Tässä sitten
taas eräs niistä monista tutkimuksista, jotka todistelevat, miten luomulle on maailmassa kyllä tilaa, kunhan lihansyöntiä vähennetään. Siihen täytynee palata (tuolla ”ylempänä”) vakavammassakin mielessä, mutta nyt minulle kyllä tuli mielleyhtymä Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen, jossa loppupuolella kerrotaan:
Naimatonna miehenä eli Simeoni Juhanin huoneessa, nauttien talon ruokaa ja juomaa, tehden väsymättä talon työtä varhain aamusta iltaan myöhään. Säästäväinen, kitsas oli hänen luontonsa, ja kitsaammaksi kävi se vuosi vuodelta aina. Saidan huomiolla seurasi hänen silmänsä talon vaiheita sekä miesten että naisten toiminnoissa. Hänenpä suustansa kaikui kerran lause, joka vieläkin eleskelee naurettavana kansan huulilla Jukolan ja Toukolan tienoilla. Eräänä päivänä, koska hän havutukin ääressä veisteli pienellä veistinkirveellänsä leipälapiota Venlalle ja väki atrioitsi, harjallinen pöytyri sianmurennusta edessään, muistutti hän kaikkia yhteisesti: »kun panee hyvin pikkuisen sianmurennusta leivän päälle, niin se särvittää niin».[…]
***
Sen sijaan uudesta EU:n
luomulogosta en
kertakaikkiaan saa mitään mielleyhtymiä enkä
kertakaikkiaan keksi mitään hauskaa sanottavaa. Näin
kertakaikkiaan päätin.
(Tosin se toimisi englanniksikin ...)
