Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Heikki Jokipii]

Tässä ei puhuta luomusta, mutta MMM näyttää nyt nappautuneen mukaan tähän "muotiaiheeseen":

Kehitysavulla tukea maatalouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Tuossa kyllä näyttää olevan hyvin käytännöllinen ote asiaan:

Ilmastonmuutoksen haasteisiin kehitetäänkin maatalous- ja maaseutulähtöisesti erilaisia sopeutumis- ja varautumiskeinoja. Ilmaston tietopalveluilla, kuten aikaisilla varoituksilla ja kausiennusteilla, on voitu säästää kustannuksissa ja välttää tuhoja. Lajikkeiden ja sadon vakuuttamisella on myös voitu varmistaa viljelijöiden toimeentulo odottamattomien sääilmiöiden iskiessä. Lisäksi viljelykasveja kehitetään, jotta ne kestäisivät paremmin kohonneita lämpötiloja ja kuivuutta.

– Ruokaturvalla ja ravitsemuksella on merkittävä osuus myös Suomen hallituksen uudessa kehityspoliittisessalinjauksessa, ja Suomi onkin tukenut CGIARia useiden vuosien ajan, kertoo neuvotteleva virkamies Marjukka Mähönen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Niinpä tuossa maataloutta vahvistetaan. Mikä on hyvä tavoite siellä, riippumatta siitä, missä tahdissa ilmastoennusteet toteutuvat. Riippumatta siitäkin, toteutuvatko ne lainkaan.

[Heikki Jokipii]

Hurjia näkymiä - vuoteen 2050 (!!!) mennessä:

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maksaa kehitysmaille maltaita

Vai kuinka hurjia ne ovat (lihav. HJ):

Järjestön laskelmien mukaan mikäli lämpötila nousee pelätyt kolme astetta, yhteensä kehitysmaiden taloudet menettävät vuosittain 1,7 biljoonaa dollaria, eli 1,3 prosenttia niiden bruttokansantuotteesta vuoteen 2050 mennessä.

Toistaen: 1,3 prosenttia.

Tuossa arviossa muuten - kevyesti laskeskelin - oletetaan kehitysmaiden tulojenkin kasvavan nykyisestä ehkä kaksinkertaisiksi tai ylikin samana aikana.

Eli taas ollaan kysymyksessä, miten oikeutettua on vaatia nyt eläviä köyhiä uhrautumaan tulevien rikkaampien sukupolvien hyvinvoinnin vuoksi. Varsinkin, jos jokaisen toimenpiteen tulos ja teho on kuitenkin teoreettinen, eikä oikeastaan koskaan uhrautujan elinaikana ole edes havaittavissa.

[Heikki Jokipii]

Ja heti perään, maailma.netiltä (lihavoinnit HJ):

World Vision: Nälkä uhkaa miljoonia lapsia – syynä El Niño

"Köyhiä yhteisöjä on myös tuettava El Niñon kaltaisiin äärimmäisiin sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tämä tarkoittaa muun muassa sosiaalisten turvaverkkojen kehittämistä, katastrofiriskien hallintaa sekä kestävän ja ilmastoälykkään maatalouden tukemista. Tämän on oltava prioriteetti myös tulevassa Pariisin ilmastokokouksessa", sanoo Niskanen.

Jos jostain on konsensus - jota ilmastonuutosteoriasta väitetään - niin siitä, että (mahdollinen) ilmastonmuutos ja (ainakin) vuosisatoja toistunut El Niño -ilmiö eivät millään tavoin liity toinen toisiinsa.

El Niño -ilmiö on kyllä "äärimmäinen sääilmiö", jos on ollakseen (sen voimakkuus vaihtelee). Mutta IPCC:n "voimassa olevien" viimeisten raporttien mukaan ei ole näyttöä  siitä, että ""äärimmäiset sääilmiöt" olisivat ylipäänsä lisääntyneet! Ilmastonmuutoksen kanssa tai ilman.

Mutta kun iltapäivälehti tekee juttua jostakin "äärimmäisestä sääilmiöstä", niin aina löytyy Suomen ilmatieteen laitokselta haastateltava, joka - suoran syy-yhteyden ensin kiistettyään - sanoo jotain sellaista, että tällainen eli sellainen "ei ole ristiriidassa" ennusteiden kanssa tms. Nämä vihreät tiedottajat löytävät helposti internetistä jopa sellaisen "tiedemiehen" joka väittää, että syy-yhteys on olemassa.

[Heikki Jokipii]

Tässä Kepan artikkelissa esitetään ihan hyvä kysymys:

Mitä väliä Pariisin ilmastokokouksella on tansanialaisille?

Mutta vastaus on sitten sitä luokkaa, että Tansaniaa riivaavista, maataloutta suuresti haittaavista epävakaisista säistä päästään, jos Pariisin ilmastokokous onnistuu.

Ja siltä osin kuin vastaus ei ole tätä, se on sitä, että maataloutta tulee suuresti maassa kehittää. Joka olisi vaatimuksena joka tapauksessa, oli ilmastonmuutosta tai ei.

Ja kyllä noiden artikkelissa mainittujen sähkökatkosten ehkäisemiseksi - kun se ei uusiutuvilla tunnu onnistuvan - tulee kyllä heti mieleen, että tarvittaisiin yksi tai useampia kivihiilivoimaloita! Ja eiköhän niiden avulla jotain voitaisi tehdä vesiongelmillekin!

[Heikki Jokipii]

Tällainen on nyt ilmestynyt:

Uusi tutkimustyökalu näyttää, miten ilmastotoimet vaikuttavat tulevaisuuden nälkätilanteeseen

Epäilemättä alan jo nalkuttaa, mutta kysyn edelleen, onko sellaista työkalua, joka näyttäisi,  miten muut toimet vaikuttavat (nykyiseen ja) tulevaisuuden nälkätilanteeseen?

Käyttäjät voivat valita ajan – nykypäivä, 2050-luku ja 2080-luku – ja nähdä alttiutta ilmastonmuutoksen lisäämään nälkään sopeutumistoimien ja päästömäärien mukaan.

Valitkaa nykypäivä! Tuossakin järjestelmässä, mutta erityisesti tuossa hahmottelemassani toisessa järjestelmässä.

Tuossakin WFP:llä kyllä näyttää olevan nykyhetki ja lähitulevaisuus ensisijaisena silmämääränä:

Tukeakseen vastikään allekirjoitettuja vuoden 2030 kestävän kehityksen agendaa, WFP tähtää kunnianhimoisesti poistamaan nälän maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuskartta näyttää, miten ilmastonmuutos tekee tästä tehtävästä entistä vaikeamman. Suojellaksemme seuraavan 15 vuoden aikana saavutettuja voittoja, vuoden 2030 jälkeen meidän on pysyttävä valppaina jatkaessamme sopeutumisen rahoittamista.

Eli kyse on osittain ilmiöstä, että se ilmastonmuutos nyt täytyy tunkea joka paikkaan, nykyisin. Mutta jotain aikaa ja rahaa tuonkin järjestelmän tekemiseen on mennyt.

[Heikki Jokipii]

Suomen IPS näyttää nyt vaihtaneen painopistettään. Enää ei välttämättä ole nlin kuin aiemmin olemma väittäneet. Nyt tämän viikon aiheista sen (tavanomaisesta) neljästä aiheesta peräti kolme liittyy ilmastonmuutokssen: [...]

Nyt se on siellä mennyt vallan villiksi. Käytännöllisesti katsoen kaikki artikkelit, elleivät suoraan littyisikään asiaan, ainakin siihen jotenkin viittaavat.

Maatalousuutisten osastossa. Se on nyt niin ajankohtaista.

[Heikki Jokipii]

Kepan uutinen:

Germanwatch: Sään ääri-ilmiöt iskevät kovimmin köyhiin

On ilman muuta selvää, että noin käy, mitä tuo otsikko väittääkin.

Mutta asiassa on pari ongelmaa:

1) IPCC:n mukaan äärimmäiset sääilmiöt eivät ole ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet. Ainakaan vielä.

2) Mitä siis tehdä asiassa? Yritetäänkö vaikuttaa (tulevaisuuden) säähän ja ilmastoon? Se tie on joka tapauksessa hyvin hidas ja pitkä. Vai yritetäänkö (nyt) tehdä köyhistä rikkaampia? Hidas tie voi olla sekin, mutta luultavasti kuitenkin nopeampi. Ja sellainen, jossa voi nähdä ainakin paikallisia onnistumisia, suhteellisen järkevällä aikavälillä.

(Kommentti lähetetty myös Kepan palstalle.)

[Heikki Jokipii]

Sitten siinä on sellainenkin mekanismi - kun olen varsinkin IPS:n uutisointia seurannut - että sen seitsemän asiaa, jotka haluttaisiin ilmastoon ja näihin ilmastoneuvotteluhin kytkeä, eivat siihen ehdi tai mahdu. (Sukupuolinäkökulmaa, alkuperäiskansojen oikeuksia, ja "oikeutta" yleensä jne.)

Tätä kirjoitaessa en vielä tiedä, mitä Pariisissa on (ylipäänsä) hyväksytty, mutta olen aika varma, että jos jotain, eivät siellä ainakaan kaikki erikoistoiveet ole menneet läpi. Vaikka niistä on viljalti näissä em. uutisissa sitä vaadittu.

Erittäin todennäköistä (siis, luultavasti) on, että monesta tällaisesta asiasta ei mainita sanaakaan.

Mutta maataloudesta on tavallaan pikku pakko jotain siinä sanoa. Ja nyt tavallaan vähän jännittää, mitä se on. Se tuskin on kuitenkaan sellaista, mitä (paikallakin vaikuttamaan pyrkinyt?) kansainvälinen luomuliitto IFOAM siinä asiakirjassa haluaisi olevan.

[Heikki Jokipii]

Ilmastonmuutokseen voi yrittää "vastata", sitä voi jopa yrittää estää, mutta tuo 66% väestönkasvu, se, se on luonnonlaki, se vain tapahtuu.

Sama lähtökohta, asenne tuntuu olevan tässäkin uutisessa:

Tutkimus: Maailman väestö kasvaa luultua enemmän

Hän muistuttaa, että väestönkasvu voi pahentaa ilmastonmuutosta, tartuntatauteja ja köyhyyttä.

Tutkijoiden mukaan suurin osa kasvusta tulee tapahtumaan Afrikassa, jossa väestö paisuu miljardista neljään miljardiin vuosisadan lopussa. Syynä on se, että syntyvyys ei ole laskenut niin paljon kuin on ennustettu.

(lihav. HJ)

Silti oli näin, minkä Mauri Mattsson toi kysymyksellä HS:ssa eilen esille:

Miksi Pariisissa ei puhuttu väestönkasvusta?

[Heikki Jokipii]

Kun samassa yleisönosastossa sitten esitettiin vastaava kysymys lihansyönnistä, niin Suomen ilmastoneuvottelijoiden edustaja vakuutti, että asia oli tullut neuvotteluissa esille, ja siitä jotain linjanvetoja tehtiin, vaikkeivät ne itse sopimustekstissä näkyneetkään.

Mauri Mattssonin kysymykseen ei ainakaan siellä ole kukaan mitenkään reagoinut.

[Heikki Jokipii]

Tämä on erittäinen epäselvästi, suorastaan harhaanjohtavasti kirjoitettu uutinen:

Tutkimus: Kuivuuden ja kuumuuden aiheuttamat satotuhot kasvaneet

Tämän ymmärtää niin, että maailman viljasadot ovat selkeästi vähentyneet, eikö:

Kuivuus ja äärimmäinen kuumuus ovat leikanneet maailmanlaajuisesti viljasatoja keskimäärin 9–10 prosenttia viime vuosikymmeninä, käy ilmi tuoreesta kanadalais-brittiläisestä tutkimuksesta.
[...]
Eniten kuivuus on vaikuttanut yllättäen teollisuusmaihin: tutkimuksen mukaan Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Australaasiassa viljantuotanto putosi keskimäärin 19,9 prosenttia.

Mutta siitä ei ole kyse, maailman viljasadot ovat tasaisesti kasvaneet. Tutkimuksen tulos oli vain se, että jos kuivuus on iskenyt, niin sitten nämä vahingot ovat olleet entistä isommat. Tämä täytyy päätellä tällaisista lauseista:

Pohjois-Amerikassa syynä on se, että usein laajoilla alueilla viljellään samaa kasvia, joka tuhoutuu kuivuuden takia kokonaan.

Tarinahan jatkuu:

Kehitysmaissa taas pelloilla vallitsee usein eri lajien sekamelska, jolloin osa kasveista selviää äärimmäisestä säästä, kertoo McGillin yliopiston tutkija Corey Lesk.

Eli USA:n maissiin viitataan, ja oikeastaan joihinkin huonoihin vuosiin, jolloin maissisadot ovat osittain epäonnistuneet.

Mutta jos katsotaan vaikka tätä käyrää maissin keskisadoista siellä, joka päättyy huonoon vuoteen 2012, näemme, että sinäkin vuonna sato oli yli nelinkertainen verrattuna aikaan ennen 2. maailmansotaa, maissinviljelyyn käytettyä hehtaaria kohti. Ja tasaisessa kasvussa, vuosittaisesti toki vaihdellen.

Tässä ko. tutkimuksen perusteellisempi krittiikki:

Global agricultural production demonstrates Ramankutty et al. is just more global warming hot air

Jossa kerrotaan mm. että juuri nyt USA:n viljavarastot ovat tupaten täynnä maissia ja soijaa!

[Matti Pekkarinen]

... "väärin sammutettu" sanoi palopäällikkö, kun tuli palopaikalle myöhässä ...

[Heikki Jokipii]

[...]
Kuusi prosenttia on noin 1/17 –osa 100:sta. Niinpä jos tuo kuusi prosenttia aiheuttaa 25-kertaiset päästöt, loppuosa aiheuttaa vain 16 ”yksikköä”, yhteensä siis  41 ”yksikköä”. Jos se on kaksinkertainen määrä eurooppalaiseen verrattuna, Euroopan vastaava luku on siis noin 20,5. Eli suurempi kuin tuolla Brasilian loppualueella. Ihan näillä luvuilla.

Jos siis Brasilia ei raivaisi sademetsiä, sen naudat tuottaisivat vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Euroopassa keskimäärin.

Intuitiivisesti jo tätä siis laskeskelimmekin, mutta tässä nyt olisi oikein tutkimus, joka väittää näin:

Higher beef production could lower Brazil’s emissions, study says

Eli suurempi pihvilihan tuotanto voisi vähentää Brasilian kasvihuonepäästöjä. Jos sitä harjoitetaan cerrado-tasangoilla ja jätetään sademetsät rauhaan.

[Heikki Jokipii]

Kaikkea sitä kuulee. Tämän mukaan varhainen maanviljelys käänsi maailmaa uhkaavan ilmaston viilenemisen trendin:

Early agriculture staved off global cooling, mounting evidence suggests

Hesarikin julkaisi jutun uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt lykkäisivät tulevaa jääkautta. Ihan juuri nyt, kun Helsingissäkin  on n. -15 astetta, en osaa kauheasti kaivata jääkautta.

[Heikki Jokipii]

Tästä asiasta on IPS kirjoittanut aiemminkin:

Radio rage in India

A group of farmers are huddled around a radio set sipping hot tea and tuned in to Sarathi Jhalak, a local community radio station (CRS) broadcasting on FM 90.4. On air is a programme about climate change that has everybody hooked. Experts are sharing simple tips on how farmers can pro-actively minimise the impact of erratic weather on their crops.

“I have no knowledge about climate change,” says Ram Kutty, a 60-year-old farmer, “so it’s nice if experts can explain it to me in a simple language what it is and how I can protect my fields. Lack of planning in our work can mean the difference between penury and prosperity. That’s why community radio has become my best friend.”

(lihav. HJ)

Entisaikaan tuota sanottiin Suomessa säätiedotukseksi.

Jonka maajussit silloinkin kuuntelivat korvat höröllä.