n tapaista julkisorganisaatiota. Joka on vastuussa kampanjastaan, vaikka sen yksityinen mainostoimisto toteuttaisikin.

Lappalainen itse tässä emolehmän ja vasikan asiassa muuten näyttää jopa kallistuvan sille kannalle, että tavanomaisen karjanhoidon menettely on - yhteensä - parempi:

Tavallisilla tiloilla vieroittaminen tapahtuu yleensä heti, luomutuotannossa vasikka saa usein olla emän kanssa muutamasta päivästä viikkoon. Lehmä leimaantuu vasikkaansa heti ja kärsii vierottamisen jälkeen stressistä. Vasikalla leimautumisessa kestää pari päivää. Mitä pidempään ne saavat olla yhdessä, sitä rankempaa ero on vasikalle.

Muutoinkin hänen tavanomaisen ja luomukarjanhoidon vertailussaan jää oikeastaan hyvin vähän asioita, jotka erityisesti puoltaisivat luomua - jos lopulta yhtään! Mm. tämä liikuntamahdollisuus on täysin mahdollistta hoitaa myös tavanomaisessa navetassa - ja niin myös tehdään (kuten itse olen saanut nähdä!):

Luomunavetat ovat lähes aina pihattoja, eli lehmät voivat kävellä navetan sisällä vapaasti. Myös pihattonavetoissa elävien luomulehmien pitää päästä kesällä laitumelle, kun tavallisesti laudunnuspakko koskee vain parsinavetoiden talvisin kiinni kytkettyjä lehmiä. Usein luomulehmillä on talvellakin ulkoilumahdollisuus.

(Muuten, onkohan tutkimusta siitä, paljonko lehmät sitten tosiasiassa pihattonavetoissa käyttävät tätä ulkoilumahdollisuuttaan? Vrt. saksalaiset kanat, edellä 06.04.15.)

Silti hän edelleen kertoo ostavansa luomumaitoa:

Itse juon luomumaitoa, mutta minulle ratkaisevat kriteerit ovat laiduntaminen ja kivunlievityspakko vasikoiden nupouttamisessa. Luomu on silti hyvin epätäydellinen järjestelmä, eikä sitä ole luotu varsinaiseksi eläinten hyvinvointimerkiksi.

Mitään estettä ei liene sillekään, että kivunlievityspakko nupouttamisessa otettaisin vaikka yleiseen eläinsuojelulakiin? Vai olisiko?

Tämä on iskevästi sanottu:

Lopuksi Valio palaa härskille linjalle. Viimeinen argumentti lehmien suusta kuuluu: ”Niinpä luomumaito on juuri sellaista, millaiseksi olemme sen itse alun perin tarkoittaneet.”

Ei. Lehmä tuottaa maitoaan vasikalle. Lehmä ei ole tarkoittanut maitoaan elintarvikkeiden raaka-aineeksi.

Me olemme jo tuolla sanoneet, että lehmiä ei todellakaan hankitä lemmikeiksi. Vaikka ne saattavat monen silmissä söpöiltä ja hellyttäviltä näyttääkin (jopa minun!  ).

[Heikki Jokipii]

Eikä jäädä Virossakaan kakkosiksi härskissä harhaanjohtamisessa tässä asiassa (Baltic Guide):

Luomu takaa paremmat olosuhteet eläimille

Mitä luomu sitten tarkoittaa naudankasvatuksessa? Luomu takaa tuotantoeläimille minimiä paremmat olosuhteet. Nautoja ei pidetä ympärivuotisesti navetassa, vaan ne pääsevät myös laitumelle. Eläimille taataan myös muut luontaiseen käyttäytymiseen kuuluvat mahdollisuudet, kuten vasikan imettäminen.

(lihav. HJ)

***

Tuon lisäksi yritetään tätä "vanhanaikaista" (tästä väitteestä on Suomessa luomupropagandassakin käsittääkseni jo luovuttu):

Luomunaudanlihan kehutaan olevan myös terveellisempää. Tavalliseen lihaan verrattuna siinä on parempi rasvakoostumus, luomuliha sisältää enemmän omega 3 -rasvahappoja ja vähemmän tyydyttyneitä rasvahappoja.

(lihav. HJ)

Niitä varsinaisesti tavoiteltuja omega 3 -rasvahappoja kun ei lehmän kautta ollenkaan tule, ei luomulehmän eikä tavallisen, tuo on siis puppua. (Jos se olisi totta, eivät kiinalaiset tiedemiehet varmasti olisi vaivautuneet tähän yritykseen.)

[Heikki Jokipii]

Kansan Uutiset julkaisi nyt - aika pian muuten Jussi Tammisolan artikkelin jälkeen - tämän uutisen:

Luomu ei takaa eläinten hyvinvointia

Selvästi hiukan kriitiinen, mutta: "Luomussa on etujakin". Mainitut edut ovat aivan samat kuin edellä Lappalaisellakin, joten siltä osin voinee viitata edelliseen puheenvuorooni (15.05.15).

PS. klo 16:40: Tätä ideaa tai siinä rivien välissä sanottua ...

– Suomesta puuttuvat hyvinvointituotteet, joita myytäisiin eläinten hyvinvoinnilla. Tällä hetkellä ainoa tuotannon erityistunnus on luomu, jossa vaatimukset ovat korkeammat kuin lain minimitaso.

... (eli luomusta irrallista eläinten hyvinvointituotetta) olen edellä pitänyt epärealistisena, kun se varmaan nyky-EU:ssa edellyttäisi vielä yhtä uutta ja kallista tarkastusjärjestelmää (ja kuluttajien tietoisuutta siitä). Mutta ei se ole ihan sanottua, kun tuo idea yhä uudelleen näyttää noin esiin pompsahtavan, Suomessa mutta myös muissa EU-maissa.

[Heikki Jokipii]

Eipä taida juuri jäädä epäilystä siitä, mihin suuntaan tällä Hesarin (HSTV:n) aktiolla on puoltoa:

Onko luomuliha huijausta? – Katso HSTV:n keskustelu suorana kello 9

Keskustelutilaisuudessakin ovat "mukana tietokirjailija Elina Lappalainen, Karsinasta kauppaan -dokumentin ohjaaja Marika Väisänen ja eläinoikeusaktivisti Saila Kivelä". Kysymyksenasettelu on selvästi näennäiskriittinen: aiotaan varmasti päätyä lopputulokseen, että ei, luomuliha ei ole huijausta, tai ainakin se on vaihtoehdoista paras.

Jopa Hesarin kulttuuritoimittaja Veli-Pekka Lehtonen toteaa arviossaan:

Karsinasta kauppaan -dokumentti on luomulihan puolustuspuhe

Teräksiset hautomot, häkkien ketjut ja ahtaat karsinat vertautuvat elokuvasarjassa luomutilojen vapauteen ja vehreyteen, joissa eläin saa toteuttaa luontaisia viettejään.

Ei ole kahta kysymystäkään siitä, etteikö Karsinasta kauppaan olisi luomutilojen puolustuspuhe.

Tuo filmisarja näyttää lisäksi Lehtosen kuvauksen pohjalta sellaiseksi rakennetulta, että sen kanssa on erityisen vaikea keskustella. (Eli tulemme nettikeskusteluissa varmasti jatkossa törmäämään "argumenttiin", että älä puhu mitään, ennenkuin olet katsonut Karsinasta kauppaan -"dokumentin" ...)

PS.  Sellainen pieni mahdollisuus tosin on, että edellisessä puheenvuorossa mainitsemani ei-luomuiset "hyvinvointituotteet" tulevat jotenkin esille, vaikkapa Elina Lappalaisen toimesta.

PS2.klo 14:45: Minulla ei ollut mahdolllisuutta katsoa tuota keskustelua. Se ei olekaan katsottavissa uudelleen, jälkeenpäin (luulin muuten olevan). Katsoiko joku? Jos, kuinka siinä kävi? Mainittiinko esim. em. "hyvinvointituotteet"? Tai ... kertovatkohan keskusteluun osallistuneet, jälkeenpäin, esim. nettisivuillaan, mitä he siellä sanoivat?

[Heikki Jokipii]

Erittäin hyvin arvasin:

Luomu ei vielä riitä, mutta se on edes askel parempaan – luomutuotanto sai kritiikkiä ja puolustusta HSTV:n keskustelussa

Luomutuotanto ei vielä takaa eläinten hyvinvointia, mutta se on silti parempi vaihtoehto kuin tavallinen ruuantuotanto.

Kutakuinkin tällainen johtopäätös oli vedettävissä HSTV:n perjantaiaamun keskustelusta [...]

Keskustelu on nyt siellä linkissä katseltavissa. Ja katsoin sen läpi.

Eläinoikeusaktivisti Saila Kivelän mielestä eläimet eläimet eivät ole ruokaa. Sitten hän antoi luvun, että n. 70 miljoonaa eläintä meillä tuotetaan vuosittain syötäväksi. Ei esittänyt mitään arviota siitä, kuinka monta eläintä meillä sitten voisi elää, "kokien ja tuntien", hyvän elämän, jos niitä ei syötäisi. (Kaikkikin keskustelijat kannattivat lihansyönnin vähentämistä. Miksi? Jos eläimet jotenkin kärsivät, väheneekö kärsimys, jos kärsijöitä on vahemmän?)

Lappalainen toi kun toikin esiin (mahdollisen) "eläinten hyvinvointimerkin", mutta ei (tietystikään?) sitten maininnut mitään luomurehujen turhuudesta eläimen hyvinvoinnin kannalta. Ihan keskustelun lopussa hän myös pani toivonsa uuteen eläinsuojelulakiin, ja siinä siihen, että saadaan aikaan kaikkia eläimiä koskeva "minimitaso". Mikä kuulostaakin järkevältä. Ja kuten edellä on (15.5.15) on retorisesti kysytty, mikä estää (tai estääkö mikään), etteikö "laiduntaminen ja kivunlievityspakko" voisi vaikka olla mukana tässä minimitasossa.

[Heikki Jokipii]

Tietysti koko nupouttamisen kivunlievitysongelma poistuisi päiväjärjestyksestä, jos edettäisiin tässä:

http://www.geneticliteracyproject.org/2013/04/29/media-mangles-latest-biotech-innovation-hornless-cows/

Aika yksinkertaisella geenieditoinnilla saataisiin aikaan sarvettomia rotuja. Tämä editointi jättäisi tuon mukaan lehmien muut ominaisuudet (tuotto ym.) entiselleen.

(Jos tuo ratkaisu otettaisiin käyttöön, niin eräänä päivänä meidän täytyisi muuttaa tämän triidin otsikkoakin ...  )