Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Heikki Jokipii]

Eipä taida olla asiaa ja aluetta, jonka yhteyteen ei jollakin aasinsillalla tai ilman saisi tungettua tätä ilmastonmuutosjuttua.

Tämä tuli mieleen, kun huomaisin, että Finfoodillakin oli erillinen uutinen, jotta

Oras Tynkkynen ilmastopoliittiseksi asiantuntijaksi

No, onhan se ajateltavissa, että ilmasto vaikuttaa maatalouden harjoittamiseen, ja sitä kautta suomalaiseen ruokaan jne. Mutta kytkentää ei vaivauduttu kyllä uutisessa mitenkään esittelemään.

Samoin näyttää nyt siltä, että KEPA on yhtä innostunut ilmastonmuutoskysymyksestä kuin virallisesta pääasiastaan eli kehitysmaiden auttamisesta. Mm. sen "Maailma kylässä" -festivaalin asiaohjelmapuolta hallittisi ilmastonmuutos.

Kepan sivuilla kyllä asiaa jotenkin perustellaan, siten, että juuri köyhät maat ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamille kauheuksille.

Mutta missä viipyy se entinen "rautainen logiikka", joka tuli niin tutuksi sen ruokakampanjassa: "Nälän syy on köyhyys". Eikö yhtä hyvin nyt pitäsi tolkuttaa, että ilmastohaavoittuvuuden syy on köyhyys? Jolloin köyhyys poistamalla ... ei, probleemana on:

Maailma kylässä: Väyrynen, miten kieltää kiinalaisilta autot ja ilmastointi?

(Heikki Jokiipii 27.05.07)

[Heikki Jokipii]

Edellä mainitussa "Maailma kylässä" -artikkelissa on sitten erillinen kappale, jossa kerrotaan, että "Ilmastonmuutos pahentaa resurssisotia Afrikassa".


Lainaus
Tyypillisen esimerkki Alestalon kuvaamasta tilanteesta on Darfurin sota. Ilmastomuutos on kärjistänyt aavikoitumisen ja väestönkasvun luomaa viljelijöiden ja paimentolaisten maankäyttökiistaa.

Samaan tapaan  la 19.5.2007 --- PALLON LIIKKEET,  "Ensimmäistä ilmastosotaa käydään jo", tulkitsee toimittaja Anu Nousiainen Hesarissa.  Mainitaan kyllä tämäntyyppisiä asioita, kuten ....


Lainaus
Professori Ateya neuvoo katsomaan Darfurin sotaa etäältä. Pitää tarkastella Afrikan historiaa. Useat Afrikan konflikteista ovat olleet seurausta kansakuntien tuskallisesta rakentamisesta. Afrikkalaisten, Ateya sanoo, on luovuttava perinteisistä järjestelmistään ja siirryttävä moderniin yhteiskuntaan. On jätettävä heimoajattelu ja liityttävä uuteen kansakuntaan. Tästä Darfurissakin on pohjimmiltaan kyse, hän opastaa.

Mutta sitten:


Lainaus
Mutta on muutakin.

Professori puhuu pitkään ja rauhallisesti, selittää kärsivällisesti, vastaa hapuilevimpiinkin kysymyksiin.

On yksi asia, josta hän tahtoo puhua aivan erityisesti.

Se on ympäristön muuttuminen Darfurissa ja muuallakin Sudanissa. Ilmastonmuutos.

Se, Ateya tietää, on vähintään yhtä suuri mullistus kuin siirtyminen heimoyhteiskunnasta moderniin kansakuntaan.

Joka vuosi aavikko leviää. Laitumet ja viljelymaat kutistuvat. Paimentolaisten ja viljelijöiden maariidat kiristyvät.

Ennen viljelijät antoivat paimentolaisten kulkea maidensa kautta. Nyt he rakentavat aitoja, kun nomadit tuovat tuhannet kamelinsa yhä etelämmäs tamppaamaan kuivia peltotilkkuja ja juomaan kallisarvoisia vesivaroja.

Tämähän jo tiedettiin, ja aikanaan kun siellä Sahelin alueella oli tosi paha kriisi, niin todettiin hyvin selkeästi, että erittäin suuri osa siitä oli seurausta perinteisestä statuskilvoittelusta - se jätkä, jolla oli eniten karjaa, oli kingi - ja niinpä kaikki "kovat jätkät" hankkivat sitä, täysin rippumatta karjatalouden tuotteiden kysynnästä, niin paljon kuin pystyivät - kunnes laitumien kantokyky loppui. Tästä kyllä mainitaan:


Lainaus
Vuosien mittaan Darfurin lukuisat heimot ovat itse tuhonneet elinympäristöään, kun karja ja viljely ovat hävittäneet hiekkaa sitovaa kasvustoa.


Mutta sitten SE, jota lukeva yleisö odottaa (?):


Lainaus
Nyt ilmaston lämpeneminen mutkistaa kriisiä lisää, professori Ateya sanoo. YK:n tuoreen ilmastoraportin mukaan Sahelin alueella Afrikassa entistä kuumempi ja kuivempi ilmasto on jo lyhentänyt kasvukautta ja heikentänyt satoja. Sahelin vyöhyke kulkee keskisen Darfurin poikki Saharan eteläpuolella.

Nyt kuitenkin YK:n ilmastoraportti sanoo näin:

a) Sahelin alueen kuivuus on helpottanut sitten 1980-luvun, sateisuus on selvästi kasvanut
b) sanoo kyllä, ennustaa kyllä, että jatkossa kuivuus lisääntyy

Mutta nyt vielä sitä ei ole havaittavissa. Lukevatko siis sotivat osapuolet tarkkaan YK:n raportteja - ovatko ne raportit siis vihollisuuksien perusteena ... Huh


Lainaus
Tutkijat sanovat, että siellä viljelyyn kelpaava maa vähenee jatkuvasti. Satoja vuosia vanhat elintavat voivat sortua yhdenkin sukupolven aikana.

Tässä ei ollenkaan ole ajateltu, että "satoja vuosia vanhat elintavat" ylilaiduntamisineen ja ehkä kaskiviljelyksineen joutaisivat sortua, ei suinkaan yhden sukupolven aikana, vaan välittömästi!


Lainaus
Onko Darfur vain esimakua siitä kaaoksesta, jonka ilmastonmuutos vielä aiheuttaa? Silloin se, mitä Darfurissa nyt tapahtuu, muistetaan ehkä myöhemmin maailman ensimmäisenä ilmastosotana.

Kyllä, luultavasti! Koska vanha sanontatapa on se, että jokaisen sodan ensimmäinen sankarivainaja on totuus. Se on tässä sodassa jo vainaja. Tältäkin osin, mihin edellä viittasin.

(Heikki Jokipii 27.05.07)

[Heikki Jokipii]

Ja nyt kun tämä ilmastonmuutos kuulemma on jylläämässä, ja muutenkin, niin näyttää siltä, että heikko Afrikka (pl. sen tietyt "vahvat" maat ja alueet, tietysti) halutaan alistaa vihreiden ideoiden temmellyskentäksi.

Olemme jo usein ja ankarasti kritisoineet ideaa, että Afrikassa yritettäisiin nälänhätää lievittää luomulla.

Mutta nyt myös energiakysymyksissä ilmeisesti haluttaisiin, että Afrikka turvautuisi (vain tai ainakin pääasiassa) uusiutuviin energialähteisiin - eikä niissäkään tehokkaimpaan, eli vesivoimaan, vaan juuri sellaisiiin, kuten aurinko- ja tuulivoimaan, joista vihreät tykkäävät. Mm. EU:n linjana näyttää olevan pitkälle tämä - siitä huolimatta, että EU:ssa itsessään aurinko- ja tuulivoiman osuus on äärimmäisen pieni, siitä yksinkertaisesta syystä, että ne voimamuodot ovat liian kalliita (ja/tai epävarmoja). Mutta siitä huolimatta katsotaan afrikkalaisilla olevan niihin varaa.

Sen sijaan vahvoja Kiinaa ja Intiaa ei juuri edes uskalleta yrittää painostaa. Ne tekevät itselleen erilaista "epävihreätä" energiaa "täyttä häkää" (!) ja länsimaat korkeintaan vähän voivotelevat, mutta toisaalta "ymmärtävät".

(Heikki Jokipii 06.06.07)

[Heikki Jokipii]

Nyt tässä uudessa YK:n aavikoitumisraportissa taas uhkaillaan ilmastonmuutoksella. Mutta yhtä hyvin kuin näin ...

Climate change 'will dry Africa'

... asia voi olla näinkin:

CLIMATE CHANGE MAY MEAN GREEN SAHEL

Luultavasti olennaisinta on kuitenkin, että aavikot leviävät "maaperää kuluttavan maatalouden takia" ja silloin myös keino vastustaa huonoa kehitystä löytyy:

Lainaus
"Aavikoitumista voidaan YK:n mukaan hidastaa esimerkiksi istuttamalla oikealla tavalla viljakasveja ja puita aavikoiden reuna-alueille."

Tästä asiasta kertoi jo viime vuonna BBC:n uutinen. Eli iskulauseena: aavikoitusmiskehtiystä ei vastusteta yrittämällä nyt esim. säästää energiankulutuksessa  lannoitteiden valmistuksen kohdalla, vaan päinvastoin ravitsemala, lainnoittamalla systemaatisesti näitä tyhjiin imettyjä maita.

(Heikki Jokipii 03.07.07)

[Matti Pekkarinen]

Aavikoituminen ei tosiaan aina noudata ilmastomuutospelottelijoiden visioita: http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=8518_12


Matti

[Heikki Jokipii]

Tuo Tieteen Kuvalehti - tanskalaista tuotantoa, jos silläkin olisi jotain vaikutusta - on muuten varovasti skeptinen tämän ilmastonmuutoksen suhteen, muissakin artikkeleissaan. Numerossa 7/2007 oli mm. juttu Svensmarkista otsikolla "Kosminen säteily säätelee maan ilmastonmuutoksia". - Suomalainen Tiede taas ei varmasti ole asiassa skeptinen, vaikka ehkä välttää jotkut ylilyönnit toiseen suuntaan.

[Heikki Jokipii]

Tämä juttu alkaa olla "sarjasamme" myös:

Ilmastonmuutos ja työelämä

Jos se ohjelma häviää linkistä aikanaan, niin laitanpa sen tänne:

Aika ja paikka 15.5.2008, 08.30–16.15
Kuntatalo, auditorio, II linja, Helsinki

08.30–09.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen

09.00–09.15 Tilaisuuden avaus
 - Toimitusjohtaja Matti Toivola, Helsingin terveyskeskus,
    Työterveyden Edistämisyhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja

09.15–09.45 Ilmastonmuutos - haaste työelämälle
 - Tiimipäällikkö Antti Kasvio, Työterveyslaitos

09.45–10.30 Kommenttipuheenvuorot
  - Projektitutkija Antto Vihma, Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
    Turun Kauppakorkeakoulu
  - Ympäristöpäällikkö Maija Hakanen, Kuntaliitto
  - Alivaltiosihteeri Markku Wallin, Työ- ja elinkeinoministeriö

10.30–10.45 Keskustelua

10.45–11.15 Kahvitauko

11.15–11.45 Mitä voimme tehdä työpaikka- ja yksilötasolla?
Miten me sen teimme?
 - Ympäristönsuojelupäällikkö Outi Piirainen, NesteOils

11.45–12.15 Työn uudet terveysriskit hiilen jälkeisessä yhteiskunnassa
 - Tiimipäällikkö Kai Savolainen, Työterveyslaitos

12.15–12.30 Keskustelua

12.30–13.30 Lounas

13.30–14.00 Ilmastonmuutos ja terveysvaikutukset työssä meillä ja muualla
 - Projektipäällikkö Reija Ruuhela, Ilmatieteen laitos

14.00–14.45  Kommenttipuheenvuorot
  - Ympäristönsuojelupäällikkö Martti Hyvönen,
     EK:n ympäristövaliokunnan jäsen
  - Elinkeinopolitiikan linjan vastaava Janne Metsämäki, SAK
  - Tiimipäällikkö Hannu Rintamäki, Työterveyslaitos

14.45–15.00 Keskustelua

15.00–15.15 Kahvitauko

15.15–15.45  Ilmastonmuutos ja työelämä - mitä tulevaisuudessa?
 - Varapuheenjohtaja Mari Puoskari, Vihreä liitto

15.45–16.00 Keskustelua

Minä ... no, en kommentoi.

[Heikki Jokipii]

Tuolla toisessa keskustelussa jatkoin tätä samaa ideaa, mutta nyt olen ylpeä siitä, että siellä päädyin tähän ajatukseen, että todellakin on näin:

ydinvoiman riskit ovat suuremmat kuin ilmastonmuutoksen!

(Tähän tietysti tarvitaan koko sarja näitä "hymiöitä":  )

[Heikki Jokipii]

Sanoisin, että jos tämän …

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian (pdf, 2 255 kb)

… mukaan mennään, tai vaihtoehtona ei tehdä yhtään mitään, niin tulokset eivät Suomessa ole erotettavissa. Riippumatta siitä, ovatko raportin käyttämät skenaariot ilmaston muutoksesta realistisia vai ”ajan hengen” pohjalta vahvasti liioiteltuja.

Ainoat vähänkään konkreettiset asiat ko. strategiassa liittyvät

a) rannoille rakentamiseen (so. merenpinnan oletettuun nousuun), ja siinä voi olla järkevä ilman ko. strategiaakin, ja siinä on varaa kovasti odottaa, ennen päätöksiä mielettömän kalliista pato- ym. ratkaisuista ja

b) talviurheiluun, eli käytännössä laskettelukeskuksiin, joiden kohtalon ei oikeastaan pitäisi olla valtiovallan asia lainkaan (ja jopa niin, että jos pohjoisten laskettelupaikkojen suosio suhteessa kasvaa, sehän on aluepolitiikan kannalta vain hyvä asia!).

Mutta ei, tätä asiaa pyöritetään nyt voimalla valtionhallinnossa. Ja ellei mitään konkreettista ole, se on sitten keksittävä, jotta kaikki hallinnonalat ja virastot saavat asiassa myös omat toimenpideohjelmansa. Se, joka on kekseliäin niiden uusien asioiden löytämisessä, joita mahdollinen ilmastonmuutos saattaisi pahentaa, saa varmasti kiitosta - vrt. edellä "Ilmastonmuutos ja työelämä".

PS. Löysin mukavan huulen jossittelusta, tässä käännettynä englannista:

"Jos lehmät osaisivat lentää, vuosittain tapahtuisi 47 tuhoisaa maahansyöksyä."

[Heikki Jokipii]

Itse asiassa, kun ajattelen tuon mainitun muistion, "strategian" sisältöä, niin kyllä siitä pätevä ja arvostelukykyinen poliitikko olisi kyennyt tekemään sen johtopäätöksen, että nyt ei tarvitse tehdä yhtään mitään.

Jolloin, siinä tapauksessa se noin puoli miljoonaa euroa, joka sen tekemiseen kului, olisi ollut erittäin kustannustehokas sijoitus.

Mutta näinhän ei käynyt. Nyt tämä FINADAPT-projekti senkun jatkaa, yhä. Ja asiaa työnnetään joka rakoon, ja ellei sovi, niin väkisin. (Tässä olisi valtiontalouden tarkastusvirastolle ehkä mielenkiintoinen kohde.)

[Heikki Jokipii]

Ajattelin ensin lähettää tämän KEPAn uutisblogiin, mutta pelkään, että sitä kautta se ei saa mitään näkyvyyttä. Niinpä tänne, josko täällä. Toivon ainakin.

Afrikkalaisen naisen näkemys otsikkomme asiasta (pdf):

Africa's Real Climate Crisis

PS. (tämän asian vierestä – tai siiten ei): KEPAn verkkotoimitus suhtautui myönteisesti ehdotukseeni, että se tekisi Borlaugista, G8-aloitteesta ja Afrikasta jutun. Odotellaan.

[Heikki Jokipii]

Kirkon ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen otti 18.9.2009 HS:ssa kantaa. Otsikko oli ”Hallituksen sitouduttava pikaisesti ilmastonmuutokseen”. Oikeampi olisi varmaan ollut joku otsikko, jossa varoiteltaisiin kehitysavun vähentämisestä, ilmastonmuutoksen varjolla. Sillä kuulemma näin:

Hallituksen pitäisi siis pikimmin esittää sitoumuksensa Suomen osuudeksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja vauhdittaa samalla EU:ta riittävän tason saavuttamisessa. Nämä varat eivät voi olla pois köyhyyden vähentämisestä.

Yksittäiset ministerien lupaukset eivät asiassa riitä. Kehitysyhteistyön pitää ohjelmatasolla osallistua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, mutta sen ensisijainen tavoite pitää olla köyhyyden vähentämisessä. Ei ihmiskunnan osaa pidä näännyttää nälkään.

Riittävää ilmastorahoitusta tarvitaan myös yhä massiivisempien nälänhätien, ympäristöpakolaisuuden, tautiepidemioiden, luonnonkatastrofien aiheuttamien tuhojen ja muun ilmastonmuutoksen aiheuttaman mittaamattoman inhimillisen kärsimyksen vähentämiseen.

Näiden kustannusten sisällyttäminen kehitysyhteistyöhön tuhoaisi jo ennestään liian niukasti rahoitetut toimenpiteet köyhyyden vähentämiseksi. Ilmastorahoitus on myös luonteeltaan teollisuusmaiden korvausta aiheuttamistaan ongelmista.

Mikäli asiaa ei kirjata sopimuksiin selkeästi, tulee myös teollisuusmaiden rahoitusvelvoitteiden täyttymisen valvominen mahdottomaksi. Ilmastorahoituksen suunnittelussa ja koordinaatiossa kehitysyhteistyön kokemuksista voi kuitenkin olla apua.

Mutta eikö tässä ole taas *) kysymyksessä ne sananparren mukaiset kaksi jänistä, joita yhtä aikaa tavoitellaan?  Kuten tietysti myös KEPAlla, Kirkon ulkomaanapu ei toki ole tässä yksin.

Tässä yritetään ylläpitää illuusiota, että sekä ilmastonmuutoksen vastustamiseen ja köyhyyden vähentämiseen annetut rahat jotenkin toimisivat samaan suuntaan.

Epäilen, että olisi näin.

Ilmastonmuutoksen kannalta on hyvä, että kehitysmaat pysyvät köyhinä. Juuri tämän vallitsevan - ja kirkon (ja Suomen valtion) hyväksymän - IPCC:n teorian mukaan. Luultavasti tämän teorian mukaan olisi vielä parempi, jos siellä kuoltaisiin pois?

Uskallan lyödä vetoa taivasosuudestani tai jopa isosta tuopista, että nämä mainitut määrärahat väistämättä kilpailevat toistensa kanssa tulevaisuudessa (olettaen tietysti, että ilmastonmuutosrahoja on budjetissa).
_______________


*) ”viimeksi” eli 2000-luvun alussa suosittiin (KEPA ja Kirkon Ulkomaanapu) ”luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita”, jotka olivat jo sisäisestikin ristiriitaisia tavoitteita, sen lisäksi, etteivät kehitysmaita yhtään hyödyttäneet.
________________

PS: "Ilmastorahoitus on myös luonteeltaan teollisuusmaiden korvausta aiheuttamistaan ongelmista." - Täysin hedelmätön lähtökohta, kuten on ollut kolonialismin syyttäminen kaikista kehitysmaiden ongelmista, vuosikymmeniä sen purkamisen jälkeen. Mutta kirkolle varmaa sopii malli synnistä ja sovituksesta?

[Heikki Jokipii]

Taas on se aika vuodesta, jolloin kerrotaan tästä ekologisesta jalanjäljestä, eli miten ihmiskunta kuluttaa uusiutuvia luonnonvaroja 1,4 -kertaisesti sen verran, mitä ne uusiutuvat.

Ja sitten Suomella jalanjälki on kuulemma maailman korkeimpia, olisiko jotain 3 - 5 "maapallon" edestä, jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon.

Mutta asialla ei tosiasiassa ole mitään tekemistä uusiutuvien luonnonvarojen kanssa. Ajatelkaa nyt, vaikka Suomea. Käytämmekö enemmän kuin vuodessa uutta syntyy

- aurinkovoimaa (mahdotonta)
- tuulivoimaa (myös mahdotonta)
- vesivoimaa (käytännössä lähes mahdotonta, mitä tilanne nyt hiukan eri vuosina vaihtelee)
- metsiä, puuta (emme, metsää kasvaa nyt Suomessa lisää enemmän kuin koskaan)
- turvetta (emme)
- peltoja (emme, korkeintaan ylimääräksi voitaisiin laskea ruoan tuonti, joka on kuitenkin vain noin 15 - 20% kulutuksesta, ei moninkertainen) *)
- marjoja ja sieniä (emme varmasti - niistä on myös jokavuotinen valitus, miten ne "mätänevät metsiin")
- riistaeläimiä (emme, asia on tiukkaan luvilla säädelty)

Keksiikö joku vielä jonkin uusiutuvan luonnonvaran, jota ylikuluttaisimme? Minä en.

Itse asiassa kyse on tässäkin käytännössä vain ja ainoastaan uusiutumattomista luonnonvaroista, fossiilisista polttoaineista, joiden tuottaman hiilidioksidin pitäisi tässä laskelmassa sitoutua Suomen metsiin tai peltoihin, jotta saisimme pienen luvun. **)

Joku Afrikan rutiköyhä ja epätoivoinen valtio, joka sumeilematta tuhoaa sademetsiään, tai ei kykene tuhoamista estämään, saa tästä syystä kuitenkin hyvin pienen luvun, vaikka metsien tuhoutumisesta jotain pientä rokotettaisiinkin.

Typerä leikki, mutta vuodesta toiseen tämä uutinen nykyisin ilmestyy.

_____________

*) tai tietysti puolet luomuviljelypinta-alasta: jos luomuviljelyala laitettaisiin tehoviljelyyn,  puolet pelloista voisi vaikka metsittää tms. 
**) vielä muutama vuosi sitten asia oli niin typerästi, että myös ydinvoima laskettiin mukaan, ikäänkuin fossiilisena energiana!

[Heikki Jokipii]

Surkeinta, että juuri ilmastonmuutoksen (suunniteltu ja tavoiteltu) vastustaminen johtaa tuloksiin, jotka huonontavat - paitsi luonnon tilannetta yleensä - myös itse sitäkin vähäistä välitavoitetta, että hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin.

Surkeaa, että KEPAn – joka on asiassa ollut niin vilpitön - pitää siitä itse kertoa:

Köyhien maiden puut poltetaan rikkaiden voimaloissa

Palmuöljy: Teknologinen läpimurto vai painajainen?

[Heikki Jokipii]

Tässä on kyllä oikein "loistava" esimerkki otsikon asiasta:

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset huolettavat maailman lääkäreitä

Ruokatiedon sivulla, ilman mitään yhteyttä, edes nk. aasinsiltaa, ruokaan!