Kuka ylläpitää myyttiä vihreän vallankumouksen epäonnistumisesta?

[Heikki Jokipii]

Sillä tässä asiassa voi jo olla jopa vainoharhainen.

Vihreä vallankumoushan 1960-luvulta lähtien pelasti maailman nälänhädältä. Silti yhä vielä esitetään julkisuudessakin, että se olisi jotenkin epäonnistunut (kuten uutisessamme kerrotaan).

Mistä nämä täysin tosiasioiden vastaiset käsitykset tulevat, miten ihmeessä niitä kehdataan yhä julkisuudessa esittää?

PS. Jopa linkatussa Tiede-lehdessä on lause: "Eniten se kuitenkin niitti mainetta ympäristöhaitoillaan". Tämä pitää hyvin paikkansa "maineen" suhteen, mutta mitä enemmän olen asiaan tutustunut, sitä vaikeampi minun on ollut nähdä, mitä ne reaaliset ympäristöhaitat olivat, lopulta. Varmasti jossain vaiheessa esim. lannoitettiin liikaa tai yksipuolisesti jne., mutta lopulta? Ja varsinkin, jos ajatellaan vaihtoehtoa, että vihreätä vallankumousta ei olisi ollut?

[Heikki Jokipii]

Tässä linkki Thomas R. DeGregorin artikkeliin

Green Myth vs. the Green Revolution

jossa yksityiskohtaisemmin käsitellään vihreän vallankumouksen tosiasiat ja sitä koskevat myytit.

[Heikki Jokipii]

Spiked!-nettilehden artikkelisssa Rob Lyons kirjoitti otsikolla:

The backward attacks on Norman Borlaug

Eli vapaasti suomentaen, ingressi mukana:

”Takaperoisia hyökkäyksiä Norman Borlaugia vastaan

Kuka saattaisi ajatella, että Borlaugin ideat miljoonien ruokkimiseksi olivat huono juttu? Vihreät aktivistit, he ovat ne.”

Lyons ottaa tuossa esille tässä, (umpi)vihreiden Grist-lehden artikkelissa …

Thoughts on the legacy of Norman Borlaug

… esitetyn idioottimaisen teorian siitä, että ”vihreän vallankuomuksen” suuremmat sadot olisivat laskeneet hintoja niin paljon, että viljelijät olisivat vain kurjistuneet.

Looginen johtopäätös tästä teoriasta on tietysti se, että jos kehitysmaiden (tai kehittyneidenkin) sadot pienenisivät, viljelijät sen kun rikastuisivat.

Tuon idiotian jälkeen kirjoittaja Tom Philpott vielä syyttää ”vihreätä vallankumousta” seuraavista asioista:

•   USA ”dumppasi” maissia Meksikoon, ja aiheutti paikallisten viljelijöiden ahdingon. - On erittäin vaikea ymmärtää, miten Meksikon pienemmät sadot olisivat tämän estäneet!

•   että uudet lajikkeet olisivat vaatineet enemmän vettä tai lannoitteita – kun ne vaativat ”enemmän” vain suhteessa kasvuunsa (jos ne tuottivat enemmän, niin enemmän – suhteessa - tarvittiin raaka-aineita)

•   Intian pohjavesivarojen kulumisesta – asia on vakava, mutta luomulla pohjavesivarat olisivat kuluneet ja kuluisivat enemmän

•   Intian viljelijöiden taloudellisista vaikeuksista. - On myös siellä vaikea ymmärtää, miten pienemmät sadot olisivat heille edullisempia. 

Oikein tekopyhästi Philpott sitten sanoo, että Borlaug ”ei ole rikollinen” ja kyllä, kyllä, satomäärillä on merkitystä, mutta …

***

Hyi olkoon! Tällaisissa asioissa ei luonnollisesti mitenkään pidä kunnioittaa vainajan muistoa, mutta tällainen asioiden vääristely - tuottaa lisää vainajia, ja paljon nuorempia kuin Borlaug.

[Matti Pekkarinen]

Tuo vääristely on aivan tietoista. Kaikki olemme nähneet, että valtioissa, joissa on otettu uudet menetelmät sekä lannoitteet ja torjunta-aineet käyttöön, on yleinen (viljelijöittenkin) hyvinvointi noussut ja nälkä poistettu. Ja eroosio ja maan kuluminenkin ovat tuttuja nimenomaan vanhanaikaisesta kaskeamisesta.
Tähänkin sopii Bob Dylanin kysymys:

how many times can a man turn his head,
Pretending he just doesn't see?

http://www.youtube.com/watch?v=A4nPJ-YYHBc

[Heikki Jokipii]

Nyt tähän joukkoon liittyi HS:n ruokapalstan kolumnisti A. W. Yrjänä, josta hänen aikaisempien kirjoitustensa pohjalta odotin jotain parempaa. Viimeinen juttu on tämä ..

Vegaani tuhoaa maan

.. josta voimme poimia tämän lainauksen.

Tehomaanviljely perustuu fossiilisista polttoaineista saataviin lannoitteisiin. Entisiin kasveihin ja eläimiin. Kun öljy loppuu, loppuvat myös väkilannoitteet. Silloin päättyy vihreä vallankumous, jonka seurauksia ovat olleet väestöräjähdys, ilmastonmuutos ja köyhyys.

Kuinka kauan tätä myyttiä täytyy sietää? Ainoa lannoite, joka nyt perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, on typpilannoite. Sekään ei perustu nyt öljyyn vaan maakaasuun (jota nyt on nk. liuskekaasun muodossa uuden teknologian avulla saatavissa aivan mielettömiä määriä. Mutta siinäkin vaiheessa kun se on loppu, voidaan edelleen valmistaa typpilannoitetta Haber-Bosch-menetelmällä. Se ei lopu siihen.

Se lannoite, joka voi kriisin aiheuttaa, ei ole typpi, vaan fosfori. Ja sen tuleva niukkuus on täysin riippumaton kaikista polttoaineista.

Pöyristyttävästi Yrjänä (ja hänen lähteensä) esittää yhtä aikaa vihreän vallankumouksen saavutuksiksi väestöräjähdyksen ja köyhyyden. Mikä voi olla tässä mekanismi? Tai evidenssi?

***

Kirjoittaja Lierre Keith, johon A. W. Yrjänä vetoaa, ja joka tietysti on ”best seller” –kirjoittaja USA:ssa, on herättänyt tietyn sensaation ja hämmentänyt vihreää ”ankkalampea” julistautumalla lihansyönnin kannattajaksi. Ja Yrjänä yrittää nyt samaa "efektiä" Suomessa.

Keithin aatteisiin innostuneiden sijasta linkkaan tähän artikkeliin, jossa häntä luonnehditaan sivistyssanalla ”ignoramus”. 

Jota sanaa valitettavasti täytynee tästedes käyttää myös A. W. Yrjänästä.

[Heikki Jokipii]

Tämä A. W. Yrjänä toistaa itseään, tämä juttu ...
 
Viidenneshehtaarin myytti
 
.... on käytännössä ihan sama juttu kuin tuo edellä lainattu. No, toistetaan sitten mekin.
 

"Nykymaatalous, lannoittaminen ja kuljetukset perustuvat öljyyn. Kun se loppuu, loppuu ruoka. Ainoa tapa sekä pitää yllä maaperää että tuottaa ravintoa on yhteiselo viljeltävien kasvien ja tuottavien eläinten kanssa. Kestävä kantokyky merkitsee kullekin alueelle soveltuvia monipuolisia maatiloja ja vuoroviljelyä. Eettisesti tuotettu liha ei ole murhaa. Se on elämää. Myös kasveille.
 
En hyväksy nykyaikaisia lihatehtaita enkä lääninkokoisia soijapeltoja. Kannatan ihmisen ja ympäristön kokoista mittakaavaa. Riistomaatalouden ja väestönkasvun takana häämöttää tuttu talouskasvun logiikka. Se syö röyhtäillen itsensä ja siinä ohessa kaiken muun. "

Eli:

- eivat perustu öljyyn (ole siitä täysin riippuvaisia) lannoitteet (eivätkä kuljetuksetkaan)
- niinpä ei lopu ruokakaan
- ei tule luomuviljely (väitetty rivien välissä) ainoaksi vaihtoehdoksi
- jos kannattaa kaikkea pientä, nättiä ja tehotonta - näin itse asiassa Yrjänä oikein hakee ja kutsuu sitä kriiisiä, jonka tulemisella hän pelottelee

[Heikki Jokipii]

Taas sama jeremiadi, samassa paikassa. Sen verran Yrjänä oli oppinut, että typpi tulee ''uusiutumattomasta maakaasusta''.  Ei ota puheeksi, milloin maakaasu loppuu ...

Mietinpä tässä: haluavatko he, Yrjänä ja muut hänen kaupunkilaiset hengenheimolaisensa, tosiasiassa, että ruoka tuotettaisiin esteettisesti oikein? (Asian tätä puolta kuitenkaan - esteettisestikään - korostamatta ...)

[Heikki Jokipii]

Se, että "vihreä vallankumous" jossakin suhteessa epäonnistui, kuuluu nyt niin "yleissivistykseen", tai "poliittiseen korrektiuteen", että (joistakin, mahdollisista) epäonnistumisista (tai ainakin haittapuolista) täytyy mainita silloinkin, kun tosiasiassa juuri suosittaa vihreää vallankumousta.
 
Näin on sekä FAO:n raportissa viime kesältä että nyt Halosen ja Zuman paneelin raportissa!

Siitä  seuraa pakonomainen tarve keksiä uusi nimiä, kuten tämä "ikivihreä vallankumous". No, on sitä toisaalta 60-luvun jälkeen paljon aidostikin uutta keksitty, eli OK.

[Heikki Jokipii]

Samaa vanhaa A. W. Yrjänältä täällä, mutta lainataanpa tänne "talteen" erityisen perusteeton ja typerä lausahdus:

Ravinnon suhde seutuun ja maaperään katosi. Kaiken kruunasi teollisten lannoitteiden voittokulku.

On kauhistuttavaa, että ruuassamme on enää puolet niistä ravintoaineista, jotka esiäitimme saivat. Lapsillamme on vinot hampaat, allergioita ja keskittymishäiriöitä. Niistä ei ollut ennen kuultukaan.

Tuo on jo sellaista tekstiä, ettei sitä jaksa enää pilkatakaan .. ja tuskinpa tarvitsekaan.

[Heikki Jokipii]

Nyt näille ruokakeskustelun markkinoille ryntäävät helppoheikit.

Heidän olennainen sanomansa on käytännössä ... ei mikään. Mutta hehkutellaan sillä, että oman maan tai maailman ruokajärjestelmä olisi muka jossain kriisissä tai suuressa muutostilassa, Että entisellä tavalla ei voi kuulemma jatkaa. Kaikki maailman jotenkin uhkaavat ilmiöt - öljyn loppuminen, ilmastonmuutos, väestönkasvu jne. jne. jne. - valjastetaan tämän mukama "sanoman" palvelukseen.

Mutta he ovat erittäin varovaisia sanomaan tai ehdottamaan mitään konkreettista! He eivät tosiasiassa ehdota mitään täsmällistä vaihtoehtoa. Näin on myös hyvin vaikea esittää heille täsmällistä krittiikkiä.

Tällainen helppoheikki on nyt ilmestunyt Suomen markkinoillekin, Jyväskylän yliopiston dosentti ja yliopistonlehtori Tiina Silvasti:

Luomuviljelijät haluavat muuttaa maailman ruokajärjestelmän perusteita

Hän mainitsee esikuvakseen Tim Langin - ja se pitää paikkansa. Sillä kumpaisenkin jutut ovat niin tyhjää suunpieksäntää kuin olla ja saattaa. Tässä linkki Langin yhteen artikkeliin, jossa selvästi on Tiina Silvastin "aate" jo esitettynä.

Mutta tällaiset luennot käyvät varmasti kaupaksi juuri luomuväen tilaisuuksissa, siitä huolimatta. Tämä Tim Lang on myös esiintynyt sellaisissa. Luomuväelle riittää tuo sanoma, että kaiken alalla täytyisi radikaalisti muuttua. Yleisö tilaisuudessa voi sitten itse tykönänsä miettiä, että luomuviljelyhän se vaihtoehto varmaankin on (vaikkei sitä sanottukaan).

Ja Kansan Uutisetkin näyttää olevan "myyty" ...

Ruokavallankumous lähtee sosiaalisesti oikeudenmukaisesta dieetistä

... kun Silvasti osasi vetää oikeata narusta:

Ongelma Silvastin mukaan on se, että oikeus ruokaan syntyy rahan avulla markkinoilla.

(Se, että luomun kyseessä ollen sitä rahaa tarvitaan kaksinkertainen määrä, ei hänestä ilmeisesti ole ongelma, tai ainakaan hän ei tullut asiaa tuossa maininneeksi ...)

Ja varmaan tämäkin maalailu on toimittajaan ja/tai joihinkin lukijoihin purrut:

Uuden ruokapolitiikan lähtökohtana on Langin mukaan yhä tuotantokeskeisemmän tuotannon sijasta kehittää sosiaalisesti oikeudenmukainen, matalahiilinen, terveellinen ja hyvinvointia aktiivisesti edistävä elintarvikejärjestelmä.

Tällaiset halvat teoreetikot eivät nälkää maailmasta karkoita. Sen tekevät Borlaugin ja Mutharikan kaltaiset ihmiset.

[Heikki Jokipii]

Tuo Silvastin ja Langin tyyli muistuttaa kovasti Food First -järjestön nk. linjauksia.

Tuo järjestöhän "ratkaisi" tuon mainitun rahan vallan ruoka-asioissa helposti, vaatimalla, että tuottajien pitää saada oikeudenmukainen hinta, kun taas kuluttajilla on oikeus saada kohtuuhintaista ruokaa. Näin yksinkertaistahan se on, jos poliittista tahtoa vain löytyy.

Niin, ja Food First löysi oikein esimerkinkin maasta, jossa tämä toinen, vaihtoehtoinen malli oli toteutettu. Kuuban.

No, täältähän löytyy Silvastille ja hänen hengenheimolaisilleen kritiikki jo vanhastaan.

[Tarkkailija]

Jukka Lassilalla on nyt täysi höyry päällä ja vihreä vallankumous korvataan Suomessa monimuotoisella "vallankumouksella", mikä Lassila saisi päättää:

Luomuliiton ajama monimuotoinen maatalous työllistäisi 70 000 ihmistä

Nyt olisi luomua suosivilla varakkailla kaupunkilaisilla todellinen tilaisuus päästä muuttamaan elämänsä kertaheitolla luonnonmukaista suosivaksi ja unohtaa ikävät työnsä betoniviidakossa.

70 000 nopeinta "vallankumouksen lasta" odottaa leppoisa palkinto ruokavallankumouksen ytimessä, uutta luoden, mutta jotenkin tuntuu, että nämä 70 000 ihmistä tulee meille Romaniasta, Virosta, Filippiineiltä ja vastaavista paikoista, mikäli tämä vallankumous ottaa tulta alle.

Mutta oikeassa Lassila on, että jos tämä vallankumous toteutuu, niin väkeä tarvitaan luomupelloille kuin Pohjois-Korean paraateihin konsanaan, sillä vaikkapa luomuporkkanan rikkaruohojen käsinkitkentään menee aikaa 124-420 tuntia per hehtaari, ainakin MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan (Luomuvihannesten viljelykierron hallinta)

Ja tätä luomulogiikkaa en aina ymmärrä ja siitä olkoon esimerkkinä seuraava lainaus jutusta:

Ja silloin voitaisiin kääntää kehitystä siihen suuntaan, että maatiloilla tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti, eikä niin että siellä on mahdollisimman vähän porukkaa.

Mitä tuo lause koettaa sanoa? Mutta tuosta tietysti selviää se, miksi "teho" pitää korvata jollain toisella ilmauksella, eikä se olekaan enää luomuväen kirosana, mutta onko luomutehokkuus siis sitä, että tuotetaan hyvin suurella ihmismäärällä hyvin vähän ruokaa, vai mitä ihmettä on tämän vallankumouksen tehokkuus?

Näiden erilaisten "vallankumousten" suurin lähde taitaa olla yksinkertaisesti historian unohtaminen, sillä Lassila on tainnut jo autuaasti unohtaa, että juuri tuollaista Suomen maatalous on ollut, eikä siitä nyt niin kauhean pitkä aika ole. Lassilan visioissa siirtäisimme maataloutemme 1950-luvulle.

Historiallinen maatalous

Maatalouteen palkatun työväen määrä oli tilojen itsenäistymisen ja koneellistumisen myötä pudonnut vuoteen 1940 mennessä 220 000:een, ja kymmentä vuotta myöhemmin luku oli enää 75 000.

Ja nyt kaivataan enää 70 000 vapaaehtoista mukavaan ulkotyöhön, jossa saa kauniin rusketuksen ja raitista ilmaa, vai otammeko käyttöön taas palveluspakon?

Maataloustyövoiman taloille takaava ns. palveluspakko säädettiin 1600-luvulla ja se pysyi voimassa vuoteen 1865.

[Heikki Jokipii]

Se, että "vihreä vallankumous" jossakin suhteessa epäonnistui, kuuluu nyt niin "yleissivistykseen", tai "poliittiseen korrektiuteen", että (joistakin, mahdollisista) epäonnistumisista (tai ainakin haittapuolista) täytyy mainita silloinkin, kun tosiasiassa juuri suosittaa vihreää vallankumousta.
 
Näin on sekä FAO:n raportissa viime kesältä että nyt Halosen ja Zuman paneelin raportiss

Raportti löytyy - paitsi isoilla kielillä, niin kuinka ollakaan - myös suomeksi.  Suomenkielisen version nimenä on "Sisukkaat ihmiset, kestävä maailma -  valitsemisen arvoinen tulevaisuus".

Se löytyy täältä. Ja sieltä tietysti valinta "Finnish".
 
Koska ko. raportti huhujen mukaan on jonkinlainen pohjapaperi  Rio+20 -kokouksessa (johon presidentti Halonenkin osallistuu) niin lienee syytä kommentoida tätä maanviljelysosuutta - ja sen epäluuloa Vihreää vallankumousta kohtaan - vähän lisää.

Sivullta 53 se alkaa. Lihavoinnit HJ.
 

E. Resurssienhallinta ja 21. vuosisadan vihreä vallankumous
 
1. Maatalous
 
100. Maatalouden vihreä vallankumous on ehkäissyt valtavan nälänhädän, mutta se on myös kasvattanut resurssipainetta, mikä on sittemmin todettu kestämättömäksi.

Kuka on todennut?

Maataloudesta tuli hyvin riippuvainen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista tuotantopanoksista ja sitä kautta se altistui öljyn korkealle hinnalle.

Tarkoitetaan typpilannoitteita, mitäpä muutakaan. (Ei nyt tässä saivarella, että se on maakaasu, ei öljy!)

Laskin toisessa keskustelussa realistisen arvion, että Malawissa henkeä kohti laskettu kustannus pahimmillaankin oli muutama kymmenen euroa per henkilö, vuodessa. Tällaisen "altistumisen" ei pitäiisi olla kovin uhkaava tai "kestämätön" asia. Mikähän summa olisi Suomessa? Satanen?

Maataloudessa monesti tuhlattiin vettä siinä määrin, että maatalouden osuus globaalista makean veden kulutuksesta on tänä päivänä noin 70 prosenttia.

Tämä on silkkaa roskaa, varsinkin syytteenä Vihreää vallankumousta kohtaan. Tehoton viljely tuhlaa vesivarojakin!

Nyt tarvitaan 21. vuosisadan vihreä vallankumous – vallankumous, joka ei ainoastaan lisää tuottavuutta, vaan joka samalla vähentää rajusti resurssiintensiteettiä ja suojelee luonnon monimuotoisuutta.

No, tässä se sitten on. Kuten jo uutisessammekin totesimme, loppulinja oli OK, se oli FAO:n yleislinjan mukainen. Mutta siis näin oli pakko haukkua Vihreää vallankumousta, ajan hengen mukaan.

Seuraavassakin kohdassa esitetetään "luomuhenkisiä" vaatimuksia (lihav. edelleen HJ)
 

101. Uuden maatalousvallankumouksen tulisi keskittyä kestävään tehokkuuden parantamiseen (käytäntöihin, jotka vaativat pieniä ulkoisia tuotantopanoksia ja tuottavat vähän päästöjä ja jätettä), viljelykasvilajikkeiden monimuotoistamiseen ja ilmastonmuutossopeutumiseen.

Miksi ihmeessä "pieniä ulkoisia tuotantopanoksia"? Tuotantopanoksia täytyy laittaa minun järkeni mukaan juuri sen verran, että saavutetaan haluttu tulos. Joka on tulevaisuudessa - paljon!

"Laatikossa" esiteltiin hanke Mosambikissa (lihav. HJ) ...
 

"Viljelijät saavat mahdollisuuden siirtyä kaskiviljelystä ja puuhiilen tuotannosta monipuolisen vilja- ja puuvalikoiman kasvattamiseen. Arvioidaan, että siirtymä laajemman elintarvikevalikoiman tuotantoon ja kaupunkimarkkinoilla myytävän kassavasta valmistetun etanolipohjaisen ruoanlaittopolttoaineen käyttöön nostaa viljelijöiden tuloja merkittävästi, parantaa ravitsemusta, elvyttää huonontunutta maaperää ja parantaa luonnon monimuotoisuutta."

... eikä tajuta, että "tuotantopanosten" eli juuri keinolannoitteiden runsaskin käyttö lisäisi satoja niin, että tätä etanolia saadaan niin paljon, että se ihan energiassa mitaten maksaa itsensä takaisin. Eli ei ole tässäkään mitään syytä pyrkiä "pieniin ulkoisiin tuotantopanoksiin".

***

Toinen juttu on sitten, kannattaako raportti sitä, että öljyä syöviä traktoreita ei pitäiisi kehitysmaissa lisätä? Kun ihmistyövoimaa on yllin kyllin? Ehkä tästä tulee kannanottoja Rio+20 -kokouksessa ...

[Heikki Jokipii]

Uudet myytit - nyt kohdistuen sitten biotekniseen vallankumoukseen - muistuttavat oikeastaan aika lailla näitä vanhoja.

Silloin - sanotaan n. vuonna 1970 - väitettiin kaiken järjen vastaisesti, että paremmat lajikkeet ja keinolannoitteet hyödyttäisivät erityisesti suurviljelijöitä, ja köyhät pienviljelijät kärsisivät. Samoin väitetään nyt muuntogeenisistä lajikkeista. Vaikka yhtälailla on täysin absurdi idea, että viljelijän peltojen hehtaarimäärä mitenkään vaikuttaisi asiaan.
 
Tietyt "edistyksekselliset" tutkijat olivat silloin jo näkevinään, miten maatalousmaa vihreän vallankumouksen myötä keskittyy yhä harvempiin käsiin. Mitään tällaista efektiä ei tosiasiallisesti ollut: Etelä-Amerikassa maaomistus oli vanhastaan keskittynyttä, Intiassa keskimääräistä tilakokoa ei tähän päivään mennessä ole saatu nostettua edes järjelliselle tasolle.

Samaan tapaan nyt levitetään myyttiä, että vaikkapa Monsanto haluaa koko maailman maatalouden "haltuunsa", "monopolin". Aina ei ole oikein selvää, miten tämä tapahtuisi, mutta mukana on kuva siitä, miten köyhä viljelijä menettää pienen palstansa. Tuttu jo noilta aiemmilta vuosikymmeniltä. Se, ettei tästä ole esittää mitään esimerkkejä, nytkään, ei häiritse.

[Heikki Jokipii]

Taas yritetään nostaa esille myyttiä sitä, että vihreä vallankumous eli tehoviljely olisi jotenkin vesisyöppö ...

Pohjaveden riistokäyttö juontaa juurensa 1960-luvun lopulla täyteen vauhtiin päässeeseen vihreään vallankumoukseen, jolloin aurinkoisille mutta kuiville seuduille järjestettiin vesisyöppöä viljelyä useamman vuotuisen sadon toivossa keinokastelun ja maatalouskemikaalien avulla. Satoa kerätään nyt: pohjavedet ovat pudonneet paikoin satoja metrejä ja pellot suolautuneet viljelykelvottomiksi ja samalla saastuneet raskaasti.

... vaikka YK mm. "Veden vuonna" totesi asian olevan juuri päinvastoin.

Voi vain kuvitella, millaista veden tuhlausta olisi, jos keinokastelua, pohjavettä jne. käytettäisiin tehottoman perinteisen (luomu)viljelyn apuna.

Mistä lähteestä kirjoittaja on tämän käsityksen saanut? Selaa alaspäin, sieltä se tulee, nimi: Vandana Shiva. Ja myös nimi: Worldwatch-instituutti.