Yön pimeydessä, painajaisesta heränneenä, unettomana. Tämäkin synkkä tunnelma ehkä on kirjattava.
Olemmeko koko ajan liian kilttejä?
Olisiko "ruma sana sanottava niinkuin se on"?
Pitäisikö kuitenkin lähteä nk. "roskajournalismin" linjalle, tuoda esiin taloudellisia kytköksiä, oman voiton pyyntiä asiassa?
Sitähän epäilemättä asiassa on.
Sitä vartenhan jo vanhat roomalaiset kehottivat, että "vastusta alkuja". Kun joku asia on tullut isommaksi, kun siinä on jonkun rahat sijoitettuna ja siitä toimeentulo kiinni, on astetta ellei kahta vaikeampi häntä vakuuttaa, ettei asia käy, ettei siinä ole järkeä. Ja tämä "hän" vastaavasti innokkaampi etsimään, ja kun etsivä löytää, löytämään perusteita toiminnalleen. Ja innokkaampi vakuuttamaan muita.
Pitäisikö sittenkin lähteä "räävittömälle" linjalle, etsien, juuri muusta välittämättä, julkisuutta? Suurinpiirtein iltapäivälehtien tapaan?
Tämä linja vain itsessään vähän "tökkii", kun haluaisi uskoa rauhalliseen rationaaliseen keskusteluun ja sen voimaan.
Mutta tässä yön pimeydessä tulee mieleen, että jokin markkinoija jossain naureskelee koko meidän yrityksillemme, jotka hän yhdelllä kauniisti kuvitetulla artikkelillä tai TV-ohjelmalla tai mainoksella pyyhkäisee sivuun ihmisten mielestä ...