Kun nyt taas (ties kuinka monennen kerran) yritetään (piilo)mainostaa ja saada markkinoille luomubroileria (mainitsimme asiasta jo
täällä) täytyy ihmetellä tämän asian erityistä ”eettisyyttä”.
HS:n
uutinen tänään kertoo, että ...
Luomusiipikarjan täytyisi saada nukkua rauhassa, ulkoilla ja kasvaa vähintään 81 päivän ikäiseksi.
… kun taas tehosiipikarjatalouden suosima Ross-rotu on valmis teurastettavaksi noin kuukaudessa.
Mutta hetkinen, eikö kanan ”luonnonmukainen” elämä kestäisi pitempään? Kyllä, sanoo
Wikipedia, noin 5-7, jopa 10 vuotta. Niinpä luomubroileritkin joka tapauksessa teurastetaan ”lapsina”, poikasina.
Eikä luomun ostajienkaan ”eettisyys” yllä siihen asti, että syötäisiin vanhaa kanaa:
Munivia luomukanoja Suomessa kyllä on, ja niiden munia myydään verrattain paljon. Munivista luomukanoista ei ole ruokapöytään, sillä niissä on kuluttajille liian vähän ja liian kuivaa lihaa.
Eli en nyt pysty ymmärtämään, miten tämä hiukan pitempi elämä tekisi näiden kananpoikien syömisen yhtään ”eettisemmäksi”. Jos vielä on näin, kuten uutinen kertoo ….
Rossille tämän mittainen elämä olisi terveysriski.
… niin kaikin puolin eettistä tässä tapauksessa onkin teurastaa ne ajallaan, ennen sairauksien aiheuttamaa kärsimystä?
PS. 1.7.2011: "Tehobroilereille" annetaan tehotuotettua rehua, mutta tämä tuskin on epäeettistä. Voi olla, että tehobroilerit aina kasvatetaan sisällä (missä on puolensa = ulkoa tulevat eläintaudit). Mutta eikö niiden anneta nukkua? Kuulostaa oudolta. Voisiko joku valistaa minua?