Suomesta "luomumaa"?

[Heikki Jokipii]

Tuo Yhteishyvän kirjoitus kaikkineen on juuri sellainen, joka edellyttäisi mahdollisuutta vastineeseen, jossa saisi asiat todella selvennettyä.

Kirjoitus kun päätyy aina luomulle myönteisiin johtopäätöksiin, silloinkin, kun tuo esiin faktoja, jotka viittaavat toiseen suuntaan. Luomu esitetään esimerkillisenä ravinteiden kierrättäjänä, vaikka sitten kerrotaankin:

"Se, ettei luomussa saa käyttää lannoitteena yhdyskuntajätteistä tehtyjä kierrätyslannoitteita, on haaskausta. Jäte on nykyisin hygieenistä ja turvallista", Helenius kritisoi.

Tuo lause päästöistäkin täytyisi selventää kokonaisena: jos luomun päästöt ovat neljänneksen pienemmät, mutta tuotto ainakin kolmanneksen, jopa puolet pienempi, niin ...

Jos luomumenetelmin saadaan kehitysmaissa jopa 4 kertaa suuremmat sadot aiemmin käytettyihin menetelmiin verrattuna, pitäisi tuoda/vaatia esille, mitä nuo menetelmät olivat.

Ja pitäisi tuoda esille maailman kokonaistase tässä suhteessa, joka on se, että luomumenetelmin pitäisi löytää jostain n. 2 miljardia henkilöä, jotka eivät pitäisi syömistä niin tärkeänä asiana.

Hitto vie,  tämä "asiakasomistaja" ei kyllä voi jättää asiaa tähän ... (enkä ole varmaankaan ainoa kaltaiseni asiakasomistaja, jos on näin: "Toisaalta puolet kuluttajista ei osta luomua juuri koskaan ja suhtautuu siihen epäillen.")

***

Sinänsä on hyvä asia, että se peruslähtökohta hyväksytään, että ratkaisu, joka Suomessa otetaan käyttöön, on ekologinen ja kestävä vain, jos se on sitä globaalisenakin ratkaisuna!

[Jarrumies]

Varmaan tuo sama juttu tulee paperilehteenkin. Yhteishyvä tulee minullekin, tämän vuoden numeroja ei ole vielä näkynyt.

Näillä kaupan lehdillä ei ole yleisönosastoja, enkä nettiversiostakaan sellaista löytänyt, en palautelokeroakaan. Mutta eikö sellainen oikeastaan pitäisi meitä "asiakasomistajia" varten olla?

Tuossa oli muutama väite, joihin tietysti voisi vaatia selvästi virheellisinä lehden omaa oikaisua.

Jos noilla prosenttiluvuilla vielä huvittelee, niin Ollilan ym. 50% tavoite viljelyalasta ei siis vaatisi kuin 12,5% myyntiosuutta? Ja n. 6% osuutta tuotetusta ravinnosta. Jos asia on noin riippumaton kysynnästä, miksi edellyttää kysyntää lainkaan?

On tuossa jutussa kommenttiosasto. Kelaa ihan loppuun. Siellä on nyt kolme kommenttia juttuun.
Kannattaa laittaa komentit sinne mutta myös vaatia korjausta juttuun. Noita kommenttiosaston kommentteja tuskin moni huomaa.

[Heikki Jokipii]

Nyt on kuitenkin kommentoitu. Taidanpa tosiaan vielä lisäksi lähettää oikaisupyynnöt.

Jaa-a. "Näin tekee osuuskauppaväki". Mutta kunnon syytä siihen ei kyllä ole. Tässä on sama paradoksi kuin kuluttajaliikkeessäkin: yleistavoitteena kaiketi molemmilla on pitää elintarvikkeiden hinnat kohtuullisina - ja sitten puuhataan ahkerasti mukana sellaisessa, joka nostaa hinnat kaksinkertaisiksi!

Kuvittelisin, että joskus entisaikaan "osuuskauppaväki" olisi lähettänyt valtiovallalle jyrkän protestin, jos hallitus olisi illmoittanut aikeesta heikentää maatalouden tuottavuutta. 

[Jarrumies]

Kommenttisi olivat osuvia. Lähetä ihmeessä oikaisupyynnöt toimittajalle ja päätoimittajalle, niin harhaanjohtava juttu oli. Oikaisupyyntöön kannattaa panna viiteitä tutkimuksiin ja muihin lähteisiin kuten Suomen ja Ruotsin tilastoihin, Oxfordin ja Stanfordin tutkimuksiin jne.

[Jarrumies]

Uudessa Luomulehdessä 6/2013 pj. Lassila kiittelee valtiohallintoa (s.3)::

http://www.luomuliitto.fi/hallinta/wp-content/uploads/2013/12/8vedos_LL6-2013.pdf

Nyt loppuvuodesta ilonaiheita ovat aiheuttaneet
luomumyönteisyyden leviäminen hallinnossa,
mikä tuli selkeästi esille Mikkelin luomupäivillä
Ympäristöministeriön valtiosihteeri Katariina
Poskiparran alustuksesta, jossa luomun ympäristöhyödyt
tuotiin esille varsin kokonaisvaltaisesti.
Luomun ympäristöhyötyjä tarkasteltaessa olemme
joutuneet, objektiivisen kotimaisen tutkimuksen
puuttuessa, valitettavan usein turvautumaan ulkomaisiin
tietolähteisiin. Tälläkin saralla on nähtävissä
tunnelin päässä valoa Luomuinstituutin saadessa
Tekesiltä 1,5 miljoonan euron rahoituksen LuomuKasvu-
hankkeelle. Hankkeen tieteelliseksi johtajaksi
on kutsuttu vieraileva professori Carlo Leifert
Newcastlen yliopistosta Englannista.
Kun tarkastelee tapahtumia kuluneen vuoden
aikana, voidaan sanoa, että ilmapiiri luomun ympärillä
on kehittynyt hyvinkin suotuisasti.

Toisessa jutussa (s.11) kerrotaan, että luomuviljaa joudutaan tuomaan Suomeen:

Luomuviljaa tarvitaan lisää

Luomuviljan elintarvikeketjun tavoitteena
on, että luomupeltoala kasvaa vuosittain
13 000 ha, jotta tulevaisuuden
tarpeet tyydytetään. Tämä tavoite vastaa
myös ministeriön asettamaa vuoden
2020 luomuviljan pinta-alatavoitetta.
Tällä hetkellä luomuviljaa riittää kotimaan
kulutukseen, mutta jokainen jatkojalostajien
luomuviljatuotteiden merkittävä
uusi ulkomaankauppa johtaa
kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon.
Tällainen tilanne oli esimerkiksi viime
keväänä, jolloin kotimaan luomuviljamarkkinoille
tuotiin ruista ja kauraa.Tuonti kuvaa luomuviljamäärää, joka pitäisi
saada tuotettua kotimaassa.

Lehdessä taas kaikenlaista. Lukekaa ja kommentoikaa.

[Heikki Jokipii]

Olen [David] "Humen giljotiinista" (siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten asioiden pitäisi olla) mallia ottaen keksinyt nimen [Karl] "Popperin puutarhasakset" tälle hänen teesilleen:

emme voi tänään ennustaa sitä, mitä tiedämme huomenna (koska silloin tietäisimme sen jo tänään).

Tuosta huolimatta voimme tietysti ennustaa, että huomenna tiedämme enemmän. Varsinkin, jos ryhdymme jotain asiaa päättäväisesti tutkimaan.

Mutta kuinka paljon Suomea luomumaana nyt rakennetaan sen uskon varassa, että keinot luomun tuottavuuden lisäämiseksi myös nyt löytyvät? Rivien välissähän Juha Helenius tuollaisen ennusteen edellä tekee.

Missä määrin poliittiset päättäjät suosivat luomua sen käsityksen varassa, että tämä kiusallinen satotason jälkeenjääneisyys on ongelma, joka ajan ja tutkimuksen myötä on poistumassa? (Elleivät sitten kiellä koko ongelman olemassaoloa, kuten Sirkka-Liisa Anttila teki.) Missä määrin MMM tekee suunnitelmiaan sillä oletuksella, että kyllä luomusadot tulevaisuudessa kasvavat? *)

Ja miten todennäköisenä voimme (vaikka tietysti vain arvaten) pitää, että läpimurtoja maataloustieteissä saavutetaan

a) luomututkimuksessa
b) GM-tutkimuksessa tai
c) yleensä tutkimuksessa, jolla ei ole luomusäädäntöjen kaltaisia rajoitteita?

Yleensä, mutta myös Suomessa?

(So. onko "tavanomaisen" satotaso tulevaisuudessa enää - tavanomainen ...?)

______________

*) Koikkalainenkin raportissaan - joka on vielä yleensä kohtuullisen realistinen - kertoo näin:

"Kokonaissato nykyiseen verrattuna olisi 82 % (2 800 RY/ha vs. 3432 RY/ha) ja luomutuotanto kattaisi 50 % leipäviljan kokonaiskulutuksesta sekä 65 % maidon ja naudanlihan kokonaiskulutuksesta."

Jonka nykytilanteeseen nähden olisi ihan matemaatisesti pakko merkitä,  että luomuiljelyn tuottavuuden täytyisi olennaisesti mykyisestä nousta, luomusatojen kasvaa. (Kun poistetaan 50%) 32% osuus 50%:sta on 64%.  Eli maksimisssaan, optimistisillaan, jo nykyisten parhaiden (satunnaisten) tulosten kannalta.  Eli jonnekin ovat laskelmasta kadonneet mm. välivuodet - ja suhde nykytilanteeseen, jossa 7% pinta-alasta antaa 2% viljasta.

Uskovatko päättäjät tähän? Ja jos uskovatkin - mikä tavoite silti on laskea kokonaissatoa tuohonkaan? Tässä maailmassa?

[Heikki Jokipii]

Soveltavan tieteen osalta voimme - em. "Popperin puutarhasaksista" huolimatta - ennustaa kohtuullisella tarkkuudella, mitä on tuleva.

Mutta tässä on tämä on tämä ongelma:

onko ensimmäistäkään keksintöä tai "läpimurtoa" joka osoittaisi, että luomuviljelylinjalla voitaisiin tuloksellisesti edetä?

Näissä edellä esitetyissä vaihtoehdoissa b ja c niitä kun on, "putkessa", useita odottamassa.

Nythän Heleniuksen pelkkä idea (väite), että luomulla (ajan kanssa) voitaisiin (ehkä) saada (lähes) sama kuin tavanomaisella, ei suinkaan riitä!

Ei Suomessakaan, ei EU:ssakaan! - Onko tuo oikeastaan kovin "siistiä", että EU tuo niin paljon ruokaa muualta maailmasta kuin tuo (ja samaan aikaan tuottaa omilla pelloillaan paljon EU:n vaatimaa bioenergiaa) - ja olisivat, Suomi ja EU, tyytymässä sitten, lisäksi, "lähes" samaan satotasoon kuin ennen?

Mitä ilmeisemmin nyt päättäjät yhä kuuntelevat Heleniusta ja samalla linjalla olevia - eivätkä kriittiset näkökohdat vieläkään heidän korviiinsa/silmiinsä ole yltäneet.
   
Vielä voidaan kysyä, missä määrin näillä asiantuntijoiksi luokitelluilla on oikeutta esittää omaa toiveajatteluaan pohjaksi tasavallan päättäjille? Jollekin Jorma Ollilalle (ja hänen työryhmälleen) asia vielä voidaan antaa anteeksi asiantuntemattomuutena/tyhmyytenä.

[Jarrumies]

MTT julkaisi tänään raportin

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka  vuosina 2014–2020 ja Suomen maatalous

http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti130.pdf

Luonnonmukainen tuotanto mainitaan vain viherryttämisvaatimusten yhteydessä.

Laskelmissa luomualan mahdollisen lisääntymisen vaikutuksista ei puhuta mitään.

Ilmeisesti laskelmissa ei ole huomioitu sitä mahdollisuutta, että luomuala kasvaisi hallituksen ohjelman tavoitteen mukaan nykyisestä 9 prosentista 20 prosenttiin. Tällöin sadon määrä (kg) laskisi noin 8 %, jos laskuissa käytämme luomusatotasona  kolmasosaa tavanomaisesta.

Ilmeisesti kirjoittajat eivät oleta hallituksen tavoitteen toteutuvan, koska kyseisen mahdollisuuden toteutumisesta ei keskustella ollenkaan raportissa. Realisteja taitavat olla - hyvä näin!

Raportissa oletetaan satotasojen nousevan. Onhan se täysin mahdollista ja tavanomaisen viljelyn satotason nousu voi tietenkin kompensoida luomun kokonaissatotasoa alentavan vaikutuksen. Mutta luomun satovaikutuksista raportissa ei siis puhuta. Tämä on aika ihmeellistä, koska aihe on tärkeä Suomen maatalouden tulevaisuuden kannalta - onko luomun satotaso jonkinlainen kielletty aihe, jota noissa puolivirallisissa raporteissa vältellään eksplisiittisesti käsittelemästä.

Raportin sivu 33:

Suomen kokonaisvilja-ala säilyy AGMEMOD-mallin mukaan melko vakaana keskipitkällä aikavälillä.

Vilja-ala on ollut lähellä 1,1 milj. hehtaaria ja se alenee hieman vuoteen 2020 mennessä (Kuvio 14a).

Viljelyalan pienentymisestä huolimatta viljan kokonaistuotanto ei juuri vähene, sillä satotaso vastaavasti nousee. Viljojen satotaso määräytyy mallissa pääasiassa trendin mukaan, mutta myös hinta on mukana satotasoyhtälössä. Trendiennuste olettaa keskisadon kasvavan. Oletetun keskisadon kasvun seurauksena kaikkien viljojen satotaso kasvaa yhteensä noin 20 kilolla hehtaaria kohti vuoteen 2020 mennessä.

MTT:n tiedote raportista:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2014/Markkinat%20ohjaavat%20maataloutta%20yh%C3%A4%20enemm%C3%A4n%20%E2%80%93%20tukien%20merkitys%20v%C3%A4henee

[Tarkkailija]

Pohjois-Karjalassa luomusuomihanke etenee nihkeästi:

Pohjois-Karjalan ruokahankinnoista vain 11 prosenttia omasta maakunnasta

Ulkomailta hankittavan ruoan osuus oli 37 prosenttia, kun koko maassa osuus oli keskimäärin 20. Luomutuotteiden osuus oli Pohjois-Karjalassa 1,2 prosenttia. Koko maassa osuus oli 4,9 prosenttia.

Onneksi on tehty strategioita, niin jospa se siitä lähtisi vetämään, kun kuntasektorillahan on rahaa millä mällätä mielin määrin...

[Heikki Jokipii]

Tämä (oikein luomupitäjän) Juvan Lehden artikkeli ...

Kunta suosii paikallista ja kotimaista ruokaa

... kertoo kyllä, että ....

Pari vuotta sitten kunta asetti tavoitteen, jonka mukaan luomua pitäisi olla 40 prosenttia hankinnoista. Tämän tavoitteen saavuttamiseen on vielä matkaa.

... mutta jostain syystä jättää (ainakin netissä) kertomatta, paljonko matkaa ko. tavoitteseen on.

[Jarrumies]

Luomukasvisten tuotantoala supistunut Pro Luomun mukaan viime vuosina.

http://proluomu.fi/luomukasvisten-tuotanto-ei-pysy-kysynnan-perassa/

Viime vuosina luomupuutarhatuotannon pinta-ala on kutistunut samaan aikaan kun luomuala kokonaisuudessaan on lisääntynyt. Kun luomun osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on yhdeksän prosenttia, puutarha-alasta se on noin viisi prosenttia.

[Heikki Jokipii]

Luomuun Suomea edelleen ajetaan, nyt myös tällä lisärahalla:

Ympäristökorvaus kutistuu luomun tieltä

Ainakin tämä 20% tavoite otetaan edelleen tosissaan:

Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston päällikkö Heimo Hanhilahti kertoo ministeriön varautuneen siihen, että hallituksen tavoite luomun 20 prosentin osuudesta vuonna 2020 toteutuu.

”Luomu on meidän kansallinen painotuksemme, ja rahoituksessa on siihen varauduttu.”

Maatalouden ympäristötuen tehokkuudesta on viiime aikoina kiistelty. Mutta varmasti rahojen suuntaaminen luomuun ei asiaa paranna.

[Jarrumies]

MMM:n twiiteistä vastaus luomun rahoituksen määrää koskevaan kyselyyn:

"Jatkossa vuosittain ymppätuki, #luomu ja viherryttäminen 406 m€, eläinten hv 65 m€. Vertailu 2013: 357 m€ ja 55m€ #maaseutu2020"

Luomuun suunnatut tuet siis nousevat 2014.

****

http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseudunkehittamisohjelmat/ohjelmakausi/valmistelu.html

Sieltä:    Luonnos II Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014-2020 (12.12.2013) [pdf, 4 MB]

Luku luomusta alkaa sivulta 209. Lukekaa ainakin se.


Ja lisäksi:    Ohjelman rahoitus vuosille 2014-2020 [pdf, 85 KB]

[Jarrumies]

Katsokaapa Luomuliiton viimeiset kannanotot Maaseudun kehittämisohjelmaan
http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseudunkehittamisohjelmat.html ,
joka on jo nykymuodossaan luomumyönteinen.

http://www.luomuliitto.fi/maaseudun-kehittamisohjelma/

http://www.luomuliitto.fi/luomuliitto-tuet-eivat-saa-pakottaa-liian-intensiiviseen-tuotantoon/

Noissa lukuisia mielenkiintoista (ja paljastavaa) kohtaa. Tässä esimerkkinä yksi, jossa vaaditaan pellonraivausta luomun tarpeisiin:

Harjoittamamme maatalouspolitiikan johdosta tapahtunut maaseudun rakennemuutos on johtanut eri-tyisesti luomukotieläintiloilla pellonraivaamistarpeeseen, jotta rehun omavaraisuusvaatimus ja riittävä lannanlevitysala saataisiin täytettyä. Luonnonmukaisessa tuotannossa joudutaan noudattamaan tavan-omaista viljelyä korkeampia kustannuksia aiheuttavia viljelymenetelmiä myös tukikelvottomalla pin-ta-alalla. Edellisestä Maaseutuohjelman luonnoksesta näkyi, että maatalousmaa on raivauksesta huoli-matta vähentynyt.

[Jarrumies]

Tarja Cronberg puhuu taas omiaan. Uskoo maabrändiryhmän tavoitteen toteutuvan ja tietää samalla tuontiluomun määrän kasvavan.

http://proluomu.fi/cronberg-luomu-minun-elamassani/

Nyt tilanne on onneksi muuttunut meilläkin. Kysyntä kasvaa, kauppa ja MTK ovat mukana. Luomuinstituutti on perustettu ja luomututkimus kirii kansainvälistä tasoa kiinni. Maabrändivaltuuskunnan esitys – puolet suomalaisesta tuotannosta luomussa ja omavaraisuus ruuantuotannossa – ei ehkä ihan toteudu tavoitevuoteen 2030 mennessä, mutta toivottavasti pian sen jälkeen. Tällä hetkellä luomuruoka kauppojen hyllyillä on yhä lisääntyvässä määrin tuontiruokaa.