Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Heikki Jokipii]

Tarkemmin katsoen, ja linkkejä seuraten, kyse ei ollut kasvun vähenemisestä, vaan tästä edellä esiin otetusta ilmiöstä, nyt koskien typpi- eli proteiinipitoisuutta. Jota tai joita siis CO2-pitoisuuden kasvu vähentäisi.

Tässä on nyt sitten tutkimus, jonka mukaan noin ei kävisi - vaan aivan päinvastoin:

Effects of Free Air CO2 Enrichment on Soybean N, P and K Uptake

Eli typpipitoisuus kasvaisi! Ainakin soijan kohdalla.

[Heikki Jokipii]

Hyvänä kontrastina edelliseen artikkeliin tulikin sitten IPS:ltä tällä viikolla tämä:

Sadeveden varastointi helpottaa viljelijöiden elämää Argentiinassa

Ilmastonmuutoksesta siinäkin puhutaan, mutta sitten kerrotaan ihan konkreettisesta - ja vielä hyvin yksinkertaisesta - keinosta, jolla esiintyvät ongelmat voidaan ratkaista.

Eikä tuo niksi ja sen soveltaminen ole tuntematon Afrikassakaan.

Eikä mikään estä  (ja ole estänyt) yrittämästä tehdä sitä suuressakaan mittakaavassa:

Large-Scale Rainwater Harvesting Eases Scarcity in Kenya

Tuon artikkelin mukaan se olisi jopa onnistunut, ja jopa loistavasti.

Itse artikkelissa muuten ei - tavanomaisesta tällaisestä, tähän aiheeseen liittyvästä IPS-artikkelista poiketen - mainita ilmastonmuutosta lainkaan.

[Heikki Jokipii]

Demokraatti julkaisi sitten tämän saman:

Ilmastonmuutos piinaa Intiaa joka suunnalta

Samat kommentit kuin Kepan palstalla pitäisi siis lähettää lehteenkin, mutta palstatilaa tuskin saa. Ko. artikkeli on kirjoitettu sillä tavalla ovelasti, että oikaisuna asia ei mene. Vaikka artikkeli selvästi luo käsityksen, että Intian koko ruokatuotanto on vaikeuksissa, väitteet kuitenkin kohdistetaan pienelle alueelle, jonka osalta ne juuri nyt saattavat pitää paikkansakin.

Kehnoista sateista huolimatta Intian viljantuotanto tänä vuonna hienoisesti kasvaa, edellisvuoteen verrattuna:

Foodgrain output up despite scant rainfall in 2015-16

Kyllä, keinokasteluun turvauduttiin. Mutta samalla osoitettiin, ettei ihminen olekaan aivan avuton sään (tai ilmaston) oikkujen edessä.

[Heikki Jokipii]

Ilmastonmuutos ei ole pahin vaara uhanalaisille lajeille ...

Climate Change Is Not The Biggest Threat To Wildlife

... vaan liiallinen metsästys (tai kalastus) ja - alati kasvava maatalous.

Tässä vielä linkki Science Dailyn uutiseen itse tutkimuksesta:

New analysis shows threats to 8,000 Red List species

Guns, nets, and bulldozers: Three-quarters of the world's threatened species are imperiled from agriculture, land conversion, overharvesting

[Heikki Jokipii]

Tässä ScienceDailyn uutisessa ei tutkimuksessa ...

Could global warming's top culprit help crops?

... ikään kuin vähän "nikotellen" myönnetään, että lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus kasvattaa satoja. Mainitaan sitten heti, että lämpötilan odotettavissa oleva nousu ym. vaikuttavat satomääriin negatiivisesti.

Mutta tältä tämä kehitys kuitenkin nyt vielä tänä vuonna näyttää:

Arviot maailman viljavarastojen kasvusta vahvistuvat

Globaalisti, siitä huolimatta, että esim. Afrikkaa on tänä vuonna vaivannut paha kuivuus. Yhtä maailman asukasta kohti tuo viljasato on lähes 300 kiloa. Jos oletetaan tai oikeastaan tiedetään, että tuon lisäksi maailmassa on muutakin syötävää, yhtään nälkäistä ei täällä enää pitäisi olla.

Kun vilja on hyvin varastoitavissa, tämä sato sopisi osittain käyttää varmuusvarastojen rakentamiseen, ainakin niissä maissa, joissa luonto (ilmasto ja sää) on hyvin oikullinen. Vaikka siihen tarkoitukseen käytettäisiin nk. ilmastorahaa.

[Heikki Jokipii]

Tästä tuloksesta "vihreiden päät räjähtävät", väittää tämä artikkeli:

Green heads to explode: ‘elimination of GMO crops would cause hike in greenhouse gas emissions’

Eli muuntogeenisestä viljelystä luopuminen kasvattaisi kasvihuonepäästöjä.

Samaan asiaan liittyy pari muutakin artikkelia, jotka on tuolle saitille linkattu:

Study: Earth’s vegetation is causing a global “pause” in CO2 growth

Eli maan kasvullisuus on aiheuttamassa pysähdyksen hiilidiksidipitoisuuden kasvussa. *)

In Physics Today: Land use change drives climate change

Eli maankäytön muutokset vaikuttavat ilmastoon enemmän kuin kasvihuonekaasut. Ja siinä asiassa maanviljely on keskeisessä roolissa:

One often overlooked human factor is land use. Deforestation, dryland farming, irrigated agriculture, overgrazing, and other alterations to the natural landscape can disrupt Earth’s natural balances and change weather patterns.

___________________

*) tuo uutinen pääsi tänään (11.11.16) Hesariinkin:

Yllätys: Maapallon kasvit imeneet hiilidioksidia 2000-luvulla jopa kaksi kertaa entistä enemmän

[Heikki Jokipii]

Tässäkin on kyse aivan eri ongelmasta....

Unicef: Delhin saastepilvi herätyssoitto koko maailmalle

... muttta väkisin sekin liitetään ja linkataan ilmastonmuutokseen:

Maailman maat kokoustavat parhaillaan Marokon Marrakechissa YK:n ilmastokokouksessa. Ilmansaasteiden vähentäminen vaikuttaisi myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ei vain lasten terveyteen, Unicef muistuttaa.

Kiinan kohdallahan tämä koplaaminen on jo tiedotusvälineissä rutiinia:

Kiina ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen

Siitä:

Kiina on tätä nykyä maailman eniten saasteita tuottava valtio.

Jinanin kaupunki Kiinassa. Ilmassa leijuva savusumu näkyy selvästi.

Niille, jotka eivät sitä tiedä: hiilidioksidi ei aiheuta savusumua, eikä sillä ole mitään terveyshaittoja.

[Heikki Jokipii]

Vaikka tässä uutisessa ...

Syyrian ruuantuotanto on historiallisen vähäistä – viljelijöillä keinot vähissä

... totta puhutaankin, niin näiden syiden luettelemisjärjestys on kyllä jo itsessään täysin mieletön:

Syyriassa tuotetaan ruokaa tänä vuonna ennätysvähän. Syynä ovat huonot sääolosuhteet sekä ennen kaikkea konflikti, joka vaikeuttaa niin viljelysmaiden kuin laidunmaankin käyttöä.

Jos sitten myöhemmin kerrotaan:

Järjestöjen analyysin mukaan vuosien 2015–2016 satokaudella istutettiin viljaa vähemmän kuin koskaan. Vehnää istutettiin noin 40 prosenttia pienemmälle alueelle kuin ennen sotaa ja sato putosi 3,4 miljoonasta tonnista tänä vuonna 1,5 miljoonaan.

Ko. alueella tai ainakin siellä päin joskus vaikuttanut uskonnollinen saarnaaja Paavali jo tiesi parisen tuhatta vuotta sitten (2. Kor. 9:6):

Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää

Mutta tässä taitaakin olla relevantimpi toinen, myös noin samalta alueelta peräisin oleva, vielä vanhempi sanonta (Hoosea 8:7):

He kylvävät tuulta,
niittävät myrskyä.

[Heikki Jokipii]

Melkein juuri kun pääsin tuon sanomasta (edellä 12.11.16) niin Hesarissa tänään tämä:

Trump vastaan maapallo – vesittääkö Yhdysvaltain uusi presidentti kamppailun ilmastonmuutosta vastaan?

Aivan täysi maailmanloppu ei kuitenkaan vielä ole edessä. Muilla mailla – kuten Kiinalla ja Intialla – on Yhdysvalloista riippumattomia syitä taistella ilmastonmuutosta vastaan. Savusumut Delhissä ja Kiinan suurkaupungeissa ovat saaneet kansalaisia protestoimaan ja päättäjiä liikkeelle.

[Heikki Jokipii]

Kuinka moni vihreä tai vasemmistolainen Suomessa hyväksyy tämän Intian energiaministerin linjauksen kohtuulliseksi ja oikeudenmukaiseksi lähtökohdaksi:

Intia kutsuu suomalaisia yrityksiä ratkomaan ilmastohuoliaan

Toisin kuin esimerkiksi Kiina, joka on luvannut päästöjensä kääntyvän laskuun viimeistään vuonna 2030, Intia ei ole virallisesti ilmoittanut päästöjen huippuvuotta. Kun Goyalilta kysyy, milloin käänne tapahtuu, vastaus tulee nopeasti ja terävästi.

”Kun elintasomme nousee samalle tasolle kuin Suomessa ja muualla länsimaissa.”

[Heikki Jokipii]

Tiedä tässä mitä uskoa, jos tässä kerrotaan, että olosuhteet Sahelissa vain pahenevat ...

Battle of the Desert (II): A ‘Great Green Wall for Africa’

... ja tässä sitten taas, että tilanne on paranemassa:

Warmer Mediterranean turns the Sahel green

Yhteinen väite kyllä molemmissa artikkeleissa on, että ilmastonmuutoksen syytä, kaikki!

[Heikki Jokipii]

IPS/maailma.net:

Zimbabwen karjankasvattajat siirtyvät naudoista vuohiin

Naudoista luopuminen auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä märehtivä lehmikarja tuottaa paljon kasvihuonekaasuja.

Kyllä ainakin Suomessa ( ) vuohikin on märehtijä. Ja kyllä tällainen lauma ...

Yhden vuohen hinta on reilut 60 euroa, ja 130 vuohen laumaa pitävä Ncube kertoo ansaitsevansa vajaat 1 500 euroa kuukaudessa.

... jo muutamaa lehmää vastaa, myös kasvihuonekaasujen tuottamisessa.


PS. klo 13:35: Hiukan tarkemmankin arvion saamme tästä lähteestä. Sen mukaan 1 vuohi on 0,1 nykyistä eläinyksikköä (vanhempaa nautayksikköä, lypsylehmä on siinä edelleen 1) eli 10 vuohta vastaa yhtä lehmää. Niinpä tuo kyseisessä uutisessa kerrottu 130 vuohen karja olisi nautoina 13. 

Tässäkään IPS-uutisessa ei tuota asiaa osata arvioida, tavallaan toisinpäin:

Vuohet pelastavat kuivuuden seurauksilta Etelä-Afrikassa

(IPS) -- Eteläafrikkalainen Bongekile Ndimande on menettänyt yli 30 nautaa viime vuonna alkaneen ankaran kuivuuden seurauksena. Onneksi vuohet selviytyivät.

Ilmastonmuutos ja El Niño toivat eteläiseen Afrikkaan alueen historian pahimpiin kuuluvan kuivuuden, jonka seurauksena jopa 40 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun tarpeessa.

Ncunjanan kylässä Etelä-Afrikan KwaZulu Natalin maakunnassa tilaa pitävä Ndimande onkin siirtynyt kokonaan vuohiin, jotka kestävät ilmastonmuutosta karjaa paremmin.

Lehmät menetettyään nainen on pystynyt lisäämään vuohilaumaansa 30:stä 57 aikuiseen ja 15 kiliin. Hän myi viime vuonna kuusi vuohta noin 60 euron kappalehintaan ja sijoitti rahat uuden tiilitalon rakentamiseen.

Tuolla Sukututkimusseuran palstalla esitetyllä laskentakaavalla hän ei ole alkuunkaan päässyt omilleen, joka edellyttäisi noin 300 vuohta. Osaisin minäkin toki iloita, jos olisin saanut menettämästäni omaisuudesta n. 10% kuitenkin takaisin. Mutta en ehkä välttämättä riemuita, yhteensä.

[Heikki Jokipii]

Hyvä on varautua *) etukäteen, mutta tässä kyllä ...

Miten banaani auttaa kahvia selviytymään ilmastonmuutoksesta? – Näin se toimii Ugandassa

... ennustekartat puhuvat vuodesta 2050. Eikä tämäkään lausunto ...

– Satomenetyksiä on nähty paljon enemmän kuin aiempina vuosina, sanoo afrikkalaisia maanviljelijöitä parempiin viljelykäytäntöihin opastavan Trooppisen maatalousinsituutti IITA:n maajohtaja Piet van Asten.

... ole linjassa tämän toisen (alkuvuoden) uutisen kanssa:

Uganda’s coffee industry grows by 27%

As Africa’s top coffee exporter, Uganda is set to expand production from 3.7 million bags in 2015 to 4.8 million bags this year. This amounts to a 27% growth in production. Already one of the top 10 coffee producers in the world, Uganda could well exceed Mexico in 2016.

Että tilanne olisi nyt juuri tänä vuonna muuttunut? Tämän uudempaa uutista on tuskin löydettävissä:

Uganda - Coffee exports rise 64% in November 2016

Published: 23 December 2016 09:57 AM

Uganda exported 408,027 60-kg bags of coffee in November 2016, up sharply from 248,921 in the same month last year, the state-run Uganda Coffee Development Authority (UCDA) said.

__________________

*) vai onko aina? Ks. edellä 29.11.11, onko meidän Suomessa syytä jo suunnitella tulevaa maissinviljelyä?

[Heikki Jokipii]

Melkein juuri kun pääsin tuon sanomasta (edellä 12.11.16) niin Hesarissa tänään tämä:

Trump vastaan maapallo – vesittääkö Yhdysvaltain uusi presidentti kamppailun ilmastonmuutosta vastaan?

Aivan täysi maailmanloppu ei kuitenkaan vielä ole edessä. Muilla mailla – kuten Kiinalla ja Intialla – on Yhdysvalloista riippumattomia syitä taistella ilmastonmuutosta vastaan. Savusumut Delhissä ja Kiinan suurkaupungeissa ovat saaneet kansalaisia protestoimaan ja päättäjiä liikkeelle.

Mutta nyt kun päättäjät ovat olleet liikkeellä, kuinkas kävikään:

Kiina panee saastuttajat verolle, mutta sivuutti hiilidioksidipäästöt

Tuo on Kiinan päättäjien puolelta täysin rationaalista, koska hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei (itsessään) olisi vähentänyt saastumista (savusumua jne.) lainkaan. He tämän ymmärtävät, mitä suomalainen (ympäristötietoinen) toimittaja ei keskimäärin ymmärrä.

Asennuttamalla puhdistimet, jotka poistavat sulfiitti- ja rikkidioksidipäästöt, tehdas tms. säästyy noilta (rangaistus)veroilta. Lopettamalla kokonaan fossiilisisen energian käytön, tehdas todennäköisimmin "säästyy" kaikilta tuloilta, so. joutuu lopettamaan toimintansa. Kun sitä tuulienergiaakaan ei Kiinassa viimeisten tietojen mukaan tuotetakaan niin paljon kuin huhutaan, eikä sillä sen vaihtelevuuuden takia kuitenkaan fossiilista energiaa pysty täysin korvaamaan.

[Heikki Jokipii]

Mutta tältä tämä kehitys kuitenkin nyt vielä tänä vuonna näyttää:

Arviot maailman viljavarastojen kasvusta vahvistuvat

Globaalisti, siitä huolimatta, että esim. Afrikkaa on tänä vuonna vaivannut paha kuivuus. Yhtä maailman asukasta kohti tuo viljasato on lähes 300 kiloa. Jos oletetaan tai oikeastaan tiedetään, että tuon lisäksi maailmassa on muutakin syötävää, yhtään nälkäistä ei täällä enää pitäisi olla.

Tältä se nyt sitten (IPS:n?) maailma.netinkin näkövinkkelistä näyttää:

Ruuan hinta laskenut viidettä vuotta peräkkäin

Mutta jotain ikävää tai uhkaavaa täytyy silti keksiä tai tuoda esiin, se lienee maailma.netin työtä:

"Taloudellinen epävarmuus, kuten valuuttakurssien vaihtelu, vaikuttaa todennäköisesti ruokamarkkinoihin yhä enemmän tänä vuonna", ennustaa FAO:n vanhempi ekonomisti Abdolreza Abbassian.

Mutta ilmastonmuutos, ja sen mahdolliset seuraukset, se ei enää ole.