S-ryhmän Yhteishyvä-live kirjoittaa tänään 2.1.2014:
http://www.yhteishyva.fi/live/tammikuu-2014/tasta-elamasta/luomu--onko-se-parempaa/0218010-250604#.UsVavnrnMcw.twitterHallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia peltoalasta tuottaisi luomua, ja markkinaosuuden tulisi kasvaa viiteen prosenttiin.
Tuo tavoite, että ”vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia peltoalasta tuottaisi luomua” ohjelmassa kyllä on. Sen sijaan vaatimusta, että luomun ”markkinaosuuden tulisi kasvaa viiteen prosenttiin” ei hallitusohjelmassa ole.
Hallituksen luomualan kehittämisohjelma
ja luomualan kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020http://www.mmm.fi/attachments/luomu/6GeZ5BZPA/Luomualan_kehittamisohjelmaFI.pdfMistähän tuo 5 %:n tavoite on peräisin? Jonkin luomutyöryhmän asettama tavoite?
Noiden tavoitteiden suhdetta on kuitenkin mielenkiintoista tarkastella lähemmin. Tuossahan nyt luomun markkinaosuuden ja tuotantoalan suhteeksi tulee ¼ (eli 0,25).
Kyseisten kahden tavoitteen suuri epäsuhde paljastaa, että luomutavoitteita määrittävät tietävät sekä laskelmissaan olettavat, että luomualaa tarvitaan moninkertaisesti myytyä luomuyksikköä kohden. Nimittäin vuonna 2012 luomun osuus euromääräisestä elintarvikemyynnistä oli 1,6 % ja luomun osuus (ilman siirtymävaiheen peltoja) viljelypinta-alasta oli 7,05 %. (ks.
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg4035#msg4035). Noiden lukujen suhde on 0,23 eli hyvin lähellä luomutavoitteiden suhdetta 0,25.
Jos luomun markkinaosuus lasketaan arvon (eurojen) sijaan volyymissa (määrällisesti kiloissa, litroissa jne.) niin luomutavoitteiden suhteeksi tulee huomattavasti pienempi luku. Jos luomu on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin tavanomainen, niin luomun markkinaosuuden tavoite olisi volyymissä 5%/2 = 2,5 %. Eli luomun markkinaosuuden ja tuotantoalan suhteeksi tulisi 1/8.
Tässä tapauksessa siis myytyä viljakiloa kohden tarvitaan noin 8-kertainen määrä luomupeltoa verrattuna tavanomaiseen tuotannon vaatimaan vastaavaan alaan. Vaikka käytettäisiin luomun hinnalle pienempiä kertoimia kuin kaksi niin siltikin volyymissä laskien suhde luomun kannalta on hyvin huono. Ja vaikka huomioitaisiin luomun vienti, niin asia ei luomun kannalta muutu paremmaksi, koska Suomeen tuodaan luomua yli kuusi kertaa enemmän kuin viedään (luomuvienti alle 10 milj. €, luomutuonti 60 milj. €).
Yhteishyvän jutussa väitetään myös, että ”luomupelto tuottaa noin neljäsosan vähemmän viljaa kuin tavallinen”:
Tutkimustulokset luomun ympäristöhyödyistä riippuvat kuitenkin mittaustavasta. Jos katsotaan päästöjä peltohehtaaria kohden, ympäristökuormitus on noin neljänneksen tavanomaista pienempi. Jos taas lasketaan päästöjä viljakiloa kohden, ero häviää, sillä luomupelto tuottaa noin neljäsosan vähemmän viljaa kuin tavallinen.
Neljäsosan vähemmän vain?
Suomalaiset ja ruotsalaiset tilastot osoittavat luomupellon tuottavan huomattavasti vähemmän – noin 50 % tai 60 % tavanomaisesta viljalajista riippuen. Ja jos luomun välivuodet (kaksi viiden vuoden jaksolla) otetaan lukuun niin luomupelto tuottaa noin 30 % - 40 % siitä mitä tavanomainen viljely. Ks. tarkemmin:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg4815#msg4815"Neljäsosan vähemmän"-väite ei myöskään oikein ole linjassa yllä mainittuihin luomutavoitteisiin (20 % peltoa, 5 % myyntiä) nähden. Jos tuota lukua (neljäsosan vähemmän) käytettäisiin niin luomun myyntitavoitteen pitäisi olla huomattavasti suurempi kuin 5 % vuoteen 2020 mennessä.