Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä?

[Heikki Jokipii]

Se em. otsikko oli lähtöisin Luomuinstituutin tiedotteesta (lihav. HJ):

"Luomuinstituutissa pitämällään luennolla professori Leifert esitti runsaasti tutkimustuloksia, joiden valossa luonnonmukainen tuotanto olisi ratkaisu kestävään ruoantuotantoon maapallon kasvavalle väestölle."

Eikä muuten esittänyt! Ainakaan, jos hän seurasi yhtään esitysdiojaan. Niissä kerrottiin tasan yhdestä kiinalaisesta tutkimuksesta, ja sekin kohta oli vailla lähdeviitettä (tai muutakaan yksilöivää tietoa). (Täytyykö katsoa video?)

[Heikki Jokipii]

Sain tämän vastauksen:

Hei,

kiitoksia palautteesta. Nettikirjaa ei todellakaan ole päivitetty julkaisun jälkeen, mutta nyt on tullut muitakin ehdotuksia sanojen lisäämiseen, joten otamme sen työnalle.

Ystävällisin terveisin


Sanna-Liisa Taivalmaa

Senior Adviser for Agriculture and Rural Development
Department for Development Policy/Unit for Sector Policies
Ministry for Foreign Affairs of Finland

... kun olin kirjoittanut hänelle:

Nettikirja "Ruokaturvan ja maatalouden sanasto"

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=237163&culture=fi-FI

josta oli puhe n. vuosi sitten, näyttää yhä olevan aivan ennallaan.


Yhdistyksemme 10-vuotispäivänä 24.1.2013

 
Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa – Turvattu Luonto ry

"Hitaita on herrojen kiireet". Edelleen sivulla lukee: "Päivitetty 23.12.2011"

(Lähetin pienen muistutuksen asiasta. Jos näin vuoden välein tekee, ei kai vielä voida syyttää ärsyttävästä ahdistamisesta tai painostamisesta?

[Heikki Jokipii]

Tiedoksi kirjeenvaihtomme Sanna-Liisa Taivalmaan kanssa:
_____________________

Sanna-Liisa

Mielestäni en ole vielä ärsyttävä, jos muistutan asiasta vuoden välein.

Ks. http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=500.msg5031#msg5031

Heikki
______________________

Hei,

Eipä mitään, mukavaa, että joku oikeasti seuraa näitä asioita.  Sanaston päivittäminen on työn alla  ja lisättävät sanat on jo listattu, mutta tarkistaminen ja taittaminen vie aikansa.  Tulee varmasti ennen seuraavan vuoden muistutusta.

T. Sanna-Liisa

______________________

Entä poistettavat sanat?

Tällä välillä olen saanut tietooni, että Suomessa on yhteensä 15 biodynaamista tilaa!

Heikki
 

[Heikki Jokipii]

Huomenna ilmestyy tällainen kirja:

Kaisa Karttunen, Laura Kihlström & Sanna-Liisa Taivalmaa: Nälkä ja yltäkylläisyys

En tietysti tiedä vielä tarkemmin sisällöstä, mutta tällaisista asioista sen luvataan kertovan:

Vuonna 2050 maapallolla on yli yhdeksän miljardia ihmistä. Onko mahdollista tuottaa tarpeeksi ruokaa tälle joukolle kestävällä tavalla ja vielä varmistaa, että ruoka on ravitsevaa ja että kaikki saavat sitä? Kenelle vastuu tästä kaikesta kuuluu? Ruoan turvaaminen kaikille vaatii muutoksia niin ruoan tuotannon kuin kuluttamisenkin tavoissa.

Jossa yhteydessä varmasti otetaan kantaa otsikonkin kysymykseen, jollakin tavalla.

Se ei tietystikään ole Suomen virallinen kannanotto, mutta laitan tämän tiedon ja mahdollisen keskustelun kirjasta tänne, koska tekijät ovat virkamiehiä, jotka ovat (ainakin olleet) tekemisissä juuri näiden asioiden valmistelussa. Kaksi tekijöistä oli mukana mm. täällä jo mainitun Ruokaturvan ja maatalouden sanaston laatimisessa - jonka päivittäminen on ehkä osaltaan saattanut viipyä tuon toisen kirjan tekemisen takia ... 

[Heikki Jokipii]

Nyt tämä ...

Ruokaturvan ja maatalouden sanasto

... on päivitetty, päivämäärä siellä on nyt 3.4.2014 (ja sain siitä ilmoituksen sähköpostiinikin, kiitos siitä).

Mitä sanotte päivityksestä? (Päätin olla sanomatta itse ensin ...)

[Ville Aarnikko]

Nyt on oma (ja aika hyvä) kuvaus GMO:lle:

Geenimuuntelulla ja muilla biotekniikan keinoilla on mahdollista nopeuttaa esimerkiksi kasvinjalostusta ja parantaa sen tarkkuutta verrattuna perinteiseen risteytys- ja valintajalostukseen.
Geeniteknisten ja molekyylibiologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö tarjoavat mahdollisuuksia edistää ja luoda uusia toimintaedellytyksiä maa-, elintarvike-, riista-, poro-, kala- ja metsätaloudessa.

Muuntogeenisten organismien käyttö ja tuotteiden markkinointi EU:n alueella perustuu ennakkohyväksymismenettelyyn,
jossa lupa myönnetään vasta kun niiden on osoitettu olevan turvallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle.

Toki luvan myöntäminen näyttää nykyään perustuvan johonkin ihan muuhun kuin tieteelliseen tietoon, valitettavasti.

Luomun kohdalla pistää silmään, ettei haittojen kohdalla mainittu todella vähäisiä satotasoja ollenkaan:

Tuotannon haittapuoliin voidaan laskea sen riippuvuus lannasta ja lannan aiheuttamat ympäristövaikutukset.

[Heikki Jokipii]

Kyllä ehkä tuo. Mutta GMO-viljely - huolimatta pienistä lupauksista siihen suuntaan - ei ole saanut omaa kappalettaan, lukuaan. Huolimatta globaalista osuudestaan, joka on jo 10% maailman peltopinta-alasta!

Sen sijaan sen on saanut luomuviljely, josta kyllä kerrotaan, että sen osuus on 0,9% viljelyalasta, mutta sen lisäksi luomun alalajit ...

Agroekologia *)
Peltometsäviljely
Permakulttuuri
Biodynaaminen viljely

... jotka yhteensäkin sitten edustavat vain prosentteja tuosta 0,9%:ista!

Painotus on edelleen täysin käsittämätön! Noilla yllä mainituista ehkä peltometsäviljelyllä saattaisi olla jotain merkitystä, mutta loput ovat täysin rikkaan maailman pakkomielteitä ("fads"), joilla ei ole kehitysmaille mitään merkitystä!

Lisäksi edelleen mukana on tämä "ruokasuvereniteetti" - joka on länsimaisten aktivistien kehitysmaihin tyrkkäämä idea, että on hienoa viljellä ihan itse päättäen perinteisen tehottomasti! (Ja näin olla uhkaamatta Jose Boven - entinen Via Campesinan vetäjä - saamia EU-tukia ...)

Kaikki käsitteet voi tietysti kertoa ja tuoda esille, mutta jos niitä tuolla tavalla avataan, niin pitäisi myös esittää kriittinen näkökulma asiaan! Tätä ei tarvitse edes niin kaukaa oppia: Wikipedia on tehty näin!

__________

*) ... jonka osalta yritetään sanoa, että "Agroekologia on tieteenala" - mutta kun siinä edelleen mainitaan Miguel Altierin nimi, se ei edelleenkään ole tieteenala, vaan viljelyideologia, joka on luomun alalaji. Itse asiassa tuo väite on siis faktuaalinen virhe!

[Heikki Jokipii]

Luomun kohdalla pistää silmään, ettei haittojen kohdalla mainittu todella vähäisiä satotasoja ollenkaan:

Tuotannon haittapuoliin voidaan laskea sen riippuvuus lannasta ja lannan aiheuttamat ympäristövaikutukset.

Miten heiltä sattuikaan unohtumaan? Sanastossa/kirjasessa, jossa on kyse maailman ruokaturvasta?

[Jarrumies]

Peltometsäviljelyn ihmetarina Sambiasta, jossa kuitenkaan ei esitetä mitään satolukuja:

http://global.finland.fi//public/default.aspx?contentid=302918&nodeid=15782&culture=fi-FI&contentlan=1#.U0P1zaUFriE.twitter

Artikkelit ja kolumnit, 3.4.2014

Sambialaisviljelijä korjaa ennennäkemättömiä satoja

Peltometsäviljelmä kukoistaa, mutta markkinointi tuottaa päänvaivaa kylässä, jossa ei kännykkäverkko toimi

Uteliaisuudesta Changwe kuitenkin päätyi sambialaisen kansalaisjärjestön Green Living Movementin tilaisuuteen, jossa kerrottiin, miten viljelymaata voi käyttää kestävämmin ja samalla tuottavammin peltometsäviljelyn avulla.

Jutun lopussa kerrotaan kuitenkin joitakin lukuja. Nimittäin summa jolla tämä on saatu aikaan ja maksajakin:

Sinun kehitysyhteistyösi: Peltometsäviljelyä ja osuustoimintaa Sambiassa

Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunta kouluttaa yhdessä sambialaisen Green Living Movement -järjestön kanssa maanviljelijöitä luonnonmukaisessa peltometsäviljelyssä ja mehiläisten hoidossa. Hanke kehittää myös kuljetuksia ja markkinointia.

Ulkoministeriö on tukenut hanketta 283 760 eurolla vuosina 2008–2013. Se tekee viisi senttiä jokaista suomalaista kohti.

[Heikki Jokipii]

Jopas olikin!

Olen nyt kysynyt Global Finland -sivuston päätoimittajalta, miten tuota juttua voisi siellä kommentoida. Ja huomauttanut samalla numerotietojen täydelisestä puutteesta, ja kirjoituksen propagandistisesta luonteesta. Pyysin myös tuon artikkelin kirjoittajan yhteystietoja, jotta voitaisiin suoraan häneltä vaatia nuo tarkat numerotiedot.

***

Tässä muuten ko. Green Living Movement -järjestön sivut suomeksi (ja linkkaus juuri tuohon Sambian projektiin):

GLM Sambia – Työn painopisteet

[...] mutta teollisesti valmistetut lannoitteet ovat heille usein liian kalliita ja ajoittain vaikeasti saatavissa.

Niinpä niin. Mutta 283 760 eurolla saisi lannoitteita jo aika kasan ...  Tosin hankkeissa näyttää olevan mukana muutakin, mutta selvästi läpikäyvänä teemana on luomuviljely.

Toimintaa järjestöllä on Suomessakin, ja näyttää olevan myös Kepan yhteistyötaho.

[Heikki Jokipii]

Kommentointimahdollisuutta palstalla ei ole, mutta nyt kirjoittajalle eli Hanna Koivistolle on lähtenyt pyyntö tuoda esiin kaikki asiaan liittyvät täsmälliset luvut. Ja Global Finland -palstan päätomittaja Marja-Leena Kultanen kertoi tapaavansa Koiviston ehkä jo tänään, ja keskustelevansa hänen kanssaan asiasta.

[Heikki Jokipii]

Tässä Vihreän Langan uutisessa ...

Hiili pellossa torjuu ilmastonmuutosta ja nälänhätää

Hiilensidonnan todentamista käsittelevä, muun muassa Suomen Akatemian rahoittama, tutkimus julkaistiin Nature Climate Change -tiedejulkaisussa.
[...]
Tutkimuksen mukaan muun muassa pelto-metsäviljely, laidunnuksen rajoittaminen ja lannan sijoittaminen peltoon ovat tehokkaita tapoja vähentää maatalouden päästöjä kehitysmaissa.

(lihv. HJ)

Asiasta saa ilman rahaa niukasti tietoa ko. tiedelehden nettisvulta:

Enabling food security by verifying agricultural carbon

Onko siinä kyse samasta hankkeesta kuin tämä:

Suomen Akatemia (Tiedot 30.04.2014) Rahoituspäätös

Tässä tutkimushankkeessa hyödynnetään Etiopian rikasta palkokasvilajistoa peltometsäviljelyssä typen ja hiilen sitomiseksi ilmakehästä peltomaahan

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Edellä (20.03.14) mainittu Nälkä ja yltäkylläisyys -kirja on lopulta hyvin objektiivinen, ja pelkäämääni luomuviljelyn puoltoa ei juurikaan ole. Jopa ei lainkaan.

Se korostaa ihan oikein tuottavuuden kasvun tarvetta, ja antaa mm. Vihreälle vallankumoukselle sille kuuluvan tunnustuksen.

Pikkuisen näitä tiettyjä luomuun liittyviä ilmiöitä - kuten vaikka peltometsäviljely tai kaupunkiviljely - siinä ehkä turhan myönteisessäkin valossa tuodaan esille, samoin Via Campesina -liike ja sen "ruokasuvereniteetti" -ajattelu (tosin sitä kohtaan osoitettu kritiikki mainiten) ja IAASTD-hanke (ilman kritiikkiä). Mutta kokonaisuutena kirja on arvioitava linjaltaan realistiseksi ja hyväksi.

Hyvää on, että esim. vielä "Ruokaturvan ja maatalouden sanastossa" ollut biodynaaminen viljely on aivan oikein jätetty kirjassa kokonaan - epärelevanttina asiana - mainitsematta.

(Joihinkin yksityiskohtiin ehkä vielä on puututtava.)

Takakannessa olevista kirjoittajien uraesittelyistä voisi ehkä päätellä, että Afrikka (nyt ei siis Siperia) olisi opettanut. 

[Heikki Jokipii]

On ehkä syytä selventää: luonnollisesti kyse edellä on näiden kolmen kirjoittajan kirjasta, ei valtiovallan kannanotosta.

Mutta kun kyseiset kirjoittajat kuitenkin ovat olleer niinkin lähellä tätä valtiovallan päätöksentekoprosessia asiassa, niin uskaltanemme tulkita toiveikkaasti, että virallisemmatkin linjaukset Suomessa olisivat muuttuneet oikeaan, järkevämpään suuntaan.

(Viime tingassa, ehkä.)

[Heikki Jokipii]

Tässä Green Living Movementin oma kuvaus tästä Suomen UM:n rahoittamasta luomuviljelyprojektista Sambiassa. Ja kuten jo otsikosta näkyy, asia on paketoitu näin, "myydään" ilmastohankkeena.

Ilmastokestävyyshanke tukee kyläyhteisöjen sopeutumista muuttuvassa ilmastossa

Sambiassakin luomusadot ovat kuulemma kehnoja vain aluksi:

"Siirtyminen luomutuotantoon vie aikaa ja vaatii paljon työtä, mutta GLM:n kokemusten perusteella kolmessa vuodessa satomäärät kasvavat ja työmääräkin vähenee."

Tätä jaksetaan korostaa ...

Luonnonmukaisessa viljelyssä ei aiheudu lannoituskustannuksia [...]

... lausumattoma taustaoletuksena se, että työ on kehitysmaassa ilmaista.

Pitäisiköhän kysyä, mitä nämä ovat (lihav. HJ):

Peltometsäviljelyssä pelloille istutetaan typpeä sitovia puulajeja, joista saadaan myös tuholaisten torjuntaan tarvittavia ainesosia, [...]

Pitäisi. Ja kysyin.