Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Heikki Jokipii]

Jos tässä viime hetken puristuksessa Cancunissa onnistutaan, eräät tahot ovat varmasti tyytyväisiä.

Mutta tämä ajatus on minusta vaarallinen:

Meksikon laatiman asiakirjaluonnoksen hyväksyminen merkitsisi konkreettista päätöstä kehitysmaita tukevan ilmastorahaston perustamisesta.

Vastineeksi kehitysmaat suostuisivat siihen, että niiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voidaan arvioida kansainvälisesti.

(lihav. HJ)

Kun sen yhdistää vielä tämän tyyppisiin näkemyksiin …

”Nyt on tullut aika muuttaa sanat teoiksi ja antaa naisille myös talouteen liittyviä vaikutusmahdollisuuksia. Näin voidaan samalla torjua köyhyyttä ja ilmastonmuutoksen uhkaa, korosti puheenvuorossaan Maailman ruokaohjelman WFP:n apulaispääsihteeri Sheila Sisulu. 

Sisulun mielestä naisten olisi päästävä osallistumaan taloudelliseen päätöksentekoon tasa-arvoisesti yhdessä miesten kanssa.

”Talouteen tarvitaan nyt vihreää kasvua. Se tarkoittaa sitä, että samalla kun voitetaan köyhyys, parannetaan myös ruokaturvaa, ympäristön tilaa ja torjutaan ilmaston lämpenemistä.”

Naisten kannalta ilmastonmuutoksen torjunnassa Sisulun mielestä keskeisessä asemassa on uusiutuva energia.

”Etenkin kehitysmaissa juuri naiset vastaavat muun muassa polttopuun keruusta ja ruuanlaitosta.” *)

(lihav. HJ)

… niin pelkään pahoin, että tästä rahastosta tulisi ”vihreälle imperialismille” myös ”kiristysruuvi”, kehitysmaat painostettaisiin ratkaisuihin, jotka miellyttävät rikkaita maita, ja jotka olisivat rikkaiden maiden nyt vallalla olevien vihreiden ideoiden mukaisia. Ja jotka pitävät - käytännössä - kehitysmaat köyhinä. Joku luomuviljelyn suosiminen olisi varmaan agendassa ihan ykkössijalla, onhan se niin kauheata käyttää fossiilista aineista isolla energiankulutuksella  tehtyä typpilannoitetta ….

***

Ettekö usko, olenko minä tässä jo vainoharhainen?

Ei, en ole, kyllä tätä ”sotaa”  käydään yhä edelleen, ja herkeämättä.

Nyt juuri äskettäin toinen YK:n avustusjärjestö IFAD julkaisi tämän raportin, jossa näennäisesti kerrotaan maaseudun köyhyydestä, mutta sisäsivuilla ajetaan luomuviljelyn asiaa. Muun muassa sillä perusteella, että luomuviljely olisi ilmastoystävällinen viljelytapa. Ei, ei raportissa suositeltua linjaa tietystikään siellä sanota luomuviljelyksi!

______________

*) Ynnä muusta. Ovatko miehet – "teknologiahuumassaan" - ajatelleet, miten kemiallisilla torjunta-aineilla vaarannetaan juuri naisten työllistyminen? Tämä voisi olla parodinen idea, elleivät  Vandana Shivan kaltaiset ihmiset ajattelisi juuri niin.

[lisäys klo 15:15]

[Heikki Jokipii]

Tällainen hieno puheenvuoto ei ole tullut aiemmin silmiini, vaikka se on jo viime kesältä:

Eija Soini: Ilmastonmuutoksen myytit ja todellisuus – näkökulma Itä-Afrikasta

Lainaus siitä:

Mutta ilmastonmuutosta ei kannata syyttää, kun joet kuivuvat ylärinteiden metsien hakkuiden johdosta, puut hupenevat polttopuuksi, laidunmaat on kaluttu erämaiksi, sadot pienenevät ilman lannoitteita ja maa-aines häviää jyrkkärinteisiltä pelloilta ilman terasseja.

Ilmastonmuutosta on vaikea torjua, mutta näitä köyhyydessä elävien ihmisten paikallisesti aiheutettuja ympäristötuhoja olisi huomattavasti helpompi torjua ja korjata.

PS. Nyt on sanottava, että on Soinin linjalla! 

[Heikki Jokipii]

Tavallaan johdonmukainen lopputulos esiteltiin tänään Hesarin ruokapalstalla artikkelissa ”Mitä enää saa syödä?” (toim.Terhi Hautamäki).

Lähdettiin hiilijalanjäljestä, mutta kun siihen vielä lisättiin eläinten (ja ihmisten) kohtelu, ravinnepäästöt ja vesivaratkin, komeasti saatiin ”kiellettyjen” listalle:

-   kaikki liha
-   (lähes kaikki) kala
-   soija
-   riisi
-   trooppiset hedelmät
-   talvivihannekset
-   suklaa, makeiset, kahvi, tee

Jäljelle jäivät juurekset, kotimaiset pienet luonnonkalat, luonnonmarjat ja sienet, vilja – ja vesi (kunhan ei pullosta!). *)

Luonnonmarjoistakin varoiteltiin, että nekään eivät ole hyviä, jos autoilee marjakiloa varten 30 kilometriä. Se jäi toimittajalta muuten huomaamatta, että sienten ja marjojen kerääminen vie itsessään enemmän energiaa, kuin mitä niistä saa …

Yllättävää kyllä, luomua ei lainkaan artikkelissa mainittu.

(Pikku ”laatikossa” Hautamäki sitten pohdiskelee johtopäätöksiä tästä. Palataan siihen myöhemmin.)

PS. Artikkelin kuvitus oli mainio: iso lautanen ja haarukka, lautasen keskellä yksi herne!

PS2. On muuten jännää, miten paljon tämä ilmastojalanjäljen kyttääminen yleisesti keskittyy juuri ruokaan. Kun kuitenkin ruoantuotannon osuus kasvihuonepäästöistä on vain muutaman prosentin luokkaa **), ja vaikeasti myös vähennettävissä, vaikka niin haluttaisiinkin. Paljon helpompia vähennyskohteita löytyisi pilvin pimein, "turhemmista" asioista.
____________

*) Pettuleipään ei otettu kantaa - muutoinhan tuossa oli kuvattu köyhän suomalaisen ruokavalio 150 vuoden takaa ... 

**) toisenlaisia väitteitäkin on esitetty, mutta käsittääkseni ne on kumottu.

[Heikki Jokipii]

Lainaan tähän kokonaan Terhi Hautamäen kommentin omaan artikkeliinsa:

Porkkanapaastoko edessä?

Syöminen ei voi olla pelkkää askeettista maailmantuskaa. Se on myös nautintoa, ruokakulttuuria, yhteisöllisyyttä ja ravitsemusta. *)

Ruokavalintoihin vaikuttaa kuitenkin myös huoli ruuan eettisyydestä. Tämä huoli on ihan tervettä. Ei ole liikaa vaadittu, että vaivaamme edes hieman päätämme pakastealtaan ja maitohyllyn välissä.
 
Porkkanapaastolle ei voi ryhtyä, mutta ottamalla selvää ruuan alkuperästä voi valita sopivat askeleet nykyistä eettisempään suuntaan.
 
Siitä tulee hyvä mieli. Ruokakin maistuu paremmalta.

Mitä tässä siis sanotaan? Osoitettuaan, että kaikki se, mikä poikkeaa Saarijärven Paavon dieetistä, on jotenkin synnillistä, Hautamäki kuitenkin realistisesti antaa itselleen ja muille anteeksi sen, ettei sitä nykyaikana kuitenkaan kukaan käytännössä noudata.

Mutta hyvä on siis tuntea pikkuisen huonoa omaatuntoa – se on jonkinlainen pikantti mauste! Ja tehdä ihan pikkuisen valintoja ruokakaupassa.

Jotenkin tästä tulee mieleen takavuosien makkaramainos TV:ssä, jossa Esa Pakarinen, laitettuaan itselleen kunnon makkara-annoksen, muisti, että vihanneksiakin pitää olla, ja laittoi annoksensa päälle yhden persiljan oksan (katsoen epävarman näköisenä kameraan).

_____________________

*) Ja jos et tänä päivänä muista ”nautintoa, ruokakulttuuria, yhteisöllisyyttä ja ravitsemusta”, eli jos nautit vääristä ruokalajeista, jotka ovat ihan ”passe”, ja syöt yksin tai arkisesti, ja hiukankin epäterveellisesti – siitä sinun täytyy myös tuntea syyllisyyttä!  

[Heikki Jokipii]

Olisin halunnut em. artikkelin olevan kokonaan netissä, jotta sitä olisi voinut käsitellä yksityiskohtaisemmin.

Kun on asia niin, että tietyt tavoitteet (oletetun) ilmastonmuutoksen suhteen, tietyt tavoitteet muun luonnon suhteen ja vielä erikseen eläinten (oletetun) hyvinvoinnin suhteen eivät olekaan välttämättä edes sopusoinnussa keskenään.

1.   Säilöntäasia, erityisesti ne ”aineet”

Viittasimme tuolla jo erääseen luomukokkiin, joka saa nyt oman TV-ohjelmansa. Artikkeli alkoi tarinalla siitä, miten järkyttynyt hän oli, kun jossain kolme viikkoa kotona odottanut leipä oli vielä OK, eikä ollut pilaantunut.

-   mitä enemmän ruokaa pilaantuu, sitä enemmän se tietysti rasittaa – turhaan vielä - ympäristöä

2.   Eläinten liikkumismahdollisuus

-   mitä enemmän eläimet liikkuvat, sitä enemmän ne käyttävät tähän energiaa. Ja sitä enemmän tietysti syövät. Eli paljon liikkuneen eläimen liha on aiheuttanut enemmän hiilidioksidipäästöjä

3.   Eläimen pitkä ikä

-   on tietysti sama juttu. Nopeasti teuraaksi kasvatettu eläin on myös ilmastoystävällinen

Jos esim. hormoneja tms. käyttämällä siis hoidetaan asia niin, että eläin on nopeasti ja tehokkaasti syötävissä, co2-päästöt jäävät pienemmiksi.

Mutta sovita sitten näitä tosiasioita, jos olet vihreä. No, ainahan asiat ovat, kun oikein ja paljon puhuu, ”sovitettavissa”: ”Nyt on ihan väärä lähtökohta nähdä näitä asioita vastakkaisina, koska [kyllä tähän aina jotain keksii, kun yrittää] …”
 

[Heikki Jokipii]

Tämä Ruokatiedonkin uutinen myöntää, että ruoan lisäaineiden täydellisestä hylkäämisestä voisi seurata tämä:

Jos vaikkapa monet kastikkeet, leikkeleet tai ravintorasvat pilaantuisivat parissa päivässä, voisi ruokahävikin määrä selvästi lisääntyä.

***

Yksi yksityiskohta pitää muuten vielä poimia esiin tuosta Terhi Hautamäen artikkelista
 
Siellä on lause (lihav. HJ):
 
"Suuret sikatilat, kuten muukin maatalous, rehevöittävät myös vesistöjä".

Miksi niin "suuret" sikatilat sen tekisivät? Kirjoittaja - monen muun tavoin, joka saman ajatuksen esittää, vertaa varmaan mielessään pientä sikalaa ja suurta sikalaa, ja päätyy lopputulokseen, että kyllähän se suuri sikatila rehevöittää enemmän.
 
Eikä mieti, että niitä pieniä pitäisi tämän suuren korvaamiseksi olla monta.
 
Eikä sitä, että juuri näissä suurissa on helpompaa ja taloudellisempaa ottaa sianlanta talteen ja lähettää se kiertoon.
 
Onko asiasta tutkimusta Suomessa, mutta uskoisin, että jos sellainen on tai tehtäisiin, tuo lause pitäisi laittaa muotoon:
 
"Pienet sikatilat, kuten muukin maatalous, rehevöittävät myös vesistöjä".
 
Tai sitten kumpaistenkin valvonta on Suomessa riittävän tehokasta, ja tuloksena on tasapeli.

***

Suurnavettoja ei viherväki jostain syystä samalla tavalla (verbaalisesti) ”vainoa” kuin suin suursikaloita, mutta niiden kohdalla pätee tietysti sama logiikka. Joskin mummon ainoa lehmä päästää metaania vähemmän kuin suurnavetan sanokaamme 300 lehmää, tietysti tämän suurnavetan tuotantotulokseen tarvitaan (vähintään) sitten 300 mummoa ja 300 ainoaa lehmää, ja metaanipäästöt ovat samat. *)


__________

*) Mummojen metaanipäästöjä ei tässä arviossa ole mietitty! 

[Heikki Jokipii]

Mitä lihaan tulee, niin nyt Euroopan komissio näyttää samalla tavalla antavan periksi kuin Terhi Hautamäkikin! 

Kertoo Vihreä Lanka:

Kansalaiset saavat syödä lihaa ja ajaa autoilla jatkossakin

Löysäilyksi näyttää menevän, mutta sen verran selkärankaa toivoisi komissiolla olevan jatkossa, että se saisi kiellettyä edes luomulihan!  

[Heikki Jokipii]

Tästä lisäaineettomuudesta näyttää nyt olevan jonkinlainen kampanja kuitenkin meneillään:

Kysely: Kuluttajat haluavat rajoittaa lailla ruuan lisäaineiden määrää

Tuoreen kuluttajakyselyn mukaan 66 prosenttia suomalaisista haluaisi rajoittaa lailla sitä, kuinka montaa eri lisäainetta elintarvikkeessa saa olla. He ilmoittavat myös olevansa valmiita maksamaan enemmän lisäaineettomasta ruuasta.

Ovatkohan sittenkään, kun ollaan kaupan kassalla (vrt. luomu). Ja ovatkohan sitten tyytyväisiä, kun ostettu ruoka pilaantuukin yllättävän nopeasti?

Ja ovatko vihreätkään sitten tyytyväisiä?

Kun on sitten olemassa myös tämä kampanja ja tutkimushanke ruoan pois heittämistä vastaan.

Englanniksi: "You can't have it both ways".

[Heikki Jokipii]

Nyt alkaa tulla toisia ääniä, jopa Guardian, joka varmasti on ilmastonmuutoksen vastustamisen asialla muutoin, on julkaissut artikkelin, jossa todetaan ...

Guardian on the food crisis: nothing to do with global warming

... että siis  ruokakriisillä ja ilmastonmuutoksella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tössä vielä linkki alkuperäiseen artikkeliin:

How we engineered the food crisis

... eli: kunka me tekemällä teimme ruokakriisin. "Kiitokset" tästä annetaan geenimuuntelun epäonnistuneelle sääntelylle ja biopolttoaineille.

***

PS. Tänään klo 20:30 on kuulemma se "Earth Hour". Eikö se ollut niin, että asiaa juhlistetaan sytyttämällä kakki mahdolliset valot tunniksi palamaan? Symbolina valon ja valistuksen etenemiselle? "Mehr Licht", kuten jo valistusfilosofi Goethe sanoi. Tätä ei minusta kannata haihatteluna ohittaa. Meidän perheessä ainakin laitetaan koko kodissa kaikki valot päälle!

[Heikki Jokipii]

Tässä Ruokatiedon uutisessa …

Tutkimus: Brasilialaisen naudanlihan ilmastokuorma oletettua suurempi

…tarjoutuu mielenkiintoinen laskelma – jota ei Ruokatieto (eikä tutkimuksen tekijä) ole tehnyt loppuun saakka.

Kaksinkertainen ilmastokuorma Eurooppaan verrattuna

Vain noin kuusi prosenttia maan tuottamasta naudanlihasta on peräisin Amazonasin hakatuilta alueilta. Siksi kansainväliset hiilijalanjälkimittaukset eivät laske tällaiselle lihalle lainkaan metsien kaatamisesta johtuvia hiilidioksidipäästöjä.

Apulaisprofessori Sverker Molander Chalmersista toteaa kuitenkin, että nuo kuusi prosenttia lihaa aiheuttavat noin 25 kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin muualta Brasiliasta peräisin oleva naudanliha. Sen vuoksi brasilialaisen naudanlihan keskimääräinen ilmastokuorma on kaksi kertaa niin suuri kuin eurooppalaisen naudanlihan aiheuttama kuormitus.

Kuusi prosenttia on noin 1/17 –osa 100:sta. Niinpä jos tuo kuusi prosenttia aiheuttaa 25-kertaiset päästöt, loppuosa aiheuttaa vain 16 ”yksikköä”, yhteensä siis  41 ”yksikköä”. Jos se on kaksinkertainen määrä eurooppalaiseen verrattuna, Euroopan vastaava luku on siis noin 20,5. Eli suurempi kuin tuolla Brasilian loppualueella. Ihan näillä luvuilla.

Jos siis Brasilia ei raivaisi sademetsiä, sen naudat tuottaisivat vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Euroopassa keskimäärin.

Voi olla faktaa, että sademetsistä raivattua alaa käytetään laiduntamiseen – koska sademetsistä raivattu ala on huonoa viljelysmaata.

Mutta miksi sinne on menty? Minusta syyttävän sormen voi suoraan pistää osoittamaan biopolttoaineita. Sitä ”cerrado” –maata, joka on soveltunut erittäin hyvin karjankasvatukseen, on nyt laajasti raivattu sokeriruo’olle. Jolloin siellä ei enää voi laiduntaa.

Mutta lihatuotannon syyllistäminen tietysti sopii eurooppalaisille, jotka näin saavat hyvän verukkeen protektionistisille pyrkimyksilleen.

Alkuperäisestä syyllisestä kertominen voisi olla hiukan kiusallista, kun Euroopan maat  (myös Suomi että Ruotsi) ostavat Brasiliasta suuren ellei suurimman osan direktiivien vaatimasta bioetanolista.

[Heikki Jokipii]

”Mielenkiintoinen” …  – ei, nyt olen alkanut käyttää tätä sanaa jatkuvasti, muka neutraalina, vaikka tarkoitan, että kyseessä on kriittinen, kumoava tieto!

Eli tällainen on itse se tieto. Liittyen tähän uutiseen.

Alkuperäisestä tutkimusraportista, eräs (keskeinen) syy kaikkien kasvihuonepäästöjen suuruuteen oli tämä:

vasikkojen saamisen väli on Brasiliassa pitempi  ja lehmien eliniässä on iso ero (parisen vuotta verrattuna 3-4 vuoteen).

Brasilian lehmät ovat siis ”luomuisasti” kyllä ”paremmassa” asemassa – mutta kokonaiskasvihuonepäästöt ovatkin sitten vastaavasti suuremmat!

***

Saatan olla lainannut – omiin ”itsekkäisiin” tarkoituksiini – Raamattuakin liian usein, mutta kyllä tässä yhteydessä en voi olla viittaamatta siihen, miten ”ei voi palvella kahta Herraa” (Matt. 6:24)

[Heikki Jokipii]

Ruokatieto tarjoaa asiassa tänään kaksi naurettavaa uutista, joista toinen osittain perustuu (ilmeisesti) väärinkäsitykseen, mutta toinen on aidosti naurettava, uutisen kohteen toimesta.

1)   Ruokatieto lähtee mukaan tähän WWF:n kampanjaan:

Kahvi, palmuöljy, banaanit ja liha piirtävät suomalaisen sademetsäjalanjäljen

Kuten jo uutisessamme on todettu, koko kohu perustuu nk. hiilijalanjälkeen. Jolla perusteella kaikki Suomessa tuotettu ruoka voitaisiin tuomita mennen tullen.

Lisänä rokassa tämä selvä väärinkäsitys (lihav. HJ):

Sademetsäjalanjäljen laskemiseen nettisovellus tarvitsee asuinpaikan, jonka jälkeen vastataan neljään kysymykseen banaanin, kahvin, palmuöljyn ja lihan kulutuksesta. Tämän jälkeen oman asuinalueen kartalla näkyy, kuinka suuri pinta-ala omaa kulutusta varten tarvitaan etelän tuotantoalueilla.

Ei sentään WWF:kään väitä, että yksi keskimääräinen helsinkiläinen tarvitsisi kahvihampaansa kolottamiseen puolet Helsingin pinta-alasta.

Tuosta voidaan ehkä vielä saivarella, mitä oikein sanottiin,, mutta tämä on yksiselitteistä:

2)    Maa- ja metsätalousministeriö sopeuttaa ruokaketjua ilmastonmuutokseen

Juuri mitään naurettavampaa ei voi olla, kun luemme uutisesta ohjelman aikajänteen:

Maa- ja metsätalousministeriö on luonut itselleen ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelman vuosille 2011–2015.

Tänä aikana, eli yhtenä hallituskautena, ilmasto ei – ihan IPCC:n näkemyksen mukaan – muutu käytännössä yhtään mihinkään. Ei yleensäkään eikä Suomessakaan. Se, millaisia säitä ja lämpötiloja tänä aikana tulee, on yhtä ”Herrassa” kuin aina ennenkin. Eikä tämä ”Herra” kuulu sen enempää Suomen nykyiseen kuin tulevaankaan hallitukseen.

[Heikki Jokipii]

Nyt tämä epäsuora vaikutus näyttää (lopulta) tulleen tapetille (KEPAn uutinen):
 
EU arvioi suhtautumistaan biopolttoaineisiin
 

Alkuvuodesta Euroopan parlamentti kertoi, että tutkimustieto on riittävää, jotta biopolttoaineiden ympäristöjalanjäljessä voidaan huomioida myös niiden niin kutsutut epäsuorat maankäytön muutokset (indirect land use change, ILUC).
 
ILUC tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sademetsää raivataan useissa maissa viljelymaaksi, jotta saadaan käyttöön riittävästi peltoalaa sekä ruoan- että biopolttoaineiden tuotantoon."

(lihav. HJ)

Tämä biopolttoaineiden epäsuora vaikutus oli täysin unohtunut mm. WWF:n kampanjasta ja tai tutkimuksissa brasilialaisen lihan vaikutuksista (ks. edellä).

[Heikki Jokipii]

Jos asiasta tulee keskustelua täällä tai jossain muualla, niin nyt on (suomeksi), minne linkata, jos halutaan tuoda esille, mitä YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö linjaa:

FAO, ilmastonmuutos ja luomuviljely

Asia on ilmaistu YK-järjestöille tyypilliseen tapaan pehmeästi, mutta kyllä linja asiassa silti on kirkkaan selvä.

Jos vaikka Suomi jatkaa luomun suosimista kehitysmaissa (asiasta on täällä oma keskustelunsa), voidaan siten kysyä perusteluja sille, miksi Suomi tässä "sooloilee", poiketen FAO:n linjasta.

[Heikki Jokipii]

Ennustin näin käyvän ja näin siinä kävi:

Ilmastorahaston karu seuraus: Rahat karkaavat terveydenhoidosta metsiin

Ja niin ne ”karkaavat” muustakin varsinaisesta kehitysrahoituksesta.

Katso edellä,  tässä triidissä, puheenvuorojani mm. KEPAn toiminnasta ja painopisteistä. Varsinaisen ennusteeni asiassa tein vuosia sitten KEPAn sivuilla, mutta nyt en pysty sitä puheenvuoroani ko. sivustolta enää löytämään (sivustoa ja sen rakennetta on välillä muutettu).

Ironisinta asiassa on, että nyt IPCC:n seuraavan väliraportin sisällöstä on ”vuotanut” tieto, että sen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus tuskin edes näkyy seuraavan 20 – 30 vuoden aikana:

Natural Variability To Dominate Weather Events Over Coming 20-30 Years

Joka olisi ihan hyvä ja luultavasti riittävä aikaväli laittaa kehitysmaiden asiat muutoin kuntoon. Mm. maataloudessa. Jos tähän kehitystavoitteeseen keskityttäisiin!