Tein v. 2007
rivien välissä ennusteen, että KEPA taas tästäkin eteenpäin tulee sekoilemaan jonkun
muun tavoitteen ajamisessa kuin
sen, mitä se sanoo ajavansa, ja minkä asian pohjalta se on olemassa eli kehitysmaiden kehittymisen ja hyvinvoinnin asian.
Viimeksi, sitä ennen, joitakin vuosia aiemmin, järjestö sekoili (muuallekin asian "tartuttaen", kuten linkistä näkyy) tähän
höperöön ”luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita” –teemaan, josta ainoastaan tuo Reilu kauppa oli ylipäänsä
jotenkin järjestön tavoitteiden kannalta edes relevantti asia (sekin kyllä kyseenalainen, mutta se on
jo toinen juttu).
Nyt KEPA näyttää – ennustukseni mukaisesti - täysin
seonneen ilmastonmuutokseen. Uusia artikkeleita sen sivuilla noin viikon aikana:
Toni Sandell: Takapakkia ilmastossaTuo artikkeli on yleisesti kirjoitettu siihen mallin, että tuntuisi, ettei Nicaraguaan (jossa toimittaja ilmeisesti asustaa) tule ”Suuren Maailman” uutisia kuin viiveellä: siinä ei näy merkkiäkään
”Climategatesta” ja muista
IPCC-skandaaleista, on ikään kuin niitä ei olisi tapahtunutkaan. Ja tyyli on sen mukaan: valtavia maalailuja, käytännössä olemattomien tosiasioiden varassa. Täällä Suomessa tuo tyyli on nyt – ”ilmastouskovienkin” parissa – täysin
passé .
Sitten ollaan suunnattoman innostuneita uudesta ”ilmastorahasta”:
Miten "uusi" ilmastoraha määritellään? Kehitysmaiden ilmastorahoista päätetään kehysneuvotteluissaSiinä on vaan se, että jos ilmastorahaa käytetään oikeaan tarkoitukseensa, se ei edistä kehitysmaiden kehitystä, ja jos taas se raha sitä edistää, sitä ei ole käytetty ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tätä KEPA ei suostu, poliittisesti korrektisti, ymmärtämään. Sitä, että ko. ilmastoraha väistämättä on jostain
muusta pois, ei suostuta ymmärtämään senkään vertaa.
***
KEPA ei suostunut aikanaan myöntämään erehdystään tämän ”luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita” –asiankaan suhteen, se vain jäi pikkuhiljaa pois teemastosta, ainakin selvästi sivummalle. Ja ryhdyttiin julkaisemaan toisenlaisiakin uutisia, kuten vaikka tämä
Malawi-uutinen.
Ilmastojutun kanssa käynee vastaavalla tavalla, hissukseen.
Mitähän siellä
sitten keksitään?!
(Jos joku tulkitsee tuon retorisen kysymykseni tuossa edellä
pilkalliseksi, niin ... hän saattaa kyllä valitettavasti olla oikeilla jäljillä. Jos hän toisaalta tulkitsee sen tietyn
epätoivoisuuden ilmaukseksi ... niin sama juttu.)