Author Topic: Ruuan haaskaaminen vain legenda?  (Read 38281 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #135 on: 12.04.20 - klo:04:43 »
Tämä ilmiö osoittautuu yhä massiivisemmaksi:

Ruokaa mätänee valtavat määrät pelloille, kun korona­virus­epidemia sotkee tuotanto­ketjuja Yhdys­valloissa

Siellä, mutta myös Suomessa, joka myös uutisessa mainitaan. Ja yhä merkityksettömämmäksi tulee ohje, ettet saisi heittää roskiin sitä yhtä perunaa, jota et jaksa syödä.
« Last Edit: 12.04.20 - klo:04:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #136 on: 27.08.20 - klo:13:07 »
Näin viranomaiset haaskaavat ruokaa:

Epäily: Tuhansia kiloja ulkomaista riistalihaa kaupattu kotimaisena Etelä-Pohjanmaalla

Quote
Jäljelle jääneet lihaerät on hävitetty Ruokaviraston päätöksellä.


Olettaen että otsikossa mainittu rikos oli se keskeinen.
« Last Edit: 27.08.20 - klo:13:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #137 on: 09.09.20 - klo:04:24 »
Tämä ruoan haaskauksen vastustaminen tuntuu kelpaavan kaikille puolueille:

Hyökkälän koulu myy tähteeksi jääneen ruoan eläkeläisille

Tuossa vakuutetaan, ettei pettymyksiä ruoan loppumisesta ole ollut. Mutta missä määrin koulun keittiö on jo ennakoinut syömään tulevat eläkeläiset? Tällaisessa arviossa ei oikeastaan enää puhuta satunnaisten tähteiden hyväksikäytöstä:

Quote
On arvioitu, että ottamalla tähdelounaskäytäntö kaikkiin Suomen kouluihin voitaisiin säästää vuodessa jopa kaksi miljoonaa ateriaa.

Entä reilu kilpailu? Helsingin Itäkeskus asetti jo siellä olevien kahviloiden vaatimuksesta rajoituksen vaalitorilla puoluiden (ruoka)tarjoilulle: kahvi pullineen/kekseineen tai hernekeitto eivät enää käy, karkkeja saa vielä olla.

Nyt sitten aletaan lähestyä tällä tavalla tätä paradoksaalista tilannetta:

Hävikkiruoan määrä vähenee niin, ettei sitä enää riitä jaettavaksi kaikille ruokajonolaisille — kysyntä ruoka-avulle kasvanut koko Suomessa

Eli jostain täytyisi löytyä lisää hävikkiruokaa. Sitä täytyy tuottaa enemmän:

Quote
Hurstin ruokajonossa käy suurin piirtein 800 henkilöä per jakokerta.

– Kaupoilta tulleiden lahjoitusten määrä on toden totta vähentynyt, mutta meille tulee niin paljon tukkutavaraa, että pärjäämme jo niillä, Hursti jatkaa.

Voi vielä todeta, että oikeastaan kirkon We Food -tyyppinen järjestely sotkee entisestään markkinoita. Kärjistäen: siinä keskiluokkaiset pihit/idealistit vievät leivän köyhien suusta. Se on kyllä jäänyt volyymiltaan minimaaliseksi, mutta periaatteessa. Kumman pakettiauto ehtii ensin kaupan takaovelle, Hurstin vai We Foodin?

Vrt. myös tämä saksalaisnäkemys (jota olen puheenvuorossani vähän vahventanut).

Myös HS kirjoitti tänään toiminnasta hävikin vähentämiseksi:

Suomen ruokakaupat heittävät vuosittain lähes 100 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin, paremmalla suunnittelulla hävikki voisi olla paljon pienempi

Siitä tämä lainaus:

Quote
"Yhteiskunnallisesti tai EU:n määritelmien mukaan ruoka-apu ei ole hävikkiä, mutta puhtaasti liiketaloudellisesti se on sitä”, Nieminen sanoo.

Tuon ajatuksen kanssa olemme puuron silmässä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #138 on: 30.09.20 - klo:07:38 »
Kun tämä on nyt yleisesti hyväksytty tapa moralisoida ja syyllistää, niin tämän tilaisuuden tullen YLE iski siihen heti kiinni:

Näin voit parantaa ilmastoraportin synkkiä lukuja – Ruoan heittäminen roskikseen ei ole pikkujuttu

Rohkeasti uskallamme väittää, että edellä olemme pystyneet osoittamaan, että se Suomessa on pikkujuttu, eikä siihen huomiota kiinnittämällä näissä "ilmastotalkoissakaan" saada juuri mitään aikaan. Mm. siitä syystä, että pois ei heitetä jutun kuvituksena käytettyä komeata pihviä, vaan suurin piirtein liikaa lautaselle laitettuja perunoita tms.

Eikä hänkään vaivaudu jakolaskuihin. Tuo 24 kiloa vuodessa kuulostaa sopivan kauhistuttavalta. Siltä ei olisi enää kuulostanut 65 grammaa. Eli se päivittäishaaskaus. Se noin yksi peruna tai porkkana. (Ja oliko sekään kaikki varsinaista syötävää, vrt. edellä 21.08.18 mainittu EU-selvitys.)

Mitään uutta tietoa ei asiassa ole, mutta aika ajoin se täytyy tuoda esille:

Jokainen suomalainen heittää vuosittain noin 50 tuhtia ateriaa roskiin

Quote
FAO:n karkean arvion mukaan maailmanlaajuinen ruokahävikki voi olla jopa kolmannes kaikesta tuotetusta ruuasta.

Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on noin 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa eli noin 23 kiloa asukasta kohti. Toisin sanoen jokainen suomalainen heittää vuosittain noin 50 tuhdin aterian edestä ruokaa roskakoriin.
Haluatko jatkaa lukemista?

Sanotaan nyt sekin uudelleen, että tuossa FAO:n arviossa on takuulla mukana, jopa valtaosana, pelloilla, varastoissa ja kaupankäynnissä pilaantunutta ruokaa. Se ei ole varsinaisesti kotitlouksissa roskakoriin poisheitettyä.
« Last Edit: 30.09.20 - klo:07:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #139 on: 13.10.20 - klo:05:34 »
Tässä sitä sitten ollaan:

Leipäjonojen piti olla väliaikainen tuki, mutta ruoka-apua tarvitsee yhä suurempi joukko – tutkijat kertovat, kuinka köyhyys nujerretaan

Quote
Ruoka-avun nojaaminen hävikkiruokaan uhkaa toiminnan jatkamista

Kaupoista, ravintoloista ja tukuista jää yhteensä valtavia määriä ruokaa myymättä. Elintarvikkeesta tulee hävikkiruokaa vaikka ostajille kelpaamattoman ulkonäkönsä, menneen parasta ennen -päiväyksen tai sulamaan päässeen pakasteen vuoksi.

Yritykset ja ruoka-apua jakavat tahot ovat kehittäneet symbioosin, jossa miljoonat kilot hävikkiruokaa matkaa yrityksiltä ruoka-aputoimijoiden kautta vähävaraisille. Yritykset saavat näin vähennettyä jätemaksuja ja toki myös hyvän mielen.

Ruoka-avusta noin 90 prosenttia nojaa ruokahävikkinä saatavaan ruokaan, kertoo Osallistava yhteisö -hankkeen projektipäällikkö Nick.

[...]

Lihatuotteet, maitotuotteet ja einekset ovat ruoka-avussa kortilla. Kaupoille lahjoittaminen on vasta viimeinen vaihtoehto. Punaiset alennustarrat ovat olleet tehokas tapa vähentää kauppojen ruokahävikkiä.

Kun korona-aikana ruoka-apua tarvitsi aikaisempaa useampi, ruokaa ei riittänytkään kaikille.

Kun yhteiskunnan turvaverkot pettävät, täytyy myös ruokaketjun tavallaan pettää. Jotta ihmiset saavat syödäkseen. Jos pyritään vähentämään kaupan hävikkiä, viedään leipä varattomien suusta.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #140 on: 25.11.20 - klo:11:14 »
Tässä on se ongelma:

Afrikan ruoka pilaantuu varastoissa

Quote
Arvioidaan, että kehitysmaissa tuotetuista ruokaviljoista 60-70 prosenttia varastoidaan koteihin. YK:n ruokajärjestö FAO:n mukaan 30 prosenttia ruuasta menetetään toimitusketjuissa ja Afrikassa prosenttiluku voi nousta jopa viiteenkymmeneen.

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ruokaturvan järkkyminen ei johdukaan liian vähäisestä tuotannosta, vaan sadonkorjuun jälkeisestä ruoka-aineiden pilaantumisesta. Maailmanpankin raportissa vuonna 2011 arvioitiin, että Afrikan turmeltuneilla sadoilla olisi voitu ruokkia 1,6 miljardia ihmistä joka vuosi.


Ei niinkään siinä, että me kehittyneissä maissa heitämme ruokaa roskiin sen noin yhden perunan verran päivässä.

***

Tulee mieleen tämä ehdotuksemme. Mikseipä myös tämä ihmettelymme. (Selitys: siinä oli suurinpiirtein  tällainen kuva.) — Aflatoksiineja voidaan lisäksi torjua monella tavalla.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #141 on: 08.01.21 - klo:06:14 »
Hyvä sinänsä tietää:

Ainutlaatuinen tutkimus paljasti, että kahvia menee runsaasti hävikkiin

Quote
”Kävi ilmi, että kahvi on kolmanneksi suurin ryhmä kokonaishävikissä, vain vihanneksia ja hedelmiä menee enemmän haaskuun. Suomalainen heittää menemään keskimäärin 2,5 litraa valmista kahvijuomaa vuosittain. Erot kotitalouksien välillä olivat merkittäviä: eniten hävikkiä tuottava 16 % hävitti keskimäärin 13 litraa kahvia henkeä kohti vuodessa”, kertoo projektiin osallistunut Pauligin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lea Rankinen.

Mutta käytetäänpä taas jakolaskua. Kahvikupin kokona käytetään tavallisesti 1,25 desilitraa.

Kuukaudessa

Kaikki n. 2 desilitraa, vähän toista kahvikupillista
Tuhlarit vähän yli 1 litra, noin yhdeksän kupillista

Päivässä:

Kaikki 0,7 cl, liraus kupin pohjalla
Tuhlarit 3,6 cl, noin kolmasosakupillinen

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #142 on: 11.01.21 - klo:05:05 »
Puuhakkaat naiset sitten nappasivat tuon edellisen:

Kahvikupin kokoisilla teoilla ilmastoahdistusta vastaan – Maa- ja kotitalousnaiset kannustavat käytännön toimiin ilmaston ja monimuotoisuuden puolesta

Ja ovat löytäneet tällaisen perustelun (kuvatekstistä):

Quote
Poiskaadetun kahvikupillisen vesijalanjälki on kokonaisuudessaan noin 280 litraa. Lisäksi viemäriin kaadetun kahvin eteen on tehty turhaa työtä ja tuhlattu resursseja sekä luonnonvaroja, muistuttaa Maa- ja kotitalousnaiset.


Mutta tuon vesijalanjäljen kanssa tullaan kohta siihen keskusteluun kuin hampurilaisten lihan kanssa: mihin tuo vesimäärä muutoin menisi? Ja kun kahvi on kuitenkin vain nautintoaine, tehokkaimmin tietysti säästäisimme — luopumalla kahvista kokonaan! Mutta sitä eivät Maa- ja kotitalousnaiset uskalla suomalaisille ehdottaa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #143 on: 07.03.21 - klo:09:45 »
Jotenkin tuntuu, että tällaiseen tulokseen suorastaan haluttiin päästä:

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Quote
Tutkimuksessa käsitelty ruokajäte myös käsittää sekä syömäkelpoisen että syömäkelvottoman ruuan, kuten kuoret ja luut, sillä harva maa erittelee ruokajätettä tarkemmin. Silti senkin ympäristöystävälliseen käsittelyyn pitäisi panostaa enemmän, jotta ruokaa ei päätyisi kaatopaikalle, toteaa Unepin edustaja Clementine O'Connor The Guardian -lehden haastattelussa.
(lihav. HJ)
« Last Edit: 07.03.21 - klo:18:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #144 on: 04.04.21 - klo:06:05 »
Asian merkitystä yritetään jo lähes epätoivoisesti todistella:

Suomalaisten ruokahävikki on keskimäärin 24 kiloa henkeä kohden – uusi laskuri näyttää, miten paljon kotitaloutesi hävikki on rahassa mitattuna

Quote
Ruokahävikki voi maksaa nelihenkiselle perheelle keskimäärin 500 euroa vuodessa. Pauligin ja Luken tekemällä laskurilla näet, mitkä ovat omassa kotitaloudessa huomion arvoisia hävikin lähteitä.


Voi maksaa? Mutta mitä se keskimäärin maksaa? Luultavasti perheissä, joissa ei heitetä kaviaarinjämiä roskikseen, ei edes noin paljon.

Mutta tuollaisenakin. Kymppi viikossa? Ei kuulosta kovin kauhistuttavalta. Sen voisi kyllä maksaa jo siitä, ettei joka ruokailua päätettäisi riitelyyn lautasen tyhjäksi syömisestä!

Jos ja kun tuo laskuri kertoo, mitkä ovat huomionarvoisia hävikin lähteitä, se tietysti kertoo myös mitkä eivät ole. Ja luultavasti juuri ne ovat aineksia, joita keskimääräisessä perheessä hävikkiin menee.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #145 on: 15.04.21 - klo:08:18 »
Tähän olisi monenlaista kommenttia — satiiristakin:

Tällaista nurinaa hävikkiruokaa jakavat kohtaavat

Mutta otetaanpa esille tämä "yllätys":

Quote
[..] ruokakassien eroavaisuudet herättävät ihmisissä ”ihmetystä ja nurinaa.”

– Tällä hetkellä eniten ihmetystä aiheuttaa se, että ruokakasseista ei löydy juurikaan lihatuotteita ja kassit ovat hyvin kasvispitoisia. Olisiko tänä vuonna tullut kaksi kertaa kuorma, jossa on ollut myös lihaa, Jyrä kertoo.

Tuo on oikeastaan koko ajan ollut jollakin tavalla eräänlainen yllätys myös tutkijoille ja ko. asian aktivisteillekin: tuotteita, jotka ovat kalliita ja/tai joilla olisi merkitystä esim. ilmastopäästöjen kannalta, meneekin hävikkiin hämmästyttävän vähän.

***

Se ei tuossa tullut esille, että joku "asiakas" olisi "nurissut" siitä, että ruokakasseissa ei ole kyllin usein luomutuotteita.  8)

On tietysti mahdollista, että niitä onkin ollut usein. Jo kauan sitten kuulimme ensi kerran kauppiaan valituksen siitä, että luomun hyllyikä on niin lyhyt.
« Last Edit: 15.04.21 - klo:09:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16507
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #146 on: 16.04.21 - klo:05:44 »
Luvut ovat samassa uutisessa (lihav. HJ):

WeFood-hävikkiruokakauppa vähentänyt hävikkiä yli 250 000 kiloa

Quote
WeFood avattiin Helsingin kauppakeskus Rediin syksyllä 2018. Tähän mennessä kauppa on myynyt hyötykäyttöön 250 000 kiloa elintarvikkeita, jotka muutoin olisivat päätyneet hävikkiin.

”Tavoite on saavutettu yhteistyöllä elintarvikealan ja vapaaehtoisten kanssa. Olemme todella tyytyväisiä, että työ tuottaa toivottua tulosta”, toteaa WeFoodin päällikkö Eveliina Pöllänen tiedotteessa.

Tutkimusten mukaan Suomessa hävikkiin päätyy vuodessa 400–500 miljoonaa kiloa elintarvikkeita. Ruokahävikin ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Suomessa syntyvä ruokahävikki vastaa ilmastovaikutuksiltaan jopa 350 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä. WeFood avattiin Helsingin kauppakeskus Rediin syksyllä 2018. Tähän mennessä kauppa on myynyt hyötykäyttöön 250 000 kiloa elintarvikkeita, jotka muutoin olisivat päätyneet hävikkiin.

”Tavoite on saavutettu yhteistyöllä elintarvikealan ja vapaaehtoisten kanssa. Olemme todella tyytyväisiä, että työ tuottaa toivottua tulosta”, toteaa WeFoodin päällikkö Eveliina Pöllänen tiedotteessa.
[..]
Tällä hetkellä WeFoodin toiminnassa on mukana lähes 50 vapaaehtoista. Yhteistyökumppaneita on 45 ja uusia kumppanuuksia solmitaan jatkuvasti.

Jako- ja kertolaskut ovat tekemättä. Määrä on saatu hyötykäyttöön noin kolmessa vuodessa. Sinä aikana hävikkiin on Suomessa mennyt noin 1200-1500 miljoonaa kiloa elinrvikkeita. Koko siitä määrästä huolehtimiseen olisi siis tarvittu n. 4 800 - 6 000 tuollaista kauppaa ja verkostoa.

Kun tuohon on tarvittu 50 vapaaehtoista, koko ongelman hoitamiseen tuolla tavalla tarvittaisiin 240 000 - 300 000 vapaaehtoista.

Se, että alunperin Kirkon Ulkomaanavun piti kaupallaan kerätä varoja juuri siihen ulkomaanapuun, näyttää matkan varrella täysin unohtuneen. Ilmeisesti siitä yksinkertaisesta syystä, että tuollaisia varoja ei ole sitten kertynytkään?

Vielä tästä (tekstistä ja kuvatekstistä):

Quote
Eikä pidä unohtaa asiakkaita, he lopulta saavat hävikin hyötykäyttöön”, Pöllänen sanoo.
[..]
Viime vuonna WeFoodissa kävi 56 000 asiakasta. Myymälä sijaitsee Helsingissä kauppakeskus Redin K1-kerroksessa.


Vuoden aikana helsinkiläiset, joita on yli 600 000, ovat takuulla käyneeet yhteensä miljoonia kertoja ruokakaupassa. Noin kymmenesosa heistä asioi siis yhden kerran WeFoodissa. Koko Suomea ajatellen asiakkaita oli vähemmän kuin samana aikana koronaan sairastuneita.