Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat

[Tarkkailija]

Oiskohan sivustolla kantaa tähän HS:n uutisointiin:

Tutkimus: Torjunta-aineet lisäävät tuholaisten määrää pelloilla

Käsittämätön tutkimus.

Decreased Functional Diversity and Biological Pest Control in Conventional Compared to Organic Crop Fields

Jälleen kerran jokainen rikkaruoho on tulkittu luonnon moninaisuudeksi. Eli kun luomussa ei pystytä torjumaan rikkaruohoja eikä tuholaisiakaan, käännetään tämä tarkoittamaan luonnon moninaisuuden säilyttämistä.

Kirva on hyvin haitallinen vehnälle, mutta vain aikaisin orastamisvaiheessa, kun se pystyy levittämään virustautia (kääpiökasvuviroosi) vehnän kasvukauden alussa.

Viljan kääpiökasvuviroosi on tärkein viljakasvien virustauti Suomessa. Tautia esiintyy epidemianomaisesti kirvavuosina, jolloin sen tuhot voivat olla hyvin suuret. Tautia aiheuttaa ohran kääpiökasvuvirus, joka säilyy vuodesta toiseen luonnonvaraisissa ja viljellyissä heinissä, joista se siirtyy lähinnä kirvojen mukana viljojen oraisiin. Tyypillisesti virustautia esiintyy nurmien ympäröimillä lohkoilla. Vehnässä tauti aiheuttaa keltaisuutta ja kääpiöitymistä. Viruslevintää ja taudin haitallisuutta voidaan vähentää kylvämällä vehnä mahdollisimman aikaisin, jotta oraat ehtivät vahvistua ennen kirvahuippua. Myös juolavehnän hävitys kasvustosta vähentää tautia. Kemiallista torjuntaa voidaan tehdä aikaiseen kasvustoon tulevia kirvoja vastaan.

Tuhohyönteiset

Tuholaisten torjunta

Mikäli virus leviää, sato voi tipahtaa noin neljänneksen yksin kirvan levittämän viruksen ansiosta, joten kirvojen tarkkailu ja torjuminen on tärkeää orastamisvaiheessa.

Myöhemmin kirvoista ei ole niin haittaa, jos ei niitä ole aivan kauheasti, joten tietenkin ne palaavat takaisin, kun torjunta lopetetaan.

Pirimor on hyvin yleinen torjunta-aine ja sen vaikutus kestää noin viikon. Pirimor säästää suurimman osan kirvojen luontaisista vihollisista, mutta ei kirvoja ja tietenkin aine on kielletty luomussa.

Luomussa sallittu pyretriini hävittää kyllä tehokkaasti kirvat mutta myös niiden luontaiset viholliset, joten...

Dimetoaattivalmisteita saa käyttää ainoastaan viljan orastumis- ja pensomisvaiheessa, jos lohkolla ei havaita kirvojen luontaisia vihollisia.

Kirvoja torjutaan kyllä ja ne ovat haitallisia, mutta torjunta täytyy ajoittaa oikein. Orasvaiheen jälkeen ne aiheuttavat vähemmän ongelmia ja niiden torjunta ei ole niin tärkeää, joten ne palaavat kyllä.

[Heikki Jokipii]

Kuten aina Hesari julkaisee uskollisesti luomua tukevat artikkelinsa heti netissä, tässä viimeinen, tänään,  kertoen luomuviineistä:

Luomu löi läpi

Siitä tämä lainaus:

Luonnonmukaisesti viljelty viini tarkoittaa, että siihen käytetyt rypäleet on viljelty ilman keinotekoisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Teollisia kemikaaleja, esimerkiksi sulfiitteja eli rikkiyhdisteitä sen sijaan saa käyttää viininvalmistuksessa.

Tätä meidän täällä kertomaamme tietoa, että luomuviinien tuotannossa käytetään sekä luonnolle että  ihmisellekin potentiaalisesti vaarallisia ”luonnonmukaisia” torjunta-aineita, EFSA:n tieteellisistä riskiarvioista huolimatta, ei Hesarin uutinen kyllä kerro:

Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa

Eli selvää on, ettei luomuviiiniä nauttiva henkilö itse nauti terveellisempää tuotetta. Kuten olemme täällä jo ammoin kertoneet. Viinissä oleva alkoholi on tuhansia kertoja  "myrkyllisempää" kuin siinä ehkä olevat torjunta-ainejäämät.

Mutta yhtälailla illuusio siis on, että hän valinnallaan suojelisi luontoa.

(Ja aikalailla 99% varmuudella uskallan sanoa, ettei siinä makukaan - sokkotesteissä tarkistettuna – ole luomulla parantunut)

***

Uutisessa oli myös nämä väite:

Biodynaamiset viinit ovat luomuviinejä, joiden tuotannossa noudatetaan Rudolf Steinerin oppeja. Ajatus yhteydestä luontoon on selkeämpi kuin luomutuotannossa.

No, joo. Sanaa ”selkeä” en kyllä itse ikinä käyttäisi tämän Rudolf Steinerin oppien yhteydessä, missään.
 

[Heikki Jokipii]

Kasvinsuojeluaine glyfosaatin turvallisuus asetettiin taas viime kesänä kyseenalaiseksi. Ja sehän on se aine, joka myös tunnetaan nimellä Roundup, joka on Monsanton liikenimi sille (joka firma sen kehitti ja jolla oli sen patentti hallussaan 2000-luvun alkuun saakka)

Glyfosaatti luultua myrkyllisempää ihmiselle

Raportti: EU salailee järjestelmällisesti tietoa myrkystä – ”Tiedossa jo 1980”

Olemme täällä jo aiemmin kertoneet, miksi ja miten juuri glyfosaatti on erityisesti luomuväen ”hampaissa”, ks. tämä puheenvuoro.

Kävin haulla läpi uutistoimisto IPS:n tarjonnan ja löysin kokonaista 93 artikkelia, joissa puhuttiin pahaa glyfosaatista!

Mutta nyt se asia on – taas kerran – systemaattisesti tutkittu.

Roundupin eli glyfosaatin vaikutukset (eli riskit) kehitykseen tai lisääntymisterveyteen - ihmisillä ja eläimillä - todettiin käytännössä olemattomiksi tässä kaikki asiasta saatavissa olleet tieteelliset tutkimukset läpikäyneessä yhteenvedossa:
 
Developmental and reproductive outcomes in humans and animals after glyphosate exposure: a critical analysis.

[Heikki Jokipii]

Dennis Avery kiinnitti huomiota tällaiseen tutkimukseen. Eräs amerikkalainen järjestö oli 15 vuotta pelotellut torjunta-ainejäämillä, ja julkaissut jopa joka vuosi "likaisen tusinan listan" niistä vihanneksista, joissa torjunta-ainejäämiä oli eniten. Nyt kuitenkin kaksi tutkijaa tieteellisesti osoitti, että jäämät näissä ovat tasolla, että vasta jopa monimiljoonakertaiset pitoisuudet aiheuttaisivat jotain haitttaa:

PESTICIDE RESIDUE RISKS RECALCULATED

(eli: torjunta-ainejämien riskit nyt laskettu)

Myös toinen tukijoista, Carl K. Winter, on tehnyt samasta asiasta oman artikkelinsa:

Expert Perspective . . . Eat Your Fruits and Veggies and Don’t Fear the “Dirty” Rhetoric

(eli: asiantuntijan näkökulma ... syö hedelmäsi ja vihanneksesi äläkä pelkää "likaista" retoriikkaa)

Tässä nyt nämä linkit. Tämä asia olisi kyllä vaikka oman suomenkielisen uutisemme aiheeksi sopiva. Kunhan keritään / jaksetaan. (Vai odotetaanko, kunnes joku suomalainen järjestö saa - taas keraan - asian päähänsä, ja julkisuuteen ...?)

Yhden olennaisien viestin nostan tutkimuksesta kuitenkin jo esiin: jäämät ovat niin äärimmäisen pienellä ja vaikuttamattomalla tasolla, että niillä ei voi olla mitään yhteisvaikutuksiakaan!

[Matti Pekkarinen]

http://www.medicina.fi/fato/75.pdf -osoitteesta läytyy torjunta-aineiden (melko synkkääkin) historiaa:

"Organofosfaatteja sisältäviä tuhoeläinten torjunta-aineita ruvettiin käyttämään Suomessa 1940-luvun lopulla. Alkuvuosina ne aiheuttivat vain yksittäisiä kuolemantapauksia.
Kun sitten vuonna 1954 maamme lehdistössä kerrottiin näkyvin otsikoin, että Saksassa on parationipitoisia torjunta-aineita käytetty itsemurhamyrkkyinä, alkoivat organofosfaatti-itsemurhat Suomessa lisääntyä. Niitä kutsuttiin Bladan¨itsemurhiksi erään lähinnä parationia sisältävän valmisteen mukaan. Näiden erittäin myrkyllisten valmisteiden rajoittamaton myynti, tiedotusvälineiden antama informaatio ja mahdollisesti jotkin psykologiset tekijät nostivat torjunta-aineilla tehtyjen itsemurhien luvut Suomessa huippuunsa 1958, jolloin niitä oli kaikkiaan 121, puolet myrkytysitsemurhien kokonaismäärästä." jne jne.

LIENEEKÖ VIIMEISEEN 30 VUOTEEN ENÄÄ KUKAAN saanut ketään hengiltä torjunta-aineilla? Tästä kertovaa aineistoa en netistä löydä. Aineet ovat vapaasti kenen tahansa ostettavissa vaikkapa Agrimarketista.  Itsemurhiinkin on etsittävä muita keinoja? Elämme kovia aikoja! Tässä on samaa kuin siinä "kylmä kahvi kaunistaa"- asiassa: maha ei vedä niin suuria määriä, mitä naama vaatisi...

Jäämien vuoksi tuskin kukaan edes sairastuu:  Elintarvikeviraston selvitysten mukaan torjunta-ainejäämien määrä on jatkuvassa laskussa. Viimeisimmän löytämäni tutkimuksen mukaan suomalaisen keskimääräinen torjunta-aineen saanti suomalaisista tuoretuotteista oli 3,68 mikrogrammaa päivässä. Siis 0,00000368 g, ja vuodessakin vain 0,0013g. Tuhannessa vuodessa noin yksi gramma!!!!

 

[Ufomaster]

Jäämien vuoksi tuskin kukaan edes sairastuu:  Elintarvikeviraston selvitysten mukaan torjunta-ainejäämien määrä on jatkuvassa laskussa. Viimeisimmän löytämäni tutkimuksen mukaan suomalaisen keskimääräinen torjunta-aineen saanti suomalaisista tuoretuotteista oli 3,68 mikrogrammaa päivässä. Siis 0,00000368 g, ja vuodessakin vain 0,0013g. Tuhannessa vuodessa noin yksi gramma!!!!

Tässä on mun mielestä mahdollisuudet pienoiseen läpimurtoon ihmisten mielissä, oisko sulla tarkempaa linkkiä ko. tutkimukseen?

[Ufomaster]

Edelleen kaipailen tähän tarkempia lähdeviitteitä, kiitos!

[Matti Pekkarinen]

Uutinen löytyi aikoinaan Maaseudun Tulevaisuudesta ja se perustui eviran selvitykseen.
Teksti (mm täällä: http://mattipekkarinen.net/sivu1.htm#s15kirvatkertutjäämät )  on kestänyt jo yli 10 vuoden tuulet ja tuiskut ja "vastapuolen" tarkastelun (sekä maa- ja elintarvikeammattilaisten tarkastelun myös), vaan nyt tietysti on hyvä aika kyseenalaistaa se, kun Evira ja MT:kin ilmeisesti ovat sen siivonneet pois.

Matti

LISÄYS: innostuin googlailemaan ja löysin uudehkoa tekstiä kyllä Eviralta: http://www.evira.fi/portal/fi/evira/julkaisut/?a=view&productId=234 . Sivulla 62 ainakin on jotain lukuja, joista voi laskea jotain. Esitystapa on nyt toinen, ja "suomalaiset tuoretuotteet" eivät taida olla missään kohdin omana ryhmänään.

[Ufomaster]

Tässä yhteenveto tuosta linkistä:

7 Johtopäätökset

Altistustasoa on tyypillisesti arvioitu aine kerrallaan käyttämällä deterministisiä menetelmiä. Myös valmisteiden käyttö ja kutakin käyttöä vastaavat enimmäismäärät arvioidaan aine kerrallaan. Tyypillisesti kuluttajat altistuvat useille aineille samanaikaisesti. EU-alueella käytetään tuotannossa edelleen satoja eri aineita. Tässä asetelmassa probabilistinen lähestymistapa antaa paremmin todellisuutta vastaavan kuvan,
koska se ottaa huomioon ravinnon kokonaisuuden, toisin sanoen eri ruoankulutustasot ja kaikki tuotteissa esiintyvät tehoainejäämät. Ainoastaan probabilistisilla menetelmillä on mahdollista saada numeerista tietoa myös riskinarviointiin sisältyvästä epävarmuudesta. Yksittäisiin aineisiin kohdistuvia päätöksiä on pakko tehdä, mutta samalla tulisi huomioida kuinka yksittäinen päätös vaikuttaa kokonaisuuteen. Tehokkaat riskinhallintapäätökset edellyttävät riskinarviointeja, joka huomioivat paitsi suomalaisten ravintotottumukset, myös herkimmät väestöryhmät. Suomalaisia lapsia koskevia aineistoja on nyt saatu kasvinsuojeluaineiden riskinarvioinnin käyttöön ensi kertaa.

Tämän riskinarvioinnin perusteella kokonaisaltistusta kasvinsuojeluaineille kuvaa matala pitkäaikaisaltistus, jota eri aineiden lyhytaikaiset altistushuiput muuntelevat. Eri tehoainejäämille altistutaan päivittäin eri kasvis- ja hedelmätuotteiden välityksellä, mutta myös yksittäinen tuote voi sisältää useiden eri tehoaineiden jäämiä, jotka ovat peräisin eri käsittelykerroilta tai jotka ovat seurausta monitehoisten valmisteiden yleistyvästä käytöstä. EU:n tehoaineiden riskinarviointiohjelman seurauksena vain murto-osa vuonna 1993 markkinoilla olleista tehoaineista on nykyisin viljelijöiden käytettävissä. Niin Suomessa kuin muuallakin suurinta altistusta aiheuttava ryhmä on ollut organofosfaatit ja karbamaatit. Tällä hetkellä EU-alueella valtaosa organofosfaateista on poistunut markkinoilta.

Tarkasteltaessa pitkäaikaista altistusta probabilistisen mallinnuksen avulla ADI:n ylittyminen on kaikissa ikäryhmissä harvinainen ilmiö, sen todennäköisyys on noin 0,01 %. Lyhytaikaisen altistuksen asetelmassa tilanne eri väestöryhmien kannalta ei ole ollut yhtä hyvä. Organofosfaattien ja karbamaattien kynnysarvo aRfD ylittyy kolmivuotiailla lapsilla aineiston perusteella helposti. aRfD:n ylittymisen todennäköisyys
on tässä ryhmässä ollut lähes yksi sadasta. Jos tarkastellaan aineiston kahta viimeistä vuotta (2007 ja 2008), on todennäköisyys aRfD:n ylittymiselle vähentynyt, muttei vielä riittävästi. Aikuisten osalta ollaan jo lähellä tavoitetta eli todennäköisyyttä 0,01 %. Saatavilla oleva aineisto ja menetelmät viittaavat siihen, että aRfD:n ylitys on kaikissa ryhmissä mahdollista myös tavanomaisella dieetillä, jos huono-onnisesti onnistuu valitsemaan suuria pitoisuuksia sisältäviä elintarvikkeita. Kolmivuotiaiden altistustason kehitystä tulisi seurata.

Yksittäisistä tuotteista käsillä olevan aineiston perusteella tavalliset kasvikset, kuten tomaatti, kurkku ja sipuli sekä hedelmistä banaani ovat olleet keskeisiä altistusta aiheuttavia tuotteita kolmivuotiailla.
Kun muissa mainituissa tuotteissa pitoisuushuiput ovat tässä aineryhmässä käyneet harvinaisemmiksi, ei banaanien jäämätasoissa tai jäämien esiintyvyydessä ole tapahtunut lainkaan muutosta. Suurinta altistusta aiheuttavat tuotteet saatiin esille, mutta aineiston koko ja rakenne ei vielä ole riittävä, jotta kaikki keskeisimmät altistusta välittävät tuotteet voitaisiin yksiselitteisesti asettaa keskinäiseen tärkeysjärjestykseen.

Myönteistä kehitystä on tapahtunut, mutta kolmivuotiaiden kohdalla organofosfaattien ja karbamaattien lyhytaikaiselle altistukselle tavoitteena pidettyä korkeintaan 0,01 prosentin todennäköisyyttä
aRfD:n ylittymiselle ei ole vielä saavutettu. Siirtymäaikojen vuoksi joitakin sellaisia organofosfaatteja on ollut käytössä vielä vuonna 2008, joiden käyttö nykyisin on kokonaan kielletty. Työtä on erityisesti tehtävä valmisteiden rekisteröinnin yhteydessä, esimerkiksi varoaikoja asetettaessa, millä on suora vaikutus laskennallisten enimmäismäärien tasoon. Vaikka käytettyjen tehoaineiden määrä Euroopassa on vähentynyt, on edelleen tärkeä seurata kokonaistilannetta. Muiden kuin organofosfaattien ja karbamaattien osalta tilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Siten valvontaa on mahdollista edelleen kohdistaa niihin aineisiin, jotka herkimmin voivat tuottaa välittömiä vaikutuksia.

Kasvisten kulutus on Suomessa ollut yksi Euroopan alhaisimmista. Tuotantotavoista riippumatta kasvisten hyödyistä on olemassa vahvaa näyttöä ja niiden käytön lisäämistä suositellaan. Lyhytaikaista altistustasoa kasvinsuojeluaineille on mahdollista vähentää valitsemalla Euroopassa ja etenkin Suomessa tuotettuja kasviksia ja hedelmiä. Kasvinsuojeluaineiden pitkäaikaisaltistus ei aseta esteitä kasvisten kulutuksen lisäämiselle. Lapsiin kohdistuvaa altistusta kasvinsuojeluaineille on kuitenkin seurattava.

Omat sivusi ovat niin sekavat ja sotkuiset, ettei sieltä edes viitsi kaivaa tarkempia lähteitä, ilmeisesti viitettä ei kuitenkaan enää edes ole olemassa. Harmi, tässä on potentiaalia, nyt vain tarvitsisi tiukkaa dataa, ja väitteen esittäjä saisi sitä mieluusti kaivaa (ehkä sieltä sivulta 62?) ja tuoda selkeässä muodossa esille, muuten asia ei mene eteenpäin.

[Matti Pekkarinen]

Tästäpä voi itsekukin katsoa tuoreehkon saantitilanteen (Eviran mukaan)päivää kohden. Siitä 90% on vierasperäistä, ei kotimaisista elintarvikkeista sanoi puolestaan ainakin Kuningaskuluttaja sivuillaan. Ja muutoinkin se on ollut yleinen käsitys.

aikuisten krooninen
altistus on 50 prosentin todennäköisyystasolla
1,02 μg/kg kehonpainoa
eli noin 75 μg/yksilö (miesten ja naisten
keskimääräiset kehonpainot 71 ja
84,6 kg).

[Ufomaster]

Tiedot ovat ilmeisesti täältä?

http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/475

Vastaisuudessa kannattaa laittaa linkit aina mukaan, muuten muut joutuvat tekemään täysin turhaa metsästystyötä ja kiinnostus saattaa loppua ennenaikaisesti.

[Ufomaster]

Tästäpä voi itsekukin katsoa tuoreehkon saantitilanteen (Eviran mukaan)päivää kohden. Siitä 90% on vierasperäistä, ei kotimaisista elintarvikkeista sanoi puolestaan ainakin Kuningaskuluttaja sivuillaan. Ja muutoinkin se on ollut yleinen käsitys.

aikuisten krooninen
altistus on 50 prosentin todennäköisyystasolla
1,02 μg/kg kehonpainoa
eli noin 75 μg/yksilö (miesten ja naisten
keskimääräiset kehonpainot 71 ja
84,6 kg).

Siis henkilö altistuu keskimäärin 75 mikrogrammalle torjunta-aineita per päivä, mutta mitä tuo 50% todennäköisyystaso tarkoittaa tässä yhteydessä?

[Matti Pekkarinen]

Nuo luvut olivat siltä sivulta 62 Eviran selvityksessä.
50% tuossa ymmärtääkseni tarkoittaa keskimääräisellä suomalaisella dieetillä. Kemikaalikuorma, jonka saamme, paljon riippuu siitä, käytämmekö tuontimausteita ja -hedelmiä. Varsinkin thaimaalaisia.

[Heikki Jokipii]

Tässä juuri Rion kokouksen alla UNEP ilmoittaa, että 90 prosenttia vedestä tai kaloista tehdyistä otoksista on torjunta-aineiden saastuttamia ("[...] 90 per cent of water and fish samples are contaminated by pesticides.").

Kuulostaa kauhealta, mutta kaksii täsmennystä ja tietoa tästä puuttuu:

- minkälaisista pitoisuuksista on (keskimäärin vaikka) kyse? Nykyisinhän pystymme mittaamaan triljoonasosia.
- mitä seurauksia tästä on ollut maailman luonnolle? Siis ollut, ei, mitä voisi olla. Miten nuo 90 prosenttia vesistöistä nyt eroavat jäljellejäävästä 10 prosentista, sellaisella tavalla, jonka voisi laittaa torjunta-aineiden "piikkiin"?

[Heikki Jokipii]

Kolumnisti Die Welt -lehdestä, Maxeiner ja Miersch, kiinnittävät huomiota artikkelissaan "Der Verdacht" (epäilys) tämän kaltaiseen ilmiöön:

- Google-haulla (englanniksi) "Parkinsonin tauti torjunta-aineet" saa kymmeniä tuhansia osumia
- useimmissa näin löydetyissä artikkeleissa ei tehdä selväksi, että yhteys Parkinsonin taudin ja torjunta-aineden välillä oli löydetty vain erityisen suuresti altistuneiden, so. maanviljelijöiden kohdalla. Torjunta-ainejämistä ruoassa ei ollut kyse
- asia on tuotu Saksassa esille ranskalaisessa dokumentissa "Jokapäiväinen myrkkymme" (joka sama filmi oli YLElläkin)
- sitä, että yhteydestä kertonut alkuperäinen tutkimus on myöhemmin osoitettu tieteelliseksi väärennökseksi, ei juuri missään kerrota

Eli tällainen väärä tieto, epäilys jää iloisesti elämään, julkiseen keskusteluun, ajatteluun.