Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Matti Pekkarinen]

Olin ehkä vaikeaselkoinen hieman ylempänä olleessa viestissä hiilidioksidin ja lämpötilan keskinäisestä riippuvuudesta.

Siis: teoria oli se, että riippuvuutta on, mutta niin päin, että (ilmaston lämmetessä vaikkapa jääkaudesta palautuessa) merien lämpeneminen nostaa CO2-määrää ilmassa. Viive on 800 vuotta, joten saatamme nyt olla vaiheessa, jossa viileneminen jo hiljakseen alkaa, mutta CO2- pitoisuus jatkaa vielä nousuaan sen 800 v. Ans kattoo.

Mikähän on tilanne Maan radan elliptisyyden muutoksessa ja pyörimäakselin kallistuksessa. Ne molemmat vaikuttavat ainakin jääkauden (kesto kymmeniätuhansia vuosia) syntyyn... entä Auringosta lähtevän tulosäteilyn määrä, joka lienee selitys lyhyempien jaksojen (kymmeniä tai satoja vuosia?) lämpövaihteluihin... entä sen ennustettavuus?

[Heikki Jokipii]

Tähän asti sitä on tultu, kun tutkimus etenee. Me ihmiset olemme kyllä asiassa edelleen vikapäitä, mutta ilmaston lämmittämiseen syyllistyvät maan matosetkin (Guardian, "Global Worming")

Ja matojen  määrä on kasvussa! Ja luomulannoitteiden lisääntyvä käyttö merkitsee lisää ravintoa madoille! Niin siellä sanotaan.

[Heikki Jokipii]

Ja juuri kun kansa oli sopivasti saatu tietoiseksi lihan himon syntisyydestä, kunnolla syyllistettyä (vaikkei ehkä muuttamaan asiassa käyttäytymistään) niin sitten tuleekin tällaista tietoa:

Reuters: Kasvisdieetin päästöhyöty onkin luultua pienempi
 

Naudanliha tuottaa grammaa kohden keskimäärin 15 kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin kasvikset, mutta kun päästöt rinnastetaan energiasisältöön, ero on enää kolminkertainen.

Lähes 2 000 ranskalaisen ruokavalioon perustuneen tutkimuksen perusteella kalorikohtaiset päästöt ovat kasviksia pienemmät tärkkelyksessä, makeisissa, snackseissa, maitotuotteissa ja rasvoissa. Samalle tasolle kasvisten kanssa ylsivät porsaanliha, siipikarja ja kananmunat.

(Lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Kepan kolumni "Ilmastonmuutos istahtaa viereen" (kirj. Hanne Hämäläinen) on lajissaan hyvin tyypillinen.

Mutta kuinka mahtaa olla?

Keskimääräinen lämpötila Nicaraguassa on ollut samoissa n. 60 vuoden ajan, n. puoli astetta korkeampi kun 1900-luvun alussa. Viimeisen 30 vuoden aikana sateisuus on vähentynyt tasolle - jolla se oli välillä 1930-1960. Tieto löytyy täältä, vaikka vähän vaikeasti.)

Olikohan Doña Leticia sitä mieltä, että ennen oli kaikki paremmin? Oltiin köyhiä, mutta onnellisia - mutta sitten tuli tuo ilmastonmuutos!

Ja paljonko  Doña Leticiaa auttaa, ellei enää jatka täällä Suomessa tapaansa "kökkiä lämpimässä suihkussa luvattoman pitkiä aikoja"?

[Heikki Jokipii]

Aika hurja oli tämä kohta HS:n kuukausiliitteen Tarja Halosen haastattelussa (haastattelijana Saska Saarikoski):

Parin minuutin jälkeen alan tunnistaa termistökaaoksessa jonkinlaisen toistuvan kuvion.

[SS:]Ymmärränkö oikein, että haluaisimme suojella planeettaa, mutta etelän maiden mielestä nyt on heidän vuoronsa tulla rikkaiksi ja tupruttaa ilmakehä täyteen saasteita, ja sen he tekevätkin, ellemme me maksa heille tarpeeksi paljon rahaa?

[TH:]"Sinne päin. Me yritämme sanoa heille, että on vain tämä yksi planeetta. He sanovat, että ok, mutta antakaa sitten meille enemmän rahaa. Ja me vastaamme, että ei meillä ole enää rahaa, älkää tappako lypsävää lehmää."

[Heikki Jokipii]

Tässä Rob Lyonsin artikkelissa  ...

We need a bit more hunger to end poverty

(vapaasti: "Meidän täytyisi olla nälkäisempiä pyrkimyksessämme lopettaa köyhyys")

... on suurin piirtein se idea, jota on täälläkin yritetty sanoa. Tässä ingressin vapaa käännös:

"Väitteet siitä, että ilmastonmuutos aiheuttaisi tulevaisuudessa massiivisen nälkäkatastrofin, voivat itse asiassa tehdä vaikeammaksi maailman ruokkimisen"

[Heikki Jokipii]

Ilmastonmuutosasia vaikuttaa  ikävästi tälläkin tavalla, epäsuorasti, köyhiin kehitysmaihin:
 
Parlamentin päästökauppapäätös iskee Suomen kehitysapuun
 
Minusta on yleisesti älytöntä, että jotkut tietyt valtion tulot määritellään käytettäväksi johonkin tiettyyn tarkoitukseen.
 
Aikanaanhan Alkon voittovarat oli sidottu käytettäväksi mm. alkoholihaittojen torjumiseen. Silloin vitsailtiin, että päästäkseen alkoholistihoitolaan, juopon täytyi ryypätä reippaasti, jotta hoitokustannuksiin olisi valtiolla varaa (ja kun hän on hoidossa, valtion tulot ehtyvät, jolloin jne.)
 
Mutta en siis kritisoi sitä,  ettei kehitysmaiden nälällä ja EU:n hiilidioksidipäästöillä ole edes asiallista yhteyttä, vaan tuomitsen kaiken "korvamerkityn" rahan valtion rahankäytössä.

[Heikki Jokipii]

Tässä Liberon/maailma.netin jutussa toimittaja ei pääse oikean syyn jäljille, vaikka haastateltu viljelijä suorastaan tyrkyttää sitä.
 
Aurinko kypsyttää tomaatit

Saharan eroosion levittäytymisestä ja kuumemmasta auringosta aiheutuva kuivuus aiheuttavat myös muita ongelmia alueella. "Maa tuottaa vähemmän ruokaa kuin se tuotti ennen. Se on loputon tie. Koska sato on nykyään pienempi, täytyy viljellä tiheämmin, mutta koska viljellään tiheämmin, maaperä ei ehdi toipua ja köyhtyy entisestään. Esimerkiksi pavuista saatava sato on puolittunut muutamassa vuodessa."

Oireethan viittaavat selvästi ravinnekatoon maaperässä. Ja sen viljelilijä käytännöllisesti katsoen sanoo, itse.

Siis sen sijaan, että (kuten jutun "alalaatikossa" tehdään) syytettäisiin asiasta (kulman kautta) lannoitteita, niitä pitäisi nyt äkkiä lisätä tuon viljelijän pelloille!

Ravinnekato on alkusysäys eroosiollekin, seuraavaksi tuleekin sitten yritys ottaa maasta viimeisetkin irti, kuvattuun tapaan.

Katsoin ohimennen saatavissa olevia tilastoja (netistä) Guineassa esim. riisin osalta. Sadot ovat pysyneet ainakin 14 vuotta samalla tasolla, mitään "ilmastonmuutoksen" vaikutuksia ei näy.

Mutta luulen, kun ko. haastateltu puhui ilmaston muutoksista, hän varmasti tiesi, että tällaista puhetta halutaan länsimaissa kuulla.


PS 23.4.13: Samanlaista juttua ovat muuten viittaukset Saharaan. Ensinnäkään Sahara ei ulotu Guineaan asti, ja toiseksi se ei ole leviämässä etelään, vaan itseasiassa juuri päinvastoin. Mutta niin tottuneita olemme tuohon teoriaan, miten aavikot vain laajenevat, niin täydestä menee, monelle, tuo tuossakin.

Haastateltu muuten on ns. ilmastoskeptikko: hänhän kannattaa teoriaa, että auringossa on ilmastomuutoksen syy. Sehän paistaa kuulemma kuumemmin kuin ennen, hänen nuoruudessaan ...

[Matti Pekkarinen]

"Viljellä tiheämmin". siis välivuosia eli lepovuosia jää vähemmän? Jolloin maa toipuisi... mutta eivät ravinnepuutokset korjaannu paljoakaan vaikka miten odoteltaisiin. Maahiukkasten rapautuminen yhä pienemmiksi ja K:n ja P:n liukeneminen niistä... typen kohdalla eliöt jotka sitoisivat maahan typpeä... kaikki nuo toimivat liian hitaasti. Ja karjanlantaa on rajoitetusti. Ei ole kehitetty eläintä, joka kakkisi enemmän ravinteita kuin syö... ja lannan typen hyötysuhde on aika surkea. APULANTAA siis tarvitaan, aivan samoin kuin kaikkialla muuallakin.

ASIASTA TOISEEN: AIEMMIN ESITTÄMÄNI KYSYMYS ON VIELÄ AUKI:
Mikähän on tilanne Maan radan elliptisyyden muutoksessa ja pyörimäakselin kallistuksessa. Ne molemmat vaikuttavat ainakin jääkauden (kesto kymmeniätuhansia vuosia) syntyyn... entä Auringosta lähtevän tulosäteilyn määrä, joka lienee selitys lyhyempien jaksojen (kymmeniä tai satoja vuosia?) lämpövaihteluihin... entä sen ennustettavuus?

Sattuisiko joku tietämään?

[Ville Aarnikko]

Kyse on Milankovichin jaksoista ja ne on ilman muuta otettu huomioon tutkijoiden malleissa. Tässä Jouni Räisäsen erinomaisessa ilmastonmuutosluennossa on yhteenveto myös muista luonnollisista vaikutuksista, sekä siitä minkälainen vaikutus niillä on verrattuna ihmisen aiheuttamiin päästöihin:

Intro luonnollisiin vaikutuksiin (2min 44sek): http://www.youtube.com/watch?v=gpYoSgfeXXI&feature=youtu.be&t=2m44s

Ilmastoa muuttavat tekijät (21min 25sek kohdalla kommentti Auringon merkityksestä nykyiseen ilmastonmuutokseen): http://youtu.be/gpYoSgfeXXI?t=21m25s

Simulaatiot luonnollisilla vaikutuksilla ja ilman niitä (34min 45sek): http://youtu.be/gpYoSgfeXXI?t=34m45s

Koko luento on katsomisen arvoinen, ja videon kuvauksesta pääsee hyppäämään suoraan haluamaansa kohtaan. Luento on siis yhteenveto tämänhetkisestä tieteellisestä konsensuksesta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

Mm. täällä tarkemmin Milankovichin jaksoista:

http://www.skepticalscience.com/Milankovitch.html

[Ville Aarnikko]

Tässä Jounin kirjoittama artikkeli tuon luennon pohjalta Skeptikko-lehteen:

http://www.skepsis.fi/lehti/2013/Skeptikko-2013-1_ilmastonmuutos_on_taalla.pdf

"Nykyisten arvioiden mukaan kasvihuoneilmiön voimistuminen lämmittää maapallon ilmastoa kuluvan vuosisadan aikana niin paljon, että se peittoaa kirkkaasti alleen ilmaston luonnollisen vaihtelun vaikutukset."

Tiedoksi: Juttuun tuli painopajalla typoja muutamien lukujen kohdalla, esim. (106-108 v.) tarkoittaa 10 potenssiin 6, jne.

[Heikki Jokipii]

Mutta juuri nyt näyttää siltä, että ilmastomallien kannattajat vetoavat innokkkaasti luonnolliseen vaihteluun, kun lämpötila ei ole 15 vuoteen kohonnut (ja UK:n Met Officen mukaan ei nouse seuraavaan 10 vuoteen).

Elämme nyt sillä tavalla etuoikeutettua aikaa, että aurinko näyttää nyt  menevän sellaiseen vaiheeseen, millainen on viimeksi ollut nk. Daltonin minimin aikana 1800-luvun alussa.

Vaikka CO2-teorian ennusteet ovat epätarkkoja, ja aurinkoteorioitakin on useita, tämä luonnollinen koe asettaa ne nyt kuitenkin tässä n. 10 vuoden aikana vastakkain, ja päästään lähemmäs totuutta.

Asia on sikälikin onnellinen, jos ihan välitöntä lämpenemisen uhkaa ei tuon 10 vuoden aikana ole.

[Heikki Jokipii]

Tämän uutisen mukaan (saksaksi) EU olisi käyttänyt  600 miljardia euroa nk. ekosähkön tuottamisen tukemiseen vuosina 2004-2012 eli yhdeksän vuoden aikana.

Kun meitä on niin paljon tässä EU:ssa, se ei ole ”pekkaa päälle” vielä kovin paljon, kun sen väestömäärällä jakaa (eli vähän toista sataa euroa vuodessa).

Mutta jos sitä vertaa tähän ”rahareikään” …

Mitä maksaisi maailman nälän poistaminen?

… niin noin puolet sen vaatimasta rahasta olisi siis kustannettu tuolla summalla.

[Heikki Jokipii]

Nature Geoscience -lehdessä on nyt ilmestynyt artikkeli, jonka mukaan on mahdollista, että ilmasto lämpenee hitaammin, mitä on tähän asti katsottu.

Ja artikkelissa kuulemma sanotaan, että poliittisten päätöksentekijöiden pitäisi varautua tähänkin vaihtoehtoon.

Minusta se merkitsisi esim. kehitysmaiden tukemisen kohdalla sitä, että unohdettaisiin nk. ilmastorahoitus: ilmastonmuutoksen mahdolliset haitat tulisivat esiin paljon oletettua myöhemmin. Ja keskityttäisiin ihan tässä ja nyt oleviin ongelmiin, joita valitettavasti yhä vielä on mm. nälkä (vaikka tilanne onkin paranemaan päin).
 

[Heikki Jokipii]

Huomaan syyllistyneeni itse lievää törkeämpään numerotaidottomuuteen tässä 5.5.13 puheenvuorossaini:

Mutta jos sitä vertaa tähän ”rahareikään” …

Mitä maksaisi maailman nälän poistaminen?

… niin noin puolet sen vaatimasta rahasta olisi siis kustannettu tuolla summalla.

Olen ajatellut varmasti, että vuosittainen yli 6 miljardia olisi tuo noin puolet tarvittavasta. Mutta kun siinä on kyse 9 vuodesta, niin asiaan käytetty summa vuodessa on yli 60 miljardia, joka summa vuosittain varmasti riittäisi skenaariollamme koko maailman nälän poistamiseen